METSÄTEHO REPORT TUTKIMUKSIA PINOTAVARAN AJOSTA KESÄ- JA TALVIOLOSUHTEISSA. Studies of Cordwood Haulage in Summer and Winter.

METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 201 SÄILYTYS: 2 TUTKIMUKSIA PINOTAVARAN AJOSTA KESÄ- JA TALVIOLOSUHTEISSA F Ö S S I N G E N I L L Ä J A R E E L L Ä Studies of Cordwood Haulage in Summer and Winter Conditions by Fössingen Cart and by Sleigh ' Mikko Kahala HELSINKI 1 963

Tiivistelmä Johdanto Aineisto Sisällys...,. ooeo oo o o o Tutkimustulokset 0 Varsinainen ajo Palstalla tapahtuva työskentely oo"ij* o Varastolla tapahtuva työskentely c o o c Työaikojen yhdistelmä..... ~ 0 S u mm a r y (in English) 0 Sivu 4 5 5 7 8 16 22 25 29

- 4 - T i i v i s t e 1 m ä Oheinen t utkimus liittyy niihin selvityksiin, joita Metsäteho on suorittanut erilaisista lumettoman ajan hevoskuljetusvälineistä. Tässä tutkimuksessa on pyritty selvittämään Fössingen- vaunun soveltuvuutta kesäkuljetuksiin. Tämä on tapahtunut lähinnä vertaamalla samoissa olosuhteissa talvella suoritettuun rekikuljetukseen. Varsinaisesta ajovaiheesta voidaan todeta seuraavaa. Ajonopeuksia on tutkittu graafisesti olettaen ajoajan kuvaaja suoraksi. Tällöin ilmeni, että tyhjänäajonopeudet olivat Fössingenillä ja reellä hyvin samanlaiset. Ajoon valmistautumiseen ym. sen SlJaan käytetään Fössingenillä enemmän aikaa tyhjänäajossa. Kuormattuna- ajonopeus näyttää Fössingenillä olevan suurempi kuin reellä. Ajoon käytettyä kokonaisaikaa tarkasteltaessa ilmenee, että Fössingenillä on sekä tyhjänä- että kuormattuna- ajoon kulunut enemmän aik~a kuin reellä. Ero on kummassakin tapauksessa n. 0. 30 min/ p- m /100m (tehotyöaika). Keskeytykset mukaan luettuina on ajovaiheeseen käytetty aika (ajon työmaa- aika) reellä ollut p- m3 ja 100 m kohti 36 % lyhyempi kuin Fössingenillä. Ajon työmaa- aika oli Fössingenillä keskimäärin 2. 65 min/p- m3/100 m ja reellä 1. 95 min/ p- m3/100 m. Palstalla tapahtuva työskentely (kuormausvaihe) on reellä tapahtunut keskimäärin 0.43 min/p- m3 nopeammin kuin Fössingenillä (tehotyöaika). Kuormausvaiheen työmaa- aika (tehotyö + keskeytykset) on reellä ollut 10 30% lyhyempi kuin Fössingen illä. Keskeytyssadannes oli Fössingenillä 8 ja reellä 5. Kuormausvaiheeseen käytettiin Fössingenillä keskimäärin 7. 16 min/p- m3 ja reellä 6. 52 min/ p- m3. Varastolla tapahtuva työskentely (purkaminen) on reellä ajettaessa vienyt vähemmän aikaa kuin Fössingenillä ajettaessa. Purkamisen tehotyöaikojen ero on keskimäärin 0. 70 min/p- m3 reen hyväksi. Purkamisen työmaa- aika on reellä ollut keskimäärin 17 % lyhyempi kuin Fössingenillä. Keskeytyksiin on Fössingenillä kulunut 5 % ja reellä 4 % tehotyöajasta. Purkamisen työmaa- aika oli Fössingenillä 6. 84 min/p- m3 ja reellä 5. 88 min/p- mj. Osatyöajat yhdistettynä Qn tehotyöaika kokonaisuudessaan ollut Fössingenillä 15. 30 min/p-mj ja reellä 13. 35 min/p-m3, ts. Fössingenillä ajo on tapahtunut 1. 95 min/p- m3 hitaammin kuin reellä ajo. Keskimäärin on tuotos Fössingenillä ollut 16% pienempi kuin reellä. Fössingenillä kesällä ajettaessa on keskeytyssadannes ollut 9 ja reellä talvella 8. Työmaa- aika kokonaisuudessaan on ollut Fössingenillä keskimäärin 16.65 min/p-m3 ja reellä 14. 36 min/p-m3. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että tämän tutkimuksen mukaan on reki ollut ajotuotokseltaan 18 33% Fössingeniä edullisempi (tällöin ei ole otettu huomioon poikkeuksellisia arvoja). Keskimääräisenä arvona on tässä tutkimuksessa päädytty siihen, että talviajo reellä on 25 % edullisempaa kuin ajo Fössingenillä lumettomana aikana. Tämä koskee lähinnä pinotavaraa ja Etelä-Suomen osuhteita. ------~

- 5 - J o h d a n t o Useat syyt ovat aiheuttaneet, että puutavaran hevoskuljetuksia on alettu yhä runsaammin suorittaa myös lumettomana aikana. METSÄTEHOn toimesta on viime aikoina tutkittu näitä lumettoman ajan hevoskuljetqksia. Pyrkimyksenä on ollut oikeudenmukaisten palkkaperusteiden selvillesaaminen kyseisiin kuljetuksiin. Samalla on myös voitu kokeilla erilaista lumettoman ajan kuljetuksiin soveltuvaa kalustoa. Näissä tutkimuksissa on yleensä pyritty vertaamaan lumettoman ajan kuljetuksia talvella reellä suoritettaviin puutavarankuljetuksiin. Seuraavassa rajoitutaan Fössingen-vaunujen ja reen vertailuun (Fössingenvaunuista käytetään tässä tutkimuksessa nimitystä Fössingen). Tutkimuksessa selvitetään suppeasti myös maaston vaikutusta ajotuotoksiin. Tutkimussuunnitelman on laatinut metsät.lis. A u l i s & Hakk a r a i n e n. Hän on myös valvonut tutkimuksen maastotöitä ja aineiston käsittelyä. A i n e i s t o Aineisto kerättiin vv. 1960, 1961 ja 1962 Nokia Osakeyhtiön työmaalta Orivedellä, A. Ahlström Osakeyhtiön työmaalta Joroisissa, Kajaani Oy:n työmaalta Ristijärvellä sekä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön työmailta Kannuskoskella (Luumäki) ja Taipalsaarella. Kannuskosken aineisto koskee ainoastaan kesäajoa, kaikkiin muihin sisältyy aineistoa sekä kesäettä talviajosta. Taulukossa 1 esitetään eräitä tutkimusaineistoa koskevia tietoja. Aineisto sisältää kaikilta työmailta yksinomaan pinotavaraa, pääasiassa kuusi- ja mäntypaperipuuta. Eri puutavaralajeja ei ole tässä tutkimuksessa eroteltu~ Joitakin lajeja on yksittäisellä työmaalla ajettu niin vähän, ettei tästä mahdollisesti aiheutuvia eroja voida

- 6 - Taulukko - Table 1 Tutkimustyömaat ja aineiston määrä. Investigation sites and material. Kuormien 1 Kuormien Tutkimustyömaa Maasto- luku, keskikoko, luokka kpl p- m3 Site Terrain Number Mean load class of size, l oads piled cu.m. Ajettu, p- m3 Hauled, cu. m. piled measure Fössingen Kajaani I 56 3. 11 174. 0 Taipalsaari II 22 2. 10 46. 2 Joroinen I 135 1. 65 223. 1 -"- II 58 1. 65 95. 9 Orivesi II 84 1. 51 127. 0 Kannus{(oski I 41 1. 42 58. 3 -"- II 22 1.05 23. 2 _n_ III 15 1.19 17. 8 Yhteensä ja keskimäärin Total and average 433 1. 77 765. 5 ~-.Sleigh Kajaani I 103 3. 33 342. 6 Taipalsaari II 58 2. 34 135. 6 Joroinen I 122 2. 87 350. 7 -"- II 45 2. 12 95. 6 Orivesi II 96 2. 90 278. 5 Yhteensä ja keskimäärin Total and average 424 2. 84 1203. 0

- 7 - varmuudella selvittää. Toisaalta taas jokaisella työmaalla on ajettu sekä kesällä että talvella samoja puutavaralajeja. Kullakin työmaalla ajoi sekä kesällä että talvella sama ajomies. He olivat kaikki puutavaran metsäajoihin perehtyneitä. Metsätöitä he olivat tehneet keskimäärin 17 vuotta ja heidän keski-ikänsä oli 38 vuotta. Kaikki ajomiehet työskentelivät yksinään ilman ~pumiestä. Miesten ~ tämät työmenetelmät olivat täysin tavanmukaisia. Tarkoituksena. oli, että kullakin työmaalla olisi käytetty sekä kesällä että talvella samaa hevosta. Eri syistä jouduttiin Joroisissa ja Orivedellä kuitenkin käyttämään kahta hevosta. Hevosten keski-ikä.. oli 11 vuotta ja kunto.yleensä kohtalaisen hyvä. Tavara oli kaikilla työmailla tehty palstatien varteen ja ajo tapahtui sen mukaisesti lukuun ottamatta Kajaanin kesäajoa, jossa ajomies ei maaston erittäin~vän ajokelpoisuuden vuoksi täysin noudattanut palstateitä. Käytetty ajokalusto oli kunnoltaan melko hyvää. Fössingen-vaunut olivat alkuperäistä ruotsalaista mallia eikä niihin oltu tehty muutoksia. Käytetyt reet olivat kaikilla työmailla saverikkomallia. Etelä Suomen työmailla reet olivat paikallisten mallien mukaisia jäykkäj~sisia. Kajaanissa käytettiin pohjoissuomalaista rekimallia. Työmaiden maastoluokittelu on suoritettu käyttäen perustana Metsähallituksen hankintateknillisen toimiston lumettoman ajan kuljetuksia varten laatimaa maastoluokittelua (Metsähallituksen hankintateknillinen toimisto, tutkimusselostus n:o 23, 1961). samaa luokitusta. Talviajossa on käytetty T u t k i m u s t u l o k s e t Tutkimustulosten esittely on seuraavassa jaettu kolmeen osaan, varsinaiseen ajoon, palstalla tapahtuvaan työskentelyyn ja varastolla tapahtuvaan työskentelyyn. Varsinaiseen ajoon on luettu tyhjänä- ja kuormattuna-ajo, kun taas kuormaus- ja purkamisajo sisältyvät kahteen viimeksi mainittuun selvittelyn osaan. Lopuksi esitetään yhdistelmän muodossa kokonaistyöajat eri tapauksissa.

- 8 - Varsinainen ajo Aluksi selvitellään todellisia ajonopeuksia tutkimustyömailla. Todellinen ajonopeus ei nimittäin ole sama kuin se nopeus, joka saadaan, jos ajomatka jaetaan siihen kuluneella ajalla. Ajoaikaan sisältyy nimittäin aina sellaisia osa-aikoja, jolloin ajoneuvo ei ole ollut liikkeessä) kuten esim. liikkeellelähdön hankkiminen, ajoon valmistautuminen jne. Tässä tutkimuksessa on todelliset ajonopeudet laskettu graafisesti olettaen ajoajan kuvaaja suoraksi. Laskentaperusteihin ei puututa (tarkka selvitys esim. Metsätehon julkaisussa n:o 33). Malliksi esitetään piirroksessa 1 ajoajan ja ajomatkan väliset korrelaatiot eräässä ~ tapauksessa (Taipalsaari) ajettaessa tyhjänä. Täydellisten, koko aineiston käsittävien korrelaatiotaulukeiden esittäminen on katsottu tary 3.2 s;:: g 2.8... <1) e 2.4...-1 +' ~ 2.0 -~ ~ 1. 6 0.4... ~.. (y = ax + b) Fössingen Ajonopeus 1 = Driving speed a... -............ - Fössingen Reki... sleigh... --........ - y = o.o2ox + 0.35 50 m/min Reki - Sleigh y = 0. 014x + 0. 24 71 m/min 16 32 Ajomatka - 64 80 96 112 128 144 160 Driving distance, m Piirros 1. Esimerkki ajoajan j a ajomatkan välisestä korrelaatiosta. Ajo tyhjänä, Taipalsaari. Sketch 1. An example of correlation between driving time and driving distance. Driving empty, at Taipalsaari.

- 9 - Taulukko - Table 2 Todelliset ajonopeudet. Actual driving speeds. Työmaa Site Maastoluokka Terrain class Ajonopeus - Driving speed, m/min Tyhjänäajo Kuormattuna-ajo Drivin! empty 11 Driving_ loaded Reki 1 Fössingen F... Reki oss~ngen Sleigh Sleigh J Ka jaani Taipalsaari I II Joroinen I -"- II Orivesi II Kannuskoski -"- II -"- III I 67 48 76 53 50 71 50 83 50 50 68 63 55 48 85 63 66 69 81 87 59 71 60 65 56 57 peettomaksi. Taulukossa 2 esitetään todelliset ajonopeudet tyhjänä ja kuormattuna ajettaessa. Taulukosta 3 ilmenevät ajoon liittyvät ns. 11 muuttumattomat:' ajat. Näitä ovat esim. ajoon valmistautuminen sekä liikkeellelähtöön ja pysähtymiseen kulunut aika. Ne eivät sisälly todellisiin ajonopeuksiin, mutta kylläkin myöhemmin esitettäviin, käytettyihin aikoihin. ajoon Taulukossa 2 esitetyt nopeudet kuvaavat kaikkien ajokertojan yhteistä, keskimääräistä ajonopeutta. Kesällä tapahtuvassa ajossa ei ajoker-.tojen määrä suuremmin vaikuttanekaan ajonopeuteen, olettaen että palst atiet on raivattu etukäteen. Mikäli eroja esiintyy, ovat ne sellaisia, että ensimmäisillä ajokerroilla ovat ajonopeudet suurempia kuin myöhemmillä, koska tie~ laatu varsinkin pehmeissä maastoissa saattaa kärsiä jatkuvasta ajosta. Tutkittaessa eri ajokertojan ajonopeutta ei tällaisia eroja havaittu. Mikäli talviajossa ilmenee eroja, ovat ne päinvastaisia kuin lumettomana aikana, ts. myöhemmillä ajokerroilla nopeus kasvaa. Kuorman suuruudella ei ole sanottavaa vaikutusta ajoajan menekkiin palstalla ajettaessa (Metsätehon julkaisu n:o 33). Kuorman suuruus

- 10 - Taulukko - Table 3 Ajon "muuttumattomat" ajat, min/ajokerta. "Independent" times of driving, minutes per drive. 1 Ma<l:.sto- Mi n/ajokerta - Minutes per drive 1 Työmaa luokka Tyhjänäajo Kuormattuna- ajo Site Terrain Driving empty 1 Driving loaded clas 3 Fössingen 1 Reki 1 p. 1 Reki 1 1 Sleigh OSSJ.ngen l Sleigh 1 1 Kajaani I 0. 22 0. 07 0. 22 0. 20 Taipalsaari II 0. 35 0. 24 0. 25 0. 26 Joroinen I 0. 09 0. 07 0. 07 o. 11 _ II _ II 0. 12 0. 09 0. 12 o. 11 Orivesi II 0. 08 0. 05 o. 12 0. 13 Kannuskoski I o. 14 0. 03 -"- I I 0. 20 0. 10 -"- III 0. 14 0. 14 1 1 määräytyy ennen kaikkea tien laadun (ts. maaston) mukaan. Mikäli siis ajonopeus muuttuu, ei syy ole kuorman suuruuden vaihteluissa vaan tien laadun muuttumisessa. Tyhjänä ajettaessa ovat sekä Fössingenin että reen todelliset ajonopeudet Joroisissa ja Orivedellä kutakuinkin samansuuruiset. Kajaanissa on Fössingen ollut selvästi nopeampi. Tätä eroa tasoittaa se, että tällöin on ajoon valmistautumiseen ym. (taulukko 3) käytetty Fössingenillä huomattavasti enemmän aikaa kuin reellä. Orivedellä ja Joroisissa tämä aika on ollut molemmilla ajoneuvoilla hyvin samansuuruinen. Taipalsaarella on reki ollut huomattavasti Fössingeniä nopeampi. Eroa suurentaa vielä ajoon valmistautumiseen käytetty aika, joka on Fössingenillä rekeä suurempi. Jos ei oteta huomioon Taipalsaaren aineistoa, näyttää siis siltä, että t y h j ä n ä a j 0 n 0 p e u k - s i s s a e i 0 l e s u u r i a e r 0 j a k um m a n - k a a n a j 0 n e U V 0 n h y V ä k s i. A j 0 0 n v a 1 m i s t a u t u m i s e e n y m. k ä y t e t ä ä n F ö s s i n - g e n i l 1 ä s e n s i j a a n e n e mm än a i k a a k u i n r e e l 1 ä. Syynä on lähinnä, että lumettomana aikana (

- 11 - maaston epätasaisuudet, kannat ja hakkuutähteet aiheuttavat mm. huomattavasti enemmän pysähdyksiä kuin talvella. Kuormattuna-ajossa on Fössingenin ajonopeus ollut Kajaanissa ja Joroisissa suurempi kuin reen. Orivedellä ja Taipalsaarella on tilanne päinvastainen. Oriveden aineistossa ero on suhteellisen pieni, Taipalsaarella sitä vastoin erittäin suuri. Syynä tähän Taipalsaarella sekä tyhjänä- että kuormattuna-ajossa ilmenevään, muista poikkeavaan tulokseen lienee ainakin osittain ajomiehen vähäinen tottumus kesäajoihin (vain 1 kk). Aineistojen perusteella näyttää siltä, että F ö s - s i n g e n i n n o p e u s k u 0 r m a t t u n a - a j 0 s s a lt 0 n y 1 e e n s ä s u u r e m p i k u i n r e e n. Joroisten ja Kannuskosken aineistojen pohjalta voidaan valaista myös maaston vaikutusta todelliseen ajonopeuteen. Fössingenin tyhjänäajonopeus on ollut molemmilla työmailla vaikeammassa maastoluokassa suurempi kuin helpossa. Reellä ero on hyvin pieni ja päinvastainen kuin Fössingenillä. Maaston vaikutuksesta kuormattuna-ajonopeuteen voidaan todeta seuraavaa. Joroisissa on ajonopeus Fössingenillä ollut huonommassa maastoluokassa 17 m/min suurempi kuin helpommassa maastoluokassa, kun taas reellä se on molemmissa maastoluokissa ollut yhtä suuri. Reellä ajettaessa on kuorman suuruus I maastoluokassa ollut 2.87 p-m3 ja II maastoluokassa 2.12 p-m3 Fössingenillä on kuorman suuruus molemmissa maastoluokissa ollut sama, 1.65 p-m3 Fössingenin suurempi ajonopeus vaikeammassa maastoluokassa aiheutunee siitä, että hevonen on joutunut käyttämään enemmän voimaa kuorman liikkeellä pitämiseen ja nopeus on samalla kasvanut. Kannuskoskella on Fössingenin kuormattuna-ajonopeus säännöllisesti pienentynyt maastoluokan huonontuessa. Kuormien keskikoot ovat helpoimmasta maastosta lukien olleet 1.42 p-m3, 1.05 p-j ja 1.19 p-d. Keskimääräiset ajomatkat eri työmailla esitetään seuraavassa asetelmassa. Tyhjänä- ja kuormattuna-ajomatkojen ohella esitetään myös kuormaus- ja purkamisajomatkat, joskin niiden lähempi tarkastelu suoritetaan myöhemmin. Taulukossa 4 (s. 13) esitetään ajoajan jakaantuminen tyhjänä- ja kuormattuna-ajoon sekä keskeytyksiin. Luvut tarkoittavat ajettua pinokuutiometriä kohti kulunutta aikaa minuutteina. Toisena vaihtoehtona voisi yksikkönä käyttää min/kuorma. Tässä tutkimuksessa se ei liene tarkoituksenmukaista, koska kuormien suuruudet eri työmailla vaih-

- 12 - Keskimääräiset ajomatkat, m Fössin~n Tyhjänä- Kuormat- Kuormaus- Purkamisajo tuna-ajo ajo ajo Kajaani 189 84 87 8 Taipalaaari 220 140 92 2 Joroinen I 180 58 97 1 -"- II 82 26 30 Orivesi 202 175 34 20 Kannuskoski I 255 191 43 7 -"- II 313 290 20 7 -"- III 296 269 18 15 Fössingen keskim. 217 154 53 8 Reki Kajaani 190 81 91 25 Taipalaaari 226 168 44 6 Joroinen I 180 99 50 2 -"- II 162 51 44 1 Orivesi 437 26.3 150 56 Reki keskim. 2.3 9 1.32 76 18 Yht. keskimäärin 228 143 65 1.3 telivat melkoisesti ja toisaalta samallakin työmaalla reen ja Fössingenin välillä oli eroja. Ajoajat on laskettu 100 m:n ajomatkaa vastaaviksi. Taulukosta on huomautettava, että tietöihin käytettyä. aikaa ei ole esitetty tässä, vaan palstalla tapahtuneen työskentelyn yhteydessä. Taulukosta 4 ilmenee, että ajovaiheeseen käytetystä ajasta on Fössingenillä kulunut tyhjänäajoon keskimäärin puolet. Reellä suhde on sama, mutta käytetty aika paljon lyhyempi. Ero on 0.33 min reen hyväksi. Voitaneenkin todeta, että yleensä r e k i o n tyhjänäajossa 0 1 1 u t h u o m a t t a v a s t i n o p e - a m p i k u i n F ö s s i n g e n. Poikkeuksen muodostavat Kajaanin aineisto ja Joroisten vaikeammassa maastossa tapahtunut ajo, joissa Fössingen on ollut hieman rekeä nopeampi. Joroisten aineiston kohdalla

Työmaa Si te Maastoluokka Terrain class Fössingen Kajaani Taipalaaari Joroinen I II I -"- II Orivesi Kannuskoski II I -"- II -"- III Keskimäärin Average Reki - Sleigh Kajaani I Taipalaaari II Joroinen I -"- II Orivesi II Taulukko - Table 4 Varsinaiseen ajoon käytetty aika. Time expended on driving proper. Tyhjänä- Kuormat- Aion tehoyö aika ajo tuna-a.jo Productive Driving Driving worki ng time empty loaded of driving Keskeytykset Int errupti ons Osuus a j%- 1 ajasta, min/p-m3/ 100 m - min./piled cu.m. /100 m. Proportion of driving time, % 1 Ajon työmaa.- aika, mi.n/p-m3/1 00 m Working-site time of driving, min. ~ i led cu. m. 100 m. 1 i 0. 58 0.58 1. 16 0. 73 63 1. 04 1. 14 2.18 0. 04 2 1. 25 1. 05 2.30 0. 67 29 0. 99 1. 15 2. 14 0. 43 20 1. 01 1. 28 2. 29 0. 60 26 1. 21 1. 07 2. 28 0. 73 32 1. 38 1. 14 2. 52 0. 78 31 1. 28 1. 07 2.35 0. 02 1 1. 89 2. 22 2. 97 2. 57 2. 89 3.01 3.30 2. 37 _., VJ 1. 09 1. 06 2. 15 0. 50 23 2. 65 0.68 0.69 1. 37 0. 48 35 0. 73 0.73 1. 46 o. 10 1 o. 74 0. 63 1. 37 0.48 35 1. 09 1. 09 2. 18 0.74 34 0. 56 0.44 1. 00 0. 56 56 1.85 1. 56 1. 85 2. 9 2 1. 56 Keskimäärin Average o. 76 o. 72 1.48 0. 47 32 ----- ----- - - - -~ -- ---- - ---------- ------------- - ----- 1. 95 i

Taulukko - Table 5 Keskeytysten jakaantuminen varsinaisessa ajossa. Distribution of the interruptions in the driving proper. Lepo - Rest Hukkatyö - Unproductive work 11 Työmaa Si te Fössingen Ajoneuvon Uudelleen kiinnikuormaus 1 Maasto- Miehestä Muut hukka- i 1 Hevosesta juutt. ja työn luont. : luokka aiheutuva aiheutuva irrotus ja kuorman järjestely Bogging Other j obs Terrain Due to Due to down and Re-loading of an unclass the man the horse freeing and productive of the arranrin~ nature vehicle the oa. 1 Kajaani I 93 6 1 Taipalsaari II 100 1 Joroinen I 29 17 38 7 9 -"- II 32 5 34 6,. 29 Orivesi II 42 36 15 1 6 Kannuskoski I 93 6 1 -"- II 92 5 2 1 -"- III 100 Keskimäärin Average % 48 34 11 1 6 ~ i,.p:. 1 Reki - Sleigh 1 Kajaani I 88 10 2 Taipalsaari II 11 33 56 Joroinen I 78 16 2 3 1 -"- II 49 44 6 1 Ori vesi II 81 16 3 Keskimäärin Average 59 20 9 12 6 i J

15 - saattaa selityksenä olla, että talvella käytettiin toista hevosta kuin kesällä. Kajaanissa taas maasto oli kesäajon kannalta ihanteellista pohjoissuomalaista kangasmaastoa. Talvella sitä vastoin on suhteellisen runsas lumi haitannut ajoa. Kuormattuna-ajoon on ajoajasta kulunut sekä Fössingenillä että reellä keskimäärin puolet. Ajoaikoja tarkasteltaessa ilmenee sama seikka kuin tyhjänäajossakin, nimittäin että k u o r m a t t u n a - a j o o n t a p a h t u n u t r e e l 1 ä n o p e a m m i n kuin F ö s s i n g e n i 1 l ä. Ero on keskimäärin 0.32 min, siis suunnilleen sama kuin tyhjänäajossa. Kajaanissa ja Joroisten vaikeammassa maastossa on kuormattuna-ajokin tapahtunut Fössingenillä nopeammin kmn reellä. Keskeytyksiin on kulunut molemmilla ajoneuvoilla keskimäärin lähes yhtä paljon aikaa (Fössingen 0.50 min, reki 0.47 min). Keskeytysten suhteellinen osuus ajoajasta on Fössingenillä 23 % ja reellä 32 %. Taulukosta 5 ilmenee keskeytysten jakaantuminen eri syiden osalle. Ajon keskeytysten ylivoimaisesti suurin osa muodostuu levosta. Levosta on suurempi osa miehestä aiheutuvaa. Hukkatyön luonteisista keskeytyksistä on ajovaiheessa pääosa muodostunut ajoneuvon kiinnijuuttumisista. Nämä ovat sattuneet suurimmaksi osaksi kuormattuna-ajossa. Muita hukkatyön luonteisia keskeytyksiä on esiintynyt satunnaisesti. Seuraavassa asetelmassa esitetään ajon työmaa-aikojen (= ajoaika + keskeytykset) suhteet eri tapauksissa. Reellä ajon työmaa-aikoja on merkitty 100:lla. Suluissa esitetään Joroisten ja Kannuskosken kesäajoaineistojen osalta maastoluokkien väliset suhteet. Helpointa maastoluokkaa on merkitty 100:lla. Asetelmasta ilmenee, että a j 0 r e e 1 1 ä o n k e s k i - m ä ä r i n 0 l 1 u t 3 6 % n 0 p e a m p a a k u i n a j 0 F ö s s i n g e n i 1 1 ä (ajoon sisältyy ajoaika keskeytyksineen). Poikkeuksen muodostaa Joroisissa vaikeammassa maastoluokassa (II) tapahtunut ajo, jossa Fössingen on ollut 12 % rekeä nopeampi. Tässä tapauksessa käytettiin, kuten aikaisemmin on mainittu, talvella toista hevosta kuin kesällä. Maastoluokan muuttuminen vaikeammaksi ei Fössingenillä ole selväpiirteisesti vaikuttanut mihinkään suuntaan.

- 16 - Ajon työmaa-aikoj_en suhteet Reki Fössingen Kajaani 100 102 Taipalsaari 10o- 142 Joroinen I 100 160 ( 100) -"- II 100 88 ( 84) Orivesi 100 185 Kannuskoski I ( 100) -"- II ( 110) -"- III ( 79) Keskimäärin 100 136 Jos lasketaan a joaja t keskikuormaa ja 100 metrin ajomatkaa vastaaviksi, saadaan seuraavat keskimääräiset arvot. Ajon tehotyöaika: Fössingen 3.81 min/kuorma/100 m ja reki 4.20 min/kuorma/100 m. Ajon maa- aika oli Fössingenillä 4.69 min/kuorma/100 m ja reellä 5. 54 kuorma/100m. Keskimääräiset kuormankoot olivat: Fössingen 1.77 ja reki 2. 84 p- m3 työmin/ 3 p-m Palstalla tapahtuva työskentely c Taulukossa 6 esitetään palstalla tapahtuneen työskentelyn jakaantuminen alaosiin eri tutkimustyömailla. Kuormausajoajat on laskettu 100 m:n ajomatkaa vastaaviksi. Tietöihin käytetty aika esitetään tässä yhteydessä, koska ylivoimaisesti suurin osa tietöistä suoritettiin palstalla. Kuormausajo on kaikissa tutkituissa tapauksissa tapahtunut reellä selvästi nopeammin kuin Fössingenillä. Ero on keskimäärin 0. 43 min reen hyväksi. Tämän tutkimuksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että maaston vaikeutuminen hidastaa kuormausajoa. Tämä ilmenee sekä Fössingenillä että reellä ajettaessa. Kuormausajossa on liikkeellelähtöjä suhteellisesti paljon enemmän kuin varsinaisessa kuormattuna- ja tyhjänäajossa. Maaston

1 Taulukko - Table 6 Palstalla tapahtuvaan työskentelyyn käytetty aika. Time expended on working in the strip. Kuorma- Palstalla Keskeytykset Kuormausaj o, Kuorman tapaht. Interruptions uksen Kuormarrrin,/p-mf.köyttä- Tie- Yleis- työskent. työmaa- Maastous minen työt työt tehotyö- Osuus aika, 3 Työmaa 100 m aika luokka mir/. tehotyö- miry'p-m Load- Produc- Loading- Tying Road General p-m3 ajasta, % tive Working- Terrain hauling, ing the jobs jobs working Propor- si te ' Site min./ load time in tion of class time of the strip min./ piled the pro- loading, piled ductive cu. m./ min./ min/p-m3 min./piled cu. m. cu. m. workin~ 100 m. - piled time, o cu.m. Fössipgen Kajaani I 0. 64 2. 71 - /:., 0.06 3. 41 o. 27 8 3.68 Taipalsaari II 1. 21 5. 22 1. 16 0.05 o. 71 8. 35 0. 25 3 8.60 Joroinen I 0. 96 4. 72 0.04 0. 58 o. 71 7. 01 1. 74 25 8.75 -"- II 1. 04 4. 78-0. 21 0. 44 6. 47 1. 01 16 7.48 Orivesi II 1. 09 5. 9 3 - o.n 0.30 7. 49 0.44 6 7.93 Kannuskoski I 1. 05 4. 42 0.45 0.04 o. 74 6. 70 0.04 '1 6.74 -"- II 1. 30 4. 65 o. 28-0. 43 6. 66 0. 08 1 6.74 -"- III 1.43 4. 29 o. 36 0. 40 0. 62 7. 10 0. 23 3 7.33 J Keskimäärin Average 1.09 4. 59 o. 29 0.18 0.50 6. 65 o. 51 8 7. 16 --J Reki - Sleigh Kajaani I 0. 59 3. 25-0. 08 0.54 4. 46 0.17 4 4. 63 Taipalsa.ari II 0.79 5. 20 0. 12 0. 12 o. 39 6. 62 0. 31 5 6.93 Joroinen I 0. 59 4. 71 o. 27 o. 12 o. 70 6. 39 0. 11 2 6. 50 -"- II 0. 83 5. 19 0. 23 o. 27 0.78 7. 30 0. 21 3 7.51 Orivesi II 0. 48 4. 63 0. 11 o. 76 0. 29 6. 27 1 o. 72 11 6.99 Keskimäärin Average 0. 66 4. 60 0.15 0. 27 0. 54 6. 22 0. 30 5 6.52 --

- 18 - laadussa esiintyvät erot.vaikuttavat ilmeisesti eniten juuri liikkeellelähtöön käytettyyn aikaan ja siten siis koko kuormausajoaikaan. Sama syy aiheuttanee myös sen, että reki on Fössingeniä nopeampi kuormausajossa. Kuormaus on tapahtunut molempiin ajoneu~oihin keskimäärin yhtä no peasti. Yksittäisillä työmailla lesi4ntyheet erot ovat pienehköjä ja yleensä tällöin kuormaus Fössingeniin on tapahtunut nopeammin (poikkeuksena Oriveden aineisto). Tämä aiheutuu siitä, että talvella lumi ja pölkyissä oleva jää saattavat jossain määrin hidastaa kuormausta. Kuor maus muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan palstalla tapahtuneesta työskentelystä. Sen osuus on n. 2/3 kokonaisajasta. Kuorman käyttäminen on ilmeisesti riippuvainen paitsi maaston laadusta ja kuorman suuruudesta myös ajomiehestä. Kajaanissa ei kuormaa ole käytetty kesällä sen paremmin kuin talvellakaan huolimatta siitä, että kuormankoko oli siellä keskimäärin kaikkein suurin (Fössingen 3.11 p-m3, reki 3.33 p-m3 ). Osaltaan on tähän varmasti syynä sekin, että maasto-olosuhteet olivat siellä kaikkein edullisimmat. Aineiston perusteella näyttää ilmeiseltä, että talviajossa kuorma käytetään yleensä aina, ~utta kesällä Fössingenillä ajettaessa käyttäminen ei ole aivan yhtä yleistä. Keskimäärin kuluu kuorman käyttämiseen Fössingenillä selvästi enemmän aikaa kuin reellä. Tietöitä on suoritettu vaihtelevassa määrin sekä kesällä että talvella. Niistä on pieni osa, kuten aikaisemmin on todettu, tapahtunut {~ varsinaisen ajovaiheen aikana. Reellä ajettaessa on tietöitä suoritettu pinokuutiometriä kohti hieman enemmän, joskaan ero ei ole mitenkään selvä. Maaston vaikeutuminen ei ole näiden aineistojen mukaan selväpiirteisesti lisännyt tietöihin käytettyä aikaa. Talviajon suhteen on mainittava, että Joroisissa vaikeammassa maastossa (II maastoluokka) ajettaessa käytettiin tietöihin epätavallisen runsaasti aikaa. Siellä oli nimittäin tietyllä alueella suoperäistä maastoa, jonka maapohja ei lauhan talven vuoksi ollut jäätynyt. Tästä aiheutui runsaasti lisätöitä. Kesällä ei tällä alueella voitu maaperän pehmeyden vuoksi ajaa ollenkaan. Kyseisessä tapauksessa onkin katsottu aiheelliseksi käyttää muiden talviajoaineistojen tietöiden keskiarvoa 0.27 min/p- m3 (todel- linenaika 1.05 min/p-m3 ).

- 19 - Yleistyöt kuormauksessa, % Fössingen Kuormakoh- Palstakohtaiset t aiset Kajaani 67 33 Taipalsaari 86 14 Joroinen I 90 10 -"- II 100 Orivesi 100 Kannuskoski I 100 -"- II 76 24 -"- III 40 60 Keskimäärin 82 18 Reki Kajaani 45 55 Taipalsaari 100 Joroinen I 43 57 -"- II 30 70 Orivesi 23 77 Keskimäärin 48 52 Yllä olevassa asetelmassa esitetään yleistöiden prosenttinen jakaan- ' tuminen ns. kuormakohtaisiin ja palstakohtaisiin. Kuormakohtaisista yleistöistä on suurin osa molemmilla ajoneuvoilla ollut kuljetusvälineen kuormauskuntoon laittoa, kuorman järjestelyä sekä työn suunnittelua, joka kyllä yhtä hyvin voitaisiin lukea palstakohtaiseksi. Näiden lisäksi on esiintynyt satunnaisesti työkalujen noutaa ym. töitä. Palstakohtaisia yleistöitä on Fössingenillä ollut huomattavasti vähemmän kuin reellä. Syynä on ennen kaikkea, että nämä työt ovat olleet etupäässä lumen luontia ja jäätyneiden pölkkyjen irrotusta. Niissä tapauksissa, joissa palstakohtaisia yleistöitä on Fössingenillä ajettaessa esiintynyt, o~t ne miltei yksinomaan olleet pölkkyjen siirtelyä ristikolta lähemmäksi ajoneuvoa.

- 20 - Keskeytyksiin kuormausvaiheessa on reellä käytetty keskimäärin vähemmän aikaa kuin Fössingenillä (Fössingen 0.51 min/p-m3, reki 0.30 min/p-m3 ). Keskeytysten prosenttinen osuus kuormausajasta on Fössingenillä ollut 8 % ja reellä 5 %. Taulukosta 7 ilmenee kuormausvaiheessa keskeytyksiin käytetyn ajan prosenttinen jakaantuminen lepoon ja hukkatyöhön. Keskeytyksistä on kuormausvaiheessakin suurempi osa ollut lepoa. Fössingenillä ajettaessa on lepo pääasiassa ollut miehestä aiheutuvaa, kun taas talviajossa on pääosa levosta ollut hevosesta aiheutuvaa. Hukkatyöstä on kesäajossa ollut pääosa siirtymisajon aikana satt~ei~a ajoneuvon kiinnijuuttumisia. Talvella on hukkatyö muodostunut suhteel- ~ lisen tasaisesti eri tekijöistä. Seuraavasta asetelmasta ilmenevät kuormausvaiheen työmaa-aikojen suhteet eri tutkimustyömailla. Kuormausta rekeen on merkitty 100:lla. SUluissa esitetään Joroisten ja Kannuskosken kesäajoaineistojen suhteet eri maastoluokissa. Kuormausvaiheen työmaa-aikojen suhteet Reki Fössingen Kajaani 100 79 Taipalsaari 100 124 Joroinen I 100 135 ( 100) -"- II 100 100 ( 85) Orivesi 100 112 Kannuskoski I ( 100) _n n_ II ( 99) III ( 108) o-: Keskimäärin 100 110 Kuormaus on tapahtunut keskimäärin 0. 64 min/p-m3 nopeammin rekeen kuin Fössingeniin. Selvän poikkeuksen muodostaa Kajaani, jossa kuormaus Fössingeniin on ollut huomattavasti nopeampaa kuin rekeen. Yleisesti voidaan sanoa, että k u o r m a u s r e k e e n o n t a -

(il Taulukko - Table 7 Keskeytysten jakaantuminen kuormausvaiheessa. Distribution of the interruptions in the loading phase. Työmaa Si te F3ssingen Lepo - Rest Hukkatyö - Unproductive work Ajoneuvon kiinni- Uudelleen Maasto- Miehestä Hevosesta kuormaus Muut hukkajuutt. ja luokka aiheutuva aiheutuva ja kuorman työn luont. irrotus järjestely Bogging Other jobs Terrain Due to Due to down and Re-loading of an unclass the man the horse freeing and productive of the arranging nature vehicle the load % Kajaani I 30 11 37 18 4 Taipalsaari II 76 24 Joroinen I 2 16 30 12 40 -"- II 8 8 30 2 52 Orivesi II 22 51 19 2 6 Kannuskoski I 100 -"- II 100 i -"- III 100 Keskimäärin Average 45 11 24 4 16 1 1\)... Reki - Sleigh i Kajaani I 41 12 35 12 Taipalsaari II 13 3 13 25 48 Joroinen I 18 73 9 -"- II 38 57 5 Orivesi II 13 81 6 Keskimäärin Average -- ----- --- 16 51 9 12 12

- 22 - :pahtunut 1 0 3 0 % n o p e a m m i n kuin kuormaus F ö s s i n g e n i i n. Tämä ero aiheutuu lähinnä kuormausajosta eikä siis varsinaisesta kuormauksesta, joka on molempiin ajoneuvoihin tapahtunut suunnilleen yhtä nopeasti. Varastolla tapahtuva työskentely Taulukossa 8 esitetään varastolla tapahtuneen työskentelyn yhdistelmät eri tapauksissa. Purkamisajoon käytetyt ajat vastaavat 10 m:n ajomatkaa. Joroisten ja Kannusknsken aineistojen osalta huomautettakoon, että eri maastoluokkien aineistot on yhdistetty. Voidaan nimittäin olettaa, että maastoluokan muuttuminen ei vaikuta varastolla tapahtu- vaan työskentelyyn. Keskimääräiset ajat on laskettu ottamalla huomioon erikseen samansuuruisina Joroisten ja Kannuskosken eri maastoluokkien aineistot. Suurin osa varastolla tapahtuvasta työskentelystä käytetään varsinaiseen purkamiseen. Purkamisajoon samoin kuin köysien irrottamiseen käytetyt ajat ovat niin lyhyitä, ettei niillä varastolla työskentelyn kokonaisajan kannalta ole suurtakaan merkitystä., tapahtuneen Yleisenä piirteenä voidaan todeta, että p u r k a m i n e n reestä o n t a p a h t u n u t n o p e a m m i n k u i n p u r k a - m i n e n F ö s s i n g e n i s t ä. Ero on keskimäärin n. 0.10 min/p-m3 reen hyväksi. Yleistyöt ovat sekä Fössingenillä että reellä olleet pääasiassa va-. rastokohtaisia, lähinnä pinon alus- ja pääpuiden lai ttoa. Kuormakohtaisia yleistöitä on ollut suhteellisen vähän ja ne ovat olleet etupäässä ajoneuvon käsittelystä aiheutuvia. Lumettornana aikana on yleistöihin käytetty selvästi enemmän aikaa kuin talvella. Keskeytyksiin on varastolla kulunut suhteellisen vähän aikaa. Reellä on keskeytysten määrä ollut tässäkin työvaiheessa pienempi kuin Fössingenillä (reki keskim. 0.24 min/p- m3, Fössingen 0.32 min/p-m3 ). Keskeytysten prosenttinen osuus purkamiseen käytetystä ajasta on ollut Fössingenillä 5 % ja reellä 4 %. Taulukossa 9 (s. 24) esitetään keskeytysten jakaantuminen lepoon ja hukkatyobön yhteydessä. purkamisen Suurin osa keskeytyksistä purkamisen yhteydessä on muodos-

Taulukko - Table 8 Varastolla tapahtuvaan työskentelyyn käytetty aika. Time expended on working at the storage. Työmaa Si te Maastoluokka Terrain class Purka- Purkami- Keskeytykset misajy sen teho- Interruptions Köysi en miryi:j-m3 Purkami- Yleis- työaika irrotus nen työt 10 m Produc- Osuus tive minj tehotyö- Unloading- t}'nfasten- Unload- General w?rking p- m3 ajasta, % hauling, J.n~ the.. b tj.me of ies J.ng JO s unloadmin./ tion of Propormin. / piled ing piled the workcu. m./ min/p-m3 - min./piled cu. m. cu.m. ing time, 10 m. % Purkamisen työmaa-aikc:t, min/p-m3 Workingsite time of unlo~di7 mj.n. piled cu.m. ' lt,össingen Kajaani Taipalsaari Joroinen Orivesi Kannuskoski I II I-II II I -III 0. 01 -.3. 30 o. 52 3. 83 0. 52 13 0. 08 0. 18 8. 17 0. 51 8.94 0. 24 3 0. 01 0. 01 5. 11 o. 52 5. 65 0. 19 3 0. 01-6. 24 0. 87 7. 12 o. 16 2 0. 02 0.1 0 6. 48 0. 34 6.94 0. 48 7 4. 35 9. 18 5.84 7. 28 7. 42 f\) VJ Keskimäärin Average 0. 02 0. 06 5. 92 0. 50 6.50 0. 34 5 6.84 Reki - Sleigh Kajaani Taipalsaari Joroinen Orivesi I II I-II II 0. 01-3. 40 o. 12 3. 53 d. 17 5 0. 01 o. o6 6. 04 0. 20 6.31 o. 26 4 0. 01 o. 11 5.85 0. 3 1 6. 28 0. 21 3 0. 01 0. 02 5.42 0. 4 1 5.86 0. 31 5 3. 70 1 6. 57 6. 49 6.17 Keskimäärin Average 0.01 0. 06 5. 31 o. 27 5. 65 0. 23 4 ------ '-- 5.88

- 24 - Taulukko - Table 9 Keskeytysten jakaantuminen purkamisvaiheessa. Distribution of the interruptions in the unloading phase. Työmaa Site 1 Lepo - Rest Hukka- Maasto- Miehestä Hevosesta työ luokka aiheutuva aiheutuva Unproduc- Due to Due to tive work Terrain the man the horse class ~ % Fössingen Kajaani I 96 2 2 Taipalsaari II 58 38 4 Joroinen I - II 68 11 21 Orivesi II 75 13 12 Kannuskoski I-III 40 60 1 Keskimäärin Average Reki - Sleigh ' 67 25 8 1 Kajaani I 59 35 6 Taipalsaari II 46 54 Joroinen I-II 90 10 Orivesi II 90 7 3 Keskimäärin Average 71 27 2

- 25 - tunut levosta. Hukkatyöllä ei tässä työvaiheessa ole ollut sanottavaa merkitystä. Pääosa levosta on, niin kuin luonnollistakin, ollut miehestä aiheutuvaa. Seuraavasta asetelmasta ilmenevät purkamisvaihean työmaa-aikojen suhteet eri tutkimustyömailla. Rekeä on kussakin tapauksessa merkitty 100:lla. Purkamisvaiheen työmaa-aikojen suhteet Reki Fössingen Kajaani 100 118 Taipalsaari 100 140 Joroinen 100 90 Orivesi 100 118 Keskimäärin 100 117 Keskimääräistä arvoa laskettaessa ei ole otettu huomioon Kannuskosken arvoa. Mikäli se tehdään (taulukko 8, keskimäär. työmaa-ajat), saadaan Fössingenille suhdeluku 119. Kuten asetelmasta ilmenee, on varastolla tapahtuneen työskentelyn työmaa-aika pinokuutiometriä kohti ollut reestä purettaessa pienempi kuin Fössingenistä purettaessa lukuun ottamatta Joroisten työmaata, joll a purkaminen Fössingenistä on tapahtunut 10 % nopeammin kuin reestä. Ilmeistä on, että yleensä t a 1 v i a j 0 s.s a k ä y t e t ä ä n v a r a s t 0 1 l a t a p a h t u v a a n t y ö s k e n t e - 1 y y n vähemmän a i k a a kuin k e s ä 1 1 ä Fössingenillä s u o r i t e t t a v a s s a a j o s - s a. Ero on ollut keskimäärin 17 % reen hyväksi. Työaikojen yhdistelmä Taulukossa 10 esitetään aikaisemmin selostettujen osatyöaikojen distelmä eli p-m3 kohti laskettu ajokerta- aika. Taulukon jälkeen yh- seu- raavassa asetelmassa ilmenevät kokonaistyöaikojen suhteet eri tutkimus-

~ Taulukko - Table 10 Osatyöaikojen yhdistelmä. Combination of the part-working times. Työmaa Si te Fössingen Kajaani Taipalsaari Joroinen _!!_ Orivesi Kannuskoski Maastoluokka Terrain class I II I II II I -"- II -"- III Keskimäärin Average Varsinai- Palstalla Varastolla Tehotyönen ajo, tapahtu~ra tapahtuva aika,yht. min/p- m3/ työsken- ty~skentely tely Productive 100 m Working Working working Driving in the at the timei proper, strip storage tota min./ p:i led cu, m; min/p- m3 - min./piled cu,m, 100 m. 1. 16 3. 41 3. 83 8. 40 2. 18 8. 35 8. 94 19. 47 2. 30 7. 01 5.65 14. 96 2. 14 6. 47 5. 65 14. 26 2. 29 7. 49 7. 12 16. 90 2. 28 6. 70 6.94 15. 9 2 2. 52 6.66 6. 94 16. 12 2. 35 7. 10 6. 94 16. 39 2. 15 6. 65 6. 50 15. 30 Keskeytykset Interruptions min/p- m3 min. / piled cu. m, Osuus tehotyöajasta, % Proportion of the productive workin~ time, 1. 52 18 o. 53 3 2. 60 17 1. 63 11 1. 20 7 1. 25 8 1. 34 8 0. 73 4 1. 35 9 Työmaaaika, yh~ min/p- m Wor kingsi te time, total, min. / pi.jed cu. m, 9. 92 20. 00 17. 56 15. 89 18. 10 17.17 17. 46 17. 12 16. 65 1'\) 0\ Reki - Sleigh Kajaani I Taipalsaari II Joroinen I -"- II Orivesi II Keskimäärin Average 1. 37 4. 46 3. 53 9. 36 1. 46 6. 62 6. 31 14. 39 1. 37 6. 39 6. 28 14. 04 2. 18 7. 30 6. 28 15. 7 6 1. 00 6. 27 5.86 13. 13 1.48 6. 22 5. 65 13. 35 0. 82 9 0. 67 5 0. 80 6 1. 16 7 1. 59 12 1.01 8 10. 18 15.06 14. 84 16.92 14. 72 14. 36

- 27 - työmailla ja keskimäärin. Reellä ajon työmaa-aikoja on kussakin tapauksessa merkitty 100:lla. Suluissa esitetään Joroisten ja Kannuskosken aineistojen osalta eri maastoluokkien väliset suhteet. Työmaa- aikojen suhteet Reki Fössingen Kajaani 100 97 Taipalsaari 100 133 Joroinen I 100 118 ( 100) -"- II 100 94 ( 90) Orivesi 100 123 Kannuskoski I ( 100) -"- II ( 102) -"- III ( 100) Keskimäärin 100 116 Taulukon 10 osatyöaikoja t arkasteltaessa havaitaan, että niiden suhteellinen osuus tehotyöajasta on ollut eri tapauksissa hyvin samansuuruinen. Palstalla ja varastolla tapahtuvaan työskentelyyn on Fössingenillä käytetty n. 40 % kumpaankin. Reellä on palstalla tapahtuvaan työskentelyyn kä3tetty keskimäärin 43 % ja varastolla tapahtuvaan työskentelyyn 39 %. Varsinaiseen ajoon käytetty aika on ajettaessa ollut keskimäärin 13 % ja reellä ajettaessa 10 %. koskevat 100 m:n ajomatkaa. Fössingenillä Ajoajat Thl. suhteet eivät ole yleistettävissä, vaan ne ovat tietenkin riippuvaisia siitä, minkä pituista ajomatkaa laskennassa on käytetty. Keskeytysten osuus tehotyöajasta on kummallakin ajovälineellä ollut suunnilleen yhtä suuri (Fössingen 9 %, reki 8 %). Taipalsaarella, Orivedellä ja Joroisissa maastoluokassa I on ajo reellä tapahtunut pinokuutiometriä kohti nopeammin kuin Fössingenillä. Joroisissa maastoluokassa II samoin kuin Kaj~anissa on kesäajo tapahtunut nopeammin. Ero on Joroisissa ollut Fössingenin hyväksi 6 %. Kajaanin aineiston osalta vastaava luku oli 3 %. Varsinainen tehotyöaika oli Kajaanissa Fössingenin kannalta vieläkin edullisempi, mu~ kes-

- 28 - keytysten suuri osuus kyseisessä kesäajoaineistossa pienentää eron melkein olemattomaksi. Kuten jo aikaisemmin on todettu, oli maasto Kajaanissa kesäajon kannalta ihanteellista, aivan tasaista, kivetöntä männikkökangasta. Talvella maasto oli luonnollisesti sama, mutta ajoa haittasi runsas lumi (n. 60 cm). Mikäli maasto olisi ollut samanlaista kuin muissa tutkimuskohteissa ja lunta talvella vähemmän, olisi tulos todennäköisesti ollut päinvastainen, siis reki olisi ollut Fössingeniä nopeampi. Joroisten aineiston osalta reen ja Fössingenin vertailu on jossain määrin epävarmalla pohjalla, koska tällöin kesä- ja talviajo suoritettiin eri hevosilla. Syy, että Fössingen on vaikeammassa maastoluokassa ollut rekeä edullisempi, on täysin luonnollinen. Kuten aikaisemmin on todettu, oli ko. alueella osittain suoperäistä maastoa, mistä kesällä ei sen upottavuuden vuoksi voitu ajaa ollenkaan. Talvella tältä alueelta ajettiin, mutta sula maapohja haittasi erittäin pahasti ajoa. Mikäli ajo olisi kesällä ja talvella tapahtunut samoin edellytyksin, olisi reki todennäköisesti ollut ainakin saman verran Fössingeniä edullisempi kuin maastoluokassa I (18 %), ilmeisesti enemmänkin. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että t a l v i a j o r e e l l ä o n a j o t u o t o k s e l t a a n e d u l 1 i - s e m p a a k u i n k e s ä l l ä F ö s s i n g e n i l l ä s u o r i t e t t a v a a j o. T ä m ä k o s k e e 1 ä h i n n ä E t e l ä - S u o m e a. P o h j o i s - S u o m e s s a, m i s s ä m a a s t o t o v a t k e s ä a j o n k a n n a 1 t a p a r e m p i a j a 1 u m i h a i t t a a t a l v e 1 l a e n e m m ä n a j o a k u i n m a a n e t e l ä o s i s s a, o n F ö s s i n g e n r e e n k a n s s a k i l p a i l u k y k y i n e n j a h y v i s s ä o l o s u h t e i s s a i 1 m e i s e s t i r e k e ä e d u l l i s e m p i k i n. T ä mä n t u t k i m u k s e n m u k a a n o n a j o - tuotos p i n o k u u t i o m e t r i ä k 0 h t i 0 l l u t r e e l l ä 1 8 3 3 % s u u r e m p i k u i n F ö s - s i n g e n i 1 1 ä. K e s k i m ä ä r i n l i e n e e e r o 2 5 n s u u r u u s 1 u o k k a a r e e n hyväksi. T ä mä k o s k e e lähinnä E t e l ä - S u o m e a.

- 29 - Joroisissa ja Kannuskoskella tutkittiin myös maaston vaikutusta ajotuotokseen. Kummallakaan tutkimustyömaalla ei kuitenkaan maastoluokan muuttuminen toiseksi ole vaikuttanut johdonmukaisesti mihinkään suuntaan. Lieneekin syytä todeta, ettei tämän tutkimuksen perusteella maaston vaikutusta ajotuotokseen ole voitu selvittää. Studies of Cordwood Haulage in Summer and Winter II n II n II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II II tl II II 1111 II II II II II II II II II II II 11 II II Conditions by Fössingen Cart and by Sleigh lllllltllllllllllllltlllllllltllllltlllltlllllllltllfllllltllltlllltlltllltllllltlll by Mikko Kahala SUMMARY Horse haulage of timber in Finland has been practically confined to the winter until recently. Lately, haulage of this type has been carried out increasingly also in the snowless period. The most important reasons for this are the sharp deerease in the horse population, the endeavour to reduce the seasonal fluctuation in timber transport, and the meeting of the increased raw material requirement of the woodworking industry. Metsäteho has conducted a study of horse haulage during the snowless period. The purpose was to establish just wage bases and to study various types of equipment suitable for the purpose. The aim of the present study was to examine the suitability of the Swedish Fössingen cart for summer haulage. This was done chiefly by comparing it with winter-time sleigh haulage in the same conditions. The investigation material was collected in 1960-1962 from the warking sites of timber companies. Most of the sites were in south Finland, only one was in north Finland (Kajaani). There were 5 working sites and the total of timber hauled (chiefly 2- and 4-metre pine and spruce

- 30 - cordwood) was 1,968. 5 piled cu. m. Of this quantity, 765. 5 piled cu. m. was hauled by Fössingen (433 loads) and 1,203. 0 piled cu. m. by sleigh (424 loads). The following observations can be made about the actual haulage phase. Driving speeds were studied graphically, assuming the curve for the dri ving time to be straight. The dri ving-empty speeds with Fössin gen and sleigh were very similar. Preparation for haulage etc., on the other hand, required more time with Fössingen when driving empty. The driving- loaded speed seemed to be higher for Fössingen than for sleigh. Of the total time expended on haulage, more time was expended on driving empty and driving loaded when the Fössingen cart was used than with the sleigh. The difference was c. 0. 30 min./piled cu. m. /100 m. Unuductive working time) in both cases. With interruptions included, the time expended on the driving phase (the working- site time of driving) was 36 per cent shorter per piled cu. m. and 100m. with sleigh than with Fössingen. The working- site time of the haulage phase averaged 2.65 min./piled cu. m./100 m. with Fössingen and 1. 95 min./piled cu. m./100 m. with sleigh. Work on the strip (loading phase) was an average of 0.43 min./piled cu.m. faster with sleigh than with Fössingen (productive working timel The working- site time of the loading phase (productive work plus interruptions) was 10 30 per cent shorter with sleigh than with Fössingen. The interruption percentage was 8 for Fössingen and 5 for sleigh. The average time expended on the loading phase was 7. 16 min./piled cu. m. with Fössingen and 6. 52 min./piled cu. m. with sleigh. Q 0 Work at the storage (unloading) took less time with sleigh than with Fössingen. The difference between the productive working times in unloading was an average of o. 70 min./piled cu. m. in favrur of the sleigh. The working- si te time of unloading was an average of 17 per cent shorter with the sleigh than with the Fössingen cart. When the Fössingen cart was used, 5 per cent of the productive working time was expended on interruptions, while the comparable percentage for the sleigh was 4. The working-site time of unloading was 6. 84 min./piled cu. m. with Fössingen and 5. 88 min./piled cu. m. with sleigh. Wb.en the part-working times are combined, the productive working time as a whole was 15. 30 min./piled cu. m. with Fössingen and 13. 35 min./

- 31 - piled cu.m. with sleigh. Haulage with Fössingen was 1.95 min./piled cu.m. slower than sleigh haulage. The average output was 16 per cent smaller with Fössingen than with sleigh. In summer-haulage with Fössingen the interxuption percentage was 9 and in winter-haulage with sleigh 8. The average working-site time in its entirety was 16.65 min./ piled cu.rn. with Fössingen and 14.36 min./pil~d cu.m. with sleigh. The final conclusion drawn is that for these conditions the sleigh was 18 33 per cent more advantageous than Fössingen in its haulage output (exceptional values were not taken into consideration). In the present investigation, winter-haulage with sleigh was an average of 25 per cent better than haulage with Fössingen in the snowless period. This applies primarily to cordwood and south Finnish conditions.