JOROISTEN JA KOLKONJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
2
Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Veneenlaskuverkoston rakenteet... 6 Luiskan rakenne... 6 Laituri ja karimerkki... 7 Paikoitusalue ja opasteet... 7 Ilmoitustaulu... 7 3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit... 8 Joroisselkä - Haapaselkä viehelupa-alue... 8 Syvänsinjärven viehelupa-alue... 8 Melontareitti Syvänsi-Huutokoski-Joroinen (30 km)... 8 4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio... 9 Veneenlaskuverkoston nykytila... 9 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio... 12 Kehittämiskohde, olemassa oleva betoniluiska... 12 Kehittämiskohde, uusi veneenlaskupaikka... 13 5. Rahoitusmahdollisuudet... 15 Paikalliset toimintaryhmien rahoitus... 15 Yhteistyöhankkeet... 16 Kunta- ja yritysrahoitus... 16 Kalatalouden edistämismäärärahat... 16 Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus... 16 Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta... 17 Liite 1. Joroisvirran - Haukiveden työryhmän jäsenet... 18 3
4
1. Johdanto Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Veneenlaskuverkoston nykytilan kartoittaminen ja kohteiden kunnostustarve sekä uusien luiskien tarpeellisuus nähtiin useilla alueille keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Luonto- ja mökkimatkailun sekä kalastukseen liittyvien palvelujen kehittäminen on tärkeä osa maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana kesämökit, kalastusmatkat ja omatoimiveneily. Mökki-, luonto- ja kalastusmatkailun lisääntyessä kattava veneenlaskuluiskaverkosto, laiturit ja parkkialueet sekä opastaulut ovat tärkeä osa kalapaikkojen saavutettavuutta. Toimivat veneenlaskuluiskat palvelevat matkailijoiden lisäksi vapaaajan ja vakituisten asukkaiden tarpeita. Joroisten kalastusalueen järvet ovat kuhavesistöinä erinomaisia, mutta niiden tunnettavuus on heikko. Kolkon- ja Syvänsinjärvet ovat kirkasvetisiä ja puhtaita muikkujärviä, joissa lohikalat kasvavat nopeasti. Vesialueen omistuksen yhtenäisyyden ja kalastuskohteiden saavutettavuuden kehittyessä alueella on erinomaiset mahdollisuudet kehittää vesistö- ja kalastusmatkailua. Olemassa olevat veneenlaskuluiskat ja uudet luiskapaikat sekä niiden tarpeellisuus käsiteltiin hankkeen työryhmissä. Kohteet priorisointiin luonto- ja kalastuskohteiden merkityksen perusteella. Tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin alueet, joissa viehekalastusalueita, laajoja osakaskuntien lupaalueita tai on muodostumassa uusia kalastuslupa-alueita. Yksittäiset pienten järvien tai pelkästään osakaskuntien kalastusta palvelevat luiskapaikat on poistettu priorisoinnin yhteydessä. Veneenlaskupaikkojen kunnostustarve selvitettiin keräämällä tietoa hankkeen työryhmissä ja osin projektihenkilöt kiersivät kartoittamassa kohteita. Kalastusalueiden veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelma ohjaa jatkossa kohteiden korjaustarpeita ja uusien veneenlaskupaikkojen rakentamista. Oleellisena osana on rahoituksen järjestäminen ja uusien veneenlaskupaikkojen osalta neuvottelut tiehoitokuntien ja maanomistajien kanssa. Kohteiden rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu kohdassa 5. 5
2. Veneenlaskuverkoston rakenteet Veneenlaskupaikat ovat läpikulkupaikkoja, joista veneet lasketaan vesistöön ja nostetaan pois. Kattavalla veneenlaskuverkostolla ohjataan liikkumista vesistöön. Tässä suunnitelmassa on keskitetty kohteisiin, joiden käyttöaste tulee olemaan korkea. Perusrakenteet ovat betoniluiska, laituri, parkkialue, ilmoitustaulu ja opasteet. Kuva 1. Kolme keskeisintä rakennetta veneenlaskua ja nostoa ajatellen ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi tarvitaan opasteet veneenlaskupaikoille ja rannalle infotaulut. Luiskan rakenne Pelkästään luontomatkailun ja kalatalouden tarpeisiin tehtävät luiskat voivat olla joko betoni- tai sorarakenteisia. Periaatteessa soraluiska riittää pienemmissä vesistöissä, mutta rakennusmateriaali määräytyy luiskan sijainnin sekä käyttöasteen mukaan. Betoniluiskien rakentaminen on tarpeellista 6
paikkoihin, joissa on paljon käyttäjiä tai jotka ovat suurten vesistöjen reunoilla alttiita aallokon aiheuttamalle kulutukselle. Palo- ja pelastusviranomaisten tarvitsemien luiskien tulee olla betonisia, leveydeltään vähintään 3,8 metriä, kaltevuudeltaan korkeintaan 1:6, syväykseltään vähintään 1,8 metriä ja pituudeltaan vähintään 20 metriä. Laituri ja karimerkki Yleensä veneenlaskupaikan rannan profiili ja rakenne ei mahdollista veneiden väliaikaista vetoa rantaan, tällöin tulee rakentaa laituri. Luiskien lähellä vesistöissä mahdolliset vaaraa aiheuttavat kivet tulee hävittää tai merkitä. Varsinkin ensimmäisiä kertoja luiskia käyttävien veneilijöiden ja veneiden turvallisuuden kannalta asia on tärkeä. Paikoitusalue ja opasteet Paikoitustilan tarve määräytyy kalastus- ja luontomatkailukohteet käyttäjämäärien ja kohteen sijainnin mukaan. Venetrailereiden käsittely ja säilytys tulee ottaa huomioon. Järjestetyllä paikoitusalueella vähennetään ympäristön kulumista ja luvatonta pysäköintiä yksityisille maille. Veneluiskamerkeillä tulee opastaa liikenne kohteelle. Opasteiden asettamisesta ja luvista saa tietoa ELY-keskuksen tieliikenne asioita hoitavilta henkilöiltä. Ilmoitustaulu Luonto- ja kalastuskohteiden kehittäminen ja käyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä liikkuminen vesistöstä toiseen edellyttää hyvää tiedottamista. Ilmoitustaulun rakentaminen veneenlaskupaikan yhteyteen on tehokas keino tiedottaa ajankohtaisista asioista mm. osakkaille, kalastajille ja matkailijoille. Tietoja kannattaa jakaa mm. alueen palveluista, kalakannoista, istutuksista ja kalastuslupaehdoista. 7
3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit Joroisselkä - Haapaselkä viehelupa-alue Joroisten kalastusalueella toimii Joroisselkä - Haapaselkä viehelupa-alue, jonka pinta-ala on noin 4300 ha. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista www.kalajoroinen.info. Syvänsinjärven viehelupa-alue Lupa kattaa vesialuetta 1500 ha Syvänsinjärvestä. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista www.kalajoroinen.info. Melontareitti Syvänsi-Huutokoski-Joroinen (30 km) Reitti alkaa Ahvenlammesta Jäppilän keskustassa. Lammesta pääsee meloen kanavaa pitkin Hiidenlampeen ja Syvänsiin. Melonnan voi aloittaa myös maantieltä 453 Syvänsin rannasta. Syvänsistä reitti jatkuu Syrjäjärven ja Suurkaislasen kautta Suihkolanjokea myöten Sysmäjärven Sikalanselälle. Sysmäjärvestä Huutokosken kautta Joroisselälle. Reitti on tyypiltään kahden päivän melontareitiksi sopiva joki-järvireitti, jonka tosin päivässäkin pystyy melomaan. Kanootin kantamista vaativia esteitä reitillä on kaksi, joista toinen on helppo (Liukonkoski, 30m) ja toinen hankala ja pitkä (Liunankoski, 500m). Kuva 2. Monipuoliset kalakannat lisäävät alueellista viihtyvyyttä ja kalastusta. 8
4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio Veneenlaskuverkoston nykytila Kolkonjärven ja Joroisten kalastusalueiden veneenlaskuverkosto on heikko. Joroisten satamassa on betoniluiska, parkkialueet ja laituri. Veneenlaskuluiskaa ei ole kalataloudellisesti arvokkaassa Syvänsinjärvessä. Vuonna 2013 Sysmäjärveen rakennettiin ensimmäinen betoninen veneenlaskupaikka, jossa on myös parkkialueita ja laituri. Joroisselkä - Haapaselkä alueella on 2 betoniluiskaa joissa on rakentamis- ja korjaustarpeita. Kolkonjärvessä on yksi betoniluiska, jonka käytettävyys on huono ilman korjauksia ja lisärakenteita. Alueen kehittäminen on vaikeaa ellei veneluiskien rakentaminen etene ripeästi. Kalastusalueiden osalta kattava veneenlaskuverkosto käsittäisi 1-2 luiskapaikkaa Syvänsinjärvelle ja yhden Sysmäjärvelle sekä nykyisten betoniluiskapaikkojen kehittämisen Kolkonjärvellä ja Joroisselällä. Haapaselälle on tarpeen rakentaa 2-4 lisäpaikkaa. Lisäksi on vähäisempiä tarpeita kehittää paikallisesti pienempien vesistöjen, erityisesti kylärantojen veneenlaskupaikkoja. Kalastusalueiden veneenlaskuverkoston nykytilanne siihen liittyvine rakennelmineen on listattu alla. Alla on huomioitu kolme keskeisintä rakennetta veneenlaskua ja nostoa ajatellen, betoniluiska, laituri sekä parkkipaikka. Näiden lisäksi veneenlaskupaikoilla olisi hyvä olla opasteet kohteeseen ja yleiset opastaulut rannalla, Koordinaattijärjestelmä on ETRS89 maantieteellinen koordinaatisto. Kuva 3. Muun muassa veneenlaskupaikkojen käytettävyys eri vedenkorkeuksilla, laitureiden puute ja riittävät parkkialueet ovat yleisiä puutteita nykyisissä kohteissa. 9
Kuva 4. Kalastuskohteiden saavutettavuus on heikkoa ja sen vuoksi veneenlaskupaikkojen rakentaminen on erittäin tärkeää. 10
Kuva 5. Syvänsin viehelupa-alueen kehittäminen on vaikeaa, kun ei ole yhtään veneluiskaa. 11
Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Tällä hetkellä veneenlaskuverkosto ja kalastuskohteiden saavutettavuus on erittäin heikkoa. Tärkeiden veneenlaskupaikkojen kehittämistarve ja alustava kustannusarvio on esitetty alla. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty kohteiden priorisointi ja sijoittuminen alueella. Kolkonjärven kalastusalueella tulee kehittää Kolkonjärven ja Tuusjärven veneenlaskupaikkoja. Tällä hetkellä molempien kohteiden saavutettavuus on heikkoa. Joroisten kalastusalueella on kolme betoniluiskaa, joita tulee kehittää keskeisen sijainnin vuoksi. Kokonaan uusia veneenlaskupaikkoja tarvitaan Syvänsiin 1-2 paikkaa, Sysmäjärveen yksi, Joroiselkään yksi ja Haapaselälle 2-3 paikkaa. Näiden kustannusarvio on noin 10 000 per kohde. Kolkonjärven kalastusalueen verkoston kehittäminen maksaa noin 15 000 ja Joroisten kalastusalueen noin 75 000. Joroisten ja Kolkonjärven kalastusalueiden veneenlaskuverkoston kehittäminen kokonaisuudessaan maksaisi kaikkiaan 80 000 100 000 euroa. Kustannuksiin vaikuttaa materiaalien valinta, hankintatapa, talkootyön osuus ja hankkeiden toteutustapa. Tärkeimmät veneenlaskupaikkojen kehittämiskohteet: 1. Kolkonjärven veneenlaskupaikka 2. Joroisten sataman veneenlaskupaikka 3. Puomilansalmen veneenlaskupaikka 4. Voimalaitoksen veneenlaskupaikka 5. Salmensillan veneenlaskupaikka 6. Hiekkarannan veneenlaskupaikka 7. Kenraalinrannan veneenlaskupaikka 8. Paattikanavan veneenlaskupaikka 9. Käärmevirran veneenlaskupaikka 10. Marjoniemenlahden veneenlaskupaikka 11. Kivirannan veneenlaskupaikka Kehittämiskohde, olemassa oleva betoniluiska Kolkonjärven kalastusalueella on kaksi kehittämiskohdetta, Kolkonjärven ja Tuusjärven veneenlaskupaikat. Kaikki muut (15) kehittämiskohdetta sijoittuvat Joroisten kalastusalueelle. 1. Kolkonjärven veneenlaskuluiska, Kolkonjärvi (562954, 6872734) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska Rakentamistarpeet: Luiskan kunnostus, parkkialueet, laituri, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 6 000. 12
2. Tuusjärven veneenlaskuluiska, Tuusjärvi Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska, yleinen P-alue. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueen laajennus, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 9 000 3. Joroisten sataman veneenlaskuluiska, Haukivesi (545399, 6892720) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska, laituri ja parkkialue. Rakentamistarpeet: Luiskan kunnostus ja vähäinen ruoppaus. Opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 7 000. 4. Puomilansalmen veneenlaskuluiska, Haukivesi (548659, 6892604) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska. Rakentamistarpeet: Opasteet, luiskan kunnostus, parkkialueet, laituri ja vähäinen ruoppaus. Opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 13 000. 5. Voimalaitoksen veneluiska, Sysmäjärvi (534880, 6897770) Nykyiset rakenteet: Vuonna 2014 kehitetty kohdetta, betoniluiska, laituri ja parkkialueet. Rakentamistarpeet: Opasteet. Kustannusarvio: 500. Kehittämiskohde, uusi veneenlaskupaikka 6. Salmensillan veneluiska, Syvänsi (522941, 6915217) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska ja pieni parkkialue, isot veneet ei pääse tierummun läpi. Paikan siirtäminen Syvänsin puolelle. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 8 000. 7. Hiekkarannan veneluiska, Syvänsi (528336, 6910012) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 8 000. 8. Kenraalinrannan veneluiska, Sysmäjärvi (534421, 6892732) Olemassa oleva luonnonluiska. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 8 000. 13
9. Paattikanavan veneenlaskuluiska, Haukivesi (552072, 6896599) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 10 000. 10. Kivirannan veneenlaskuluiska, Haukivesi (553145, 6891475) Rakentamistarpeet: Tie, luiska, laituri ja parkkialueet ja opasteet. Kustannusarvio: 10 000. 11. Käärmevirran veneenlaskuluiska, (561379, 6891405) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet Kustannusarvio: 10 000. 12. Marjoniemenlahden veneenlaskuluiska, (549461, 6888239) Rakentamistarpeet: Tie, betoniluiska, laituri, lahden ruoppausta Kaavan venevalkama/kyläranta varaus. Kustannusarvio: 10 000. 13. Kerisalon veneenlaskuluiska, (549988, 6888193) Varakohde Marjoniemenlahden veneenlaskuluiskalle Rakentamistarpeet: Tien kunnostus, luiska, laituri ja parkkialueet. Kustannusarvio: 10 000. 14. Haapaniemen veneenlaskuluiska, (558472, 6885639) Alue, josta olisi selvitettävä soveltua paikka Rakentamistarpeet: Tie, opasteet, betoniluiska, laituri ja parkkialueet. Kustannusarvio: 15 000. 15. Hiidenlahden veneluiska, Syvänsi (522911, 6916463) Vanha veneiden laskupaikka. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 8 000. 16. Jäppilän veneluiska, Syvänsi (524047, 6916480) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 8 000. 17. Helaniemen veneluiska, Sysmäjärvi (530293, 6900730) Olemassa oleva luonnonluiska ja kyläranta. Rakentamistarpeet: Mursketta ja ruoppaus sekä opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: 5 000. 14
5. Rahoitusmahdollisuudet Veneenlaskuverkostot palvelevat laajasti vesialueen omistajia, vapaa-ajan asukkaita, kalastajia, matkailijoita, yrityksiä ja muita vesistön käyttäjiä. Kohteita hyödyntävät mm. kalanpoikasten istuttajat ja tapahtumien järjestäjät. Kyläyhteisöjen, osakaskuntien, kalastusalueiden ja kuntien kannalta kattava veneenlaskuverkosto on tärkeä palvelu vesistön käyttäjille. Kohteiden yleishyödyllisyyden vuoksi vastuu rahoituksesta on usealla organisaatiolla, päävastuu on kuitenkin osakaskunnilla, kalastusalueille, alueen kunnilla ja kaupungeilla. Osakaskuntien yhdistäminen tehostaa ja tuo säästöjä osakaskuntatoimintaan sekä lisää kalastuslupatuloja laajempien lupa-alueiden ja tehokkaamman tiedotuksen ansiosta. Viehekalastusalueilla ja suurilla osakaskunnilla on taloudellisia resursseja edistää verkoston rakentamista ja toimia osarahoittajana hankkeissa. Seuraavassa on esitetty keskeisiä rahoitusmahdollisuuksia rakentamishankkeiden edistämiseksi. Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Leader-toiminnan tavoitteena on maaseudun kehittäminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Leader-ryhmien rahoitus koostuu alueen kuntien ja kaupunkien sekä EU:n maaseuturahaston varoista. Rahoittamisen lisäksi ryhmät auttavat hankeajatusten jalostamisessa valmiiksi hankesuunnitelmaksi. Etelä-Savon alueella toimii kolme eri Leader-ryhmää. Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti: yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri, paikallisten palveluiden kehittämiseen, elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Veej jakaja ry on Leader-ryhmä jonka alueeseen kuuluu Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala, Ristiina sekä Mikkelin maaseutuosat. www.veejjakaja.fi Rajupusu Leader ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020 Leader-periaatteiden mukaisesti. Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. www.rajupusuleader.fi Piällysmies ry toimii Enonkosken ja Heinäveden kuntien sekä Savonlinnan maaseutualueilla. www.piallysmies.fi 15
Yhteistyöhankkeet Maakuntaliiton, kuntien ja kaupunkien, valtion, kalastusalueiden, osakaskuntien ja yritysten yhteisrahoitteiset hankkeet ovat luontevin rahoitusmuoto suurempien rakentamishankkeiden rahoittamisessa. Yritysten rahoitusta ei ole aikaisemmin hyödynnetty laajemmin veneenlaskuverkoston kehittämisessä, mutta luonto- ja kalastusmatkailun suurimpia hyötyjiä ovat yritykset lisääntyneen ostovoiman ansiosta. On selvää, että veneenlaskuverkoston kehittäminen vaatii suuren yhteisrahoitteisen rakentamishankkeen. Kunta- ja yritysrahoitus Kunnat ja kaupungit ovat tapauskohtaisesti myöntäneet yksittäisiin pieniin hankkeisiin suoraa rahoitusta esim. kalastusalueen tai kyläyhdistysten toteuttamiin veneenlaskupaikkojen rakentamiseen tai kunnostamiseen. Yritysrahoituksen hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkeää, koska ne ovat keskeisiä hyödynsaajia palvelu- ja matkailutulojen kasvaessa ja lisääntyneen ostovoiman kautta. Kalatalouden edistämismäärärahat ELY-keskukset myöntävät vuosittain kalastusalueille tukea mm. vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. Veneenlaskupaikat kuuluvat rahoitettavien hankkeiden joukkoon, mutta määrärahan vähäisyydestä johtuen avustuksen suuruus on vaatimaton suurien hankkeiden toteuttamiseen. Lisätietoa ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi, Seppo Reponen. Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Maaseuturahaston kautta on mahdollista rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, matkailua, yhteistoimintaa ja alueen kehittämistä edistäviä infra -hankkeita, kuten veneenlasku- ja taukopaikkoja. Etelä-Savon ELY-keskus on rahoittanut aikaisemmin myös muista rahoituslähteistä hankkeita, jotka edistävät mm. luonto- ja kalastusmatkailua sekä yritystoimintaa. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämä maakunnan kehittämisraha on yksinomaan kansallinen, alueiden kehittämiseen tarkoitettu määräraha. Määrärahalla on toteutettu sellaisia kehittämishankkeita, joita ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa EU:n ohjelmista. www.esavo.fi/hankerahoitus. 16
Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Veneenlaskuverkoston rakentaminen ja kehittäminen on mahdollista toteuttaa yhteistyöhankkeen avulla. Hankkeessa korjataan ja parannetaan kehittämissuunnitelman mukaiset kohteet ja rakennetaan uusia kohteita. Taulukossa 1. on esitetty yhteistyöhankkeen rahoitussuunnitelma. Tässä ei ole otettu kantaa hankkeen valmistelijasta ja hallinnoijasta tai työn suunnittelusta ja ohjaamisesta. Taulukko 1. Yhteistyöhankkeen rahoitusluonnos. RAHOITTAJA SUMMA, 2 VUODEN AIKANA KOHTEET Joroisten kalastusalue 6 000 Joroisten kalastusalueen osakaskunnat 6 000 Joroisten kunta 10 000 Pieksämäen kaupunki 4 000 Rantasalmen kunta 4 000 Nimetyt 11 tärkeintä kehittämiskohdetta Kolkonjärven kalastusalue 2 000 Tuusjärven ja Kolkonjärven osakaskunnat sekä yritykset Maakuntaliitto, ELY-keskus ja metsähallitus, paikalliset toimintaryhmät tai maaseuturahasto 5 000 53 000 YHTEENSÄ 90 000 17
Liite 1. Joroisvirran - Haukiveden työryhmän jäsenet Raimo Kärkkäinen, Kolkonjärven kalastusalue Pekka Lyytikäinen, Rantasalmen kunta Petri Miettinen, Joroisten kunta Anne Pyykönen, Metsähallitus Mikko Malin, Metsähallitus Markku Auvinen, Haukiveden kalastusalue Markku Kettunen, Voinsalmen os. / ammattikalastajan edustaja Markku Loikkanen, Härmäniemen osakaskunta Tarmo Tolvanen, Hiekonselän osakaskunta Jouni Pylkkänen, Hiekonselän osakaskunta Sakari Sallinen, Oravin, Uiskinselän, Tertunselkä-Ruutana osakaskunta. Niilo Pulkkinen, Kangaslammin osakaskunta Arvo Tolvanen, Pyylilän osakaskunta Antti Helander, Vaahersalon osakaskunta Esko Ropponen, Varkauden kaupunki Raimo Piilo, Kontiomäki 9 osakaskunta Olavi Miskala, Häyrilä 11 osakaskunta Aimo Hukkanen, Haapaselän osakaskunta Olli-Pekka Miettinen Kiiskilän osakaskunta Väinö Partanen, Joroisten osakaskunta Risto Salko, Joroisten kalastusalue Jouko Nykänen, Virtasalmen kalastusalue Timo Suhonen, Virtasalmen kalastusalue Maija Häyrinen, Virtasalmen kalastusalue Martti Ropponen, Joroisten osakaskunta Markku Hyvönen, Joroisten osakaskunta Harry Härkönen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Arto Keinänen, kalastusmatkailuyrittäjä LakeLand GTE Sakari Törmälä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Teemu Hentinen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Joonas Rajala, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY-keskus 18
19