Teologisen tiedekunnan opinto-opas 2013 2015 1
2 Toimittaneet: Ville Meriläinen Karoliina Korhonen Satu Kunnas Laura Pellikka ISSN-tunnus 0356-8040 Taitto: Digipaino Keuruskopio Oy KEURUU 2013 Otavan Kirjapaino Oy
3 Sisällysluettelo Teologinen tiedekunta...4 Dekaanin tervehdys...5 Oppaan käyttäjälle...6 I TEOLOGISET TUTKINNOT...9 Yleistä...9 Oppiaineet...11 Teologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot...15 Aineenopettajan koulutus...18 Svenskspråkig och tvåspråkig ämneslärarutbildning...22 II OPISKELU TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA JA HELSINGIN YLIOPISTOSSA...24 Yleistä tiedekunnan opinnoista...25 Ilmoittautumis- ja tenttikäytännöt...27 Määräyksiä tenteistä, tuloksista ja suoritusmerkinnöistä...29 Opintojen suunnittelu...30 Opintojen suoritusjärjestys ja opintojen etenemisjärjestyspisteet...32 Etappi ja opintoaikoja rajaava laki...42 Opintojaksot, opintokokonaisuudet ja niiden rekisteröinti...43 Valmistuminen...44 Opiskelu maisterin tutkinnon suo rit ta misen jälkeen...45 Kansainvälinen opiskelijavaihto...46 Kirjastot...49 Työllistymispalvelut...50 Opiskelu ja kirkko...51 Opiskelijajärjestöt...53 III Teologian kandidaatin tutkinto 180 op...56 Yleis- ja nykykieliopinnot...58 Klassiset kielet...63 Perusopinnot...68 Aineopinnot...76 Kivijalkakurssit...80 Proseminaari ja kandidaatintutkielma...86 Tiedekunnan yhteiset aineopinnot...87 Eksegetiikka...96 Kirkkohistoria...102 Systemaattinen teologia...107 Uskontotiede...116 Käytännöllinen teologia...118 Teologian kandidaatin tutkinnon soveltavat opinnot...126 A1-linjan soveltavat opinnot...126 A2-linjan soveltavat opinnot...128 Valinnaiset opinnot ja sivuaineopinnot...130 IV Teologian maisterin tutkinto 120 op...134 Pääaineen syventävät opinnot...135 Eksegetiikka...140 Kirkkohistoria...146 Systemaattinen teologia...159 Uskontotiede...179 Käytännöllinen teologia...182 Teologian maisterin tutkinnon soveltavat opinnot...193 A1-linjan soveltavat opinnot...193 A2-linjan soveltavat opinnot...200 Asiasanahakemisto...202
4 Teologinen tiedekunta Teologinen tiedekunta on suurin Suomessa toimivista kolmesta teologisesta yksiköstä ja opiskelijamäärältään teologian alalla Euroopan suurimpia. Tiedekunnan tehtävänä on harjoittaa uskontoon ja sen eri ilmenemismuotoihin kohdistuvaa tutkimusta, antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedekunta on kansainvälisesti arvostettu uskonnollisiin katsomuksiin sitoutumaton tieteellinen yksikkö. Tiedekunnan antaman koulutuksen tavoitteena on tuottaa asiantuntijuutta seuraavilla alueilla: Kristinusko ja sen juuret sekä sen synnyttämä kulttuuriperintö Aatteet, ideologiat ja etiikka Uskonnot ja uskonnollinen ihminen eri aikakausina ja eri yhteiskunnallisissa konteksteissa. Tiedekunnan tutkimuksen painoalat ovat 1) länsimaisen uskonto- ja aateperinnön juuret, 2) kristillisen aatehistorian kehitys ja sisältö sekä 3) uskonto Suomessa ja lähialueilla. Tutkimuksen nousevat alat ovat 1) uskonto yhteiskunnan ja kulttuurin rakenteissa, 2) etiikan ja arvokeskustelun uudet haasteet sekä 3) uskonto Euroopassa sekä uskontojen globaalit kehitystrendit. Tiedekunnassa on yhteensä noin 2000 opiskelijaa, ja vuosittain tutkinnon suorittaa noin 150 maisteria ja 15 tohtoria. Tiedekunnassa työskentelee noin 120 henkilöä, joista professoreita 21. Lisätietoa tiedekunnasta ja tiedekunnan organisoitumisesta, ks. tiedekunnan internet- tai intranet -sivut.
5 Dekaanin tervehdys Tulevaisuutta varten Akateemisella tutkimuksella ja koulutuksella on Helsingin yliopistossa pitkät perinteet. Tätä korostetaan usein juhlapuheissa, ja monet muodot ja käytännöt pitävätkin sisällään historian kerrostumia. Älä anna tämän johtaa itseäsi harhaan: opiskelet täällä nimittäin tulevaisuutta varten! Yliopistomme toiminnot, tutkintojen sisällöt ja toivottavasti myös opetus eivät ole pölyttyneitä jäänteitä menneisyydestä. Helsingin yliopisto valmistaa akateemisia toimintoja tulevaisuuden yhteiskuntaan. Tämä koskee ehdottomasti myös teologian opiskelua. Vaikka tiedekuntamme tutkinnot rakentuvatkin perinteisen teologisen sivistyksen perustalle klassisine kielineen ja historiapainotuksineen päätavoitteena on tuottaa osaamista, jolla olisi merkitystä juuri tulevaisuudessa. Toivomme, että koulutuksesi on hyödyksi niissä teologin työtehtävissä, joiden pariin valmistuttuasi sijoitut. Hyvään lopputulokseen tarvitaan kuitenkin myös opiskelijan omia pyrkimyksiä ja ponnisteluja. Sitoudu siis opiskeluusi. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä lukkiutumista vain omaan alaasi ja tiedekuntaasi tai vain yhteen oppiaineeseen. Etsi tietoa, kyseenalaista, rakenna kontakteja. Katso ympärillesi ja katso eteenpäin. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee laajaalaisia ja yhteistyötaitoisia uskonnon asiantuntijoita, joilla on kyky ja halu rakentavaa yhteistä tulevaisuutta paitsi kotimaassa myös maailmanlaajuisesti. Dekaani Aila Lauha Mistä sitten tiedämme, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Konkreettista tietoa tästä saadaan suoraan työelämästä: työnantajilta ja alumneilta. Myös monet tutkimusohjelmat selvittävät tulevaisuuden osaamistarpeita. Teologisessa tiedekunnassa on tehty myös omaa selvitystyötä teologin ammattikuvan ja työtehtävien muuttumisesta. Kaikki tämä otetaan jatkuvasti huomioon päivitettäessä tiedekunnan tutkintovaatimuksia ja opetussisältöjä.
6 Oppaan käyttäjälle Opinto-opas on kattava opintoja koskeva tiedonlähde. Opinto-opas on kaksivuotinen, joten opintoja koskeva tärkeä ja ajankohtaisin tieto löytyy Helsingin Yliopiston intranetistä Flammasta ja WebOodista, josta löytyvät myös opintojaksojen opetustiedot. Tiedekunta tiedottaa ajankohtaisista asioistaan Flammassa ja opiskelijoille tarkoitetulla sähköpostilistalla. Opiskelijoiden sähköpostilistalle ilmoittaudutaan lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. Viestiin kirjoitetaan komento subscribe teolopinnot etunimi.sukunimi@helsinki.fi ilman lainausmerkkejä. Viestiin ei tarvitse kirjoittaa otsikkoa. Halutessaan listalta voi poistua lähettämällä samaan sähköpostiosoitteeseen viestin unsubscribe teolopinnot etunimi.sukunimi@helsinki.fi ilman lainausmerkkejä. Opinto-oppaassa esitellään aluksi tiedekuntaa. Tämän jälkeen kerrotaan tarkemmin teologisista tutkinnoista, opintojen suunnittelusta ja opintojen sisällöstä sekä opiskelumahdollisuuksista muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa sekä yleistä tietoa Helsingin yliopistosta ja neuvontapalveluista. Opinto-oppaan loppuosasta löytyvät tiedekunnan opintojaksot tutkinnoittain. Käytetyt lyhenteet Luentosalien lyhenteet ja osoitteet: Economicum Arkadiankatu 7 F24 Fabianinkatu 24, teologisen tiedekunnan opetustilat (käynti Vuorikatu 3:n puolelta) F26 Fabianinkatu 26, Kielikeskus (opetustilat, opintotoimisto, hallinto) F28 Fabianinkatu 28, oppimiskeskus Aleksandria HYY Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A HYK Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36 M11 Mariankatu 11 P Porthania PI Porthania sali 1 PII Porthania sali 2 PR päärakennus, Fabianink. 33 PR pj päärakennus, pieni juhlasali, Fabianink. 33 PR aud päärakennus, vanha puoli S10 Siltavuorenpenger 10 U37 Unioninkatu 37 U38 Topelia, Unioninkatu 38 U40 Metsätalo, Unioninkatu 40 V1 Vironkatu 1 V3 Vuorikatu 3, teologinen tiedekunta V5 Vuorikatu 5, Kielikeskus (opettajat) Oppaan käyttämistä helpottavat sisällysluettelo sekä oppaan lopussa oleva asiasanahakemisto. Jatkokoulutuksesta on saatavana erillinen jatkokoulutusopas. Sen saa tiedekunnan verkkosivuilta
7 Kaikkiin yllämainittuihin kiinteistöihin on esteetön sisäänkäynti, paitsi päärakennuksen Unioninkadun puolen yläkerroksiin. Tiedekunnan on käyntiosoite Vuorikatu 3:n ja Fabianinkatu 24:n yhdistävän sisäpihan kautta. Lisäksi tiloihimme Vuorikatu 3:een on kulkuyhteys myös Porthanian ja Aleksandrian yhdyskäytävästä. Pääsisäänkäynnit ovat esteettömiä. Yleisesti tunnettujen lyhenteiden lisäksi opinto-oppaassa on käytetty seuraavia lyhenteitä: kl ko lkv ls op rh sh sl tk tm vsk vv kevätlukukaudella koulutusohjelma lukuvuonna luentosali opintopiste ryhmätyöhuone seminaarihuone syyslukukaudella (päärakennuksen yhteydessä sali) teologian kandidaatti teologian maisteri vuosikurssi virkavapaa Lukukaudet ja Opetusperiodit 2013 2017 Lukuvuosi 2013-14 teologinen tiedekunta noudattaa vanhaa rehtorin päätöstä opetusperiodeista, mutta I ja III periodien jälkeiset väliviikot muuttuvat tentti- ja lukuviikoiksi. Syyslukukaudesta 2014 lähtien voimaan tulee uusi rehtorin päätös (242/2012), jossa määritellään opetusperiodit aikavälille syyslukukausi 2014 kevätlukukausi 2017. Päätös kumoaa 1.8.2014 alkaen kaikki vanhat periodisointipäätökset. Lääketieteellinen tiedekunta ei noudata alla listattuja yleisiä opetusperiodeja. Lukuvuosi 2013-2014 Syyslukukausi: I opetusperiodi 2.9.-20.10. Tentti- ja lukuviikko 21.-27.10. II opetusperiodi 28.10.-15.12. Kevätlukukausi: III opetusperiodi 13.1.-2.3. Tentti- ja lukuviikko 3.-9.3. IVopetus periodi 10.3.-18.5.* * Sisältää pääsiäisviikon sekä kahden viikon intensiivijakson periodin lopussa. Lukuvuosi 2014-2015 Syyslukukausi: Intensiivijakso 25.8.-31.8. I opetusperiodi 1.9.-19.10. Tentti- ja lukuviikko 20.10.-26.10. II opetusperiodi 27.10.-14.12. Tentti- ja lukuviikko 15.12.-21.12. Kevätlukukausi: Intensiivijakso 2.1.-11.1. III opetusperiodi 12.1.-1.3. Tentti- ja lukuviikko 2.3.-8.3.
8 IV opetusperiodi 9.3.-3.5. Tentti- ja lukuviikko 4.5.-10.5. Intensiivijakso 4.5.-31.5. Lukuvuosi 2015-2016 Syyslukukausi: Intensiivijakso 24.8.-30.8. I opetusperiodi 31.8.-18.10. Tentti- ja lukuviikko 13.10.-25.10. II opetusperiodi 26.10.-13.12. Tentti- ja lukuviikko 14.12.-20.12. Opetusta ei anneta: Yliopiston avajaispäivänä Joulun ja uuden vuoden välipäivinä TYT:n päivänä* Pääsiäisen aikana Vapunpäivänä * Tiedekunnan suositus Opettajien vastaanotot ovat opetuskausien aikana. Kevätlukukausi: Intensiivijakso 2.1.-17.1. III opetusperiodi 18.1.-6.3. Tentti- ja lukuviikko 7.3.-13.3. IV opetusperiodi 14.3.-8.5. Tentti- ja lukuviikko 9.5.-15.5. Intensiivijakso 9.5.-31.5. Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi: Intensiivijakso 29.8.-4.9. I opetusperiodi 5.9..-23.10. Tentti- ja lukuviikko 24.10.-30.10. II opetusperiodi 31.10.-18.12. Tentti- ja lukuviikko 19.12.-23.12. Kevätlukukausi: Intensiivijakso 2.1.-15.1. III opetusperiodi 16.1.-5.3. Tentti- ja lukuviikko 6.3.-12.3. IV opetusperiodi 13.3.-7.5. Tentti- ja lukuviikko 8.5.-14.5. Intensiivijakso 8.5.-31.5.
I TEOLOGISET TUTKINNOT Yleistä 9 Yleistä Opiskeluoikeus Teologian kandidaatin ja maisterin tutkin non suo ritusoikeus on ainoastaan henkilöllä, joka on hakumenettelyn kautta saanut opiskeluoikeuden tiedekuntaan. Helsingin yliopiston tutkinnonsuorittajat voivat vapaasti suorittaa teologisia kieli- ja perusopintoja sekä aineopintoja. Opintooikeutta syventäviin opintoihin ja yleisen teologian aineopintoihin haetaan tarkoitusta varten laaditulla E-lomakkeella, joka löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Hakuaika on Helsingin yliopiston opiskelijoille jatkuva. Muiden tiedekuntien opiskelijoille suositellaan sivuaineopinnoiksi yleisen teologian perusopintoja (25 op) ja aineopintoja (35 op) tai osastokohtaisia sivuaineopintokokonaisuuksia. Henkilöt, jot ka eivät ole Helsingin yliopiston tutkinnonsuorittajia, voivat saa da erillisen opinto-oikeuden tietyn kurssin tai opintokokonaisuuden suorittamiseen. Tietoa erillisistä opinto-oikeuksista löytyy teologisen tiedekunnan kotisivulta http:// www.helsinki.fi/teol/tdk Säädökset ja määräykset Teologian kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto) ja maisterin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkintojen tavoitteista ja rakenteista säädetään asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vahvistamissa pysyväismääräyksissä ja vuosittain hyväksyttävässä tiedekunnan opetusohjelmassa. Alempi korkeakoulututkinto on suoritettava ennen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Teologian kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja teologian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä. Teologian kandidaatin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme lukuvuotta ja teologian maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi lukuvuotta. Katso opintoajoista lisää s. 42. Opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja yli tutkinnon laajuudeksi määrätyn opintopisteiden vähimmäismäärän. Edellä mainittu asetus ja pysyväismääräykset, ks. Flamma-intranet. TUTKINTOJEN Tavoitteet Teologian kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) koulutusohjelmaan kuuluvien oppiaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset teologisen alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
10 Teologinen tiedekunta 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Teologian maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) tutkinnon pääaineen hyvä tuntemus ja koulutusohjelmaan kuuluvien muiden oppiaineiden perusteiden tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen; 3) valmiudet toimia työelämässä teologisen alan asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET Kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelma (A) A1-linja (sisältää evankelis-luterilaisen kirkon papin tai lehtorin virkaan edellytettävät opinnot) A2-linja (uskonnon ja maailmankatsomusten asiantuntijuuteen valmentava) 4. A2-linjan tavoitteena on antaa valmius toimia uskonnon ja maailmankatsomuksiin liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelma (B) B1 yhden opetettavan aineen linja B2 kahden opetettavan aineen linja (uskonto ja jokin toinen opetettava aine) Koulutusohjelman tavoitteena on: 1 antaa valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa; 2. antaa opiskelijalle kasvatus- ja opetusprosessia koskevien tieteellisten teorioiden ja niiden käytännöllisten sovellutusten alalta sellaiset tiedot ja taidot, että hän kykenee opettajana toimiessaan edistämään ihmisen persoonallisuuden kehitystä ja koulukasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista; sekä 3. antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. Koulutusohjelman tavoitteena on: 1. antaa valmius toimia teologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. 2. antaa valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen jollakin tiedekunnassa edustettuna olevalla tieteenalalla. 3. A1-linjan tavoitteena on antaa valmius toimia teologisissa asiantuntijatehtävissä uskonnollisten yhteisöjen, etenkin evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa sekä erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. A1-linjalla on mahdollisuus suorittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin tai lehtorin virkaan edellytettävät opinnot.
Oppiaineet 11 Oppiaineet eksegetiikka Vanhan testamentin eksegetiikka Vanhan testamentin eksegetiikan perustehtävä on Vanhan testamentin heprean- ja arameankielisten tekstien mahdollisimman monipuolinen tutkimus. Tekstejä voidaan lähestyä kielellisestä, historiallisesta, kirjallisuushistoriallisesta, sosiaalihistoriallisesta, teologisesta ja uskonnonhistoriallisesta näkökulmasta. Perinteinen historiallis-kriittinen tutkimus pyrkii selvittämään Vanhan testamentin kirjoitusten syntyhistoriaa ja muotoa, eri tekstien keskinäistä riippuvuutta sekä niihin sisältyviä eri-ikäisiä kerrostumia ja tulkinnallisia elementtejä. Vastapainoksi tälle tekstien historialliselle lähiluvulle ovat kehittyneet erilaiset kirjallisuustieteelliset ja teologiapainotteiset lukutavat, joiden lähtökohtana on vapautuksen teologia, feminismi, postkolonialismi tms. Monet arkeologiset löydöt, erityisesti tekstilöydöt, ovat avartaneet Vanhan testamentin eksegetiikan horisonttia. Muinaisen Lähi-idän tekstilöydöt tarjoavat runsaasti rinnakkaismateriaalia Vanhan testamentin ilmiöille ja tapahtumille valaisten esim. suurvaltojen politiikkaa valloitettuihin alueisiin nähden, muinaisen Lähi-idän uskontoa ja profetia-ilmiötä. Palestiinan ja lähialueiden arkeologia edistää Israelin historian ja sosiaalihistorian tuntemusta. Qumranin löydöt valaisevat juutalaisuuden historiaa Palestiinassa testamenttien välisenä aikana. Kreikankielisen diasporan näkökulman tähän tuovat Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, Septuaginta, ja siihen sisältyvät apokryfikirjat. Qumranista löydettyjen fragmentaaristen käsikirjoitusten ohella Septuaginta on avainasemassa määriteltäessä Vanhan testamentin alkuperäistä tekstimuotoa, johon kaikki tieteellinen tutkimus perustuu. Uuden testamentin eksegetiikka Uuden testamentin eksegetiikan alaan kuuluvat itse Uuden testamentin lisäksi sen lähialueet (mm. Jeesuksen ajan juutalaisuus, kristinuskon varhaisin kehitys Uuden testamentin jälkeen, gnostilaisuus sekä apokryfiset evankeliumit). Oppiaineessa on perinteisesti tulkittu Uuden testamentin ja muita varhaisia kristillisiä tekstejä historiallisesta näkökulmasta. Keskeisiä aihepiirejä ovat olleet: - Uuden testamentin käsikirjoitusten tutkimus - tekstien tausta: miten niissä näkyy oman aikansa poliittinen, uskonnollinen ja aatehistoria? - kirjoitustilanne: kenelle, milloin ja mitä varten tutkittava teksti alun perin kirjoitettiin? - tekstin syntyvaiheet: perustuuko teksti johonkin aiemmin kirjoitettuun tekstiin, ja jos perustuu, mitä voidaan päätellä kirjoittajan lisäyksistä, poistoista ja muista muutoksista? - keskeiset historialliset hahmot (Jeesus, Paavali) - Uudessa testamentissa esitettyjen näkemysten teologinen analyysi Uuden testamentin eksegetiikassa on jo pitkään sovellettu muilta tieteenaloilta, etenkin kirjallisuustieteestä sekä sosiaalitieteistä omaksuttuja metodeja. Huomiota on alettu kiinnittää mm. Uuden testamentin sosiaaliseen maailmaan sekä siihen, miten varhaiskristilliset ryhmät määrittelevät suhteensa toisiinsa ja yhteiskuntaan. Uudet teologiset virtaukset kuten vapautuksen teolo-
12 Teologinen tiedekunta gia ja feministinen teologia ovat niin ikään vaikuttaneet Uuden testamentin tutkimuksessa käsiteltäviin aiheisiin ja näkökulmiin. KIRKKOHISTORIA Yleinen kirkkohistoria sekä Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Kirkkohistoria on osa sekä historiaa että teologiaa. Se tarkastelee kirkkoja ja uskonnollisia liikkeitä niin muuttujina kuin muutosvoiminakin. Kirkkohistorian tutkimus auttaa ymmärtämään tradition muotoutumista ja siirtymistä sukupolvelta toiselle. Kirkkohistorialla on läheisiä liittymäkohtia muihin historiatieteisiin sekä yhteiskunnallisen ja humanistisen tutkimuksen eri lohkoihin. Tutkimuskohteena onkin itse asiassa koko se yhteiskunnan kokonaisuus, jossa kirkot, uskonnolliset yhteisöt sekä niiden vastustajat ovat vaikuttaneet. Aihepiirin laajuus näkyy tutkimuksen kirjossa. Opinnäytteissä on tarkasteltu esimerkiksi hellenismin ja kristinuskon kohtaamista, Juhani Ahon roolia herännäisyyden julkisuuskuvan muokkaajana, Pyhää Birgittaa, Leniniä, kansanomaisen kasku- ja pila-aineiston pappiskuvaa, lähetyslentäjiä ja pappissäädyn toimintaa 1700-luvulla. Oppiaine on Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa jaettu yleiseksi kirkkohistoriaksi sekä Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriaksi. Yleisen kirkkohistoria tarkastelee kristinuskon globaaleja ilmenemismuotoja. Keskeisten kehityslinjojen ohella yleisessä kirkkohistoriassa perehdytään erityisteemoihin vanhalta ja keskiajalta aina nykyaikaan asti. Aikakausien lisäksi aiheet jakautuvat alueellisesti. Opiskelija voi mielenkiintonsa mukaan keskittyä joko Euroopan, Aasian ja Afrikan tai Amerikan kirkkohistoriaan. Valittavana on myös kirkkojen yhteistoiminnan historiaa, katolisen, ortodoksisen tai esimerkiksi anglikaanisen kirkon historiaa käsitteleviä opintoja sekä kirkkotaidetta ja kirjahistoriaa. Suomi ja sen naapurimaat ovat Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian kohdealue. Opintoihin sisältyy kirkkojen sekä suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunnan historiaa valottavaa ainesta keskiajalta kuluvalle vuosikymmenelle asti. Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriassa tähdennetään kirkon ja valtion suhteisiin liittyvää problematiikkaa sekä kirkon ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Erityisen keskeistä on uskonnon ja politiikan suhteen tuntemus. Osastolla on tutkittu paljon myös Ruotsin vallan ajan humanistista oppihistoriaa, jonka perinteitä jatkaa kirjahistoriallinen tutkimus ja opetus. SYSTEMAATTINEN TEOLOGIA Dogmatiikka Dogmatiikka tutkii kirkkojen oppisisältöjä ja niitä koskevaa teologista ajattelua. Kristillisessä teologiassa dogmatiikka selvittää kristillisen opin kehkeytymistä, miten yksittäiset opinkappaleet eli dogmat ovat syntyneet, eri kirkkokuntien oppeja sekä yksittäisten teologien tai teologisten koulukuntien näkemyksiä. Dogmatiikka voi tutkia minkä tahansa uskonnon oppia. Tieteenä dogmatiikka ei ota kantaa tutkimiensa oppien puolesta tai niitä vastaan. Dogmatiikan tutkimus palvelee kirkkoa harjoittamalla sen tradition objektiivista ja kriittistä tutkimusta. Dogmatiikan tutkimuksesta koituu hyötyä myös koko yhteiskunnalle. Ovathan kristillinen kirkko ja sen oppi syvällisesti vaikuttaneet länsimaiseen kulttuuriin sekä Euroopan ja ko-
Oppiaineet 13 ko maailman kehitykseen. Tämä vaikutus jatkuu edelleen. Ekumeniikka Ekumeniikka tutkii kirkkojen ykseyspyrkimysten taustalla olevaa teologista ajattelua ja kirkkojen tunnustuksia. Ekumenian tavoitteena on kristillisen kirkon ykseyden toteutuminen. Ekumeniikka puolestaan tarkoittaa ekumenian sekä siihen liittyvien ilmiöiden tieteellistä tutkimusta. Ekumeniikka on syntynyt ekumeenisen liikkeen myötä. Keskeinen ekumeniikan ala on luterilaisen ekumeniikan perusteiden ja Lutherin teologian tuntemus. Ekumeniikan tutkimusaiheina ovat muun muassa ekumeeniset liikkeet, ekumeeninen teologia ja kirkkojen tunnustukset, kirkkojenväliset oppikeskustelut sekä ekumenian edellytysten selvittely. Lisäksi ekumeniikassa tutkitaan kirkkojen yhteistä sosiaalieettistä toimintaa sekä pohditaan mm. kehityksen ja oikeudenmukaisuuden ongelmia, rauhaa ja ihmisoikeuksia sekä niiden suhdetta kirkkojen elämään ja oppiin. Myös missiologia eli kirkkojen lähetystyön tutkimus sisältyy ekumeniikan oppiaineeseen. Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologisessa etiikassa ja sosiaalietiikassa tarkastellaan etiikan teorioita ja moraaliseen käyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Teologisen etiikan opetuksen ja tutkimuksen kirjoon kuuluu etiikan historia antiikista ja kristinuskon alusta alkaen, muun muassa aristoteelinen hyvetraditio, augustinolainen tahdon teoria sekä skolastiikan ja reformaation ihmistä sekä oikeaa ja väärää koskevat teoriat. Tutkimuksen kohteena ovat eettiseltä kannalta merkittävät maailmanlaajuiset ongelmat. Sosiaalietiikka, soveltava etiikka, bioetiikka sekä lääketieteen ja talouden eettiset kysymykset ovat myös osa teologisen etiikan ainetta. Uskonnonfilosofia Uskonnonfilosofia tutkii uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä ja käsityksiä. Uskonnonfilosofiassa lähestytään uskonnollisia ja teologisia kysymyksiä filosofisin välinein. Näitä aiheita käsitellään sekä historiallisista että moderneista näkökulmista. Keskeisiä uskontoon liittyviä filosofisia kysymyksiä ovat esimerkiksi usko ja järki, uskonnollinen kieli ja kokemus, uskonto ja kulttuuri. Oppiaine soveltuu hyvin niille, jotka ovat kiinnostuneita filosofisista ja käsitteellisistä ongelmista erityisesti uskonnon alueella. Aihepiirit kattavat laajan alan koko länsimaisen ajattelun ja kulttuurin kentästä. Uskonnonfilosofia opettaa monipuolisesti ymmärtämään länsimaisen kulttuurin piirissä syntyneitä ajattelutapoja ja aatevirtauksia. USKONTOTIEDE Uskontotiede rakentuu monien erilaisten tutkimusperinteiden varaan. Tämän vuoksi siinä hyödynnetään nykyisin monenlaisia lähestymistapoja ja monien eri tieteenalojen metodeja. Oppiaineessa tutkitaan kaikissa eri maanosissa ja erilaisissa kulttuureissa esiintyviä uskontoperinteitä. Myös kirjoituksettomien sekä klassisten kielten ja kulttuurien uskontoperinteet ovat tutkimuksen kohteena. Helsingin yliopiston uskontotieteellä on perinteisesti ollut kansainvälisesti vahva asema alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten ja pohjoisten kansojen kulttuurien ja uskontojen tutkimuksessa. Laitoksella on myös tehty merkittävää tutkimusta esimerkiksi buddhalaisten munkkiyhteisöistä ja ortodoksisesta pyhiinvaelluksesta sekä musliminaisten elämästä ja uskonnollisuudesta. Monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat keskeinen osa laitoksen toimintaa.
14 Teologinen tiedekunta KÄYTÄNNÖLLINEN TEOLOGIA Käytännöllinen teologia Käytännöllinen teologia tutkii yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan uskonnollista toimintaa sekä teologian soveltamista käytäntöön. Käytännöllisen teologian osa-alueena liturgiikan piiriin kuuluu kaikki se tutkimus ja opetus, joka liittyy jumalanpalvelukseen eli kulttiin: jumalanpalvelusjärjestys ja -musiikki, kirkolliset toimitukset sekä kirkollinen taide. Liturgiikka liittyy myös läheisesti kirkkokäsitykseen ja kysymykseen kirkon virasta. Homiletiikka tarkoittaa saarna- eli puheoppia. Se tutkii uskonnollista viestintää. Saarnaa voidaan myös käsitellä liturgiikan osana, koska saarnalla on kiinteä asema jumalanpalveluksessa. Kristillinen sielunhoito pyrkii palvelemaan ja auttamaan kärsivää ihmistä. Määritelmä sulkee piiriinsä myös diakonian, eli uskonnollisten yhteisöjen sosiaalisen toiminnan. Käytännöllisen teologian osana nykyaikainen sielunhoito ottaa huomioon sen, mitä uusien tutkimusten mukaan tiedetään ihmisen psyykestä. Kirkko-oikeus vastaavasti on se käytännöllisen teologian alue, joka oikeustieteeseen kuuluen selvittelee kirkon toimintaa julkisena organisaationa. Kirkko-oikeuden piiriin kuuluvat säännökset sisältävät määräyksiä uskonnollisia yhteisöjä varten. Kirkko-oikeudelliseen tutkimukseen kuuluu myös uskonnollisten yhteisöjen hallinnon tarkastelu modernein hallintotieteellisen menetelmin. Kirkkososiologia Tutkiessaan kirkon ja yhteiskunnan suhteita kirkkososiologia tarjoaa aineksia niille kummallekin ajankohtaisten kysymysten ratkaisuihin. Kirkolle se välittää kuvan yhteiskunnallisesta todellisuudesta sekä kirkon elämästä siinä. Yhteiskunnalle ja sitä koskevalle tutkimukselle kirkkososiologia taas välittää kuvan kirkosta sekä kullakin hetkellä vallitsevista kirkon ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista. Kirkkososiologian tehtävänä on luoda teoriaa kirkon praksiksesta. Siinä tutkitaan kirkollista toimintaa tietyissä historiallisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa. Sen tehtävänä on näin ollen kehittää teoriaa kirkollisesta praksiksesta eli käytännöstä, joka on sekä teologiselta että myös käyttäytymistieteelliseltä kannalta relevantti. Uskonnonpedagogiikka Uskonnonpedagogiikka tutkii kasvatuksen maailmaa ja sen ilmiöitä siltä osin kuin ne liittyvät uskontokasvatukseen, annettiin tätä sitten kirkon, koulun, kodin tai muiden instituutioiden piirissä. Uskonnonpedagogiikkaan kuuluvaksi voidaan lukea miltei mikä tahansa kasvatuksen ja kasvatustieteen osa-alue. Helsingin yliopistossa uskonnonpedagoginen tutkimus on perinteisesti kohdistunut kristilliseen kasvatukseen, vaikka oppiaineen tehtävä on sekä periaatteessa että käytännössä avarampi. Sen piiriin kuuluu kaikkien kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen kasvatus- ja opetustyö sekä myös muilta kuin selvästi kristilliseltä pohjalta tapahtuva uskontokasvatus, mistä syystä myös elämänkatsomustieto kuuluu uskonnonpedagogiikan tutkimuskenttään.
Oppiaineet 15 Teologian kandidaatin ja maisterin tutkinnot Koulutusohjelmat ja linjat Teologian kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat koulutusohjelmat suuntautuvat teologista tieteellistä asiantuntemusta vaativaan tehtäväalueeseen. Tiedekunnassa on kaksi koulutusohjelmaa: kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelma (A) ja koulun uskonnonopettajan koulutusohjelma (B). A-koulutusohjelma jakautuu kahteen linjaan: A1: evankelisluterilaisen kirkon papin/ lehtorin virkaan edellyttämät opinnot sisältävä linja A2: uskonnon ja maailmankatsomusten asiantuntijuuteen valmentava linja B- koulutusohjelma jakautuu kahteen linjaan: B1: yhden aineen opettajan linja B2: kahden aineen opettajan linja Kirkon ja koululaitoksen virat edellyttävät teologian maisterin tutkintoa. Opiskelijat valitaan tiedekunnan valintakokeella kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelmaan (A). Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelmaan (B) täytyy hakea tiedekunnan sisäisen valinnan kautta. Valintamenettelystä ks. Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelma s. 17. Niillä, jotka suorittavat opintonsa B2-linjan mukaan, tulee olla toisen opetettavan aineen suoritusoikeus, ks. s. 19. Tutkintorakenteet Kaikissa koulutusohjelmissa teologian kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja teologian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkintorakenteet esitellään sivujen 34-41 taulukoissa. Teologian kandidaatin tutkinto 180 op A1-linjan tutkinto koostuu - Yleis- ja nykykieliopinnot 25 op - Perusopinnot ja klassiset kielet 90 op - Teologiset aineopinnot 50 op - Soveltavat opinnot 5 op - Valinnaiset/sivuaineopinnot 10 op A1-linjalla aineopintoja tulee tehdä ainakin kolmelle osastolle. Aineopintoihin sisältyy 10 op laajuinen kivijalkakurssi omasta pääaineesta (ks. s. 80) sekä proseminaari ja kandidaatin tutkielma. Valinnaiset opinnot voivat koostua aineopintojaksoista, soveltavista opinnoista tai muista opinnoista (max 5 op). Kirkon virkaan tähtäävien opiskelijoiden tulee ottaa huomioon säädökset kirkon pappis- ja lehtorinviran kelpoisuusvaatimuksiksi (s. 51). A1-linjalta valmistuvan pakollisten soveltavien opintojen tulee olla A1-linjan soveltavia opintoja. A2-linjan tutkinto koostuu - Yleis- ja nykykieliopinnot 25 op - Perusopinnot ja klassiset kielet 70 op - Teologiset aineopinnot 30 op - Soveltavat opinnot 5 op - Valinnaiset/ sivuaineopinnot 50 op Aineopintoihin sisältyy 10 op laajuinen kivijalkakurssi omasta pääaineesta (ks. s. 80) sekä proseminaari ja kandidaatin tutkielma. A2-linjalla kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä vähintään 25 opintopisteen
16 Teologinen tiedekunta laajuiset sivuaineopinnot jostain tiedekunnan ulkopuolisesta oppiaineesta. Valinnaiset opinnot voivat koostua aineopintojaksoista, klassisten kielten opintojaksoista tai soveltavista opinnoista tai muista opinnoista (max 5 op). A2-linjalta valmistuvan tutkintoon sisältyvien pakollisten soveltavien opintojen tulee olla A2-linjan soveltavia opintoja. B1-linjan tutkinto koostuu - Yleis- ja nykykieliopinnot 25 op - Perusopinnot ja klassiset kielet 70 op - Teologiset aineopinnot 35 op - Opettajan pedagogiset opinnot 25 op - Valinnaiset/ sivuaineopinnot 25 op Aineopintoihin sisältyy 10 op laajuinen kivijalkakurssi omasta pääaineesta (ks. s. 80) sekä proseminaari ja kandidaatin tutkielma. Valinnaiset opinnot voivat koostua aineopintojaksoista, klassisten kielten opintojaksoista tai soveltavista opinnoita tai muista opinnoista (max 5 op). B-koulutusohjelmaan hakeutumisesta ja toisen opettavan aineen opinto-oikeudesta tarkemmin s. 18. B2-linjan tutkinto koostuu - Yleis- ja nykykieliopinnot 25 op - Perusopinnot ja klassiset kielet 70 op - Teologiset aineopinnot 15 op - Opettajan pedagogiset opinnot 25 op - Toinen opetettava aine 45 op Aineopintoihin sisältyy 5 op laajuinen kivijalkakurssi omasta pääaineesta (ks. s. 80) sekä proseminaari ja kandidaatin tutkielma B-koulutusohjelmaan hakeutumisesta ja toisen opettavan aineen opinto-oikeudesta tarkemmin s. 18. Lue lisää aineopinnoista s. 76, kandidaatin tutkinnon soveltavista opinnoista s. 196 sekä valinnaisista ja sivuaineopinnoista s. 130. Teologian maisterin tutkinto 120 op A1-linjan tutkinto koostuu - Pääaineen syventävät opinnot 40 op - Pro gradu -tutkielma 40 op - Soveltavat opinnot 15 op - Valinnaiset/ sivuaineopinnot 25 op Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy seminaari- ja metodiopintoja sekä hops- ja tiedonhankinta-opintoja. Pro gradu -tutkielma tehdään omaan pääaineeseen. Valinnaiset opinnot voivat koostua aineopintojaksoista tai syventävistä opintojaksoista, soveltavista opinnoista tai muista opinnoista (max 5 op). Maisterin tutkintoon voi sisältyä sivuainekokonaisuus. A2-linjan tutkinto koostuu - Pääaineen syventävät opinnot 30 op - Pro gradu -tutkielma 40 op - Soveltavat opinnot 15 op - Valinnaiset/ sivuaineopinnot 35 op Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy seminaari- ja metodiopintoja sekä hops- ja tiedonhankinta-opintoja. Pro gradu -tutkielma tehdään omaan pääaineeseen. Valinnaiset opinnot voivat koostua aineopintojaksoista tai syventävistä opintojaksoista, soveltavista opinnoista tai muista opinnoista (max 5 op). Maisterin tutkintoon voi sisältyä sivuainekokonaisuus. B1-linjan tutkinto koostuu - Pääaineen syventävät opinnot 40 op - Pro gradu -tutkielma 40 op - Opettajan pedagogiset opinnot 35 op - Valinnaiset opinnot 5 op Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy seminaari- ja metodiopintoja sekä hopsja tiedonhankinta-opintoja. Pro gradu -tutkielma tehdään omaan pääaineeseen.
Oppiaineet 17 Valinnaiset opinnot voivat koostua aineopintojaksoista tai syventävistä opintojaksoista, soveltavista opinnoista tai muista opinnoista. B2-linjan tutkinto koostuu - Pääaineen syventävät opinnot 30 op - Pro gradu tutkielma 40 op - Opettajan pedagogiset opinnot 35 op - Toinen opetettava aine 15 op Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy seminaari- ja metodiopintoja sekä hops- ja tiedonhankinta-opintoja. Pro gradu -tutkielma tehdään omaan pääaineeseen. Lue lisää pääaineen syventävistä opinnoista s. 134, maisterin tutkinnon soveltavista opinnoista s. 193 sekä valinnaisista ja sivuaineopinnoista s. 130. Koulutusohjelman ja linjan valinta Kaikki opiskelijat aloittavat opintonsa A-koulutusohjelmassa. Opiskelijan tulee valita, suorittaako hän opintojaan A1- vai A2-linjan mukaan vai pyrkiikö hän opiskelemaan B-koulutusohjelmaan. Yleis- ja nykykieliopinnot sekä teologiset perusopinnot ovat molemmissa koulutusohjelmissa yhteisiä. Jos opiskelija haluaa ennen kandidaatiksi valmistumistaan vaihtaa koulutusohjelmaa tai linjaa, hänen tulee menetellä seuraavasti: Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelmaan (B) valitun opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti teologisen tiedekunnan hallintopalveluihin, jos hän haluaa siirtyä takaisin kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelmaan (A). Mikäli opiskelijalla on opettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeus jonkin muun kuin teologisen tiedekunnan kautta tai mikäli hän on aiemmin suorittanut opettajan pedagogiset opinnot, eikä ole sisällyttänyt niitä toiseen tutkintoon, hän voi neuvotella koulutusohjelman vaihtamisesta opintoasiainpäällikön kanssa. B1-linjan opiskelija, joka on itse hankkinut opinto-oikeuden toiseen opetettavaan aineeseen, tulee toimittaa hallintopalveluihin dekaanille osoitettu anomus siirtymisestään B2-linjan opiskelijaksi. B2-linjalle hyväksytyn opiskelijan tulee ilmoittaa kirjallisesti tiedekunnan hallintopalveluihin, jos hän haluaa siirtyä takaisin B1-linjan opiskelijaksi. A-koulutusohjelman sisällä kandidaattiopintojen aikana A1-linjalta A2-linjalle tai A2-linjalta A1-linjalle vaihtamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Suoraan maisteriopintoihin valitut opiskelijat saavat opinto-oikeuden A2-linjalle. Jos tästä kiintiöstä valittu opiskelija haluaa siirtyä A1-linjalle, hänen tulee anoa sitä tiedekunnan dekaanilta. Tarkat ohjeet saa opintoasiainsuunnittelijalta. Opiskelija voi tehdä maisterin tutkintonsa eri koulutusohjelmassa kuin missä hän on tehnyt kandidaatin tutkintonsa. A1-linjalle siirtyvän opiskelijan on kuitenkin ennen maisteriksi valmistumistaan huolehdittava siitä, että hänellä on suoritettuna ev.lut. kirkon virkaan edellytetyt opinnot (ks. s. xx) joko tutkintoon sisältyvinä tai ylimääräisinä opintoina. Opiskelija voi hakea B-koulutusohjelmaan senkin jälkeen, kun hän on valmistunut A-linjalta kandidaatiksi. Tällöin hänen maisterin tutkintonsa tulee olemaan laajempi kuin 120 opintopistettä. Opettajan pedagogisten opintojen erillistä suoritusoikeutta voi hakea myös maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen tapahtuvasta linjan vaihtamisesta on hyvä olla yhteydessä opintotoimistoon ja tarvittaessa tehdä opintosuunnitelma.
18 Teologiset Teologinen tutkinnot tiedekunta Aineenopettajan koulutus Yleistä Aineenopettajan koulutus antaa laaja-alaisen opettajankelpoisuuden. Koulutusohjelmasta valmistuu erityisesti peruskoulun ja lukion aineenopettajia. Aineenopettajaksi voi pätevöityä sisällyttämällä opettajan pedagogiset opinnot tutkintoon tiettyjen tutkintovaatimusten mukaisesti tai suorittamalla ne erillisinä opettajan pedagogisina opintoina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Aineenopettajan koulutusta koskevat säädökset ja määräykset Teologisessa tiedekunnassa aineenopettajan koulutus on järjestetty erilliseksi B- koulutusohjelmaksi, jossa on kaksi linjaa. Opettajan pedagogiset opinnot antavat pedagogisen kelpoisuuden toimia opettajana kaikilla peruskoulun luokka-asteilla ja myös ammatillisissa oppilaitoksissa sekä aikuiskoulutuksessa. Pedagogisten opintojen lisäksi opettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä määrä opintoja opetettavassa aineessa. Opettajien kelpoisuusehdot ovat Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Uskonnon aineenopettajan koulutuksen järjestämisessä noudatetaan yliopistojen tutkinnoista annettujen asetusten ja teologisen tiedekunnan pysyväismääräysten lisäksi opettajakoulutusta koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Helsingin yliopistossa aineenopettajien koulutusta järjestää käyttäytymistieteellinen tiedekunta yhteistyössä teologisen tiedekunnan, humanistisen tiedekunnan, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan, valtiotieteellisen tiedekunnan ja biotieteellisen tiedekunnan kanssa. Teologisten opintojen lisäksi koulun uskonnonopettajan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot ja B2-linjalla myös toisen opetettavan aineen opinnot. Valintaperusteet Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan hakuoppaasta löytyvät valintaperusteet, joissa kerrotaan hakuajan päättymisajankohta sekä soveltuvuuskokeesta ja sen aikataulusta. Hakuopas julkaistaan käyttäytymistieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla tammikuussa. Opettajan pedagogisten opintojen opinto-oikeuksiin liittyviin kysymyksiin vastaa käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Teologinen tiedekunta järjestää yhdessä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa infotilaisuuden uskonnon aineenopettajan koulutukseen pyrkiville ennen hakuajan päättymistä. Infotilaisuuden ajankohta ilmoitetaan erikseen Flammassa. Vuosien 2014 ja 2015 kiintiöstä ilmoitetaan käyttäytymistieteellisen tiedekunnan hakuoppaassa. Valinnoissa ei ole vuosikurssikohtaisia kiintiöitä. Mikäli opiskelija ei saa suoritettua opettajan pedagogisia opintojaan tutkintovaiheessa, hänellä on oikeus anoa siirtoa nk. erilliseksi opiskelijaksi. Teologian maisterin tutkinnon suorittaneet voivat hakea opinto-oikeutta erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Erillinen opinto-oikeus on voimassa rajoitetun ajan ja siihen voidaan myöntää jatkoa vain erittäin pätevistä syistä.
Opettajakoulutus Oppiaineet 19 Erilliset opettajan pedagogiset opinnot Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi pätevöityä opettajaksi suorittamalla ns. erilliset opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Tällöin henkilöllä tulee olla opintosuorituksia opetettavassa aineessa vähintään 60 op. Uskonnon aineenopettajan koulutukseen haluava Helsingin yliopistosta vuosien 1978, 1995 tai 2004 tutkintoasetuksen mukaan valmistunut teologian maisteri täyttää nämä vaatimukset poikkeuksetta. Vuoden 1969 tutkintoasetuksen mukaan valmistuneilta vaaditaan lisäopintoja uskontotieteessä, mikäli uskontotieteen approbaturia ei ole suoritettu. Opiskelijat valitaan erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin valintaperustein, joista päättää käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Hakuajan päättyminen ilmoitetaan käyttäytymistieteellisen tiedekunnan hakuoppaassa. Koska nykyisessä tutkintojärjestelmässä pääosa aineenopettajista koulutetaan jo perustutkinnon suorittamisen yhteydessä, on tutkinnon suorittamisen jälkeen uskonnon aineenopettajan koulutukseen otettavien opiskelijoiden määrä pieni. Valintaperusteet erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakeville ilmestyvät tammikuussa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla. Lisätietoa antaa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opintotoimisto. Aineenopettajan opintoihin liittyvä opintoneuvonta B-koulutusohjelman mukaista tutkintoa ja aineenopettajan koulutuksen hakumenettelyä koskevaa neuvontaa antaa teologisessa tiedekunnassa opintotoimisto. Opettajan pedagogisten opintojen sisältöä ja suoritusaikataulua koskevaa neuvontaa saa soveltavan kasvatustieteen laitoksen amanuenssilta sekä oman aineryhmän opettajilta. Aineenopettajan koulutuksen pääasiallinen tiedotuskanava on Flamma. Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset, ilmoittautumisajankohdat ja -tavat, opetusajat ja -paikat sekä kaiken muun informaation opettajan pedagogisista opinnoista löydät käyttäytymistieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta. Opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteestä 25 op sisältyy kandidaatin ja 35 maisterin tutkintoon. Opetus järjestetään yliopiston noudattamien opetusperiodien mukaisesti, niin että 1. periodin kurssit järjestetään I periodin aikana jne. Opiskelija voi halutessaan hajauttaa opinnot jopa neljälle vuodelle (periodi vuodessa) tai suorittaa kaikki periodit peräkkäin yhden vuoden aikana. Periodit on kuitenkin suoritettava numerojärjestyksessä. Harjoitteluille on asetettu aineenhallintarajat, jotka tulee täyttää täysimääräisesti ennen harjoittelun ilmoittautumisajan päättymistä. Opiskelijan tulee tarkistaa opettajan pedagogisten opintojen sisältö itse opettajankoulutuslaitokselta!
20 Teologiset Teologinen tutkinnot tiedekunta Opiskelu opettajan pedagogisissa opinnoissa on täysipäiväistä ja vaatii paljon pakollista läsnäoloa. Runsasta työntekoa tai muiden opintojen samanaikaista suorittamista ei suositella. Harjoitteluihin vaadittavat opintosuoritukset eli aineenhallintarajat B1- ja B2-linjan opiskelija voi ilmoittautua perusharjoitteluun suoritettuaan vähintään teologiset perusopinnot (60 op). Soveltavaan ja syventävään harjoitteluun pääsyn edellytyksenä on teologisten perusja aineopintojen suorittaminen (B1-linjalla yht. 95 op, B2-linjalla yht. 75 op). Syventävät opinnot eivät voi tässä yhteydessä korvata aineopintoja. Opiskelijaan sovelletaan opetusharjoittelun aineenhallintarajojen kohdalla sen linjan vaatimuksia, jolla hän harjoitteluun hakiessaan virallisesti on. Siirtyjiin sovelletaan aineenhallintarajojen kohdalla siirtymissäädöksiä, eli katsotaan perusopintojen ja aineopintojen yhteispistemäärää. Toisen opetettavan aineen aineenhallintarajat ja ajankohtaisimmat tiedot aineenhallintarajoista löytyvät intranetistä. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin mitä harjoitteluihin mahtuu, karsinta tapahtuu opetettavien aineiden opintopistemäärän sekä opiskelutilanteen perusteella. Hyväksyttyjen lista julkaistaan aineenopettajan koulutuksen intranet-sivulla. Ilmoittautuminen opintoihin Syksyn (periodit 1 ja 2) opetukseen ilmoittautuminen tapahtuu kesällä ja kevään opetukseen (periodit 3 ja 4) puolestaan ilmoittaudutaan syksyllä. Ilmoittautuminen on pakollista kaikille opiskelijoille. Tarkempaa informaatiota ilmoittautumisesta löydät aineenopettajan koulutuksen intranet-sivuilta. Linjavalinta sekä toisen opetettavan aineen valinta B-koulutusohjelmassa on kaksi linjaa. Opiskelija voi valmistua B1-linjalta pelkästään uskonnon opettajaksi ja B2-linjalta uskonnon lisäksi jonkin muun aineen (esim. historian, psykologian, elämänkatsomustiedon tai filosofian) opettajaksi. Pääosa koulutusohjelman opiskelijoista valmistuu kahden aineen opettajiksi, jolloin he suorittavat tutkintonsa B2-linjan mukaan. Toinen opetettava aine voi olla mikä tahansa koulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opetettava aine. Opiskelijan tulee hankkia opinto-oikeus toisen opetettavan aineen opintoihin itse esim. tasokokeen kautta. Suoritusoikeuden historian ja psykologian opintoihin voi kuitenkin saada myös teologisen tiedekunnan kiintiön kautta. Toisen opetettavan aineen voi valita myös kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille vapaiden aineiden joukosta (esim. filosofia). Tietoa opinto-oikeuksien myöntämisperusteista saa kunkin tiedekunnan opintotoimistosta ja opinto-oppaasta. Muiden aineiden kelpoisuusvaatimuksista ja opinnoista antaa tietoa aineesta vastaava tiedekunta, laitos tai osasto.
Opettajakoulutus Oppiaineet 21 Työllistymisen kannalta muiden opetettavien aineiden kelpoisuuden hankkiminen on hyödyllistä. Historian ja psykologian opintojen suoritusoikeuden hakumenettely teologisen tiedekunnan kiintiössä Opinto-oikeutta voivat hakea B-koulutusohjelmassa opiskelevat teologian kandidaatin tai teologian maisterin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla ei ole historian eikä psykologian opiskelu-oikeutta. Historian ja psykologian opintojen suoritusoikeuksia haetaan tarkoitukseen laadituilla E-lomakkeilla, joiden linkit löytyvät intranetistä. Hakuaika päättyy vuosittain touko-kesäkuun vaihteessa. Tarkat hakukriteerit löytyvät Flammasta ja tiedekunnan opintotoimistosta. Sekä historian että psykologian opintojen suorittamisen voi aloittaa hakua seuraavana syyslukukautena. Historian suoritusoikeus Viisi opettajankoulutusohjelmaan hyväksyttyä teologisen tiedekunnan opiskelijaa saa historian opintojen suo ri tus oikeuden (perus-ja aineopinnot 60 op) ilman tasokoetta. His to rian opintojen suoritusoikeutta hakevat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavien kriteereiden perusteella: 1. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kokonaisuudessaan suoritetut opinnot 2. Kaikkien hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perusopintojen painotettu keskiarvo. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna teologisia perusopintoja vähintään 25 opintopisteen verran. Mikäli usealla toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot suorittaneella opiskelijalla on hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perusopintojen painotettu keskiarvo täsmälleen sama, heidän keskinäisen järjestyksensä määrää hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perus- ja aineopintojen kokonaismäärä. Psykologian suoritusoikeus Kymmenen opettajankoulutusohjelmaan hyväksyttyä teologisen tiedekunnan opiskelijaa saa psykologian opin to jen suoritusoikeuden (perus- ja aineopinnot 65 op) ilman ta so koet ta. Psykologian opintojen suoritusoi keut ta hakevat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavien kriteereiden perusteella: 1. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kokonaisuudessaan suoritetut opinnot 2. Kaikkien hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perusopintojen painotettu keskiarvo. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna teologisia perusopintoja vähintään 25 op verran. Mikäli usealla toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot suorittaneella opiskelijalla on hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perusopintojen painotettu keskiarvo täsmälleen sama, heidän keskinäisen järjestyksensä määrää hakuajan päättymiseen mennessä suoritettujen teologisten perus- ja aineopintojen kokonaismäärä. Toisen opetettavan aineen suoritusoikeus JOO-sopimuksen perusteella Jos opiskelija haluaa toisen opetettavan aineen suoritusoikeuden jostakin toisesta korkeakoulusta (esim. Aalto-yliopisto), hän voi hyödyntää korkeakoulujen ja yliopistojen välistä valtakunnallista joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimusta, joka on opiskelijalle maksuton. JOO-opintoja
22 Teologiset Teologinen tutkinnot tiedekunta suunnitellessa on hyvä keskustella teologisen tiedekunnan opintoasiainsuunnittelijan kanssa. Ks. lisätietoja s. 133 sekä Joopas.fi -verkkopalvelusta. Siirtyminen B2-linjalle Opiskelija, joka saa historian tai psykologian opinto-oikeuden teologisen tiedekunnan kiintiössä, siirtyy automaattisesti B2-linjan opiskelijaksi. Jos opiskelija on hankkinut opinto-oikeuden toiseen opetettavaan aineeseen jotakin muuta kautta, hänen tulee tehdä dekaanille osoitettu vapaamuotoinen kirjallinen anomus siirtymisestä B2-linjan opiskelijaksi. Anomuksessa on mainittava, milloin hänet on valittu aineenopettajakoulutukseen ja mikä tulee olemaan toinen opetettava aine. Opiskelijan tulee myös osoittaa, että hänellä on kyseisen aineen opinto-oikeus. Anomus toimitetaan opintoasiainpäällikölle. Opiskelijaan sovelletaan opetusharjoittelun aineenhallintarajojen kohdalla sen linjan vaatimuksia, jolla hän harjoitteluun hakiessaan virallisesti on. Svenskspråkig och tvåspråkig ämneslärarutbildning Svenskspråkiga studerande kan beroende på sitt huvudämne avlägga ämneslärarstudierna (60 sp) på tre olika sätt: på svenska inom ramen för den svenskspråkiga ämneslärarutbildningen vid Helsingfors universitet (endast ämnesgrupperna matematik, fysik och kemi, modersmål och litteratur, biologi och geografi och finska och främmande språk), tvåspråkigt vid institutionen för tillämpad pedagogik vid Helsingfors universitet (alla ämnen som undervisas inom grundskolan eller gymnasiet) eller på svenska vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi i Vasa (alla ämnen som undervisas inom grundskolan eller gymnasiet). Efter avlagd magisterexamen kan de pedagogiska studierna avläggas inom ramen för den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen (fristående studier) vid Helsingfors universitet eller på svenska vid Åbo Akademi, pedagogiska fakulteten i Vasa. Den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen vid Helsingfors universitet Kriterierna vid urvalet till den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen vid institutionen för tillämpad pedagogik fastställs av beteendevetenskapliga fakulteten. Ämnesdidaktiken, proseminarie- och pedagogikstudierna avläggs tillsammans med finskspråkiga studerande, enligt samma principer som i den finska ämneslärarutbildningen. Alla skriftliga och muntliga framställningar kan göras på svenska. Undervisningsövnin-
Opettajakoulutus Oppiaineet 23 garna (praktiken) avläggs vid svenskspråkiga läroanstalter. Utbildningen kan avläggas under fyra studieperioder. Ansökningstiden går årligen ut i februari-mars. Till utbildningen antas studerande inom alla skolämnen. Närmare information om urvalet fås från beteendevetenskapliga fakulteten i början av vårterminen (www.helsinki.fi/ behav/valinnat). Sökande till den tvåspråkiga ämneslärarutbildningen förutsätts ha utmärkta kunskaper i svenska och minst nöjaktiga kunskaper i finska. Om den sökande inte har en svenskspråkig skolutbildning bör han ha ett intyg över utmärkta kunskaper i svenska, dvs. ha avlagt det s.k. stora språkprovet. Nöjaktiga kunskaper i finska kan visas bl.a. genom avlagt studentexamensprov i finska eller med ett intyg på avlagt prov i finska från statens språkexamensnämnd (s.k. lilla språkprovet). Studerandena kan, om de så önskar, genomföra de pedagogiska grundstudierna, 25 sp, vid Helsingfors universitets pedagogiska institution, beteendevetenskapliga fakulteten. Närmare upplysningar fås från kansliet vid Helsingfors universitets pedagogiska institution. Närmare upplysningar om ämneslärarbehörighet, urvalsgrunder samt uppläggning av studierna fås från pedagogiska fakultetens www-sidor www.abo.fi/student/soktillpf. Ämneslärarutbildningens huvudsakliga informationskanal är intranet. Svenskspråkig ämneslärarutbildning vid Åbo Akademi Vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi i Vasa kan man avlägga ämneslärar-studier på svenska. Utbildningen kan avläggas under ett år om man avlägger samtliga 60 sp i Vasa och under ett halvt år (vårterminen + ett par veckor på hösten) om man avlägger grundstudierna i t.ex. Helsingfors. Det är också möjligt att genomföra studierna efter avlagd examen. För att kunna bli antagen till pedagogiska studier för ämneslärare vid Åbo Akademi skall den sökande delta och bli godkänd i ett inträdesprov. Vanligtvis utgår ansökningstiden i mars-april, varpå inträdesprovet arrangeras i maj.