LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 103/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 2 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Leikkinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Vöyri Maksamaa Mika Tuominen TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Leikkinevan turvetuotantoalue sijaitsee Vöyri Maksamaan kunnan alueella noin 18 km Vöyrin keskustaajamasta itään ja noin 11 km Ylihärmän kunnan keskustasta länteen. Alueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1999. Turvetuotantoalueen kokonaispinta ala on 45,8 ha, josta tuotantoalaa tulee olemaan 40,8 ha. Mika Tuominen on 2.1.2007 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 23.4.2007 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Leikkinevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Leikkinevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Länsi Suomen ympäristökeskus on antanut 25.8.1999 vesiensuojelun ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen lausunnon Leikkinevan turvetuotantoalueesta. Lausunnon mukaan kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet tulee johtaa alapuoliseen laskuojaan sarkaoja altaiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuksen kautta. Vedet pumpataan pintavalutuskentille, josta ne valuvat alapuolisiin laskuojiin.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet 2 Turvetuotantoalue on kokonaan vuokrattua. Hankealueen ulkopuolisten maanomistajien kanssa on tehty ojitussopimukset. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Lapuanjoen valuma alueen turvetuotantoa koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan Lapuanjoen vesistöalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, ettei kokonaiskuormitus kasva. Leikkinevan turvetuotantoalue on yhtenäinen suoalue, jonka koko tuotantokelpoinen alue on tuotantokunnossa. Ennen tuotantoalueen kuntoonpanoa alue oli metsäojitettu noin 30 40 vuotta aiemmin. Leikkinevan tuotantoalueen lähiympäristö on joka puolelta kallioisten moreenimäkien ympäröimä. Puusto on pääasiassa mäntyä, kuusta ja koivua. Lähimmät vakituisesti asutut talot ovat turvetuotantoalueen kaakkoispuolella noin 400 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen kaakkoispuolella sijaitsee yksi vapaa ajanasunto. Leikkinevan pohjoispuolella sijaitsee Norrmossenin (FI0800023) Natura 2000 suojeluohjelmaan kuuluva SCI alue. Leikkinevan turvetuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Vesistön tila ja käyttö Purkuvesistö Veden laatu Leikkineva sijaitsee vedenjakaja alueella. Tuotantoalue kuuluu pääosin Lapuanjoen vesistöalueeseen (44) liittyvään Lapuanjoen keskiosan valuma alueeseen (44.02) ja Haapojanluoman osavalumaalueeseen (44.027) sekä kolmasosaltaan Kimojoen vesistöalueeseen (43) liittyvään Agnisbäckin valuma alueeseen (43.004). Lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan 4 5 km pituista reittiä metsä ja viljelysojia pitkin Vesiluomaan, josta edelleen Haapojanluomaan ja Lapuanjokeen. Lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan noin 2 km pituisia metsä ja viljelysojia pitkin Agnisbäckiin ja edelleen Röykasjärveen, joka laskee Kimojokeen. Leikkinevalta 27.4.2004 ja 1.6.2006 otettujen näytteiden perusteella valumavedet ovat tummia, ravinteikkaita ja osalla aluetta myös erittäin happamia. Myös rauta ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi luonnontilaisten soiden tasoa korkeampia.
3 Agnisbäckin ja Haapojanluoman yläosien (Alikärr, Vesiluoma) vesi on perusominaisuuksiltaan hyvin samankaltaista kuin Leikkinevan alueella. Purojen varsilla on runsaasti kuormittavia peltoalueita, joiden vaikutuksesta veden kiintoaine ja ravinnepitoisuudet ovat ajoittain korkeampia kuin Leikkinevalla. Röykasjärven vedenlaatuun vaikuttaa ajoittainen, voimakas happaman veden kuormitus ympäröiviltä alueilta. Tiettyinä vuosina järviveden ph on laskenut alle viiden ja veden puskurikapasiteetti on hyvin huono. Fosforipitoisuuksien perusteella Röykasjärvi on ravinteikas tai erittäin ravinteikas. Järveen laskevasta vesimäärästä noin 15 20 prosenttia tulee Agnisbäckistä ja sen vesi on laadultaan huonointa. Kalasto ja kalastus Agnisbäckistä puuttuu kalakanta eikä purolla ole siten kalataloudellista merkitystä. Röykasjärvi on viimeisten vuosien aikana säästynyt pahimmilta happoshokeilta ja järven ph on ollut suhteellisen vakio, noin 6. Tämän vuoksi kalakanta on palautunut ja tällä hetkellä kanta on hyvä. Järvessä on haukea, ahventa, särkeä ja kiiskeä. Järvellä harjoitetaan vapaa ajan kalastusta. Järvelle myydään vuosittain noin 200 kalastuslupaa. Kimojokeen nousee hauki, ahven ja särki. Happamuus rajoittaa kalojen kutua ja poikastuotantoa joessa. Kimojoessa on patorakenteita, jotka estävät kalojen nousua Röykasjärveen. Lapuanjoen kalasto on monipuolinen vaikka kalojen elinoloja rajoittaa alajuoksulla joen sulkeva pato ja joen heikko vedenlaatu. Saaliskaloista tärkeimmät ovat jokisuulla ja merialueella siika, yläjuoksulla ahven ja hauki. Jokisuulla esiintyy nahkiaista. Rapuja esiintyy joen latvoilla. Lapuanjoen ja sen suun merialueella on 49 ammattikalastajaa ja 32 000 vapaa ajan kalastajaa. Ammattikalastajien tärkein saaliskala on siika, jota pyydystetään verkoin ja loukuin. Kokonaissaalis on 200 000 kg vuodessa. Vapaa ajan kalastajien tärkeimmät lajit ovat ahven, hauki, särki ja siika. Käytetyimmät pyydykset ovat verkko, katiska, heittovapa, onki ja pilkki. Kokonaissaalis on 484 000 kg vuodessa. TURVETUOTANTO Leikkinevalla tuotanto toteutetaan imuvaunulla, jonka lisävarusteena on pölysykloni. Tulevaisuudessa mekaanisen jyrsinturpeen keräysvaunun ja palaturpeen nosto on mahdollista. Luonnontilaiseksi turvemääräksi hankealueella on arvioitu noin 1 020 000 m 3, josta tuotettavan turpeen määräksi on arvioitu yhteensä noin 612 000 m 3 ja noin 24 480 m 3 vuodessa. Tuotanto jatkuu 25 vuotta.
4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Leikkinevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta vesistöön. Lohkojen 1 ja 2 (31,9 ha) vedet virtaavat itään Lapuanjoen suuntaan ja lohkon 3 (9,9 ha) vedet länteen Kimojoen suuntaan. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään sarkaojiin rakennettavilla lietetaskuilla ja putkipidättimillä sekä kahdella laskeutusaltaalla. Laskeutusaltaista vedet pumpataan pintavalutuskentälle, heti altaiden alapuolelle. Leikkinevan kaikki kuivatusvedet on ympäristökeskuksen ennakkoilmoituslausunnon mukaisesti käsitelty pintavalutuksella, mutta tulevina vuosina lohkojen 2 ja 3 välillä oleva korkea kannas muodostuu ongelmaksi, koska suo laskee matalammaksi turvekerroksen vähenemisestä johtuen. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi hakija on esittänyt toisen pintavalutuskentän rakentamista laskeutusaltaan 1 vesille. Hakija on arvioinut Leikkinevan vesistökuormituksen olevan seuraava: Agnisbäckiin Haapojanluomaan Kiintoainetta 51 kg/a 130 kg/a Typpeä 13 kg/a 33 kg/a Fosforia 0,4 kg/a 1,1 kg/a Org. ainesta 460 kg/a 1180 kg/a Hakemuksen mukaan turpeen tuotannosta aiheutuva pöly ja meluhaitta on melko vähäinen, koska lähiympäristössä ei ole vakituista asutusta, eikä muitakaan sellaisia tekijöitä, joille toiminnasta olisi haittaa. Hankkeen aiheuttamat vahingot syntyvät lähinnä traktoreiden ja autojen pakokaasuista. Leikkinevan tuotantoalueen tiestönä käytetään samoja teitä kuin metsätalouskäytössäkin. Paikalliselta maantieltä on yhteys Miilupakkaan ja toinen tieyhteys tulee tilan RN:o 29:2 eteläosaan. Kylätieltä on yhteys maantiehen nro 17774. Jätteille on keräilyastiat tukikohdassa, joka sijaitsee kivennäismaalla. Jäteöljyä arvioidaan syntyvän noin 150 l vuodessa, öljyistä ja rasvaista jätettä noin 30 l ja kuivaa sekajätettä noin 30 l. Jätteet toimitetaan Vöyri Maksamaan kunnan keräilypisteeseen.
5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Turvetuotantoalueen vuotuiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 1 2 henkilötyövuotta. Osa aikaisesti kesän aikana tuotannossa työllistyy saman verran väkeä. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön sekä kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Leikkinevan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat alapuolisiin laskuojiin, joissa vaikutukset tulevat näkymään lähinnä kiintoaineen ja humuksen huuhtouman kasvuna sekä ravinnepitoisuuksien nousuna. Vaikutukset Röykasjärvessä ja Lapuanjoessa jäänevät vähäisiksi. Alapuolisten laskuojien virkistyskäyttö ja kalataloudellinen merkitys lienee vähäinen. Tuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Hakija on arvioinut hankkeesta johtuvien pöly ja meluhaittojen olevan melko vähäisiä. Alueelle on laadittu palo ja pelastussuunnitelma. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Alueelle on laadittu turvetuotantoalueen käyttö, päästö ja vesistötarkkailuohjelma. Päästötarkkailun havaintopisteet ovat kokoojaoja ennen laskeutusallasta ja pintavalutuskentän alapuoli. Näytteenottoajankohdat ovat maalis huhtikuussa ylivaluman aikana ja heinäkuu. Lisäksi otetaan joka kolmas vuosi näyte talvella alivaluman aikana, mikäli näyte voidaan ottaa. Vaikutustarkkailun vesinäytteet otetaan Vesiluomasta ennen kuin laskuoja yhtyy siihen ja yhtymäkohdan alapuolelta sekä Aknusbäckistä ennen kuin laskuoja yhtyy siihen ja yhtymäkohdan alapuolelta. Näytteenottoajankohdat ovat maalis huhtikuu (ylivaluman aikana mikäli mahdollista), heinäkuu ja syys lokakuu. Vesistönäytteet otetaan joka toinen vuosi.
6 Hakemukseen liittyy ehdotus kalataloustarkkailuohjelmaksi. Kalastoa on tarkoitus tarkkailla sähkökalastamalla vuosina 2007, 2010 ja 2013. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija ei ole katsonut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Vöyri Maksamaan ja Oravaisten kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.8 28.9.2007 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Vöyri Maksamaan ja Oravaisten kuntien ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Vöyri Maksamaan sekä Oravaisten kunnilta. Asian kuuluttamisesta on 29.8.2008 julkaistu ilmoitus Pohjalainen lehdessä (suomeksi) ja Vasabladet lehdessä (ruotsiksi). 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt pintavalutuskenttiä kuivatusvesien puhdistamiseen. Ympäristökeskus on pitänyt esitettyä puhdistusmenetelmää riittävänä. Käyttö ja päästötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Ympäristökeskus on todennut, että turvetuotanto oheistoimintoineen ei saa aiheuttaa asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla sellaisia pölyhaittoja, että voimassa olevat valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 480/96) ylittyvät. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Voiteluaineet ja jäteöljyt täytyy sijoittaa katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköinen vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vesiensuojelu
Muistutukset ja mielipiteet 7 rakenteinen valmistumisesta ja käyttöönotosta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa. Toiminta lisää kuitenkin osaltaan Lapuanjokeen ja Röukasträskiin kohdistuvaa happamuus, kiintoaine ja ravinnekuormitusta. Kiintoainekuormitus johtaa pohjien liettymiseen ja ravinnekuormitus lisää vesistöalueen rehevöitymistä, mikä vaikuttaa haitallisesti hankealueen alapuolisen vesistön kalatalouteen. Varsinkin Kimojokeen ja Röukasträsketiin kohdistuu suuri happamoittava vaikutus valuma alueelta ja happamuushaittaa tulisi vähentää merkittävästi tämän päivän tasosta. Suunniteltu hanke vaikuttaa lisäävästi happamuuskuormitukseen ja luvansaaja tulisi velvoittaa huolehtimaan Röukasträsketin suuntaan tuotantoalueilta johdettavien vesien happamuushaitan vähentämisestä. Jos luvansaajaa ei velvoiteta vähentämään toiminnan happamuuskuormituksesta aiheutuvaa haittaa, on tämä määrättävä suorittamaan Pohjanmaan TE keskukselle 600 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on lisäksi tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Oravaisten Vöyrin Maksamaan terveyskeskus ky on ilmoittanut, ettei sillä ole muuta huomautettavaa hakemuksesta kuin, että toiminnanharjoittajan tulee olla valmis ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisten pöly ja meluhaittojen estämiseksi. 4) Vöyri Maksamaan kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 5) AA ja BB (Tapiola RN:o 29:1, Lomby, Vöyri Maksamaa) ovat kertoneet hankkineensa vapaa ajankiinteistönsä pääosin metsästykseen. Aikaa vietetään myös muun muassa marjastaen, sienestäen ja koiria kouluttaen. Turvetuotannon alettua alueelta kaadettiin ensin puut ja tuolloin muistuttajien tontilta kaatui 30 runkoa myrskyssä. Turpeen nosto on tuhonnut alueelta vuosisatoja vanhan teerien soidinpaikan ja riekot ovat hävinneet totaalisesti. Jänisjahti ja koirien koulutus on liian riskialtista, koska syvät suo ojat tuovat koirille riskin pudota ojaan. Kuivina aikoina turvetuotantoalueelta kuuluu melua yötä päivää ja samoin turpeen kuljetukset tapahtuvat sekä päivin että öin. Tontin arvo metsästysmajana ja vapaa ajan asuntona on romahtanut.
8 Hakijan vastine Mika Tuominen on antanut vastineen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Vastineessaan hakija on Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta todennut muun muassa, että Leikkinevan turvetuotantoalueella tullaan käyttämään BAT:n mukaisia vesiensuojelurakenteita. Ympäristö ja polttoturvetta tuotetaan lähes pölyttömästi, sillä keruu suoritetaan mekaanisella vaunulla. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 0,4 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta kaakossa mäen takana. Vallitseva tuulen suunta on lounaskoillinen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentimet kunnossa. Meluarvot jäävät ohjearvojen alapuolelle. Paloturvallisuusriskin minimoimiseksi Leikkinevasta on laadittu palosuojelusuunnitelma. Hätätilanteita varten henkilöstölle pidetään paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Hakija on todennut, ettei tuotantoalueella varastoida poltto tai voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma allas. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä varikkoalueella osoitetussa paikassa. Paikka on rakenteeltaan sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastossa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään 3000 litraa. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle. Sekajätteen noutaa kunnallinen jätteenkerääjä viikoittain ja jäteöljyt ja rasvat toimitetaan erikseen niihin tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että esitetty kalatalousmaksu on määrältään kohtuuton. Jokea kuormittavat omalta osaltaan myös maa ja metsätalous sekä hajaasutus. Luvan hakija suunnittelee ja kehittelee turpeen kuivatusta biomassakuivurimenetelmällä tai pikapalakuivatuksena laatalla. Turve levitetään kentälle välivarastoon, jossa se kuivuu auringon ja tarvittaessa aurinkopaneelien avulla tarvittavaan kosteuteen. Tämän menetelmän ansiosta pölyhaitat ja mahdolliset meluhaitat pienenevät ja vesistövaikutukset vähenevät. Ehdotus tarkkailuohjelmasta toimitetaan lupapäätöksen lainvoimaan tulon jälkeen. Tarkkailu pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. AA ja BB:n vaatimusten johdosta hakija on kertonut nähneensä Leikkinevalla syksyllä 2007 noin 30 kappaleen parven teeriä soitimella keskellä nevaa eli turvetuotantoalueella. Hakija on todennut, että laki velvoittaa pitämään koiran kiinni 1.3. 19.8. välisen ajan ja muutoinkin koira saa olla irti ainoastaan luvallisena aikana ja luvalli
9 sessa tarkoituksessa maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Turpeen tuotanto ajoittuu yleensä ajanjaksolle huhtikuu elokuu, jolloin koirien tulee olla kiinni kytkettynä. AA ja BB omistavat tilan, jolle on haettu lainhuuto 2.1.2007. Leikkinevalla on harjoitettu turvetuotantoa jo vuodesta 1999 asti, jolloin ennakkoilmoituslausunto turpeen tuotannosta on annettu jo aiemmin. Leikkineva sijaitsee tilalla Miilumäki RN:o 29:2 ja tällä hetkellä kyseisellä tilalla ei ole voimassa olevaa maanvuokrasopimusta yhdenkään metsästysseuran kanssa. Näin ollen kyseisellä alueella koirien on oltava kiinni kytkettyinä. Täydennys Hakija on toimittanut 18.9.2008 ympäristölupavirastoon Leikkinevan turvetuotantoalueen kaivannaisjätteitä koskevan jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Mika Tuomiselle luvan Leikkinevan turvetuotantoon Vöyri Maksamaan kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 40,8 ha:n tuotantoalueelta. Tuotanto on kielletty 2 lohkolla 1.5. 31.8. klo 22.00 07.00 välisenä aikana. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden sekä ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskenttien pinta alan on oltava vähintään 3,5 % niiden valumaalueesta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukai
10 sia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2009 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Vöyri Maksamaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vöyri Maksamaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkolla 2 silloin, kun tuulee lännen ja luoteen väliseltä sektorilta. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
11 Varastointi ja jätteet 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Vöyri Maksamaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (Liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vöyri Maksamaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
12 Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vöyri Maksamaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Vöyri Maksamaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 230 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
13 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Leikkineva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi tuotantoalueen kuivatusvesille. Turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutukset heikentävät purkuvesistön kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu, jolla tehtävillä toimenpiteillä ehkäistään kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Tuotantoalueen lähistöllä olevalle asutukselle tuotantotoiminnasta aiheutuvasta pölystä ja melusta aiheutuvaa haittaa vähennetään toimenpide ja toimintaaikarajoituksilla. Kun otetaan huomioon Leikkinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
14 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan ja suuri osa kuormituksesta muodostuu tuotantoajan ulkopuolisena aikana, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotantoalueen kaakkoispuolella lähietäisyydellä sijaitsee asuttuja kiinteistöjä. Pölypäästöjen ja niistä kiinteistöille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Lisäksi tuotantotoimintaa on yöaikaan rajoitettu lupamääräyksessä 1) lohkolla 2 sen läheisyydessä sijaitsevalle vapaa ajan asunnolle aiheutuvien meluhaittojen vuoksi. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Oravaisten sekä Vöyri Maksamaan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen pöly ja meluhaittoja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 1), 6) ja 7). Jätteiden käsittelyä ja polttoaineiden säilyttämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 8) ja 9).
15 Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon siten kuin lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenee. Pohjanmaan TE keskuksen vaatimukset kalataloudellisesta tarkkailusta ja kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. AA ja BB:n vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 1), 6) ja 7) ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.4.2018 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on liitettävä myös selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
16 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103a Jätelain 4, 6 ja 15 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 4 600 euroa. Maksu perustuu ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1388/2006) 2 :ään ja asetuksen liitteen maksutaulukon kohtaan: turvetuotanto, tuotantoalue 30 300 hehtaaria.
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Sinikka Laitakari Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Sinikka Laitakari. SL/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.11.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta Liite 2
LEIKKINEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin 1 ja 2 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskenttien valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevien, jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4