Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Samankaltaiset tiedostot
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

MAA- JA TIENRAKENNUSTUOTTEET

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Kouvolan kaupunki Lausunto 1(3) Kaupunkisuunnittelu

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

Maa- ja tienrakennustuotteet

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

BIOTALOUS - FA Forest Oy

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g)

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Metsäteollisuuden sivuvirrat

MARA-asetuksen soveltamisohje

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Uusiomateriaalit Lahden kaupungissa. Saara Vauramo, ympäristöjohtaja UUMA Road show , Sibeliustalo

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

SUCCE SS, R E CYCL E D.

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

YLIJÄÄMÄMAIDEN- JA MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN TERMINAALITOIMINTA TURUN SEUDULLA. Tiia Isotalo/ Kiertomaa Oy

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari Juha Forsman Ramboll Finland Oy

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

KIMMO JÄRVINEN HYVÄ MATERIAALIN HYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS JA PÄÄTÖS: KONSULTIN NÄKÖKULMA YGOFORUM

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010

MAA- JA TIENRAKENNUSTUOTTEET

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

POIKKITIEN PARANTAMINEN, VAIHE 3

Lahden seudun kierrätyspuisto

Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke)

UUMA2 KANSAINVÄLINEN SELVITYS NATHAN GAASENBEEK HELSINKI,

ym -suunnittelu oy Teerikorventie Mänttä

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Vaalassa Liite 62,

Pilaantumattoman maaaineksen

Sitoumus2050: Uusiomateriaalien käyttö infrahankkeissa KEHTO-kaupunkien ensimmäiset tulokset. Hanna Kemppainen

Kunnallistekniikan rakentaminen kortteleissa , Ahrnerin alue, Sepänkylä, Mustasaaren kunta

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

Projekti: Koululaisenpolku. Kemi

Luonnos koekäytössä. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Vaatimukset. Ominaisuudet, tutkiminen

MARA-kysymyksiä. Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus Pankkisali, ympäristöministeriö

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra

Vinsanvuoren jätteenkäsittelykeskus

Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja

TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? 15.5.

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Transkriptio:

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016

Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen kaupungin rakennuskohteissa Vuosittain erikoisrakenteita tehdään erityisesti saneerauskohteisiin sekä pohjarakenteiltaan vaativiin kohteisiin - Eniten käytetyt materiaalit ovat masuunihiekka (MaHk) sekä erilaiset tuhkat - Näiden lisäksi rakenteita tehty myös Fill-R kevytkiviaineksesta, Naperokuja, 260 tn Vaahtolasista, Komia Korttelin raitin alkuosa

SSAB Europe Oy: Masuunihiekka ja LD-masuunihiekka (sis. teräskuonaa) - Terästeollisuuden mineeraalituote masuunihiekka (MaHk) luonnonvaroja korvaavana tuotteena - Käytetään tie- ja katuraketamisessa sekä talonrakennuksessa eristävänä maarakennusmateriaalina - Ominaisuuksia hyödynnetään tie- ja katurakenteen kantavuus- ja routamitoituksessa - Sitoutuva masuunihiekka muodostaa ajan kuluessa puolijäykän kantavan rakennekerroksen - Masuunihiekkarakenteilla hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi - Rakenteiden kantavuus lisääntyy ajan kuluessa sitoutumisen seurauksena

Masuunihiekkakohteet Seinäjoella - Ensimmäinen masuunihiekkarakenne kaupungin toimesta on rakennettu vuonna 2004, Koskenalantien raitti - Syyskuussa 2012 tehtiin koerakennuskohde Peräseinäjoelle, Keikulinkujan kevyen liikenteen väylä Kohteessa käytettiin LD-Masuunihiekkaa (seossuhde: 30% masuunikuona/70% teräskuona) LD-MaHk 30/70 kerroksen vahvuus 500 mm (Keikulinkujan koepätkän rakenteen kerrokset yhteensä 640 mm) Vertailurakenne Hka + KaM rakenteen kerrokset 700 mm Kantavuusmittaukset 19.9. 2012 ja 11.10.2012 LD-MaHk 30/70 nopeampi kantavuuden kehitys - Vuosien 2012-2016 välisenä aikana masuunihiekkaa (MaHk) on käytetty yhteensä noin 54 000 tonnia

Paukkulan asuntoalue 1/3: ennen saneerausta

Paukkulan asuntoalue 2/3: ennen saneerausta

Paukkulan asuntoalue 3/3: murskeen levitys masuunihiekan päälle

Lakeudentie

1. Rekkaväylä 2. Routakallion monitoimikenttä 3. Rautatiekadun jatke

Routakallion monitoimikenttä Monitoimikentän rakentaminen on toteutettu vuosina 2010-2012 Rakentamisessa käytetty Seinäjoen voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkaa yhteensä 41 022,25 t

Routakallion monitoimikenttä Rakenteissa hyödynnetty voimalaitostuhkia seuraavat määrät: - Pohjatuhka 7 990,80 t (Mara-ilmoitus 9 000 tn) - Lentotuhka 33 031,45 tn (ymp.lupa 34 000 tn)

Monitoimikentän rakentamista 2012

Vuoritien ja Rautatienkadun jatkeen tuhkarakenteiden poikkileikkaukset

Honkakylän maapankki Ympäristölupahakemus heinäkuussa 2015 ja ympäristölupapäätös syyskuussa 2015 Luvanmukainen toiminta koskee 1. Puhtaiden ylijäämämaiden pysyvää läjitystä (maanläjitysalue) 2. Maanrakentamisessa hyödyntämiskelpoisten maa-ainesten ja jätteiden vastaanottoa sekä välivarastointia (maapankki) 3. Jätteen hyödyntämistä alueen pohjarakentamisessa

Alueen luvanmukainen toiminta 1. Pysyvä maanläjitys (50 000 t/vuodessa) Hyödyntämiskelvottomille puhtaille maa- ja kiviaineksille 2. Materiaalien välivarastointi (maapankki, 50 000 t/vuodessa) Tarkoitus koordinoida perinteisesti maankaatopaikoille toimitettujen maa-ainesten sekä hyötykäytettävien materiaalien massatasapainoa (vähennetään pysyvään läjitykseen päätyvän maa-aineksen määrää) Pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön kelpaava materiaali takaisin kiertoon Välivarastoidaan puhtaita ylijäämämaita ja kiviä, betonia ja tiiltä, asfalttia sekä kantoja ja risuja 3. Jätteiden hyötykäyttö Voidaan tarvittaessa hyödyntää jätemateriaaleja alueen tie- ja kenttärakenteiden rakentamisessa (20 000 t/vuodessa)

Uusiomateriaalien hyödyntäminen alueen rakentamisessa Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että alueen kenttien rakennevaihtoehdoissa voidaan hyödyntää uusiomateriaaleja kuten - Lento- ja pohjatuhkaa - Stabiloitua lentotuhkaa (<20% jätekipsiä ja <7,5%Yseä) - Betonimursketta

Maapankin kenttien rakennevaihtoehtoja

KIITOS