Historiikki Uudenmaan Martat ry Uudenmaan Marttojen kahdeksan vuosikymmentä 1929-2010 Sanna Lehtinen (MeMartat ry) Tanja Rantanen (Kartanonkosken Martat ry) Anne Ristiluoma (MeMartat ry) Sari Sippola (MeMartat ry) Sanna Tiainen-Erkkilä (MeMartat ry) Johanna Valkama Annu Vitikka-Lahtinen (MeMartat ry)
Uudenmaan Marttapiiriliiton perustaminen Uudenmaan Marttapiiriliitto on nuorimpia piiriliittoja, koska toimintansa alussa Marttaliitto keskittyi neuvonnan viemiseen maaseudulle. Perustamiskokouksessa 3.2.1929 maalaistentalossa Simonkadulla (ns. MTK:n talo) olivat läsnä edustajat 7 yhdistyksestä: Helsingin, Hyvinkään, Mäntsälän, Orimattilan, Nurmijärven, Vihdin Nummelan, Vesikansan ja Sammatin yhdistykset.
Uudenmaan Marttapiiriliiton perustaminen Uudenmaan katsottiin kaipaavan Marttojen työtä siinä missä muutkin maakunnat ja oman piiriliiton perustaminen katsottiin tarpeelliseksi: Perustamiskokouksessa esitettiin myös puheenvuoroja, joissa oman piiriliiton tarpeellisuus kyseenalaistettiin. Vuonna 1900 perustetulla Helsingin Marttayhdistyksellä oli jo toimivat yhteydet Marttaliittoon ja väliin ei tunnuttu tarvittavan piiriporrasta.
Oma piiriliitto kuitenkin perustettiin, ja ennakkoluulot osoittautuivat turhiksi: tilaa löytyi uudelle järjestöportaalle. Jäsenmäärän kehitys v. 1929-2012
Marttayhdistysten lukumäärä v. 1968-2011
Puheenjohtajat (1/2) 1929 Olga Autere 1930-1942 Emmi Hämäläinen 1943-1953 Hilkka Kivinen 1953-1963 Maire Holma 1963-1968 Anna-Liisa Ihamuotila 1969-1970 Kerttu Huitu 1971-1977 Katri Lehto (hallitus, v. 1973 eteenpäin) 1978-1985 Leila Rautalahti (myöh. Kemi) (hallitus) 1986-1993 Alli Simander (hallitus)
Puheenjohtajat (2/2) 1973-1980 Anneli Törmänen (valtuusto) 1981-1988 Kerttu Kujala (valtuusto) 1989-2001 Varpu-Leena Malmgrén (valtuusto v. 1993 asti) 2002-2003 Tanja Rantanen 2004-2009 Hanna Markkula-Kivisilta 2010-2011 Annu Vitikka-Lahtinen 2012 - Tanja Rantanen
Toiminnanjohtajat 1949-1980 1981-2000 1990-1991 2001-2013 2013- Marjatta Rautvuori Kaija Kangasniemi Anna-Liisa Oksanen (sijainen) Anne Lempinen Pirkko Haikkala Yhdistyksen toiminnan ensimmäisinä Marjatta Rautvuori vuosina ei ollut toiminnanjohtajaa, vuonna 1980
vaan yhdistyksen hallituksen jäsenet suunnittelivat ja toteuttivat kaikki tehtävät.
Uudenmaan Marttojen ensimmäinen vuosikymmen 1929-1939 Toiminnan aloitus Ensimmäiset vuodet olivat vaikeita pula-ajan puristuksessa, jolloin raskas lamakausi teki tuloaan. Pula-aikaa seurasivat sotavuodet, ensimmäinen vuosikymmen päättyi sotaan.
Jäsenmäärän hidas kasvu kertoo vaikeuksista: vuonna 1929 jäseniä oli 1032 ja vuonna 1939 oli 4112. Kun alkuvaikeudet oli saatu voitettua, katsottiin Uudellamaalla tehty työ tärkeäksi. Piiriliiton toimisto sijaitsi Dagmarinkatu 11:ssa, EtuTöölössä. Kotitalousneuvonta Käytännön neuvontaa toteutettiin: kurssitoiminnan, kilpailuiden ja näyttelyiden avulla. Pula-aika näkyi neuvonnan aiheissa:
parsimista, paikkaamista, vanhan korjaamista, saippuan keittämistä ja ravitsevia perusruokia. Vuosina 1929 1939 järjestettiin yhteensä 16340 erilaista kurssia. Ensimmäisen vakinaisen konsulentin piiriliitto palkkasi vuonna 1931. Vaikuttajamartta: Zaida Buur Zaida Buurilla (1883 1931) oli keskeinen asema marttatyössä:
Liittyi vuonna 1914 Päiväkodin Marttakerhoon, mutta siirtyi pari vuotta myöhemmin Kalliokodin Marttakerhoon, jonka puheenjohtajana ja aktiivisena toimijana toimi kuolemaansa asti. Kuului Suomalaisen Marttaliiton keskustoimikuntaan, ja valittiin piiriliiton perustamiskokouksessa vuonna 1929 johtokunnan jäseneksi. Ajoi voimakkaasti Uudenmaan oman piiriliiton perustamista. Toimi pari vuotta sihteerinä Suomalaisen Marttaliiton ja Finlands Svenska Marthaförbundin yhteisessä keskusvaliokunnassa, jonka tehtävänä oli hoitaa liittojen yhteyttä ulkomaihin, etenkin Pohjoismaiden Emäntäliittoon, ja välittää toimintaa liittojen kesken. Toimi Pohjoismaiden Emäntäliiton kongressin yleissihteerinä v. 1929.
Uudenmaan Marttojen toinen vuosikymmen 1940-1949 Kotitalousneuvonta 1940-luvun alkua varjostivat sotavuodet, joten martat osallistuivat erilaisiin huoltotöihin: Talkoilla kerättiin lumppuja, karvoja ja hiuksia.
Vuosikymmenen aikana suosittuja olivat myös pulantorjunta -näyttelyt: Helsingin martat kokosivat näyttelyitä, jotka olivat esillä Stockmannin tavaratalossa mm. vuosina 1941, 1943 ja 1948. Vuosikymmenen lopulla paneuduttiin hedelmä- ja marjatarhojen uusimiseen ja perustamiseen sekä vihannesviljelmien laajentamiseen.
Kotitalousneuvonta Erilaisia käytännöllisiä ja vanhasta uutta tyyppisiä kursseja järjestettiin, kuten: pula-ajan ruoat ja leivonnaiset, kutominen, viljely, tallukkaat ja tohvelit, saippuankeitto ja puhdistusvälineiden Artjärven Martat leivontakurssilla valmistus, siirapinkeitto ja perunajauhojen valmistus, köydenpunonta, karstaus ja kehruu, luonnonväreillä värjäys ja olkityö.
Järjestötoiminta Vuosittain järjestettyjen vuosikokouksien yhteydessä oli virallisen osuuden jälkeen erilaisia esitelmiä ja palkintojen jakoa. Vuosijuhlien virallisiin osuuksiin osallistui vuosittain 80100 marttaa. Vuosikokouksen jälkeen järjestettyihin vuosijuhliin, jotka vietettiin iltajuhlina, osallistui 200-350 marttaa vuosittain.
Vuonna 1949 vietettiin Uudenmaan marttapiiriliiton 20vuotisjuhlaa Metsätalossa vuosikokouksen yhteydessä. Neuvonta-asemat Vuosikymmenellä perustettiin ensimmäiset marttojen kotitaloudelliset neuvonta-asemat: Ensimmäisen neuvonta-aseman perusti vuonna 1941 Helsingin Marttayhdistys. Asemalle oli palkattu oma kotitalousopettaja. Neuvontaa annettiin kotitalouden, käsityön ja puutarhaalan teemoista.
Neuvonta-asemat olivat erittäin suosittuja: Esimerkiksi vuonna 1944 Helsingin asemalla hoidettiin 16 652 kyselyä. Vaikuttajamartta: Emmi Hämäläinen Emmi Hämäläinen (1884-1943) oli kotoisin Pohjois- Karjalasta, jossa hän oli jo mukana martoissa. Helsinkiin muuton jälkeen hän lähti innokkaana mukaan marttojen ja piiriliiton toimintaan: Toimi Uudenmaan Marttapiiriliiton puheenjohtajana vuodesta 1929 aina vuoteen 1942 asti.
Mukana kehittämässä piiriliittoa pienestä alusta kukoistavaksi järjestöksi. Toimi myös piiriliiton edustajana Marttaliiton valtuuskunnassa, ja valittiin myös johtokuntaan. Rouva Hämäläisen osuus Uudenmaan marttatyön järjestelyssä ja johdossa ei olekaan rajoittunut vain tavanomaiseen puheenjohtajatoimintaan, vaan ollut hänellä omakohtaisen ja läheisen huomion ja työskentelyn kohteen.
Uudenmaan Marttojen kolmas vuosikymmen 1950-1959 Jäsenmäärän kasvu Piiriliiton jäsenmäärä lähti kasvuun, ja perustettiin myös uusia marttayhdistyksiä: Marttayhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä kasvoi reilulla 2 800 jäsenellä: 5982-8 816 marttaan.
Piiriliittoon kuuluvien marttayhdistysten määrä liikkui 70100 yhdistyksen välillä. Uusimaalaiset martat toivottivat karjalaiset martat tervetulleeksi: Karjalan martat, siirtomartat, siirtyivät osaksi Uudenmaan Marttoja vuonna 1952. Yhdistysten määrä kasvoi samalla 33 yhdistyksellä. Toiminnan organisointi Puheenjohtaja Maire Holman lisäksi keskeisiä toimijoita olivat varapuheenjohtaja Anna-Liisa Ihamuotila sekä toiminnanjohtaja Marjatta Rautvuori:
Aikaansa seurannut ja innostunut kolmikko toi toimintaan uusia tuulia. Maire Holma korosti piiriliiton merkitystä jäsenistölle: Piiriliitosta löytyi ammattitaitoiset konsulentit kaikkien yhdistysten ja jäsenten käyttöön. Jäsenmäärän kasvaessa myös piiriliittoon palkatun henkilöstön määrä kasvoi. Marttatalo valmistui vuonna 1958 Uudenmaankadulle (Uudenmaankatu 24 A).
Kotitalousneuvonta Viisikymmentäluvulla neuvonnan aiheet vaihtelivat teemavuosien mukaan, mutta rinnalla kulkivat myös perinteiset kotitalouksiin läheisesti liittyvät aiheet. Siirryttiin vähitellen pulan ja säännöstelyn ajasta vapaan valinnan yhteiskuntaan. Perinteisten puutarha- ja kotitalousneuvonnan aiheina: Terveellinen ravinto, taloudellisuus, kotien arvostus, käytännölliset ja työtä helpottavat työkalut sekä ajaton pukeutuminen ja vaatetus ym.
Kotitalousneuvonta Neuvontaa rikastettiin erilaisten näyttelyiden ja kilpailujen avulla: Vuosikymmen huipentui vuonna 1959 Vihdin emäntäpäiville koottuun Koti 60 vuotta sitten ja nyt -näyttelyyn Näyttely oli myöhemmin Silakkalaatikkokilpailu esillä Stockmannin tavaratalossa Helsingin keskustassa keräten yli 15 000 kävijää.
Koulutukset Puheenjohtaja Maire Holman johdolla piiriliitto aloitti ketjukurssit, joilla jäsenet veivät oppia yhdistyksiin mallikurssien avulla. Ketjukursseista tuli keskeinen osa neuvontaa. Kansalaisjärjestön velvollisuuksiin katsottiin kuuluvan myös yhdistysten luottamushenkilöiden koulutukset: Vuonna 1956 piiriliitto kutsui yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit ensimmäisille neuvottelupäiville.
Myöhemmin koulutettaviin luottamushenkilöihin lisättiin mm. rahastonhoitajat, Emäntälehden asiamiehet ja johtokuntien jäsenet. Muu toiminta Vuosi 1954 nimettiin virkistysvuodeksi. Lomakurssitoiminta liitettiin osaksi vuoden 1954 Emäntäpäiviä. Seuraavina vuosina lomakurssitoimintaa järjestettiin vuosittain, ja kurssit kestivät 3-5 päivää.
Viisikymmentäluvulla myös nuorisokulttuurin katsotaan saapuneen Suomeen: Piiriliittokin aloitti tyttötyön 1953 ja nuorisotyön 1955.
Uudenmaan Marttojen neljäs vuosikymmen 1960-1969 Kotitalousneuvonta Uudenmaan Martat toteuttivat neuvontaa kurssitoiminnan, kilpailujen ja näyttelyiden avulla. Neuvontaa vietiin jäsenyhdistyksiin ketjukurssien avulla.
Neuvonnassa painotettiin lyhyehköjä 3-5 päivän kursseja, jotka sopivat paremmin kiireisille perheenemännille. Neuvontaa järjestettiin myös käsitöiden osalta: Vuonna 1961 ompelukursseja lisättiin. Kotitalousneuvonta Kilpailuja oli kodinhoitoon, käsitöihin ja puutarhaan liittyen. Kilpailujen tarkoituksena oli innostaa jäseniä uuden opiskelussa ja toteuttamisessa, kuten:
vuonna 1964 oli sipulinviljelykilpailu. Toisaalta kilpailujen tavoitteena oli saada uusia ideoita, kuten: vuoden 1965 käsityöaiheisessa kilpailussa tehtiin kintaat ja huivi urheiluasuun. Muu toiminta Vuosittain järjestettiin neuvottelupäivät puheenjohtajille, sihteereille ja rahastonhoitajille.
Rahastonhoitajien päivillä helmikuussa 1966 Vanhankirkon seurakuntasalissa. Osallistujia oli noin 135 henkilöä. Neuvottelupäivät olivat pidettyjä, ne toimivat koulutuksen lisäksi myös tiedotustilaisuuksina.
Muu toiminta Vuonna 1962 piiriliitto valitsi henkisen ohjelman tueksi ensimmäistä kertaa oman vuoden kirjailijansa, Minna Canthin. Myöhemmin valittiin vuoden kulttuurihenkilöitä.
Emäntäpäiviä järjestettiin vuosittain. Ne olivat todella suosittuja ja kokosivat yhteen suuren joukon marttoja; osallistujia oli joka kerta noin tuhat. Emäntäpäiviä järjestettiin ympäri Uuttamaata ja eri yhdistykset ottivat Emäntäpäivä t Uudenmaan Martat ry vuodet 1929-2010
vuorotellen vastuun niiden järjestämisestä. Emäntäpäiville kerättiin lahjoituksia mm. tarjoiluja varten. Emäntäpäivä t Uudenmaan Martat ry vuodet 1929-2010
Emäntäpäivät Emäntäpäivät 1967 Espoossa Dipolissa
Emäntäpäivät Emäntäpäivien ohjelma oli suunniteltu niin, että päivän aikana oli mahdollisuus tutustua paikkakuntaan erilaisilla retkillä. Vuoden 1960 emäntäpäivät järjestettiin Karjaalla ja retket suuntautuivat Fiskarsin kotiseutumuseoon, Marttatupaan, Fiskarsin kartanoon ja Pinjaisten taimistoon.
Emäntäpäivät Emäntäpäivien yhteydessä järjestettiin myös näyttelyitä. Hyvinkään emäntäpäivillä vuonna 1962 oli laaja kotitalouskoneiden esittely Harkiten kodin koneita, johon oli saatu laajasti
Emäntäpäivät näytekappaleita emäntäpäivillä kesäkuussa 1962 Konenäyttely Hyvinkään eri yrityksiltä. Paikka Aika Osallistujamäärä Karjaa 12.6.1960 900-1000 hlöä Mäntsälä 11.6.1961 1000 hlöä Hyvinkää 1962 1000 hlöä Nurmijärvi 1963 1000 hlöä Lohja 30.8.1964 1000 hlöä Porvoo 13.6.1965 900 hlöä
Emäntäpäivät Porlammi 1966 Espoo, Otaniemi 18.6.1967 yli 1000 hlöä Hanko 9.6.1968 1200 hlöä Lohja, Virkkala 1969 800-900 hlöä
Lomakurssit olivat edelleen suosittuja ja niitä järjestettiin joka kesä; Ne tarjosivat naisille mahdollisuuden aktiiviseen lomailuun kodin ulkopuolella. Ohjelmassa oli piiriliiton esityksiä, liikuntaa, vapaata ohjelmaa, käsityöohjausta ja kulttuuriesitelmä. Lomakurssit Vuoden 1968 kolmipäiväinen lomakurssi järjestettiin Kiljavan ammattiyhdistysopistolla: Aiheina olivat jalkojen kuntouttaminen Vuoden 1966 lomakurssin osallistujat ja terveyskengät, kesäruoat, puutarhaaihe, retki Työtehoseuran koekeittiöihin, Osuuspankkiopistolla Kallvikissa kirkkoretki ja esitys neulepuvun valmistamisesta.
Uudenmaan Marttojen viides vuosikymmen 1970-1979
Toiminnan organisointi Vuodesta 1973 eteenpäin Uudenmaan Marttapiiriliitolle valittiin sekä hallitus että valtuusto. Toiminnanjohtaja Marjatta Rautvuoren lisäksi piiriliitolla oli Marttapiiriliiton valtuusto,
yhdestä kolmeen kotitalousneuvojaa. puheenjohtajana Anneli Törmänen Puutarhaneuvojana toimi Saara Hoikanmäki.
Toiminnan organisointi Helsingin Marttayhdistyksen kotitalousneuvonta-aseman konsulentti siirtyi Uudenmaan Marttapiiriliiton palkkalistoille vuonna 1975. Tiedottamisen perustana oli 6-7 kiertokirjeen lähettäminen jäsenille vuosittain. Piiriliiton toimisto sijaitsi Uudenmaan-kadulla Marttatalossa, III krs.
Kotitalousneuvonta Neuvonnan pääteemoina 1970-luvulla olivat koti, ympäristö ja terveys. Neuvontaa toteutettiin mm. kursseilla, näyttelyillä ja havaintoesityksillä. Sieninäyttelyjä järjestettiin Marttatalossa vuodesta 1972 Arja Hopsu-Neuvonen antaa sienineuvontaa eteenpäin. Sienien torineuvonta Helsingin kauppatorilla alkoi vuonna 1974.
Muu neuvonta Terveys- ja kuntotoiminta oli tärkeä osa neuvontaa. Ravitsemusviesti järjestettiin vuonna 1972. Rintasyöpää ehkäisevä mama-toiminta oli käynnissä vuodesta 1972 vuoteen 1975. Kolmen viestin Kuntoviesti toteutettiin vuonna 1973 määränpäänä Tuusulan emänpäivät: Viestin vaihtotilanteessa oli yhteinen kuntoiluhetki. Samana vuonna oli myös Kuntohaasteottelu.
Vuosina 1977-78 järjestettiin näytepidot pitovieraille teemalla Pitkän iän pidot. Vuonna 1978 oli myös Kunto-hyötyliikunta -kampanja. Emäntäpäivät ja kurssit Emäntäpäiviä vietettiin vuosina 1970-73, 1975 ja 1977: Loviisassa, Helsingin mlk:ssa, Myrskylässä ja Tuusulassa, Kisakalliossa Lohjalla (v. 1975) sekä Orimattilassa (v. 1977). Lomakursseja järjestettiin vuodesta 1970 vuoteen 1975. Vuodesta 1976 eteenpäin oli vuosittain vähintään kaksi kotikulttuurikurssia: Kotikulttuurikurssien järjestämispaikkoja olivat
Kanneljärven kansanopisto Lohjalla ja Pelastusarmeijan kurssikeskus Sipoossa. Kuntokursseja järjestettiin vuosina 1978 ja 1979. Kansainvälinen toiminta Vuonna 1972 Helsingissä oli Maailman Kotitalouskongressi, jonka osallistujille piiriliitto järjesti tilaisuuden tutustua marttakoteihin. Vuonna 1976 oli Naisten Liiton keskusjohtokunnan kotitalouskomitean varapuheenjohtajan Alicja ZbydelStanczykin ja Krakovan piirin sihteerin Joanna Sendorin vierailu Puolasta.
ACWW:n (Maailman Maalaisnaisten Liitto) hyväksi aloitettiin keräämään Ystävyyden penniä (markka) vuodesta 1971 eteenpäin. Vuonna 1979 toteutettiin myös Marjamarssi kehitysmaan äidin ja lapsen tukemiseksi. Järjestön juhlavuodet Uudenmaan Marttapiiriliiton 50-vuotishistoriikki valmistui vuosikymmenen lopuksi: Vuonna 1974 vietettiin Marttaliiton 75-vuotisjuhlien pääjuhlaa Jäähallissa ja piiriiliton syysjuhlaa Suomalaisella Yhteiskoululla, Etelä-Haagassa.
Vuonna 1976 piiriliiton syysjuhla järjestettiin naisten äänioikeuden 70-vuotistapahtuman merkeissä Helsingin työväenopistolla. Vuonna 1977 oli Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhla ja Emäntälehden 75-vuotisjuhla. Vuonna 1979 vietettiin piiriliiton 50-vuotisjuhlia juhlavastaanotolla Marttatalossa ja pääjuhlalla Finlandiatalon suuressa juhlasalissa. Vaikuttajamartta: Katri Lehto (o.s. Tudeer/Tuuteri)
Kytäjän Marttayhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja. Toimi Uudenmaan Marttapiiriliiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 1971 1977. Toimi Marttaliiton valtuuskunnan jäsenenä vuosina 1971 1973. Marttaliiton kunniajäsen; myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Toimi ACWW:ssa (Maailman Maalaisnaisten Liitto) edustajana ja puhujana. Uudenmaan Marttapiiriliiton 50-vuotishistoriikin kirjoittaja. Filosofian maisteri, kirjailija ja historioitsija.
Myös Hyvinkää-seuran, kansakoulun johtokunnan kirjastolautakunnan puheenjohtaja. Kuoli 10.5.2011 Hyvinkäällä 93-vuoden ikäisenä. Katri Lehto ja
Uudenmaan Marttojen kuudes vuosikymmen 1980-1989 Kotitalousneuvonta Kotitalousneuvonta oli laaja-alaista. Terveellisten ja taloudellisten ruokatottumusten neuvonnan ohella kiinnitettiin huomiota energian säästöön ja kotimaisten tuotteiden käytön lisäämiseen.
Puutarhaneuvontaa annettiin sekä suunnittelemalla kotipihoja että antamalla neuvoja kotipuutarhan hoidossa. Ulospäin suuntautuvaa neuvontatyötä tehtiin pankkeihin ja liikelaitoksiin. Sienineuvontaa lisättiin.
Tapahtumat Erilaisia tapahtumia, juhlia ja retkiä oli monipuolisesti: Kekrijuhla, Emäntäpäiviä, teatteri- ja balettiretkiä, kotikulttuurikursseja, kokoustekniikkakursseja, kuluttajaretkiä, kotiseuturetkiä, kunto- ja liikuntakursseja, puutarha- ja käsityökilpailuja. Kotikulttuurikurssilaisia Pelastusarmeijan kurssikeskuksessa Sipoon Västerskogissa
Vaikuttajamartta: Anna-Liisa Ihamuotila Toimi piiriliiton johtokunnassa vuosina 1953-1968, varapuheenjohtajana 1954-1962 ja puheenjohtajana 19631968. Vuonna 1969 hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi. Vuosina 1963-1971 Marttaliiton valtuuskunnan jäsen. Myönnetty marttojen kultainen Puheenjohtaja Anna-Liisa Ihamuotila ansiomerkki vuonna 1965 sekä Emäntäpäivillä Hangossa vuonna Suomen Leijonan Ritarikunnan 1968 I luokan ritarimerkki vuonna 1978.
Lahjoitti vuonna 1983 Uudenmaan Martoille uuden toimitilan. Kuoli vuonna 1986 75-vuoden iässä. Uudenmaan Marttojen seitsemäs vuosikymmen 1990-1999 Toiminnan organisointi Vuonna 1991 piirin talous kiristyi: yksi neuvojan toimi ja toimistosihteerin toimi lakkautettiin.
Ylimääräinen edustajakokous järjestettiin 17.10.1992 : Sääntöuudistus hyväksyttiin ja piirin nimi muutettiin muotoon Uudenmaan Martat ry. Sääntöuudistuksen myötä valtuuston toiminta piirin hallinnossa lakkasi.
Toiminnan organisointi Maaliskuun alussa 1999 piiri muutti uusiin Marttaliiton omistamiin tiloihin osoitteeseen Kalevankatu 3 B 11: Uuden toimitilan tupaantuliaiset järjestettiin maaliskuussa 1999. Yhdistykset ja yksittäiset martat onnittelivat piiriliittoa lahjoituksilla, joita kertyi yli 62 000 mk.
Kotitalousneuvonta Kodinkoneet saatiin lahjoituksena ja Marimekko lahjoitti verhokankaat. Kalevankadun avajaiset: Marttaliitto tervehtii piiriä Tehtiin vuonna 1990 aloite kunnille lajitellun kotitalousjätteen vastaanotosta. Kauhan ja Kukkaron toiminta alkoi vuonna 1992. Vuosi 1993 oli lamavuosi: Neuvonnassa korostui ruokamenoissa säästäminen. Talous- ja velkaneuvonta käynnistyi. Kuluttaja-asioista järjestettiin luentoja, myös EYnäkökulmasta.
Kotitalousneuvonta Televisiossa esitettiin Tarkan markan keittiö -sarja. Järjestettiin penninvenyttäjien ruokakursseja. Kauhassa ja Kukkarossa sekä marttayhdistyksissä järjestettiin kierrätystapahtumia ja lumppukeräyksiä. Ympäri Uuttamaata järjestettiin 14 kompostointikurssia. Muuta neuvontaa mm.: Kierrätyskeskuksen Terveyskasvatus: mama- avajaiset Kirkkonummella marttojen koulutus, luut lujiksi Yhteistyönä hääkursseja.
Kotitalousneuvonta Villa Elfvikissä Espoossa oli vuonna 1993 kahvila ja neuvontapiste. Presidentti Ahtisaaren palkankorotusrahoilla järjestettiin vuonna 1995 neuvontaa työttömille Marttaviikot olivat elo-syyskuussa 1999 Jugend-salissa: Talkoomartat leipoivat kahvilaan ja toimivat kahvilassa myyjinä. Lisäksi järjestettiin neuvontaa.
Järjestötoiminta Syysjuhla järjestettiin Lohjalla vuonna 1990 ja viisi vuotta myöhemmin Lapinjärvellä. Nuorten kiinnostus marttatoimintaan näkyi kahden kerhon perustamisena Helsingin yliopiston yhteyteen vuonna 1994. Kesäkuussa 1997 järjestettiin Suvijuhla Mäntsälässä Sepän Soitto tapahtuman yhteydessä (286 marttaa). Samana vuonna tehtiin opintomatkat Turkuun (354 marttaa) ja Italiaan (30 marttaa).
Kansainvälinen toiminta Viro-projekti käynnistettiin vuonna 1990: Kerättiin rahaa kotitalousneuvonnan käynnistämiseen Virossa. Vuonna 1991 lähetettiin avustusrekka Viroon Otepäähän. Kuljetukseen saatiin avustusta ulkoministeriöltä. Avustuksia jaettiin muun muassa lastenkoteihin ja vanhainkoteihin. Toteutettiin kirjekampanja-aloite vuonna 1993 naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi entisen Jugoslavian alueella. Tehtiin vuonna 1994 opintomatka Sambiaan.
Lontoon matkalla vuonna 1996 tutustuttiin mm. ACWW:n keskustoimistoon. Järjestön julavuodet Marttaliitto täytti sata vuotta vuonna 1999, ja 100vuotisjuhlapidot vihkonen julkaistiin. Samana vuonna oli myös Uudenmaan Marttojen 70vuotisjuhla Kirkkonummella Kirkkoharjun koululla, juhlapuhujana Elisabeth Rehn.
Uudenmaan Marttojen kahdeksas vuosikymmen 2000-2010 Toiminnan organisointi Sääntöuudistus tehtiin vuonna 2007. Piiri muutti uusiin tiloihin Marttakeskukseen (Lapinlahdenkatu 3 A, Helsinki) vuonna 2009: Piirin tilat sijaitsivat 2. ja 3. kerroksessa.
Kiinteistö on Marttaliiton omistuksessa. Kotitalousneuvonta Kotitalousneuvonnan aiheita: turvallinen ruoka, lähiruoka, villivihannekset, kotivara, kansainväliset keittiöt, tähteiden hyödyntäminen ruoanlaitossa siivous ja pyykinpesu, ekosiivous Halpaa huvia näyttely
ekologisen jalanjäljen Postimuseossa elokuussa 2007, puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen pienentäminen, energian- esittelee ekologisia tekoja säästö, Martan ilmastoteko, jätteen määrän vähentäminen. Kotitalousneuvonta Kauhan ja Kukkaron kävijämäärien kehitys: avoimien ruokakurssien suosion kasvu. Neuvontaa järjestettiin myös maahanmuuttajille. Hankkeiden vetäminen tärkeä osa toimintaa mm.:
Arki-hanke, Näin markat vaihtuvat euroiksi, Hei me leivotaan, Voi hyvin aikuinen nainen, Lasten ravitsemus raiteilleen, Kokataan yhdessä, Kotirumba rullaamaan, Keittiö K-18. Lisäksi tehtiin yhteistyötä Reilun Kaupan edistämisyhdistyksen kanssa. Muu neuvonta Vuosina 2000-2001 järjestettiin tietokonekoulutusta, johon saatiin tukea opetusministeriöstä.
Yhteistyössä Marttaliiton ja OK Opintokeskuksen kanssa toteutettiin verkko-opintohankkeita. Järjestettiin myös Digi-tv-neuvontaa. Piirin omat nettisivut avattiin v. 2003. Neuvontaa annettiin yhä enemmän myös erilaisissa tiedotusvälineissä (tv, radio, lehdet): Ylen aamutelevision Hyvä joulumieli kampanjassa valmistettiin lapsiperheelle jouluruokaa 60 eurolla.
Järjestötoiminta Koko vuosikymmenen ajan panostettiin järjestötoimintaan. Marttaliitto aloitti uusien hallituksen jäsenten koulutukset, vertaismarttoja koulutettiin ja järjestössä toteutettiin järjestöhanketta. Kädentaidot nousivat osaksi marttojen toimintaa. Retkiä järjestettiin vuosittain: Retket ovat suuntautuneet kotimaahan ja opintomatkoina Viroon. Osa retkistä on ollut teemaretkiä (puutarharetket).
Mummila-kiinteistö Vuonna 2000 ostettiin Virosta Otepään läheltä Mummila-kiinteistö: Tarkoituksena oli toimia Mummilana Kuigatsin lastenkodin lapsille ja lastenkodista pois muuttaneille nuorille. Projektiin saatiin tukea mm. ulkoministeriöstä (hankintahinta noin 7400 euroa). Mummilan toiminnan edistämiseksi perustettiin Mummilan Martat ry: Kesäkuussa 2005 solmittiin kaksivuotinen hoitosopimus Mummila-kiinteistön hoidosta.
Lisäksi järjestettiin erilaista varainhankintaa, mm. tilkkutäkkiarpajaiset vuonna 2001. Mummila-kiinteistö Syksyllä 2006 piirin hallitus alkoi selvittää eri vaihtoehtoja kiinteistön tulevaisuudelle ml. kiinteistön myyminen. Piirin kevätkokous antoi huhtikuussa 2007 hallitukselle valtuuden kiinteistön myyntiin: Kiinteistö myytiin elokuussa 2007 (myyntihinta noin 60 000 euroa).
Myynnistä saadut varat käytetään virolaisten lasten ja nuorten auttamiseen jakamalla vuosittain avustuksia. Mummilan Martat ry lopetti toimintansa vuonna 2008. Järjestön juhlavuodet Helsingin kaupungin 450-vuotisjuhlakulkueeseen osallistuttiin kesäkuussa 2000. Sadonkorjuujuhla järjestettiin vuonna 2001 Vihdissä. Uudenmaan Marttojen 75-vuotisjuhla oli vuonna 2004 Espoossa teatteriesityksen merkeissä.
Uudenmaan Marttojen 80-vuotisjuhlaa vietettiin Järvenpää-talossa maaliskuussa 2009 (noin 400 marttaa).
Marttojen teemavuodet 1933 Raakaravinto, komposti, makki 1934 Vuode ja teurastusjätteet 1935 Ilmavuosi 1936 Vesivuosi 1937 Lämpövuosi 1938 Valovuosi 1939 Lepovuosi 1940 Sotavuosi (aluksi Talousvuosi) 1941 --- 1942 Pulantorjuntavuosi 1943 Omavaraisvuosi 1944 Vaatetusvuosi 1945 Jälleenrakennusvuosi 1946 Kotipuutarhavuosi 1947 Villavuosi 1948 Nuorisovuosi 1949 Juhlavuosi 1950-1952 Kodin talousvuosi 1953 Terveysvuosi 1954 Virkistysvuosi 1955 Kasvatusvuosi
Marttojen teemavuodet 1956 Opintovuosi 1957 Rakennusvuosi 1958 Ravitsemusvuosi 1959 Perinteiden vuosi 1960 Harkinnan vuosi 1961 Vihannesvuosi 1962 Konevuosi 1963 Taitovuosi 1964 Kotiseutuvuosi 1965 Ympäristövuosi 1966 Suomalaisen työn vuosi 1967 Kansalaisvuosi 1968 Omatoimisuusvuosi 1969 70-vuosi 1970 Yksilö-, perhe- ja yhteiskuntavuosi 1971 Koti ja vapaa-aika 1972 Koti ja terveys 1973 Ravinto ja terveys 1974-1975 Koti ja ympäristö
Marttojen teemavuodet 1976-1977 Suunnitteluvuosi 1978-1979 Nuoreksi nuorten kanssa 1980-1981 Taito tavoitteeksi (I ja II) 1982 Taito tavoitteeksi toimiva järjestö / järjestö tutuksi 1983-1984 Vastuu lähimmäinen 1985-1986 Koti lähellä ja kaukana 1991-1992 Luonto - ihminen - tulevaisuutemme 1993-1994 Harkiten ja säästäen suojelet elinympäristöäsi 1995-1996 Kodista kansamme voima 1997-1998 Yhdessä uutta rakentaen 1986-1987 Avoimesti yhdessä 1989-1990 Tieto toiminnaksi
Marttojen teemavuodet 1999-2000 Martta nainen ajassa 2001-2002 Martat vaikuttajina yli rajojen 2003-2004 Iloa ja turvaa martoissa 2005-2007 Tasa-arvo tavaksi 2008-2010 Kohtaamispaikkana koti 2011-2013 Hidastamalla hyvinvointiin