VUOSIKERTOMUS 2011 Aktia Hypoteekkipankki Oyj
Sisältö 1 7 7 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1 Yleistä 1 Toimintamalli 2 Tuotteet 2 Tulos 2 Tuotot ja kulut 2 Tase 3 3 Velat luottolaitoksille Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat 4 Osakepääoma 5 5 Hallinto 5 Riskienhallinta 5 6 6 6 Omat varat ja vakavaraisuus Asuntolainamarkkinat Suomessa Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vuoden 2012 näkymät Voittovarojen jakoehdotus Kolmivuotiskatsaus 31.12. Tunnuslukujen laskentaperusteet 8 Tuloslaskelma 8 Laaja tuloslaskelma 9 Tase 10 Rahavirtalaskelma 12 Liitteet 12 17 Liite 2. Riskienhallinta 23 Tuloslaskelman liitetiedot 25 Taseen liitetiedot 32 32 Muut liitetiedot 34 Aktia Hypoteekkipankin omistajat *) 35 Tilintarkastuskertomus 36 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n hallinnointiraportti Liite 1. Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista vuonna 2011 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1 Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät kiinnitysluottopankkilaki, laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Vuosi 2011 oli Hypoteekkipankin kymmenes täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Hypoteekkipankin omistus jakautui seuraavasti: Aktia Pankki omisti osakekannasta 49,9 % ja äänivallasta 70 %, 30 säästöpankkia omistivat osakkeista 38,1 % ja äänivallasta 20 % ja 34 POP Pankkia 12,0 % osakkeista ja äänivallasta 10 %. Aktia Hypoteekkipankin lainoja myydään välittäjäpankkien yli 350 konttorissa eri puolilla Suomea. Yhteistyöllä saavutetaan suurempia volyymeja ja päästään mittakaavaetuihin, jotka mahdollistavat kilpailukykyisen varainhankintakanavan ylläpidon. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 55 paikallispankkia oli tehnyt välityssopimuksen Hypoteekkipankin kanssa. Sekä Osakassopimus, että sopimus luottojen välitystoiminnasta päivitettiin syksyllä 2011. Sopimuksiin lisättiin omistajapankkeja sitovat lausekkeet Aktia Hypoteekkipankin vakuudettomasta rahoituksesta (Senior-rahoitus). Hypoteekkipankki perusti kesän 2011 aikana uuden, Saksan markkinoille suunnatun Registered Covered Bond lainaohjelman (Gedeckte Namensschuldverschreibung). Toimintamalli Kaikki 56 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia voivat välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu, laina-asiat mukaan lukien, hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Palvelukonseptia ja tarjontaa kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyöpankkien kanssa. Hypoteekkipankki rahoittaa toimintansa ensisijaisesti katetuilla joukkolainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkolainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aa1-luottoluokituksen. Moody s on marraskuussa ottanut Hypoteekkipankin lainaohjelman luottoluokituksen tarkkailuun mahdollista luottoluokituksen laskua varten. Aktia Hypoteekkipankki toimii palveluyhtiönä ja tarjoaa rahoituspalveluja omistajilleen. Lainoja välittävät yhteistyöpankit ovat sitoutuneet pitämään Hypoteekkipankin pääomituksen riittävällä tasolla. Aktia-konserni Aktia konsernin emoyhtiö Aktia Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. Aktia Oyj:llä on 48 978 osakkeenomistajaa ja sen markkinaarvo 31.12.2011 oli 399 miljoonaa euroa. Aktia Oyj omistaa Aktia Pankki Oyj:n koko osakekannan. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki-konserniin. Muut Aktia Pankki-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Oy Aktia Asset Management Ab, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Invest Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy ja Aktia Kortti Oy. Aktia Pankki on suomalainen pankki, jonka 70 konttoria palvelevat noin 400 000 henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia-konsernin antolainaus oli noin 7,1 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Paikallispankit ovat vakavaraisia, itsenäisiä pankkeja, joilla on toimipaikkoja eri puolella Suomessa. Pankista riippuen toiminta voi olla alueellista tai hyvin paikallista. Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 säästöpankkia ja POP Pankki-ryhmään 36 pankkia. Paikallispankeilla on yhteensä yli 400 toimipaikkaa.
2 Paikallispankkien yhteenlaskettu antolainaus oli vuodenvaihteessa noin 10,6 miljardia euroa mukaan lukien Hypoteekkipankin taseesta välitetyt lainat. Asiakaskanta oli noin 900 000 asiakasta. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin tuotevalikoima koostuu pääasiallisesti yksityishenkilöille ja kotitalouksille myönnettävistä kiinteistövakuudellisista lainoista. Hypoteekkipankki on erikoistunut asuntolainojen myöntämiseen. Lainojen vakuutena on aina Suomessa sijaitseva asuinkiinteistö tai asunto-osakkeet. Tulos Hypoteekkipankin ensisijainen tehtävä on tuottaa lisäarvoa omistajilleen edullisten asuntolainojen muodossa. Liikevoitto ennen veroja oli 2,7 (6,8) miljoonaa euroa. Hypoteekkipankin hallitus laski pankin välittäjäpankeilta perimää tuotemarginaalia syyskuussa 2011, joka rajoitti loppuvuoden tulosta. Tuloslaskelmaan arvostettavien johdannaisten arvo oli -1,0 (-0,1) miljoonaa euroa. Tilikauden 2011 tulos verojen jälkeen oli 2,0 (5,0) miljoonaa euroa. Tuotot ja kulut Liiketoiminnan volyymi kasvoi edelleen kannattavasti. Vaikka markkinaehtoinen varainhankinta hieman kallistui Euro-alueen rahoituskriisin johdosta, kasvoi korkokate 10,3 (8,7) miljoonaan euroon. Valtaosa palkkiokuluista muodostuu yhteistyöpankeille maksetuista välityspalkkioista. Hypoteekkipankin perimän välityspalkkion maltillisesta laskusta johtuen palkkiotuotot laskivat 1,7 (2,9) miljoonaan euroon mutta palkkiokulut nousivat 5,2 (2,5) miljoonaan euroon. Henkilöstö- ja hallintokulut olivat 3,2 (2,3) miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki aloitti useita järjestelmäkehityshankkeita vuonna 2011. Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma 31.12.2011 oli 4 039,8 miljoonaa euroa (3 405,2 milj. ). Lainasalkku Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Asunto-osakeyhtiöille myönnettyjen lainojen yhteismäärä oli 106,4 milj. euroa vuoden 2011 lopussa. Pankki ei myönnä lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Vuoden aikana lainakanta kasvoi 20%:lla 3 889,7 miljoonaan euroon (3 240,5 milj. ). Lainojen määrä lisääntyi vuoden aikana noin 8 200 kappaleella ja pankilla oli vuoden päättyessä yli 49 000 lainaa salkussaan. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Koko lainakannan keskimääräinen luototusaste oli 56,3 % vakuuden käyvästä arvosta. Lainakannan jakauma luototusasteittain* 100% 80% 60% 40% 20% 0% 0 50% 50 60% 60 70% 70 80% 80 85% 31.12.2011 31.12.2010 * Taulukko kertoo kuinka suuri osuus lainoista kuuluu tiettyyn luototusasteväliin. Esimerkki: 60.000 eur asuntolaina 60 % luototusasteella jakautuisi 50.000 eur LTV 0 50 % sammioon ja 10.000 eur LTV 50 60% sammioon. Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa noin 79 000 euroa (79 000 euroa). Suurin yksittäinen laina oli 1,5 miljoonaa euroa (1,5 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 0,4 % (0,4 %) salkusta. Suurimmat lainat ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöille, remontoimiseen ja perusparannuksiin myönnettyjä lainoja suhteellisen matalalla luototusasteella vakuuden käyvästä arvosta. Hypoteekkipankin lainakannan laatu on erinomainen. Pankilla ei ollut vuodenvaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 0,56 %:ssa (0,59 %) lainoista. Vuodenvaihteessa pankin myöntämiä nostamattomia lainoja oli 31,3 miljoonan euron arvosta (21,2 milj.euroa).
Lainojen suuruus 40% 30% 20% 10% 0% 0 49 50 99 100 149 150 199 > 200 Vakuuksien maantieteellinen jako 56 % 5 % 5 % 1 % 33 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Muut alueet Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus hankitaan laskemalla liikkeelle katettuja joukkolainoja pankin joukkolainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja oli vuoden lopussa kahdeksan kappaletta ja niiden yhteismäärä on nimellisarvoltaan 3 225 miljoonaa euroa. Moody s Investors Service Ltd asetti Hypoteekkipankin katetuille joukkolainoille myönnetyn Aa1-luottoluokituksen tarkkailuun mahdollista luottoluokituksen alentamista silmälläpitäen. Luottoluokittelija korosti luokituksen tarkkailun johtuvan pankkisektorin yleisestä epävarmuudesta ja suurimman omistajan Aktia pankin luottoluokituksen tarkkailuun ottamisesta. Hypoteekkipankin luottokannan tai toiminnan laatu eivät olleet tarkkailuun joutumisen syitä. 3 Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 500 miljoonan euron likviditeettilimiitin avulla. Vuodenvaihteessa limiitistä oli käytössä 225,0 miljoonaa euroa (305,0 milj. ) Aktia Hypoteekkipankki keräsi omistajiltaan marraskuun 2011 lopussa 184,6 miljoonan euron vakuudettoman rahoituserän. Rahoitus on rakenteeltaan tilisaatava ja eräpäivätön. Järjestelyllä rahoitetaan luottoluokittelijan edellyttämä ylivakuusvaade sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämällä valtion takauksella myönnetyt luoton osat, joita ei voida käyttää vakuutena katettujen joukkolainojen emissioissa. Rahoitusjärjestelyt jatkuvat vuosittain välitetyn kannan suhteessa. Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään 250 miljoonan euron luottolimiitti Aktia Pankin myöntämänä sekä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Kumpikaan näistä limiiteistä ei ollut käytössä 31.12.2011. Vuodenvaihteessa rahoitusta luottolaitoksilta oli yhteensä 466,6 miljoonaa euroa (322,0 milj.euroa) sisältäen johdannaissopimuksien markkina-arvon perusteella saatuja vakuuksia 57 miljoonaa euroa. Hypoteekkipankin kaikki katetut joukkolainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Vuoden 2011 aikana Hypoteekkipankki laski liikkeelle kaksi julkista katettua joukkolainaa: 250 ja 600 miljoonan euron suuruiset erät. Molemmat laskettiin liikkeelle kesäkuussa. Lainoista pienempi oli suunnattu väliaikaisrahoitusjärjestely ja se erääntyi 11.6.2011. Suuremman, maturiteetiltaan viiden vuoden mittaisen lainan määrä nostettiin 600 miljoonaan runsaan ylimerkinnän johdosta. Lainojen pääoma käytettiin erääntyvän 250 miljoonan euron suuruisen lainan pääoman maksamiseen ja lopulla rahoitettiin kannan kasvua. Aktia Hypoteekkipankin liikkeellä olevien joukkolainojen sijoittajakunta on hyvin kansainvälinen. Sijoittajia on 25 eri maasta, joista sijoitusten suhteessa merkittävimmät ovat: Saksa 27 %, Suomi 24 %, Tanska 19 %, Iso-Britannia 5,5% ja Norja 5,3 %, Hypoteekkipankki perusti kesän aikana uuden, Saksan markkinoille suunnatun Registered Covered Bond lainaohjelman (Gedeckte Namensschuldverschreibung). Ohjelman alla liikkeelle laskettu laina on suunnattu saksalaiselle instituutiosijoittajalle, Tunnusmerkillisiä piirteitä siinä ovat: pitkä laina-aika, räätälöitävyys sijoittajan tarpeiden mukaan ja liikkeeseenlaskijan ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus (call-optio). Hypoteekkipankki laski marraskuussa ohjelman alla liikkeelle viisi katettua lainaa yhteismäärältään 61 miljoonaa euroa.
4 Katettujen joukkolainojen vakuudet Elokuun 2010 alusta voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Pankki jatkaa katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisen uuden joukkolainapoolin (pool 1) pohjalta. Uudessa pool 1:ssä oli 31.12.2011 vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 1 462,3 miljoonaa euroa (639,9 milj. euroa).lisäksi pool 1:ssä oli muiden pankkien liikkeelle laskemia arvopapereita lisävakuutena 21,0 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan vakuusmassaa oli 1 483,3 miljoonaa euroa. 1 462,3 21,0 Vakuudet eriteltynä lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti (pool1), milj. LTV -70 % Täytevakuudet lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisen joukkolainaohjelman ja uuden Registered Covered Bond ohjelman alla. Uuden lain säännökset sisältävän Aktia Hypoteekkipankin joukkolainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkolainoille edellytetään 112 %:n vakuusastetta. Pool 1:ssä vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli 1 483,3 miljoonaa euroa ja vakuusaste 127,8 %. Joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä ylitti nykyarvoltaan 23,4 %:lla joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlasketun nykyarvon. Vanhan kiinnitysluottopankkilain mukaisen jvk-lainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkovelkakirjalainoille edellytetään 108,5% vakuusastetta. Vakuuksien yhteenlaskettu määrä pool 0:ssa oli vuoden lopussa 2 406,3 miljoonaa euroa sisältäen kaikki lainaohjelman mukaiset hyväksyttävät vakuudet. Vakuusaste oli näin ollen 113,2 %. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen joukkolainarekisteriin edellä selostetun lain muutoksen edellyttämällä tavalla. Vanhan Kiinnitysluottopankkilain mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 60 %, voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Kiinnitysluottopankkilain mukainen vakuusmateriaali pysyy olemassa olevien joukkovelkakirjalainojen vakuutena alkuperäisessä poolissa (pool 0) ja vuodenvaihteessa näitä lainoja tai lainanosia oli vakuusarvoltaan 2 155,6 miljoonaa euroa. 2 155,6 143,4 107,3 0,0 Vakuudet eriteltynä kiinnitysluottopankkilain mukaisesti (pool1), milj. 8 1 (enint. 60 %) 8 2 (60 70 %) Valtiontakaus Täytevakuudet Kiinnitysluottopankkilain ja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkolainojen yhteenlaskettu määrä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä on nykyarvoltaan jatkuvasti ylitettävä vähintään kahdella prosentilla katetuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlaskettu nykyarvo. Hypoteekkipankilla oli vuoden 2011 lopussa liikkeeseen laskettuna katettuja joukkolainoja ja muita erillisen lainaohjelman alla liikkeeseen laskettuja velkainstrumentteja 3 286 miljoonan euron (2 875 milj.euroa) arvosta. Näistä 2 125 miljoonaa euroa on laskettu liikkeeseen vanhan kiinnitysluottopankkilain ja 1 161 miljoonaa euroa uuden Johdannaiset Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkku oli yhteensä 4 712,1 miljoonaa euroa (3 899,7 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty. Kaikki varat ja velat ovat euromääräisiä. Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. Äänivaltaisia A-sarjan osakkeita on 24 050 kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Vuonna 2011 toteutettiin yksi Hypoteekkipankin omistajille suunnattu osake-emissio. Kesäkuussa laskettiin liikkeelle 22 301 B-sarjan osaketta, josta pankille kertyi yhteensä 27 028 812 euroa uutta pääomaa. Annin jälkeen B-osakkeiden kokonaismäärä on 70 323 osaketta.
Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia-konsernin pääomanhallintaa. Aktia-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2011 kokonaisvakavaraisuuden osalta 10 % ja ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 8 %. Hypoteekkipankin hallitus päätti keväällä 2011 nostaa ensisijaisen vakavaraisuuden 10%:n tasolle vuoden 2013 loppuun mennessä. Aktia Hypoteekkipankki jätti Finanssivalvonnalle sisäisen luottoluokituksen hakemuksen (IRBA = Internal Risk Based Approach). Hallitus valmistelee hakemuksen hyväksymisen ja sisäisen luottoluokituksen käyttöönoton yhteydessä vakavaraisuudelle tavoitetasoa joka ylittänee 15 %. Joulukuun 31. päivänä 2011 Hypoteekkipankin omat varat olivat 137,7 miljoonaa euroa (112,6 milj.euroa), josta 94,4 miljoonaa euroa (72,1 milj.euroa) oli osakepääomaa, 22,6 miljoonaa euroa (24,7 milj. euroa) toissijaisia omia varoja ja 20,7 miljoonaa euroa (15,8 milj.euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 1 346,8 miljoonaa euroa (1 140,0 milj. euroa). Vuoden 2011 lopulla vakavaraisuusaste oli 10,2 % (9,9 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 8,5 % (7,7 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2011 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Stefan Björkman, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, POP Pankkiliitto Jarl Sved, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Aktia Hypoteekkipankin ylimääräinen yhtiökokous (28.10.2011) nimitti hallituksen jäseneksi Aktia Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Laitisen. Samassa yhteydessä hallituksen jäsen Jarl Sved erosi tehtävästään hallituksen jäsenenä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Stefan Björkman. Operatiivinen johto Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana toimii Timo Ruotsalainen. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Stefan Björkman. Tarkastustoiminta Hypoteekkipankin varsinaisen yhtiökokouksen (8.4.2011) päätöksellä valittiin tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinnitysluottopankkilakiin ja lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Yksityiskohtaisempi kuvaus riskienhallinnasta ja riskipositioista on Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitteessä 2. Asuntolainamarkkinat Suomessa Suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 81,8 miljardiin euroon vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuoden 2010 lopulla kanta oli 76,7 miljardia euroa. Asuntojen nousujohteinen hintakehitys kääntyi loppuvuodesta lievään laskuun. Pääkaupunkiseudulla laskua oli neljännellä vuosineljänneksellä 1,3 % ja muualla maassa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat 1,4 %. Vuositasolla asuntojen hinnat nousivat edelleen loivasti. Pääkaupunkiseudulla osalta hintojen voi sanoa pysyneen ennallaan, muualla maassa hinnat nousivat 0,7 %. 5
6 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Aktia Hypoteekkipankki laski liikkeelle 125 miljoonan euron nimellisarvoisen joukkolainan tammikuussa 2012. Liikkeeseenlaskulla rahoitetaan 20. helmikuuta 2012 erääntyvä vastaavan suuruinen joukkolaina. Aktia Hypoteekkipankin hallitus teki päätöksen lopettaa uusien lainojen myöntämisen Asunto-osakeyhtiöille helmikuun 2012 alusta. Voittovarojen jakoehdotus Hypoteekkipankin jakokelpoiset voittovarat ovat 22 555 404,97 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona maksetaan 19,61 euroa osakkeelta, yhteensä 1 850 654,53 euroa. Omaan pääomaan jää 20 704 750,44 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen käsityksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Vuoden 2012 näkymät Merkittävimpänä vuotta 2012 koskevana epävarmuustekijänä voidaan pitää Euro-alueen velkakriisiä. Mikäli Euroopan valtioiden velkatilanne saadaan apupaketein hallintaan ja vältetään Kreikan valtion ympärillä vellovan kriisin eskaloituminen, voi tasapainoisempien Euro-maiden talous ennusteiden mukaan jopa kääntyä orastavalle kasvu-uralle. Velkakriisin hallitsematon leviäminen johtaa sen sijaan erittäin todennäköisesti lyhyen taantuman sijasta syvempään lamaan. Asunto- ja asuntolainamarkkinat tulevat seurailemaan tilannetta vastaavasti. Loppuvuonna 2011 lisääntynyt epävarmuus vaikutti jo lainojen kysyntään, asuntolainojen hinnoitteluun ja asuntojen hintakehitykseen. 15. helmikuuta 2012 Hallitus Aktia Hypoteekkipankin luottoluokitus asetettiin tarkkailuun mahdollista luokituksen laskua silmälläpitäen luottoluokittelija Moody sin toimesta marraskuussa 2011. Luokituksen tukemiseen suunnatut toimet saattavat vaikuttaa vuoden 2012 aikana pankin toimintaan ja luokituksen mahdollinen lasku rahoitusratkaisuihin. Toiminnan jatkuminen pyritään turvaamaan kaikissa tapauksissa. Tarvittaessa pankki on valmis hankkimaan vaihtoehtoisen luottoluokituksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Aktia Hypoteekkipankin kasvunäkymät vuodelle 2012 ovat hieman kuluneita kahta edellistä vuotta maltillisemmat. Epävarmuus talouskehityksen suunnasta hidastaa asuntomarkkinoiden kehitystä.
Kolmivuotiskatsaus 31.12. 7 (1 000 euroa) 2009 Korkokate 10 307 8 674 2 522 Palkkiotuotot netto -3 460 456-2 900 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -1 046-68 1 840 Liiketoiminnan muut tuotot 9 8 7 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 810 9 070 1 470 Henkilöstökulut -778-672 -523 IT-kulut -620-503 -395 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -10-21 -24 Liiketoiminnan muut kulut -1 745-1 081-1 125 Liiketoiminnan kulut yhteensä -3 153-2 277-2 067 Liikevoitto 2 657 6 793-598 Taseen loppusumma 4 039 837 3 405 226 2 786 464 Kulu/tuotto-suhde 0,54 0,25 1,41 Osakekohtainen tulos, euroa 23,32 77,45-14,26 Osakekohtainen laaja tulos, euroa 9,84 89,02-10,15 Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,93 6,40-1,15 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,05 0,16-0,03 Omavaraisuusaste, % 3,10 2,85 2,73 Vakavaraisuusaste, % 10,22 9,88 10,27 Tunnuslukujen laskentaperusteet Osakekohtainen tulos, euroa Osakkeenomistajille luettava kauden voitto verojen jälkeen Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Osakekohtainen laaja tulos, euroa Kauden laaja tulos verojen jälkeen Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Oman pääoman tuotto (ROE), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Oma pääoma keskimäärin Kulu/tuotto-suhde Henkilöstökulut + IT-kulut + poistot ja arvonalennukset + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettomääräiset palkkiotuotot + rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Koko pääoman tuotto (ROA), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset
8 Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1 12/2011 1 12/2010 Korkotuotot 3 96 994 71 790 Korkokulut 3-86 687-63 115 Korkokate 10 307 8 674 Palkkiotuotot 4 1 719 2 937 Palkkiokulut 4-5 179-2 481 Palkkiotuotot netto -3 460 456 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 5-1 046-68 Liiketoiminnan muut tuotot 9 8 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 810 9 070 Henkilöstökulut 6-778 -672 IT-kulut -620-503 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -10-21 Liiketoiminnan muut kulut 7-1 745-1 081 Liiketoiminnan kulut yhteensä -3 153-2 277 Liiketulos 2 657 6 793 Verot 8-694 -1 772 Tilikauden voitto 1 963 5 020 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 9 23,32 77,45 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1 12/2011 1 12/2010 Tilikauden voitto 1 963 5 020 Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon -60 36 Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon -1 074 713 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 828 5 770 Osakekohtainen laaja tulos, euroa 9 9,84 89,02
Tase 9 (1 000 euroa) Liite 31.12.2011 31.12.2010 Varat Korkosijoitukset 10 20 561 77 772 Myytävissä olevat rahoitusvarat 20 561 77 772 Johdannaissopimukset 11 98 355 53 991 Saamiset luottolaitoksilta 12 3 102 9 139 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 12 3 907 370 3 255 967 Lainat ja muut saamiset 3 910 471 3 265 106 Aineettomat hyödykkeet 13-8 Aineelliset hyödykkeet 14 2 2 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 15 9 551 8 152 Muut varat yhteensä 9 551 8 152 Tuloverosaamiset 349 - Laskennalliset verosaamiset 16 548 194 Verosaamiset 897 194 Varat yhteensä 4 039 837 3 405 226 Velat Velat luottolaitoksille 17 466 647 322 000 Velat luottolaitoksille yhteensä 466 647 322 000 Johdannaissopimukset 11 34 989 29 655 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 18 3 346 324 2 897 691 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 19 23 000 25 000 Muut rahoitusvelat 3 369 324 2 922 691 Siirtovelat ja saadut ennakot 20 52 500 41 693 Muut velat 20 1 137 381 Muut velat yhteensä 53 637 42 074 Tuloverovelat - 468 Verovelat - 468 Velat yhteensä 3 924 596 3 316 888 Oma pääoma Osakepääoma 94 373 72 072 Käyvän arvon rahasto -1 687-553 Sidottu oma pääoma 21 92 686 71 519 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 13 006 8 279 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 8 540 4 499 Osingonjako -954-979 Tilikauden voitto 1 963 5 020 Vapaa oma pääoma 21 22 555 16 819 Oma pääoma 115 241 88 338 Velat ja oma pääoma yhteensä 4 039 837 3 405 226 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 26 Käyttämättömät luottojärjestelyt 31 323 21 222 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 31 323 21 222
10 Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 1 12/2011 1 12/2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 2 657 6 793 Rahavirtaan vaikuttamattomien erien oikaisut: Käyvän arvon muutokset 1 046 68 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 10 25 Maksetut tuloverot -1 511-1 150 Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoiminnan saamisten ja velkojen 2 202 5 736 muutosta Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -596 366-615 247 Myytävissä olevat rahoitusvarat 57 140-7 976 Lainat ja muut saamiset -649 212-604 458 Muut varat -4 295-2 812 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 564 053 597 574 Velat luottolaitoksille yhteensä 144 647 102 000 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 407 118 493 776 Muut velat 12 288 1 798 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -30 111-11 936 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2-1 Investointien rahavirta yhteensä -2-1 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, vähennys -2 000-2 000 Osakepääoman lisäys 22 301 13 109 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys 4 728 1 914 Maksetut osingot -954-979 Rahoituksen rahavirta yhteensä 24 075 12 044 Rahavarojen nettomuutos -6 038 107 Rahavarat vuoden alussa 9 139 9 033 Rahavarat vuoden lopussa 3 102 9 139 Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 3 102 9 139 Yhteensä 3 102 9 139
Laskelma oman pääoman muutoksesta 11 (1 000 euroa) Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma 1.1.2010 58 963-1 302 6 365 4 499 68 524 Osakeanti 13 109 1 914 15 023 Osingonjako -979-979 Tilikauden voitto 5 020 5 020 Myytävissä olevat rahoitusvarat 36 36 Kassavirran suojaus 713 713 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos 749 5 020 5 770 Muu muutos omassa pääomassa 0 Oma pääoma 31.12.2010 72 072-553 8 279 8 540 88 338 Oma pääoma 1.1.2011 72 072-553 8 279 8 540 88 338 Osakeanti 22 301 4 728 27 029 Osingonjako -954-954 Tilikauden voitto 1 963 1 963 Myytävissä olevat rahoitusvarat -60-60 Kassavirran suojaus -1 074-1 074 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos -1 134 1 963 828 Muu muutos omassa pääomassa 0 Oma pääoma 31.12.2011 94 373-1 687 13 006 9 549 115 241 Kesäkuussa 2010 toteutettiin yksi osake-emissio. 22.7.2010 merkittiin kaupparekisteriin 13 109 B-sarjan osaketta. Annilla kerättiin yhteensä 15,0 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa, josta 13,1 miljoonaa euroa kirjattiin osakepääomaan ja 1,9 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Kesäkuussa 2011 toteutettiin yksi osake-emissio. 17.6.2011 merkittiin kaupparekisteriin 22 301 B-sarjan osaketta. Annilla kerättiin yhteensä 27,0 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa, josta 22,3 miljoonaa euroa kirjattiin osakepääomaan ja 4,7 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
12 Liitteet Liite 1. Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista vuonna 2011 Hallitus hyväksyi 15.2.2012 tilikauden 1.1. 31.12.2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka yhtiökokous vahvistaa 13.4.2012. Vuosikertomus julkaistaan 12.3.2012. Kopio pankin tilinpäätöksestä on saatavilla Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä, Mannerheimintie 14, 00100 Helsinki, tai Aktian kotisivuilla osoitteessa www.aktia.fi. Laatimisperusteet Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten IFRS -kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Pankin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Luvut esitetään vuoden aikana puolivuosikatsauksessa niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Mikään uusi tai korjattu IFRS -standardi tai IFRIC -tulkinta ei ole vaikuttanut pankin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tietoihin vuonna 2011. Uudet ja vuonna 2011 muutetut standardit, joilla ei ole ollut vaikutusta pankin tulokseen tai taloudelliseen asemaan Seuraavat IFRS -standardit ja tulkinnat voivat vaikuttaa tulevien liiketapahtumien raportointiin, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta pankin tulokseen tai taloudelliseen asemaan vuonna 2011: IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Ohjeistuksen (muokattu) myötä taloudellisten raporttien lukijan on helpompi arvioida rahoitusvarojen transaktioiden riskejä ja niiden vaikutusta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n taloudelliseen asemaan. Standardi on pakollinen kalenterivuodesta, joka alkaa 1.7.2011. Aktia Hypoteekkipankki Oyj täydentää tilinpäätöksen 1.1. 31.12.2011 tietoja uudistetun IFRS 7 -standardin mukaisesti. Täydennettyjä vertailulukuja ei vaadita. IAS 24 Lähipiiriä koskevat liitetiedot (muokattu) tarkentaa ja uudistaa lähipiirin käsitettä. Standardi on pakollinen kalenterivuodesta 1.1.2011 lähtien, eikä sillä ole ollut vaikutusta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n määritelmään lähipiiristä. Uudet ja vuonna 2012 tai myöhemmin muuttuvat standardit, joilla voi olla vaikutusta pankin tulokseen ja taloudelliseen asemaan IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen standardin (muokattu) mukaan erät, jotka voidaan siirtää tuloslaskelmaan ja erät, joita ei voida siirtää tuloslaskelmaan, esitetään erikseen laajassa tuloslaskelmassa. Standardi on pakollinen 1.7.2012 alkaen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj tulee esittämään laajan tuloslaskelman uudistetun IAS 24 -standardin mukaisesti puolivuosikatsauksessa 1.1. 30.6.2012. IFRS 9 Financial Instruments -standardi (julkaistu marraskuussa 2009) on ensimmäinen vaihe prosessissa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin korvaamiseksi uudella standardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostuksesta, ja se tulee vaikuttamaan rahoitusvarojen kirjanpitokäsittelyyn pankissa. Rahoitusvarat jaetaan kahteen luokkaan: käypään arvoon arvostettuihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin. Standardi tulee pakolliseksi 1.1.2015 alkavasta tilikaudesta, mutta sen aikaisempi soveltaminen on sallittua. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Pankki tekee vielä arvion IFRS 9:n vaikutuksista taloudellisiin raportteihin. Standardi tulee mm. vaikuttamaan pankin Myytävissä olevat rahoitusvarat -luokassa olevien saamistodistusten kirjanpitokäsittelyyn. IFRS 9 sallii käypään arvoon arvostamisesta johtuvien voittojen tai tappioiden kirjaamisen laajaan tulokseen vain, jos ne liittyvät sijoituksiin, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvien saamistodistusten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti. Tällä tilikaudella pankki on kirjannut sellaisia tappioita laajaan tuloslaskelmaan 60 tuhatta euroa.
IFRS13 Käyvän arvon määrittäminen standardi määrittää käyvän arvon. Se sisältää sääntöjä käyvän arvon määrittämiseksi sekä asettaa vaatimuksia tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä. IFRS 3 sisältää käyvän arvon määrittämisen myös silloin kun niin vaaditaan muissa IFRS -standardeissa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj arvioi, että muut uudet tai muutetut IFRS -standardit tai IFRIC -tulkinnat eivät tulevaisuudessa vaikuta pankin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tietoihin. Segmenttiraportointi Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei tarvita. Valuutan muuntaminen Kaikki Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n varat ja velat ovat euromääräisiä. Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusvälineen juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoiksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt 3 5 vuotta 3 5 vuotta Pankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä pankki maksaa kiinteät maksut ulkoisille eläkevakuutusyhtiöille. Pankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TEL). Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Veroprosentti muuttuu 1.1.2012 alkaen 26,0 prosentista 24,5 prosenttiin. Tuloverot lasketaan tilinpäätöksessä 2011 26,0 prosentin mukaan kun taas laskennalliset verot lasketaan 24,5 prosentin mukaan. 1,5 prosentin ero kirjataan omassa pääomassa käyvän arvon rahastoon vuoden laskennallisten verojen muutokseksi. Rahoitusvarat 13 Aktia hypoteekkipankki Oyj soveltaa rahoitusvaroihin IFRS -sääntöjä, joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:llä on rahoitusvaroja kahdessa luokassa, myytävissä olevat rahoitusvarat sekä lainat ja muut saamiset.
14 Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kirjataan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa tai eräpäivään asti. Realisoimaton arvonmuutos kirjataan laajaan tulokseen laskennallisilla veroilla vähennettynä kunnes myynti tai arvonalentuminen tapahtuu. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai velkojiin vaikuttava laaja uudelleenjärjestely on meneillään. Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina- ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai pankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Maksukyvyttömyyden lisäksi saamistodistukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan pankin perusliiketoimintaan ja juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan. Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon Aktiivisilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien noteerattujen osakkeiden ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo perustuu noteerattuun ostokurssiin. Jos rahoitusinstrumentin noteerattu hinta ei edusta todellisia ja säännöllisesti esiintyviä markkinatapahtumia tai jos noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, käypä arvo vahvistetaan soveltuvan arvostustekniikan mukaan. Arvostustekniikat voivat vaihdella diskontattujen kassavirtojen yksinkertaisesta analyysistä monimutkaisiin optioarvostusmalleihin. Arvostusmallit on laadittu siten, että todennettavissa olevia markkinahintoja ja kursseja käytetään syöttötietoina, mutta myös ei-todennettavissa olevia malliparametrejä voidaan käyttää. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat: Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna vain, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta, vakuuden käypä arvo huomioon ottaen, on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, diskonttauskorkona käytetään tarkistushetken sopimuskorkoa. Arvonalentumiseksi kirjataan luoton kirjanpitoarvoa alemman rahavirran palautusten ja peruutusten nykyarvon ja luoton kirjapitoarvon erotus. Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan ( trade date ).
Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaiset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaiset. Johdannaissopimusten vaikutus kirjataan tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Aktia Hypoteekkipankki Oyj on IFRS -säännösten mukaan kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutralisoida varojen käyvän arvon mahdollinen muutos. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n suojauslaskentapolitiikan mukaisesti suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla erittäin tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa olennaisesti neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla 80 125 prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Aktia Hypoteekkipankki Oyj arvostaa suojausinstrumentin käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos johdannaisen ja suojatun erän suojaussuhde ei ole 100-prosenttinen, tehoton osa kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaussuhde ei täytä edellä mainittuja tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja sellaista kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset (johdannaiset) ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Käyvän arvon suojaukset lakkaavat seuraavissa tilanteissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja suojaussuhde katkeaa. Kun suojaussuhde päättyy, jaksotetaan kertyneet voitot tai tappiot, jotka ovat oikaisseet suojatun erän tuloslaskelmaan kirjattua arvoa. Jaksotus ulottuu suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan yli. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon vuoden muutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan laajaan tulokseen ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet rahavirran käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Korko-optioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtasuojaukset lakkaavat samoissa tilanteissa kuin käyvän arvon suojaukset. Kun rahavirtasuojaukset lakkaavat, mutta kassavirtoja odotetaan vielä, suojausinstrumenttia koskevat kertyneet voitot tai tappiot jäävät erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samoilta kausilta kuin aiemmin suojatut korkovirrat kirjataan tuloslaskelmaan. Käteiset varat Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn 15
16 hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen tai uuden liiketoiminnan hankkimiseen, kirjataan omaan pääomaan Vapaan oman pääoman rahastoon saadun tulon vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omaan pääomaan silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Pankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Käypään arvoon arvostamisen määritelmä. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Pankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään edellä kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.
Liite 2. Riskienhallinta 17 Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille ja kotitalouksille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Jokaisen uuden yksityishenkilön luottopäätöksen yhteydessä tehdään luottoluokitus scoringmallin avulla. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa lainanhoitokuluja lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Joukkolainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää joukkolainarekisteriä. Joukkolainarekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää kiinnitysluottopankkilain alaisuudessa emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta ja 1.8.2010 voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta alla emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 70 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Kopio joukkolainarekisteristä toimitetaan Finanssivalvontaan joka kuukausi. Joukkolainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa viikoittain koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan katettujen joukkolainojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Lisäksi pankki suojaa asuntolainojen osana myytyjen korkokattojen nimellisarvosta 95 prosenttia ostamalla uusmyyntiä vastaavat korkokatto-optiot. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön joko heti tapahtuvana paralleelishokkina tai lineaarisesti vuoden aikana tapahtuvana muutoksena suhteessa termiinikorkojen implikoimaan korkokehitykseen. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Tasehallintapalvelut ostetaan ALM Partners Oy:ltä. Aktia Pankki on vastapuoli suojaustransaktioissa.