Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat. Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto

Tarunhohtoinen tähtitaivas taivaankannen kauniit ja rohkeat Juha Ojanperä Kuusamo, Kuusamo-Opisto 25.2.2016

Illan ohjelma Johdanto Tähtitaivaan nimistöä ja mytologiaa Tähtien ja tähdistöjen nimet Kreikkalais-(roomalainen) mytologia Saamelainen mytologia Suomalainen mytologia Etelän tähtitaivaasta Eräitä tähtiä Kosminen kotimme paikkamme avaruudessa Paikkamme avaruudessa Maailmankaikkeuden mittasuhteet

Johdanto

Johdanto Ihmiset ovat kautta aikojen tutkineet ja ihmetelleet öistä tähtitaivasta Ihmisillä on luontainen taipumus nähdä kuvioita pisteiden (kuten tähtien) joukossa Ihmisellä on myös varsin vilkas mielikuvitus --> nämä kaksi tekijää ovat vaikuttaneet siihen, että tähtitaivaalle on ylipäätään alettu hahmottaa ja nimetä tähtikuvioita Antiikin aikana tähtiä tutkittiin käytännön syistä johtuen --> tähtien avulla ennustettiin ja ajoitettiin esim. Maataloustöiden ajankohtaa Tähtitaivasta on myös käytetty navigoinnin apuna jo hyvin varhain

Johdanto Tähtikuvioiden ja tähtien nimeämisellä on näinollen ollut myös käytännöllinen syy Tähtiä ja tähtikuvioita on nimetty samoista syistä kuin mitä tahansa muitakin asioita Suurin osa tähtien ja tähdistöjen erisnimistä on peräisin antiikin ajalta ja erityisesti Arabiasta

Johdanto Maailmankaikkeus on ihmeellinen paikka Maailmankaikkeuden mittasuhteet ovat valtavat Olemme hyvin pieniä maailmankaikkeuden mittakaavassa Kuitenkin olemme osa maailmankaikkeutta Tällä on tärkeä filosofinen merkitys!

Tähtitaivaan nimistöä ja mytologiaa

Tähdistöt Tähdistöjä koko taivaankannella kaikkiaan 88 kappaletta Näistä vain noin puolet näkyy Suomesta Suomesta näkyy pimeällä paikalla peräti noin 3000 tähteä paljain silmin Monien tähtien ja tähdistöjen nimet ovat antiikkista perua Jokaisella modernilla tähdistöllä on taivaankannella oma rajattu alueensa (rajat määritelty 1928, IAU) Jokaisen tähdistön kirkkaimmat tähdet nimetty, himmeämmillä tähdillä pelkkä koodinimi Jokainen taivaan tähti kuuluu johonkin tähdistöön

Tähdistöt Taivaankannen tähdistöistä pinta-alaltaan suurin on Vesikäärmeen tähdistö ja pienin Etelän risti Tähdistö = tietty tähtitaivaan alue, jolla on tarkasti määritellyt rajat Tähtikuvio = sellainen tähtien muodostama kuvio, joka ei ole itsenäinen tähdistö ja jolla ei ole rajattua aluetta taivaankannella, esim. Otava

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Ptolemaios (90-168 jkr) Eli ja vaikutti Egyptissä Rooma vallan aikana Pääteos Almagest (n. 147-148) Almagest sisälsi kattavan tähdistö- ja tähtiluettelon Tähtiluettelo käsitti 1022 tähteä Tähdistöluettelo käsitti 47 tähdistöä Nämä tähdistöt ovat vanhoja antiikin aikaisia tähdistöjä, mutta Ptolemaios oli ensimmäinen henkilö, joka teki niistä kattavan, yhtenäisen luettelon, ja sen vuoksi nämä tähdistöt tunnetaan Ptolemaioksen tähdistöinä

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Johann Bayer (1572-1625) Saksalainen lakimies ja taivaan kartoittaja Pääteos: Uranometria (nimi viittaa taivaan kartoittamiseen), 160 Bayer Uranometrian toimittaja, kirjoittajat Keyser ja de Houtman Ensimmäinen koko taivaan kattava tähtikartasto Uusia tähdistöjä 14 kappaletta

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Nicolas Louis de Lacaille (1713-1762) Ranskalainen tähtitieteilijä Eteläisen tähtitaivaan kartoittaja Pääteos: Ceolum Australe Stelliferum Teos käsitti 10 000 eteläisen taivaan tähteä 14 uutta tähdistöä

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Muita tähtitaivaan nimeäjiä Petrus Plancius (1552-1622) Hollantilainen valtion virkamies, tähtitieteilijä ja kartografi Tutki ja kartoitti eteläistä taivasta 3 uutta tähdistöä Johannes Hevelius (1611-1687) Eli ja vaikutti Danzigissa (nykyinen Gdansk Puolassa), silloisessa Puola-Liettuassa 10 uutta tähdistöä

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Eläinradan tähdistöt Tähdistöistä vanhimpia, nimetty Mesopotamian alueella(kaksoisvirranmaa, nykyinen Irak) jo kauan ennen ajanlaskun alkua Eläinrata: auringon näennäinen rata taivaalla, ne tähdistöt, joiden kautta aurinko näyttää kulkevan taivaalla vuoden mittaan Eläinradan tähdistöt ovat kaikille tuttuja horoskoopeista lukuun ottamatta Käärmeenkantajaa, joka on kyllä eläinradan tähdistö, mutta ei horoskooppimerkki

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Eläinradan tähdistöt: Oinas Härkä Kaksoset Rapu (joskus myös muodossa Krapu) Leijona (varsinkin vanhoissa teksteissä joskus nimellä Jalopeura) Neitsyt Vaaka Skorpioni Käärmeenkantaja Jousimies Kauris Vesimies Kalat

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Taruolentoja taivaalla Sankareita, kauniita ja rohkeita Pegasus Herkules Yksisarvinen Andromeda Lohikäärme Kefeus Valas (tarkoittaa tässä yhteydessä merihirviötä) Jousimies (monta eri versiota) Feeniks lintu Orion Kentauri Perseus Ihmisiä ja ammatteja Kassiopeia Kuvanveistäjä (ja veistotaltta) Berenike(n hiukset) Intiaani Neitsyt Maalari Karhunvartija

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Eläimiä löytyy tähdistöistä paljon Nisäkkäitä Karhu (Iso ja Pieni Karhu) Jänis Kettu Ilves Susi Hevonen (Pieni hevonen) Leijona (Leijona ja Pieni leijona) Kirahvi Oinas Kauris Vesieläimiä Krapu Kalat Kultakala Etelän kala Valas Vesikäärme Delfiini

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Lisää eläimiä taivaankannella Lintuja Kyyhkynen Matelijoita, hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä Käärme Sisilisko Kameleontti Joutsen Kotka Kärpänen Korppi Skorpioni Kurki Riikinkukko Paratiisilintu

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Monet esineen tai työkalun nimeen perustuvat tähdistöjen nimet annettu löytöretkien aikana nämä tähdistöjen nimet kuvastavat löytöretkeilijöiden käyttämiä esineitä ja työkaluja, ja monet niistä liittyvät navigointiin ja siihen tehtyihin keksintöihin, esimerkiksi

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Kompassi Muitakin löytyy, kuten Kulmaviivotin Sulatusuuni Harppi Veistotaltta Kaukoputki Ilmapumppu Sekstantti Kilpi Oktantti Verkko Mikroskooppi Alttari Heilurikello Kruunu ja Etelän kruunu

Tähtien ja tähdistöjen nykyiset nimet Ja löytyypä taivaalta kokonainen laivakin, nimittäin muinainen Argolaiva ja sen osat Peräkeula Köli Purje

Entisiä tähdistöjä Entisiä tähdistöjä Kukko Kissa Kuumailmapallo Poro (saamelaisten Poron tähdistö) Sähkökoje Ankerias Quadrans Muralis (jaettu Karhunvartijan ja Käärmeenkantajan tähdistöjen kesken) Antinoos (Rooman keisari Hadrianuksen miespuolinen rakastaja, keisari Hadrianus itse loi tämän tähdistön taivaalle rakkauden tunnustuksena) Mehiläinen (nimi muutettu Etelän kärpäseksi ja sittemmin kärpäseksi) Tähdenlentoparvi Kvadrantidit nimetty tämän entisen tähdistön mukaan

Entisiä tähdistöjä Hämähäkki Rupikonna (tai sammakko) Herschelin kaukoputki (unkarilaisen tähtitieteilijän Maximilian Hellin, suuren saksalais-englantilaisen tähtitieteilijän William Herschelin kunniaksi nimeämä tähdistö) Pikku-Rapu Jordan joki Kerberos (Haadeksen vahtikoira) Merihevonen Argolaiva (jaettu Kompassin, Purjeen, Kölin ja Peräkeulan tähdistöiksi) Dentalium (eräs kotilolaji) Pöllö Etana Mato Kirjapaino

Tähdistöjen tarinat ja mytologiat

Kreikkalainen mytologia

Orion Orion Metsästäjä Kreikan mytologiassa Tarinan mukaan kerran Orion kerskaili metsästystaidoill-aan ja maan jumalatar Gaia lähetti skorpionin surmaamaan Orionin päätyi Skorpionin ohella tähdistöksi taivaalle

Iso ja pieni koira Iso- ja Pieni Koira Erään tarinan mukaan kyseessä ovat Orionin metsästyskoirat Orion ja koirat ovat jänismetsällä (jahtaavat jänistä, joka niin ikään on päätynyt tähdistöksi taivaalle) Ison Koiran kirkkain tähti Kirkkain α Canis majoris (Sirius) on taivaan kirkkain tähti Syvän taivaan kohteita Avoin tähtijoukko Messier 41 Pienen koiran kirkkain tähti α Canis minoris (Procyon) on niin ikään varsin kirkas tähti

Jänis Jänis jota Orion ja koirat jahtaavat Orionin alapuolella oleva melko himmeätähtinen tähdistö Näkyy eteläisestä Suomesta aukealta paikalta kun Orion on suoraan etelässä Syvän taivaan kohteita Pallomainen tähtijoukko Messier 79

Härkä Härkä Kirkkain tähti α Tauris (Aldebaran) Kenties taivaankannen vanhin tähdistö Syvän taivaan kohteita Peräisin kalkoliittiselta kaudelta 55003300 eea. Avoin tähtijoukko Seulaset eli Plejadit (Messier 45) Kreikkalaisessa mytologiassa tarinan mukaan Zeus muutti itsensä valkoiseksi häräksi ja sieppasi kauniin Foinikean prinsessan Europan johon tämä oli rakastunut Seitsemän sisarusta Europa synnytti Zeukselle kolme poikaa: Minoksen, Sarpedonin ja Rhadamanthyksen Härän tähdistö on Zeus valkoisen härän hahmossa Titaani Atlaksen ja merinymfi Pleionen tyttäriä Suomalaisia nimityksiä seulasista ovat Väinämöisen virsu ja Pikku-Otava Avoin tähtijoukko Hyadit Niin ikään Atlaksen tyttäriä, Plejadien sisaruksia

Härkä

Ajomies Ajomies Kreikkalaisessa mytologiassa ateenalainen sankari Erichtonius Hefaistoksen poika, jonka kasvatti jumalatar Ateena Kehitti neljällä hevosella ajettavan sotavaunun Zeus nosti Erichtoniusksen taivaalle Ajomiehen tähdistö Ajomiehen kirkkain tähti α Auriga (Capella) on yksi pohjoisen taivaan kirkkaimpia tähtiä (ja yksi harvoista tähdistä, jotka näkyvät myös valoisalla kesätaivaalla Syvän taivaan kohteita Avoimet tähtijoukot Messier 36, 37 ja 38

Kaksoset Kaksoset Kreikkalais-roomalaisessa mytologiassa Castor ja Pollux (tunnetaan yhdessä nimellä Dioskuurit) Molempien äiti oli Leda Castor oli Spartan kuninkaan Tyndareuksen kuolevainen poika on nimetty näiden kaksosten mukaan Castoriksi ja Polluxiksi Polluxin sen sijaan oli jumalallista alkuperää oleva Zeuksen kuolematon poika Pollux sai alkunsa kun joutsenen hahmon ottanut Zeus teki Ledan kanssa lemmen töitään Kun Castor kuoli, Pollux pyysi Zeusta antamaan Castorillekin kuolemattomuuden kuolemattomuuden sijaan Zeus korotti molemmat taivaalle ja näin Kaksosten tähdistö sai alkunsa Kaksosten tähdistön kirkkaimmat tähdet Syvän taivaan kohteita Avoin tähtijoukko Messier 35

Kaksoset

Leijona Leijona Eräs vanhimmista tähdistöistä Peräisin ajalta 4000 eea. Kreikkalais-roomalaisessa mytologiassa Leijonan tähdistö edustaa Nemean leijonaa, jonka Herkules surmasi ensimmäisenä urotyönään molemmat päätyivät taivaalle tähdistöiksi Leijonan tähdistön kirkkain tähti α Leonis (Regulus) loistaa eteläisellä taivaalla kevätöinä

Neitsyt Neitsyt Kreikkalais-roomalaisessa mytologiassa Neitsyt edustaa sadonkorjuun jumalatarta (kreik. Demeter, room. Ceres) Vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan Neitsyt edustaa oikeuden jumalatarta (kreik. Astrea, room. Justitia) Kreikkalaisen mytologian mukaan Astraia oli viimeinen kuolematon, joka eli ihmisten kanssa maan päällä ihmiskunnan kulta-aikana Aikojen kuluessa ihmiset alkoivat sotia, tapella, riidellä keskenään ja kaikenlainen epäjärjestys ja vääryydet lisääntyivät Protestina tästä Astraia lähti taivaisiin oikeuden vaakakupit mukanaan Vaa an tähdistö Syvän taivaan kohteita Tähdistön alueella lukuisia galakseja (Coma-Virgon galaksijoukko) Esim. Messier 84, 86, 87, 104

Neitsyt

Bereniken hiukset Bereniken hiukset Berenike oli Egyptin kuninkaan Ptolemaios III:n puoliso Lupasi uhrata hiuksensa Afroditelle, jos hänen miehensä palaisi elävänä kotiin taistelusta Bereniken hiukset pantiin temppeliin, mutta ne katosivat Temppelinvartijoita uhattiin jo kuolemantuomiolla, kunnes hoviastronomi Konon Samoslaine ilmoitti, että hiukset ovatkin löytyneet taivaalta Afroditen lahjoittamana, jotta kaikki saisivat ihailla Tähdistö on varsin himmeätähtinen Syvän taivaan kohteita Useita Coma-Virgon galaksijoukon galakseja sijaitsee tähdistön alueella Nämä galaksit ovat varsin himmeitä, ja vaativat näkyäkseen n. 15 cm kaukoputken

Bereniken hiukset

Karhunvartija Karhunvartija Tähdistön nimen tarkka alkuperä epäselvä Yhden version mukaan tähdistö nähtiin muinaisessa Kreikassa Kyntömiehenä tähdistössä nähtiin itse kyntäjä, joka ajoi härän vetämää auraa aura ja härkä nähtiin Ison karhun tähdistössä Otavan ollessa aura Toisaalta tähdistö tunnetaan myös nimellä Arctouros, joka on kreikkaa ja tarkoittaa karhun katsojaa tai karhun vartijaa Tähdistön kirkkaimman tähden (Arcturus) nimi juontuu tästä Tähdistössä ei ole mitään huomattavia syvän taivaan kohteita

Karhunvartija

Käärme ja käärmeenkantaja Käärmeenkantaja ja Käärme Erään version mukaan Käärmeenkantajan ja Käärmeen tähdistöt ovat perua muinaisesta babylonialaisten Nirah käärmejumalasta Arabialaisessa mytologiassa tähdistö on nähty käärmeenlumoajana Tähdistö on varsin laaja-alainen, ja se näkyy parhaiten keväisin aamuyöllä Tähdistössä on useita syvän taivaan kohteita, erityisesti pallomaisia tähtijoukkoja Tähdistön eteläisimmät osat eivät näy Suomesta Lukuisia syvän taivaan kohteita, erityisesti pallomaisia tähtijoukkoja Esim. Messier 10, 12, 14, 107

Käärmeenkantaja

Vesimies Vesimies Eräs vanhimmista tähdistöistä Tähdistö on yhdistetty muinaisessa Egyptissä Niilin tulvimiseen Kun Niilin latvoilla nykyisen Etelä-Sudanin alueella oli sadekausi, saivat sateet Niilin tulvimaan Vesimiehen tähdistö näkyi samoihin aikoihin korkealla eteläisellä taivaalla Vesimies, veden antaja, veden tuoja Syvän taivaan kohteita Pallomainen tähtijoukko Messier 2 ja 72

Vesimies

Joutsen Pohjoisen risti Joutsen Tähdistön kirkkain tähti Deneb Syvän taivaan kohteita Messier 29, 39 (avoimia tähtijoukkoja) Pohjois-Amerikka sumu NGC 7000 (kaasusumu) Messier 27 (planetaarinen sumu) Joutsenen tähdistöön on liitetty monia taruja, tässä yksi niistä Joutsenen tarina, osa 1 Tarinan päähenkilö on Cycnus niminen mies Tarinan mukaan Cycnus oli yksi Poseidonin jälkeläisistä Vastasyntynyt Cycnus hylättiin merenrannalle, josta eräät kalastajat löysivät tämän Kalastajat adoptoivat ja kasvattivat Cycnuksen Cycnuksen elämä sujui varsin mukavaksi, ja jossain vaiheessa elämäänsä hänestä tuli kuningas Cycnus sai ensimmäisen vaimonsa kanssa kaksi lasta, Teneksen ja Hemithean

Joutsenen tarina, osa 2 Joutsen Toinen vaimo, Phylonome alkoi katsella Tenestä sillä silmällä Phylonome ei kuitenkaan onnistunut viettelemään Tenestä valehteli Cycnukselle Teneksen yrittäneen vietellä hänet Aluksi Cycnus uskoi vaimoaan, ja tästä vihastuneena sulki Teneksen ja tämän sisaren arkkuun, jonka jätti merelle ajelehtimaan Poseidon kuitenkin pelasti vangit, ja lopulta myös Teneksestä tuli kuningas Saatuaan tietää asioiden todellisen tilan, Cycnus tappoi vaimonsa ja lähti poikansa luokse Molemmat osallistuivat Troijan sotaan troijalaisten puolella sodassa molemmat joutuivat Akilleuksen surmaamiksi Akilleus kuristi Cycnuksen tämän kypärän hihnalla Cycnus muuttui kuoltuaan joutseneksi taivaalle Joutsenen tähdistö sai alkunsa Cycnus on kreikkaa, ja tarkoittaa Joutsenta Tähdistön latinankielinen nimi Cygnus juontuu tästä kreikkalaisesta nimestä Toisen tarinan mukaan Joutsenen tähdistö edustaa sitä joutsenta, jonka hahmossa Zeus vietteli Ledan Kaksosten Pollux sai alkunsa

Joutsen

Lyyra Lyyra Orfeuksen soitin Orfeus oli kreikkalaisessa mytologiassa eräs mies, joka avioitui Eurydike nimisen naisen kanssa Kuitenkin jo hääpäivänä morsian menehtyi käärmeenpuremaan Orfeus lähti Eurydiken perään Manalaan Lyyran soitollaan Orfeus sai Hadeksen (manalan jumala) suostumaan siihen, että Eurydike saisi palata takaisin elävien valtakuntaan Ehtona oli, että Orfeus ei saisi katsoa taakseen matkallaan takaisin elävien maailmaan Viime metreillä Orfeus kuitenkin vilkaisi taakseen varmistaakseen, että Eurydike tulee hänen perässään epäuskon seurauksena Eurydike jäi Manalaan lopullisesti Murheen murtamana Orfeus vaelteli vuorilla ja metsissä lyyraansa soittaen onnistui soitollaan lumoamaan tahattomasti joukon kauniita Bakantteja Orfeus ei kuitenkaan innostunut neitosten lähentelystä, jotka tästä raivostuneena tappoivat Orfeuksen Zeus näki tapahtuman, ja pelasti Orfeuksen soittimen tähdistöksi taivaalle

Kotka Kotka Zeuksen nimikkolintu Kun Zeus oli menossa taisteluun titaaneja vastaan, ilmestyi Kotka Zeuksen rinnalle Zeus otti kotkan nimikkolinnukseen Kun Zeuksen ihastus Ganymedes kuoli, nouti kotka hänet taivaaseen Kerran titaani Prometeus varasti yhden auringonsäteen, ja antoi sen ihmisille tuli Zeus raivostui tästä, ja kahlitutti Prometeuksen kiinni kallioon Ollessaan kahlittuna kallioon, kotka söi Prometeuksen maksan, mutta se kasvoi yön aikana takaisin tätä kirousta jatkui niin kauan, kunnes Herkules surmasi kotkan Zeus nosti kotkan tähdistöksi taivaalle

Perseus Perseus Kreikkalaisen mytologian sankari, joka onnistui surmaamaan Medusa nimisen gorgonin Joka katsoi gorgonia silmiin, muuttui heti kiveksi Pelasti Etiopian prinsessa Andromedan hädästä avioitui tämän kanssa ja he elivät yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti Syvän taivaan kohteita Avoin tähtijoukko Messier 34 Kalifornia sumu (NGC 1499) Planetaarinen sumu Messier 76

Perseus

Andromeda Etiopian prinsessa Andromeda Etiopian kuninkaan Kefeuksen ja kuningattaren Kassiopeian tytär Kassiopeia oli hyvin kaunis, ja hän myös tiesi sen antoi kauneutensa näkyä ja kuulua Eräät hyvin kauniit merenneidot (Nereidit) ärsyyntyivät Kassiopeian kerskailusta kielivät merenjumala Poseidonille Poseidon loi merihirviö Cetuksen, joka piinasi Etiopiaa Etiopialaiset olivat paniikissa ja hädissään kysyivät neuvoa oraakkelilta Oraakkelin mukaan kirous loppuisi, jos Etiopian prinsessa Andromeda uhrataan Cetukselle Andromeda kahlittiin rantakallioon odottamaan Cetusta Perseus kuitenkin ehti hätiin ja pelasti Andromedan avioituivat myöhemmin Tarinan merihirviö Cetus = valaan/valaskalan tähdistö Valaan tähdistön latinankielinen nimi = Cetus

Andromeda

Pegasus Pegasus Tähdistön huomattavin osa on Pegasus neliö, joskin neliön vasemman yläkulman tähti Alpheratz kuuluu Andromedan tähdistöön, jonka Pegasus on taruolento kreikan mytologiassa Erään version mukaan Pegasus syntyi Perseuksen surmaaman Medusan päästä tippuvasta verestä Pegasus hevosen kerrotaan potkaisseen kaviollaan Helikon vuoren kalliota, jolloin siihen syntyi lähde Hippokrane (Hevoslähde) Helikon muusain pyhä paikka, Pegasos muusain lemmikki Nuori mies nimeltä Bellerofon yritti ratsastaa Pegasuksella taivaisiin, mutta putosi Pegasus lensi taivaaseen, jossa Zeus sijoitti sen tähtien joukkoon Syvän taivaan kohteita Messier 15, pallomainen tähtijoukko NGC 7331, galaksi

Lohikäärme Lohikäärme Pitkä, pohjoisen taivaan tähdistö Syvän taivaan kohteita Messier 102, galaksi NGC 6543, planetaarinen sumu Erään tarinan mukaan Lohikäärm sai alkunsa titaanien ja Olympoksen jumalien välisessä taistelussa Athene torjui titaaneja edustaneen lohikäärmeen hyökkäyksen tarttumalla sitä hännästä ja paiskaamalla sen taivaalle Kieppuessaan käärme kietoutui monelle mutkalle Ennen kuin se ehti oikaista itsensä, pohjoisnavan seudun kylmyys jähmetti sen siihen muotoon, jossa se yleensä kuvayaan

Lohikäärme

Kefeus Kefeus Pohjoisen taivaan tähdistö, joka muistuttaa muodoltaan hieman kirkontornia Syvän taivaan kohteita NGC 7023, avoin tähtijoukko ja sumu IC 1396, avoin tähtijoukko ja sumu Kefeus oli Etiopian kuningas, jonka vaimo oli kuningatar Kassiopeia heidän tyttärensä oli prinsessa Andromeda

Kefeus

Kassiopeia Kassiopeia Pohjoisen taivaan tähdistö muistuttaa muodoltaan w kirjainta Syvän taivaan kohteita Lukuisia avonaisia tähtijoukkoja Esim. Messier 52, 103 Kassiopeia oli Etiopian kuninkaan Kefeuksen puoliso, heidän tyttärensä oli Andromeda

Kassiopeia

Iso ja pieni karhu Kreikkalaisessa mytologiassa tähtitaivaan karhuista on kerrottu erilaisia tarinoita Erään tarinan mukaan Zeus ihastui Kallistoon (yksi Artemis jumalattaren neitsyyteen sitoutuneista nymfeistä) Zeus lähestyi Kallistoa Artemiin hahmossa ja teki tämän kanssa lemmen töitään Kallisto synnytti pojan, joka sai nimekseen Arcas Kun Zeuksen puoliso Hera sai tietää tästä, hän suuttui ja muutti Kalliston karhuksi Vuosien kuluttua Arcas kohtasi metsästysmatkallaan sattumalta karhunhahmoisen äitinsä Arcas oli jo lähes surmaamassa äitinsä keihäällään, mutta Zeus tuli viime hetkellä hätiin ja tempaisi molemmat taivaalle muuttaen heidät Ison ja Pienen karhun tähdistöiksi Zeus tempaisi karhut taivaalle hännästä, ja tämän vuoksi taivaalliset karhut ovat pitkähäntäisiä

Iso ja pieni karhu

Saamelainen mytologia

Saamelaisten tähtitaivas Keskushahmona Suuri hirvi, Sarvva Hirveä vartioi tietäjä Riihmagallis Hirven perässä kolme metsästäjää: Favdna (Arcturus), Baze (Leijonan takaosan tähdet) ja Galla (Sirius) Favdnalla kaksi jousipyssyä: Favdna davgi (Otava) ja Boahi davgi (Pieni karhu) Metsästäjistä etevin on Galla, jolla on mukanaan kolme koiraa (Beatnagat), jotka ovat Ison koiran tähdistön kolme himmeämpää tähteä Gallalla kolme poikaa, Gallabarnit (Orionin vyön tähdet) Gallan pojat kantavat mukanaan kahta kattilaa, joihin Sarvvan veri lasketaan

Saamelaisten tähtitaivas Gallan pojat tunnetaankin myös kattilankantajina, Gievdneguoddi Sarvvan liha varastoidaan niliaittaan (Bear cache) Orionin vyön tähdet tunnetaan myös niliaitan rappusina (Njallaraidalas) Gallan pojat ovat innokkaita kalastajia, Orionin vyön tähdet tunnetaan myös nimellä Pienet onkijat (Oggozat) Seulaset = Roavgu (lämpimät talvivaatteet), Miessecora (vasatokka), Boares galgu (Gallan akka) ja Nieidagearret (Neitokäräjät = tyttöjoukko)

Saamelaisten tähtitaivas Pohjantähti = Almmi Navli = taivaannaula, Almmi Boahi = taivaannapa Jos metsästäjä vahingossa ampui taivaannaulaan, taivas saattoi romahtaa --> maailmanloppu Linnunrata = Lodderaidalas, Muohta balggis (lumitie), Almmi balgis (taivaanpolku) Sarvva ja metsästäjät kulkevat taivaanpolkua pitkin Joutsenen tähdistön ristikuvio = Ristitähdet = Ruossanastit Tähtitaivas = Nastialbmi

Suomalainen mytologia

Suomalainen mytologia Seulaset Seulaset viittaa seulaan, joka on vanha agraariyhteiskunnassakin tunnettu työkalu Toisaalta seula voi myös tarkoittaa astiaa, jossa on voitu säilyttää jotain pieniä esineitä Seulaset tunnetaan muun muassa myös nimillä Väinämöisen virsu, Akanvirsu, Kakaravasu, Paakkosen tasku, Koirakihermä, Kyntömiehenlöttö, Kontinpohja, PikkuOtava, jne... Rakkaalla lapsella monta nimeä!

Suomalainen mytologia Väinämöisen viikate Väinämöisen viikate Väinämöinen on tietenkin Kalevana eräs päähahmoista Kuvio muistuttaa muodoltaan viikatetta Orionin vyö tunnetaan myös Ämmänrukkina, mikä viittaa Lintukodon kääpiönaisiin Orionin miekka tunnetaan Suomessa myös Kalevan miekkana Kaleva viittaa Itämerensuomalaisten muinaiseen Kalevaan, joka oli aikojen alussa elänyt jättiläinen Kalevalla oli useita poikia, mm. Väinämöinen ja Lemminkäinen Kalevan miekka viittaa em. Kalevaan Kalevan miekka = kalevan tulet --> Kaleva iskee miekallaan, syntyy kalevan tulia

Suomalainen mytologia Linnunrata Suomalaisessa mytologiassa Linnunrata kuvastaa sitä tietä, jota pitkin linnut lentävät muuttaessaan etelään Etelässä linnut lentävät Lintukotoon Lintukodossa asuu kääpiöitä Kääpiönaiset nostavat yöksi rukkinsa taivaalle, mistä juontuvat nimitykset Taivaanrukki (Pohjan kruunu) ja Ämmänrukki (Orionin vyö) Linnunrata tunnetaan myös nimillä Talvenrata ja Talvenselkä Linnunradan näkymisestä on ennustettu säitä Kirkas Linnunrata =pakkasta Suttuinen Linnunrata = lauhaa, sateista

Suomalainen mytologia Otava Otava tarkoittaa joen poikki levitettävää lohiverkkoa Muinaiset suomalaiset ovat nähneet tämän pyydyksen hahmon Otavan kuviossa

Suomalainen mytologia Pohjantähti Suomalaisessa mytologiassa Pohjantähti tunnetaan taivaannaulana, jonka ympärillä taivaankansi pyörii Muita nimityksiä Pohjantähdelle ovat taivaannapa ja maailmantappi Suomalaisessa mytologiassa päivätaivas = taivaankansi ja yötaivas = kirjokansi (Seppo Ilmarisen tekemä)

Otava muissa kielissä Englanti: Big Dipper (Amerikka), Plough (IsoBritannia) Ruotsi: Karlavagnen (Kaarlen vaunut) Italia: Grande Carro (Isot vaunut) Hollanti: Steelpannetje (Kattila)

Otava Alaskan lipussa

Otava Pudasjärven vaakunassa

Linnunrata Omalle kotigalaksillemme on monia erilaisia nimiä eri kielissä ja kulttuureissa Suomi Linnunrata Tätä syysiltoina näkyvää rataa pitkin linnut näyttävät muuttavat kohti etelää ja lounasta Viro (Eesti) - Linnutee Ruotsi Vintergatan, talvitie Useat indoeurooppalaiset kielet (esim. englanti) Milky Way, maitotie Viittaa Linnunradan maitomaiseen olemukseen Malta Pyhän Annen tie Kiina, Korea, Vietnam Hopeatie tai Hopeajoki Japani Taivaallinen joki Intia (Hindi) Hindin kielessä Linnunrata on nähty Ganges joen taivaallisena vastineena

Linnunrata

Etelän tähtitaivaasta

Etelän taivas Etelässä tähdetkin näkyvät kirkkaammin Ei myytti vaan tosiasia Etelässä aurinko laskee nopeasti alas horisonttiin ja painuu todella syvälle horisontin alapuolelle Taivas melkein pikimusta Etelästä näkyvät myös Linnunradan kirkas keskusta Eteläisellä taivaalla enemmän kirkkaita tähtiä kuin pohjoisessa

Etelän taivas Eteläisen taivaan tähdistöjä Maalari Kentauri Sulatusuuni Purje Paratiisilintu Köli Tukaani Peräkeula Riikinkukko Kulmaviivoitin Jousimies Kultakala Skorpioni Kärpänen Heilurikello Etelän kruunu Etelän kala Etelän risti

Etelän taivas Eteläisen taivaan kohteita Linnunrata ja sen keskusta sumuineen Iso ja pieni Magellanin pilvi Omega Kentauri kirkas pallomainen tähtijoukko Kentaurus A kirkas, kahden keskenään törmäävän galaksin muodostama kokonaisuus Eta Carinae -sumu

Eräitä tähtiä

Eräitä tähtiä Taivaankannen kirkkain tähti on Sirius, ja se näkyy myös Suomesta Taivaankannen pohjoisin kirkas tähti on Pohjantähti, joka on tällä hetkellä hyvin lähellä taivaan pohjoisnapaa Eteläisellä taivaalla ei ole vastaavaa etelän tähteä Auringon jälkeen lähin tähti taivaalla on Alpha Kentauri Tällä hetkellä tunnetun maailmankaikkeuden suurin tunnettu tähti on UY Scuti Kilven tähdistössä Taivaankannen nopein tähti on Barnardin nuolitähti Käärmeenkantajan tähdistössä

Eräitä tähtiä Sirius Koiratähti (Ison Koiran tähdistön kirkkain tähti, ja koko taivaan kirkkain tähti) Nimi tulee kreikan kielen sanasta seirios, joka tarkoittaa kuumaa, polttavaa Muinaisessa Egyptissä tähti tunnettiin nimellä Sothis, ja siellä tähden ilmestymistä aamutaivaalle pidettiin Niilin tulvimisen alkamisen merkkinä

Pohjantähti Pohjantähti Pohjoista taivaannapaa lähinnä oleva kirkas tähti Koko taivaan 45. kirkkain tähti, ei siis mikään erityisen kirkas tähti Pienen Karhun tähdistön kirkkain tähti Löytyy melko helposti taivaalta paljain silmin Pohjantähti vaihtuu aikojen kuluessa Maapallon kuvitteellinen akseli piirtää ympyrän taivaalle 26 000 vuoden aikana Tämä ilmiö tunnetaan nimellä prekessio Kyseessä on maapallon pyörimisakselin vaappuminen tai huojuminen, vähän samaan tapaan kuin pyörivän hyrrän akseli vaappuu hyrrän pyöriessä

Pohjantähti ja prekessio

Alfa Kentauri Alfa Kentauri Lähin tähti Auringon jälkeen Etäisyys 4,37 valovuotta Kentaurin tähdistön kirkkain tähti, ei näy Suomesta Kaksoistähti Alfa Kentauri A ja B Lisäksi mukana myös kolmas tähti, Alfa Kentauri C Proxima Kentauri Proxima todennäköisesti osa A:n ja B:n muodostamaa järjestelmää --> kolmoistähti Proxima tarkalleen ottaen kaikkein lähin tähti, 4,24 vv

UY Scuti UY Scuti Suurin tunnettu tähti tällä hetkellä Kilven tähdistössä Tähden näkemiseen tarvitaan kaukoputki (kirkkaus noin 8,6 magnitudia) Halkaisija 3416 kertaa aurinkoa suurempi Massa 7-10 kertaa Auringon massa Jos olisi Auringon paikalla, tähti yltäisi Jupiterin radalle asti Etäisyys 9500 valovuotta Punainen hyperjättiläistähti

Barnardin nuolitähti Barnardin nuolitähti Tähtitaivaan kaahailija Nopein tunnettu tähti Yleensä tähtien liike on erittäin hidasta, mutta tämän tähden liikkeen voi helposti havaita ihmisiän aikana Käärmeenkantajan tähdistössä Näkyy pienelläkin kaukoputkella Punainen kääpiötähti

Barnardin nuolitähti

Paikkamme avaruudessa

Aurinkokunta

Oortin pilvi Oortin pilvi on hypoteettinen, Aurinkokuntaa ympäröivä "pilvi", joka teorian mukaan koostuu jäisistä kappaleista eli komeetoista Ulkoreuna ulottunee 50 000-200 000 au:n etäisyydelle (0,8-3,2 vv)

Aurinko-Alfa Kentauri

Linnunrata galaksina Oma galaksimme, kotimme maailmankaikkeudessa! Keskisuuri spiraaligalaksi Halkaisija 100 000 valovuotta Paksuus keskimäärin 1000 valovuotta 200-400 miljardia tähteä! 100 miljardia planeettaa! Kaasua ja pölyä Pimeää ainetta Keskustassa massiivinen musta aukko

Avaruuden suuren skaalan rakenne

Maailmankaikkeuden suurin rakenne Maailmankaikkeuden suurin tunnettu rakenne Hercules-Corona borealis Great wall Löydetty 2013 Gammapurkausten jakaumadatan perusteella Koko 10x7 miljardia valovuotta Etäisyys 9,6 10,5 miljardia valovuotta

Maailmankaikkeuden kaukaisin kohde EGSY8p7 erittäin kaukainen galaksi Etäisyys 13,2 miljardia valovuotta

Kuinka paljon maailmankaikkeudessa on ainetta? Maailmankaikkeudessa on yli 100 miljardia galaksia Tähtien määrä maailmankaikkeudessa 10^2210^24 tähteä Havaittavissa olevan maailmankaikkeuden massa 10^50 tonnia Atomien määrä maailmankaikkeudessa 10^80 atomia

Maailmankaikkeuden mittasuhteet

Maailmankaikkeuden mittasuhteet Maailmankaikkeuden mittasuhteet 1 Maailmankaikkeuden mittasuhteet 2 Maailmankaikkeuden mittasuhteet 3

Maailmankaikkeuden mittasuhteet

Maailmankaikkeuden mittasuhteet Pale blue dot Kuva Maasta 14.2.1990 Kuvan otti Voyager 1 -luotain Etäisyys maasta 6 miljardia kilometriä Kuvassa näkyvät viirut ovat Auringon aiheuttamia linssiheijastumia kuvassa Carl Saganin ajatuksia kuvasta