To 25.9.2014 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Anton Webern: Passacaglia op. 1 Alban Berg: Sieben frühe Lieder (Seitsemän varhaista laulua, n. 1905 08) Nacht Schilflied Die Nachtigall Traumgekrönt Im Zimmer Liebesode Sommertage VÄLIAIKA 20 MIN. Gustav Mahler: Sinfonia nro 4 G-duuri (1899 1901) Bedächtig, nicht eilen In gemächlicher Bewegung, ohne Hast Ruhevoll (poco adagio) Sehr behaglich Konsertti päättyy n. klo 20.45. Konsertin jälkeen Jälki-istunto Käyrätorviryhmä ja diskanttitorvet Kuusi-kabinetissa Järj. Aplodit orkesterille ry Esitysmerkinnät: Bedächtig, nicht eilen = Hitaasti, ei kiirehtien In gemächlicher Bewegung, ohne Hast = Rauhallisin tuntein, ilman kiirettä Ruhevoll = Rauhallisesti Sehr behaglich = Hyvin mukavasti
Anton Webern: Passacaglia Wienin II koulukunta oli ratkaisevassa asemassa yhdessä musiikin historian tärkeimmistä käännekohdista. Koulukunnan tehtäväksi jäi tonaalisuuden tietoinen ja teoreettisesti formuloitu hylkääminen. Ryhmän perustaja ja henkinen isä Arnold Schönberg ja toinen merkittävä edustaja Alban Berg jatkoivat oman näkemyksensä mukaan länsimaisen taidemusiikin perintöä. Kolmikon lyyrikkona tunnettu Anton Webern (1883 1945) oli koulukunnan säveltäjistä ainoa, joka johdonmukaisesti kulki atonaalisuuden tien loppuun asti tekemättä myönnytyksiä romantiikalle tai tonaalisuudelle. Hänen kypsän kauden musiikissaan tonaliteetin jännitteisyys on lopullisesti eliminoitu. Webern oli säveltäjänä irrallinen ja yksinäinen ilmiö. Käytännössä hän oli tuntematon suurelle yleisölle koko uransa ajan. Hän eli syrjässä pienen ystävä- ja oppilaspiirin ympäröimänä, ja hänen säveltäjänuraansa leimaa täydellinen menestyksen puute. Webern hankki perinpohjaisen koulutuksen opiskellen pianon- ja sellonsoittoa, teoriaa, soinnutusta, kontrapunktia, musiikinhistoriaa ja musiikkitiedettä Guido Adlerin johdolla Wienin yliopistossa. Filosofian tohtoriksi Webern väitteli 1906 aiheenaan Heinrich Isaac. Sävellysopintoja Schönbergin ohjauksessa hän harjoitti 1904 08. Webernin nuoruudentyöt olivat wagnerilaisia. Nämä vaikutteet periytyivät hänen Bayreuthin-vierailuistaan. Webern sai myös Mahlerilta merkittäviä musiikillisia vaikutteita. Passacaglia (1908) katsoo Janus-kasvoisesti sekä kauas menneisyyteen että tulevaisuuteen. Teoksen myöhäisromanttinen kromatiikka ja paatos viittaavat myös sävellysajankohdan yleistyyliin. Rajaviivalla seistään paitsi musiikinhistoriallisessa mielessä, myös säveltäjän henkilökohtaisessa tilanteessa. Passacaglia on ensimmäinen teos, jonka Webern kelpuutti opusluetteloonsa. Sitä edelsi kuitenkin koko joukko varhaisempia sävellyksiä. Webern ei ollut siinä mielessä perfektionismin vanki á la Brahms tai Sibelius, että olisi tuhonnut varhaistuotantoaan tai sellaisia kappaleita, joita ei pitänyt kelvollisina. Passacaglia oli useiden harjoitustöiden jälkeinen kisällinnäyte ja merkitsi opintojen päättymistä. Tästä eteenpäin Webern kertoi sävellystensä myös olevan omistettuja hänen vastikään edesmenneen äitinsä muistolle. Passacaglia kurkottaa musiikillisena muotona vuosisatojen taakse, aina 1600-luvun alkuun saakka. Kyseessä on lyhyehköön, toistuvaan bassokuvioon perustuva, yleensä kolmijakoinen variaatioteos. Webernin Passacaglia noudattaa kuitenkin tasajakoisuutta, eikä bassokuviokaan aivan säntillisesti pysy alimmassa äänessä, vaan seikkailee partituuriin yläkerroksissa ja piiloutuu enimmäkseen valeasuun. D-molli ja tonaliteetin rajat yleensäkin ovat kovalla koetuksella, mikä viitoittaa tietä tulevaisuuteen. Muunnosduurikin välähtää vähintään etumerkinnän tasolla. Teoksen sisältämät 23 kahdeksan tahdin mittaista variaatiota päättyvät kehittelevään codaan, kuten Webern itse totesi. Webern kuoli amerikkalaisen miehityssotilaan erehdyksessä ampumiin luoteihin syyskuussa 1945 lähellä Salzburgia. Kuolemansa jälkeen Webernistä tuli 1950-luvun Darmstadtin koulukunnan eli avantgardistien profeetta. Hänen teoksiaan on tutkittu nuotti nuotilta enemmän kuin kenenkään muun säveltäjän. Webernin kypsää tyyliä luonnehtii omalaatuinen tihennetty ilmaisuvoima, eikä sille ole vertailukohtia kenenkään muun säveltäjän tuotannossa.
Berg: Sieben frühe Lieder Runous kiehtoi teini-ikäistä Alban Bergiä (1885 1935) siinä määrin, että hän harkitsi vakavissaan runoilijan uraa ennen kuin lopulta päätyi säveltäjäksi. Musiikki kulki runouden rinnalla tärkeänä harrastuksena, ja niinpä Berg oli parinkymmenen vuoden kypsään ikään mennessä saanut valmiiksi arviolta toista sataa laulua. Niiden säveltämisen Berg oli siis aloittanut jo ennen kuin oli saanut juuri minkäänlaista musiikkikoulutusta. Varhaiset yritelmät joutuivat kuitenkin pöytälaatikkoon, eikä Berg myöhemmin maineensa vakiinnuttaneena säveltäjänä halunnut niitä esitettävän. Vuonna 1928 Berg sattui selailemaan nuottipinojaan ja löysi niistä yllätyksekseen varsin kelvollisiakin lauluja vuosilta 1905 08. Sävellysajankohta osui näin ollen vuosiin, jolloin Berg oli jo siirtynyt kokonaan musiikin pariin ja opiskeli Arnold Schönbergin isällisessä ohjauksessa. Berg päätti pukea parhaiksi havaitsemansa ja teemoiltaan yhteensopivimmat laulua orkesteriasuun. Seitsemän alun perin pianosäestyksellistä laulua kantaesitettiin menestyksekkäästi Wienissä 1928. Tyylillisessä mielessä laulut eroavat jyrkästi kypsästä, hienostuneen ekspressionistisen ilmaisun löytäneestä Bergistä; niissä uidaan vielä myöhäisromantiikan syvissä vesissä. Itse maestro Schönberg ihaili näitä varhaisia lauluja suuresti, ja tunnisti niissä vaikutteita Brahmsilta ja Wolfilta, siinä missä monet ovat kuulleet niiden sävelkuluissa Mahleria ja Richard Straussia. Laulujen tekstivalinnat osoittavat Bergin erinomaisen hyvää makua ja syvällistä runouden tuntemusta. Kaikki seitsemän tekstiä ovat eri saksalaisilta runoilijoilta, joista kaksi (Rilke ja Schlaf) olivat vielä elossa lauluja sävellettäessä. Vaikka lauluja ei niinkään ollut tarkoitettu sarjaksi, on niiden yhteinen aihepiiri tavalla tai toisella yö. Bergin lauluissa yö ei kuitenkaan ole pelottava tai painajaismainen vaan sen täyttävät lepo ja rauha; yöhön kuuluvat toki myös rakkaus ja kiihko, kuten Bergillä aina. Kappaleiden esitysjärjestys ei noudata alkuperäistä sävellysjärjestystä. Avausnumero Nacht on lauluista myöhäisimpiä kokosävelasteikkoineen ja suurine romanttisine huipennuksineen. Säväyttävän avauksen jälkeen seuraa sarja kontrastoivia lauluja, joista osa on lyhyitä ja ilmaisultaan pidättyväisiä, osa puolestaan voimakkaista ja dramaattisia. Im Zimmer ja Nachtigall ovat sukua Brahmsille. Muissa numeroissa liikutaan Traumgekröntin herkistä tunnelmista Liebesoden ja Sommertagen kiihkeisiin huipennuksiin. Sommertage on teoskokonaisuuden myöhäisin osa. Se on peräisin kesältä 1908, jolloin Bergin teoksissa alkoi jo olla schönbergiläinen ekspressionismi nupullaan. Ekstaattisen kliimaksin jälkeenkin musiikki pysyy jännitteisenä, kunnes lopulta purkautuu tummaan c-molli-sointuun.
Nacht Yö Dämmern Wolken über Nacht und Tal, Pilvet hämärtyvät yön ja laakson yllä, Nebel schweben, Wasser rauschen sacht, usva häilyy, vesi solisee hiljaa. Nun entschleiert sich s mit einemmal: Nyt tulee kaikki näkyviin: O gib acht! Gib acht! oi katso! Katso! Weites Wunderland ist aufgetan. Avara ihmemaa aukeaa. Silbern ragen Berge, traumhaft groß, Hopeisina kohoavat vuoret, satumaisen suurina Still Pfade silberlicht Talen hiljaiset polut hohtavat hopeaa Aus verborg nem Schoß; laakson kätketystä sylistä, Und die hehre Welt so traumhaft rein. ja pyhä maailma on puhdas kuin unessa. Stummer Buchenbaum am Wege steht Polun varressa seisoo äänetön pyökki Schattenschwarz, ein Hauch vom fernen Hain mustana varjona; kaukaisesta lehdosta Einsam leise weht. tuulahdus vain hiljaa käy. Und aus tiefen Grundes Düsterheit Ja laakson syvästä pimeydestä Blinken Lichter auf in stummer Nacht. tuikkii valoa hiljaisessa yössä. Trinke Seele! Trinke Einsamkeit! Juo, sielu! Juo yksinäisyyttä! O gib acht! Gib acht! Oi katso! Katso! Carl Hauptmann Schilflied Auf geheimem Waldespfade Schleich ich gern im Abendschein An das öde Schilfgestade, Mädchen, und gedenke dein! Wenn sich dann der Busch verdüstert, Rauscht das Rohr geheimnisvoll, Und es klaget und es flüstert, Daß ich weinen, weinen soll. Und ich mein, ich höre wehen Leise deiner Stimme Klang, Und im Weiher untergehen Deinen lieblichen Gesang. Kaislalaulu Salaisia metsäpolkuja mielin hiipiä illan hämyssä autiolle kaislarannalle, ja ajatella sinua, neito! Ja kun viita synkkenee, kahisee ruoko salavihkaa ja valittaa ja kuiskii, minun on itkettävä. Ja olen kuulevinani hiljaa äänesi soinnin, ja lampeen vajoavan ihanan laulusi. Nikolaus Lenau
Die Nachtigall Das macht, es hat die Nachtigall Die ganze Nacht gesungen; Da sind von ihrem süßen Schall, Da sind im Hall und Widerhall Die Rosen aufgesprungen. Sie war doch sonst ein wildes Blut, Nun geht sie tief in Sinnen, Trägt in der Hand den Sommerhut Und duldet still der Sonne Glut Und weiß nicht, was beginnen. Das macht, es hat die Nachtigall, Die ganze Nacht gesungen; Da sind von ihrem süßen Schall, Da sind im Hall und Widerhall Die Rosen aufgesprungen. Satakieli Se johtui satakielestä joka lauloi läpi yön, sen suloiset liverrykset jotka kaikuivat edestakaisin saivat ruusut versomaan. Vasta hiljan tyttö oli villikko, nyt käy hän syvissä aatoksissa, hän kantaa kesähattua kädessään ja vaiti sietää auringon poltetta, tietämättä mihin ryhtyä. Se johtui satakielestä joka lauloi läpi yön, sen suloiset liverrykset jotka kaikuivat edestakaisin saivat ruusut versomaan. Theodor Storm Traumgekrönt Unen kruunaama Das war der Tag der weißen Chrysanthemen, Se oli valkoisten krysanteemien päivä, Mir bangte fast vor seiner Pracht... melkein kavahdin niiden loistoa Und dann, dann kamst du mir die Seele nehmen ja sitten, sitten tulit ottamaan sieluni Tief in der Nacht. yön syvyydessä. Mir war so bang, und du kamst lieb und leise, Ich hatte grad im Traum an dich gedacht. Du kamst, und leis wie eine Märchenweise Erklang die Nacht. Pelkäsin niin, ja tulit hellänä ja hiljaa, olin juuri sinua unessa ajatellut. Tulit, ja pehmeästi kuin satulaulu vastasi yö. Rainer Maria Rilke
Im Zimmer Herbstsonnenschein. Der liebe Abend blickt so still herein. Ein Feuerlein rot knistert im Ofenloch und loht. So, mein Kopf auf deinen Knien, so ist mir gut. Wenn mein Auge so in deinem ruht, wie leise die Minuten ziehn. Johannes Schlaf Huoneessa Syysauringon paiste. Ihana ilta sädehtii hiljaa sisään. Punainen pikku liekki paukahtelee kamiinassa ja leimahtaa. Näin, pääni sylissäsi, näin minun on hyvä. Kun silmäni lepäävät silmissäsi kuinka raukeasti hetket kuluvat! Liebesode In Arm der Liebe schliefen wir selig ein, Am offnen Fenster lauschte der Sommerwind, Und unsrer Atemzüge Frieden trug er hinaus in die helle Mondnacht. Und aus dem Garten tastete zagend sich ein Rosenduft an unserer Liebe Bett Und gab uns wundervolle Träume, Träume des Rausches, so reich an Sehnsucht. Otto Erich Hartleben Lemmenoodi Rakkauden syliin nukahdimme autuaina, avoimesta ikkunasta kesätuuli kuunteli ja vei hengityksemme rauhan ulos kirkkaaseen kuutamoyöhön. Ja puutarhasta, arkana tietään hapuillen, ruusujen tuoksu tuli rakkautemme vuoteeseen antaen meille ihmeellisiä unia, hurmion unia, kaipuuta täynnä. Sommertage Nun ziehen Tage über die Welt, Gesandt aus blauer Ewigkeit, Im Sommerwind verweht die Zeit, Nun windet nächtens der Herr Sternenkränze mit seliger Hand Über Wander- und Wunderland. O Herz, was kann in diesen Tagen Dein hellstes Wanderlied denn sagen Von deiner tiefen, tiefen Lust: Im Wiesensang verstummt die Brust, Nun schweigt das Wort, wo Bild um Bild Zu dir zieht und dich ganz erfüllt. Paul Hohenberg Kesäpäiviä Sinisestä iäisyydestä lähetetyt päivät kurottuvat nyt maailman ylle, Kesätuulen mukana leijailee aika pois. Yöllä punoo Luoja tähtiseppeleitä siunatuin käsin vaeltavan ihmemaan ylle. Oi sielu, mitä tällaisina päivinä voi riemukkainkaan vaelluslaulu kertoa syvästä, syvästä nautinnostasi; luonnon laulussa hiljenee sydän, sana vaikenee, kun kuva toisensa jälkeen tavoittaa ja sinut täyttää. Suomennokset: Lotta Emanuelsson (Laura-suomennostietokanta)
Mahler: Sinfonia nro 4 Vuosina 1805 09 julkaistu laaja saksankielisten kansanrunojen ja -laulujen kokoelma Des Knaben Wunderhorn (Pojan ihmetorvi) kohosi valtaisaan suosioon 1800-luvun saksankielisessä Euroopassa. Kokoelman suuriin ihailijoihin kuului myös Gustav Mahler (1860 1911), joka miltei koko uransa ajan sävelsi musiikkia näiden runojen pohjalta. Mahlerin Wunderhorn-teoksiin sisältyi yksittäisiä lauluja ja kokonainen laulusarja. Myös sinfonioissaan hän käytti usein kokoelman pohjalta säveltämiään lauluja: toisessa, kolmannessa ja neljännessä sinfoniassa on viittauksia näihin lauluihin. Mahler suunnitteli käyttävänsä 3. sinfonian finaalissa 1892 säveltämäänsä laulua Das himmlische Leben. Vaikka sinfonian kuluessa musiikki usein viittaa tähän lauluun, Mahler jätti melodian pois sinfonian finaalista ja kirjoitti kokonaisen uuden sinfonian neljännen joka perustuu kyseiseen melodiaan. Das himmlische Leben on Mahlerin itse valitsema otsikko alkuperäiselle Der Himmel hangt voll Geigen (Taivas on täynnä viuluja) -runolle. Kyseessä on lapsen naiivi käsitys taivaallisesta autuudesta. Mahler tiesi sinfonian lopun jo ennen kuin oli kirjoittanut ensimmäistäkään avausosan nuottia. Tietyllä tavalla hän työskenteli lopusta alkuun päin, elämänkokemuksesta kohti viattomuutta, monimutkaisuudesta kohti yksinkertaisuutta ja maallisesta elämästä kohti iankaikkisuutta. Mahler ei myöskään kuormittanut neljättä sinfoniaa julkituodulla ohjelmaselostuksella, jonka myöhemmin olisi saattanut kokea noloksi tai peräti joutua peruuttamaan. Neljäs sinfonia merkitsi Mahlerille käännöstä kohti sisäisiä maailmoja. Niiden ainoa ilmaus oli musiikissa itsessään. Teoksen kompleksisuusaste vähenee asteittain kolmen ensimmäisen osan aikana musiikin edetessä kohti finaalin auvoisia taivasnäkyjä. Tonaalinen kaava tukee samaa perusideaa: avausosan G-duurista kulkeudutaan kohti finaalin kirkasta E-duuria. Määränpää on odottamaton, joskin ennalta tarkoin suunniteltu. Avauksen kulkuset ja huilut palaavat finaalissa, kuten moni muukin asia tässä takautumia ja nopeita siirtymiä pursuavassa sinfoniassa. Toinen osa perustuu saksalaiseen kansantarinaan viulua vinguttavasta kuoleman kolkosta sanansaattajasta: makaaberiin vaikutelmaan pyritään virittämällä sooloviulu kokosävelaskelta normaalia korkeammalle. Hitaan osan inspiraationa on eräässä hautakivessä kuvatun vainajan hahmo rinnalle ristittyine käsivarsineen. Laaja muunnelmamuoto huipentuu lopun kliimaksiin, joka olisi omiaan herättämään kuolleenkin ikiunesta. Taivaallinen E-duuri välähtää hetkellisesti, kunnes musiikki palaa lähtöruutuun, G-duuriin. Finaalin taivasnäky avautuu puhaltimien paimentunnelmina ja jousten ja harpun lempeinä näppäilyinä. Ihmisääni liittyy pian mukaan ensimmäistä kertaa teoksen kuluessa. Sopraanosoolo kuvaa viatonta eloa luonnon helmassa ja Mahlerin sävelkynä maalailee pilvettömiä sinitaivaita eteerisen E- duurin värein. Enkelit leipovat leipää, Pyhä Pietari kalastelee lammella, eikä maan päällä ole musiikkia, joka vetäisi vertoja tälle musiikille. Mahlerin tapana oli harrastaa säveltämistä lähinnä kesäisin ollessaan vapaa Wienin valtionoopperan ylikapellimestarin velvollisuuksista. Neljännen sinfonian kirjoitustyö alkoi kesällä 1899, ja teos valmistui huhtikuussa 1901. Lopullisia korjauksia partituuriin Mahler teki vielä kuolinvuotenaan 1911 esittäessään teosta New Yorkissa.
Neljäs sinfonia sai tyrmäävän vastaanoton ja buuauksia kantaesitettäessä. Sama toistui myöhemmissäkin esityksissä. Yleisö ei tuntunut ymmärtävän Mahlerin helppotajuista tyyliä: teoksen teemat ovat tarkoituksellisen yksinkertaisia ja finaalin vokaaliosuuden runoteksti tahallisen naiivi. Teosta pidettiin keinotekoisena ja ei-inspiroituneena sen aurinkoisesta yleissävystä huolimatta. Myöhemmin kriitikoiden ankaruus on nähty osoituksena Mahlerin koko uransa aikana kohtaamasta antisemitismistä. Mahlerilaisiin mittoihin suhteutettuna neljäs sinfonia on varsin suppea ja orkesterikokoonpanoltaan maltillinen. Tämä on tehnyt teoksesta säveltäjänsä kymmenestä sinfoniasta eniten esitetyn. Pekka Miettinen Das himmlische Leben Wir genießen die himmlischen Freuden, Drum tun wir das Irdische meiden. Kein weltlich Getümmel Hört man im Himmel! Lebt alles in sanftester Ruh. Sind dennoch ganz lustig daneben. Wir tanzen und springen, Wir hüpfen und singen. Sankt Peter im Himmel sieht zu. Johannes das Lämmlein auslasset, Der Metzger Herodes drauf passet. Wir führen ein geduldig s, Unschuldig s, geduldig s, Ein liebliches Lämmlein zu Tod. Sankt Lucas den Ochsen tät schlachten Ohn einig s Bedenken und Achten. Der Wein kost kein Heller Im himmlischen Keller; Die Englein, die backen das Brot. Taivaallinen elämä Me nautimme taivaallisista iloista, siksi pyrimme välttämään kaikkea maallista. Mitään maailmallista hälinää ei kuulla taivaassa! Kaikki elävät suloisessa rauhassa. Silti me osaamme olla iloisiakin; Me tanssimme ja loikimme, hyppelemme ja laulamme. Taivaassa Pyhä Pietari katselee vieressä. Johannes päästää karitsan ulos, teurastaja Herodes on jo valmiina. Me johdatamme kärsivällisen, viattoman, kärsivällisen, suloisen karitsan kuolemaan. Pyhä Luukas teurastaa härkänsä sen kummemmin asiaa pohtimatta. Viini ei maksa helleriäkään taivaallisessa viinikellarissa; pienet enkelit leipovat leivän.
Gut Kräuter von allerhand Arten, Kaikenlaisia hyviä yrttejä Die wachsen im himmlischen Garten: kasvaa taivaallisessa puutarhassa, Gut Spargel, Fisolen maukasta parsaa, papuja Und was wir nur wollen! ja mitä vain tahdotaan. Ganze Schüsseln voll sind uns bereit! Täysinäiset vadit ovat valmiina meitä varten! Gut Äpfel, gut Birn und gut Trauben; Hyviä omenoita, päärynöitä ja viinirypäleitä; Die Gärtner, die alles erlauben. puutarhurit sallivat meidän nauttia niitä kaikkia. Willst Rehbock, willst Hasen, Jos tahdot maistaa kaurista tai jänistä, Auf offener Straße niin keskellä katuahan Sie laufen herbei. niitä juoksee vastaan. Sollt ein Fasttag etwa kommen, Jos sattuisi olemaan paastopäivä, Alle Fische gleich mit Freuden angeschwommen! niin kaikki kalat uivat mielihyvin luoksesi! Dort läuft schon Sankt Peter Siinä juoksee jo Pyhä Pietari Mit Netz und mit Köder verkkoineen ja syötteineen Zum himmlischen Weiher hinein. taivaalliselle kalalammikolle. Sankt Martha die Köchin muß sein. Pyhä Martta saa luvan olla kokkina. Kein Musik ist ja nicht auf Erden, Die uns rer verglichen kann werden. Elftausend Jungfrauen Zu tanzen sich trauen. Sankt Ursula selbst dazu lacht. Cäcilia mit ihren Verwandten Sind treffliche Hofmusikanten! Die englischen Stimmen Ermuntern die Sinnen, Daß alles für Freuden erwacht. Eihän maan päällä ole mitään musiikkia, jota voisi verrata meidän taivaallisiin säveliimme. Yksitoistatuhatta neitsyttä uskaltautuu tanssimaan. Itse Pyhä Ursula myhäilee vieressä. Cecilia ja hänen sukulaisensa ovat verrattomia hovimuusikoita! Enkelten äänet virkistävät mieliämme niin, että kaikki heräävät riemuitsemaan. Suomennos: Erkki Pullinen (Laura-suomennostietokanta)
Okko Kamu Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä 2011 aloittaneen Okko Kamun ammattiura muusikkona lähti liikkeelle Suhonen-kvartetin ensiviulistina ja viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Työnsä kapellimestarina Kamu aloitti Kansallisoopperassa, jossa hän oli jo toiminut konserttimestarina. Vuonna 1969 Kamu aloitti vierailevana kapellimestarina Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, ja samana vuonna hän voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailussa Berliinissä, mikä toimi alkusysäyksenä hänen kansainväliselle uralleen. Monipuolisena muusikkona tunnettu Kamu on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Hän on toiminut Radion sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen, Suomen Kansallisoopperan, Stockholm Sinfoniettan, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Birminghamin sinfoniaorkesterin, Lausannen kamariorkesterin, Singaporen sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Oopperakapellimestarina Kamu on esiintynyt mm. Metropolitanissa New Yorkissa, Covent Gardenissa Lontoossa ja Bolšoiteatterissa Moskovassa. Vuodesta 2006 lähtien Kamu on toiminut Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana ja esiintynyt viulistina eri kokoonpanoissa. Okko Kamun kansainvälisen levytysuran aloitti Sibeliuksen sinfonioiden kiitetty kokonaislevytys Deutsche Grammophon -levymerkille yhdessä Herbert von Karajanin kanssa. Tämän jälkeen hän on tehnyt yli 100 levytystä mm. Deutsche Grammophon -, BIS-, Ondine- ja Naxos-levymerkeille. Yksi hänen viimeisimmistä levytyksistään on Sinfonia Lahden kanssa tehty Sibelius-levy (BIS) sisältäen mm. Tapiolan, ja tämä levy toi Kamulle hänen toisen Diapason d Or de l Année -palkintonsa. Lähivuosina Kamu levyttää Sinfonia Lahden kanssa myös kaikki Sibeliuksen sinfoniat BIS-levymerkille. Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia valitsi Okko Kamun jäsenekseen vuonna 1994. Vuonna 2010 Kamu vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston palkinnon, ja vuonna 2011 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
Marjukka Tepponen Sopraano Marjukka Tepponen aloitti musiikin opiskelunsa viisivuotiaana pianonsoitolla. Hän opiskeli laulua 2000 03 Kuopion konservatoriossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa musiikin koulutusohjelmassa pääaineena laulu. Syksyllä 2008 Tepponen aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa laulunopettajanaan Marjut Hannula. Wienissä hänen opettajanaan toimii Hilde Zadek. Tepponen sijoittui toiseksi Kokkolan lied-kilpailun kansallisessa nuorten sarjassa vuonna 2007. Hän voitti Savonlinnan Timo Mustakallio -kilpailun vuonna 2008 ja selviytyi välieriin vuoden 2009 kansainvälisessä Mirjam Helin -laulukilpailussa. Tepponen voitti ensimmäisen palkinnon Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa vuonna 2010. Kaudella 2010 11 Marjukka Tepponen teki menestyksekkään debyytin Mimìn roolissa (La Bohème) Grazissa. Suomen Kansallisoopperassa häntä on kuultu mm. Frasquitan (Carmen), Zerlinan (Don Giovanni), Juliettan (Die tote Stadt), Laurettan (Gianni Schicchi) ja Corinnan (Matka Reimsiin) rooleissa. Tampereen Oopperassa Tepponen lauloi Paminan roolin Mozartin Taikahuilussa keväällä 2011. Kesällä 2011 Tepponen esiintyi Zerlinana uudessa Don Giovanni -tuotannossa Savonlinnan Oopperajuhlilla, ja siellä häntä kuultiin jälleen Taikahuilun Paminana kesällä 2012. Syksyllä 2013 olivat vuorossa mm. Mozartin Figaron häiden Kreivitär Turussa ja keväällä 2014 Figaron häiden Susanna Tampereen Oopperassa sekä Mimì (La Bohème) Suomen Kansallisoopperassa. Marjukka Tepposta on kuultu useiden suomalaisten orkesterien solistina, ja hän on konsertoinut mm. pianisti Marita Viitasalon kanssa.
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka- Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. Sinfonia Lahden kotisivu: www.sinfonialahti.fi Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä internetissä: www.classiclive.com
POIMINTOJA TULEVISTA KONSERTEISTA TULE KONSERTTIIN. To 2.10. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Hannu Lintu, kapellimestari Viktoria Mullova, viulu Vasks: Musica dolorosa Šostakovitš: Viulukonsertto nro 1 Schumann: Sinfonia nro 4 Sinfonisesti yhdessä: Polttimo Oy Monen musiikinystävän toive toteutuu, kun suomalaisten kestosuosikkeihin lukeutuva viulisti Viktoria Mullova saapuu pitkästä aikaa Sinfonia Lahden solistiksi. Nuori Viktoria Mullova tuli kansainväliseen tietoisuuteen voitettuaan kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun vuonna 1980, ja hän on siitä lähtien kuulunut suomalaisten suosikkitaiteilijoihin. Moni muistaa myös hänen jännitysnäytelmän piirteitä sisältäneen loikkauksensa länteen kesken Suomen-konserttikiertueen vuonna 1983, jättäen Neuvostoliiton valtion omistaman Stradivariuksen kuusamolaisen hotellin sängylle. Nykyisin Lontoossa asuva Mullova on vieraillut lukui sien huippuorkesterien solistina, ja hän on kuluneella vuosituhannella osoittanut kiinnostusta eri aikakausien tyylin mukaisiin esitystapoihin käyttäen mm. suolikieliä ja barokkijousta. Hän on konsertoinut myös jazzmuusikkona. Solistiteoksenaan Mullovalla on vuosina 1947 48 sävelletty, mutta neuvostosensuurin vuoksi vasta 1955 ensi esityksenä saanut Dmitri Šostakovitšin ensimmäinen viulu konsertto. Hannu Linnun johdolla kuullaan romanttisen ajan merkkisäveltäjä Robert Schumannin viimeiseksi jää nyt sinfonia sekä latvialaissäveltäjä Pēteri Vasksin (s. 1946) jousiorkesteriteos Musica dolorosa. Liput: 39-15 aik. / 34-15 eläk. / 15-8 lapsi, opiskelija ja työtön (sis. Lippupalvelun toimituskulun) To 9.10. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Eckehard Stier, kapellimestari Ismo Eskelinen, kitara Corigliano: Elegia Tiensuu: Aim kitaralle ja orkesterille Karłowicz: Sinfonia e-molli Klo 18 Taiteilijahaastattelu / Heikki Hakala L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I Liput 29-22 aik. / 24-19 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun)
KAUSIKORTTILAISTEN JA APLODILAISTEN PYHÄINPÄIVÄN RETKI su 2.11. KAUNIAISTEN MUSIIKKIJUHLILLE Taiteellinen johtaja Seppo Kimanen kuvailee vuoden pimeimpään aikaan sijoittuvan festivaalin ohjelmaa ilmavaksi ja iloiseksi. Lähdemmekin Kauniaisiin tutustumaan tähän juhlaan aplodilaisten ja kausikorttilaisten voimin seuraavasti: Lähtö klo 11.15 Lahden linja-autoaseman turistipysäkiltä (Historiallisen museon puolelta). Matkan hinta 85, sisältää kaksi konserttilippua, keittolounaan ja kuljetukset. Konserttien välillä nautimme lounasta ja kuulemme myös Seppo Kimasen tervehdyksen ryhmällemme. Klo 13 Uusi Paviljonki KERRONKO SINULLE? Mitä ei voi laulaa, siitä pitää vaieta. - Wittgenstein/Numminen M. A. Numminen Marjukka Tepponen, sopraano Waltteri Torikka, baritoni Jukka Nykänen, piano Ohjelmassa mm. Wolfgang Amadeus Mozart: Aarioita Franz Schubert: An die Musik ja muita lauluja Jean Sibelius: Ristilukki Porilaisten marssi M. A. Numminen: Neljä laulua Heinrich Heinen ja Mauritz Nylundin runoihin sekä Korkea veisu (esperantoksi) Giuseppe Verdi : La donna è mobile (Nainen on häilyvä) Konsertti päättyy aplodeista riippuen viimeistään klo 15.10. Väliaika 20 min. Klo 17 Uusi Paviljonki SOLISTISEITSIKKO IMPERIAL Jean Sibelius: Preludium Armas Järnefelt: Aamulla varhain Leevi Madetoja: Tanssilaulu Armas Järnefelt: Topografikunnan marssi Trad: Elämää juoksuhaudoissa Toivo Kuula: Nuijamiesten marssi Trad: Koivu-valssi Jean Sibelius: Tiera Leevi Madetoja: Barcarola Toivo Kuula: Soitto Esko Heikkinen: Maahisten tanssi Kari Heinilä: Habanera Trad: Londonderry Air, arr. Hannu Raijas Konsertti päättyy n. klo 18.45. Väliaika 20 min. Lähde mukaan! Sitovat ilmoittautumiset maksun kera perjantaihin 3.10.mennessä Tuija Jäkälälle, sähköposti tuija.jakala@ phnet.fi, puh. 044 3000 307. Maksu 85 euroa Aplodien tilille FI83 1519 3000 1348 62, viite 4815. Matkan järjestäjä: Aplodit orkesterille ry
Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh. 0600 39 3949 (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo 13 17 (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu Sokos Lahti puh. (03) 813 0414 Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) 0600 10 020 (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) 814 4460 (ma pe klo 9 16) Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 17.43 ja 18.13 Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo 21.00, 21.30 ja 22.00 www.lahdenliikenne.fi Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo 16.00 Lahti klo 17.50 Hki klo 16.30 Lahti klo 18.10 Lahti klo 21.15 Hki 22.50 Lahti klo 21.45 Hki 23.15 www.matkahuolto.fi Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo 16.41 Lahti klo 17.42, 17.42 18.42 Lahti klo 21.17 Hki klo 22.19, 22.17 23.19 www.vr.fi Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) 814 2816 (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä www.sibeliustalo.fi Lahjamyymälä Gift Duetto Lahjamyymälä Gift Duetto Sibeliustalon aulassa. Avoinna ma pe klo 13 17 sekä konserttien ja tapahtumien aikana. Puh. (03) 814 2837 ja 044 340 2968, shop@giftduetto.com Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tuija Rajamäki, puh. 050 5570 735, tuija.rajamaki@stala.com
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja. Sinfonisesti yhdessä lasten- ja nuorten konserteissa: Hämeenmaa yli 140 000 asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen. Strateginen näkemys. Luova dramatisointi. Kokonaisvaltainen toteutus. Digistä printtiin. Messuista tapahtumiin. Suosittelumedia. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.