TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 110 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife Internationalin jäsenjärjestö. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. Vuosi 2009 oli BirdLife Suomen 37. toimintavuosi ja järjestö toimi menestyksellisesti paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelun ja tutkimuksen sekä lintuharrastuksen ja nuorten luontoharrastusten edistämisessä: Paikalliset jäsenjärjestöt järjestivät lukuisia esitelmätilaisuuksia, kuvailtoja, retkiä, kilpailuja, talkoita, kerhoja ja julkaisivat omia jäsenlehtiä. Selvitimme Suomen törmäpääskykannan kattavammin kuin koskaan aikaisemmin. Puolustimme linnuille tärkeitä alueita ja kartoitimme kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) linnustoa aina saaristosta Lapin tuntureille. Toimimme lintuasiantuntijana useissa mm. soiden käyttöä ja lintujen uhanalaisuutta arvioivissa työryhmissä. Keräsimme yli miljoona lintuhavaintoa lisää Tiira-lintutietopalveluun harrastajien, suojelun ja tutkimuksen avuksi. Järjestimme uudet osallistujaennätykset saavuttaneet Pihabongaus, Tornien taisto ja Lasten lintupäivä tapahtumat. Järjestimme 364 linturetkeä, joihin osallistui noin 1200 lasta. Osallistumme maamme pesimälintulajien levinneisyyttä kartoittavan Suomen lintuatlaksen havaintojen keräämiseen. Saimme runsaasti lintujen esiintymiseen, suojeluun ja lintu harrastuksen liittyvää medianäkyvyyttä. Kehitimme Tiira-lintutietopalvelua mm. toteuttamalla palvelusta ruotsinkielisen version. Kattojärjestömme BirdLife Internationalin kautta olimme suojelemassa maailman harvinaisimpia lintuja, sekä niiden tärkeitä levähdys-, ruokailu- ja pesimäpaikkoja, kamppailimme muuttolintujen laitonta tappamista vastaan ja vaikutimme poliittisella tasolla kansainväliseen lainsäädäntöön. Esimerkkejä saavutuksista: 1

Saimme kuusi Länsi-Afrikan valtiota sitoutumaan suojelemaan kaikki muuttolinnuille tärkeät rannikon IBA-alueet. Ansiostamme Kyproksella kiellettiin kaikki lintujen ampumisen toukokuun aikana, mikä on erinomainen uutinen maan kautta matkaaville miljoonille muuttolinnuille. Puolustimme menestyksekkäästi pikkuflamingon tärkeintä pesimäpaikkaa Tansanian Natronjärveä, alueelle suunnitellun luontoa tuhoavan teollisuuskäytön estämiseksi. Saimme mm. Australian ja Kiinan IBA-inventoinnit toteutettua ja tulokset julkaistua. Työmme Rospudan laakson tärkeän lintualueen pelastamiseksi palkittiin, kun Puolan hallitus päätti luopua suunnitelmista vetää tie ainutlaatuisen Natura-alueen lävitse. 1.1 Jäsenyhdistykset BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului 31.12.2009 henkilöjäseniä yhteensä 10 585. Vuoden 2008 lopussa jäseniä oli 10 226. BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärä vuonna 2009 Bongariliitto ry 1033 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 284 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 195 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry 2072 Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 146 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 302 Kemin Lintuharrastajat Xenus ry 93 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 234 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf 100 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 617 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka 332 Kuusamon Lintukerho ry 189 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 326 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 244 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 224 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 126 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 99 Ostrobothnia Australis rf 44 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 899 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 181 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 274 2

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 426 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening ry 182 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 379 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 166 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 368 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 106 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf 727 Valkeakosken Lintuharrastajat ry 93 Ålands Fågelskyddsförening rf 124 1.2 Huomionosoitukset Vuonna 2009 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Pertti Koskimiehelle, Kimmo Nuotiolle, Terho Poutaselle, Esa Sojamolle ja Risto A. Väisäselle. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Pirkka Aallolle, Asko Erikssonille, Jari Heikkiselle, Elja Hervalle, Jukka Jantuselle, Jari Kontiokorvelle, Seppo Löfgrenille, Markku Paakkiselle, Paavo Rantaselle, Jukka Sillanpäälle ja Sami Timoselle. Kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, - tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan antaa kansallisesti tai paikallisesti huomattavasta ja pitkäaikaisesta, vähintään 15-vuotisesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen tai suojelun hyväksi tai ulkomaan kansalaiselle, joka on erityisen huomattavalla tavalla avustanut liittoa tai sen jäsenyhdistyksiä kansainvälisten suhteiden kehittämisessä. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Lohjan Lintutieteellinen Yhdistys Hakki ry:lle. Perusteluina valinnalle olivat vuodesta toiseen jatkunut korkeatasoinen yhdistystoiminta, jäsenmäärän kasvu, ahkera osallistuminen BirdLife Suomen järjestämiin valtakunnallisiin yhteishankkeisiin sekä toimialueella saavutettu arvostetun lintuasiantuntijan asema. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Lauri Tamminen Karstulasta (ks. 3.1) ja vuoden retkikummiksi Olavi Kalkko Tampereelta. 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomen tavoitteena on lintujen suojelutilanteen parantaminen. Suojelutoimintaa ohjaavat BirdLife Suomen suojelustrategia sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ja tavoitteet. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa lintujen- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallista linnustonseurantaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnutlehdessä. Tutkimustoiminnan pääpaino oli IBA-laskennoissa. Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosiksi 2009 2012. Suojelustrategia on pääpiirteissään sisällytetty BirdLife Suomen toimintastrategiaan. Suojelustrategian tavoitteena on, että BirdLife Suomen toiminnan tuloksena lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suojelustrategia nostaa BirdLife Suomen suojelutyön pääpainopistealueiksi IBA-työn, linnustonseurannan edistämisen, työn maatalousympäristön lintujen 3

tilanteen parantamiseksi, uhanalaisten ja taantuvien lintulajien tilanteen parantamisen sekä kansainvälisen linnustonsuojelutyöhön käytettävien Suomen resurssien kasvattamisen. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojelutoimikunta kokoontui kahdesti. Suojelutyötä toteuttivat pääasiallisesti BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi sekä suojeluasiantuntija ja kansallinen IBA-koordinaattori Margus Ellermaa. Lisäksi suojeluasioita edistivät kymmenet vapaaehtoiset ja paikallisyhdistykset omilla toimi-alueillaan. Suojeluasioista keskusteltiin yhdistyksille avoimella aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3). 2.1 Lausunnot ja vaikuttaminen BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luontoharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa maankäyttö- ja lupa-asioissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot tai kirjeet: Ympäristöministeriölle lausunto Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi raportista (pvm 14.1.). Maa- ja metsätalousministeriölle esitys Kansallisen suo- ja turvemaiden käytön strategiatyöryhmän täydentämisestä (23.1.). Suomen ympäristökeskukselle ehdotus toiminnasta EU:ssa jyrsijämyrkky brodifacoumin ulkokäytön sallimisesta (13.2.). Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto luonnoksesta Suomen riistataloudelliseksi kosteikkostrategiaksi (20.2.). Uudenmaan liitolle lausunto Uudenmaan 2. maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (23.2.). Ympäristöministeriölle lausunto Luonnonsuojeluhallinnon tuottavuusohjelma -hankkeen projekteista luonnon monimuotoisuuden seurannan ja tietojen hallinnan koordinoimiseksi sekä eliölajien suojelun tuottavuuden parantamiseksi (26.2.). Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle Pohjois-Karjalan maakuntakaavan (2. vaihe) täydennysehdotuksesta (13.3.). Maatalouspolitiikan uudet haasteet -työryhmälle ehdotus ravinteikkaiden rantapeltojen käyttötarkoituksen muutokseksi (25.3.). Ympäristöministeriölle Pallas Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta (7.4.) Metsäteollisuus ry:lle Suomen FSC-standardin kehittämistyötä koskeva kirje (15.4.). Ympäristöministeriölle lausunto ehdotuksesta laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta (29.4.). Pohjois-Savon liitolle lausunto Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksesta (11.5.). Keski-Pohjanmaan liitolle lausunto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (15.5.). Metsähallitukselle lausunto Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelman päivityksestä (5.6.). Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu lintudirektiivin 4.4.-artiklan vajavaisesta soveltamisesta Suomessa (5.6.). Lapin liitolle lausunto Tunturi-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta (24.6.). Pro Barösundin saaristo -yhdistykselle lausunto näkökohdista, jotka Raaseporin Inkoon merituulivoimapuistohankkeen YVA-selvityksessä tulee ottaa huomioon linnustovaikutusten selvittämiseksi ja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi (21.8.). Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu Suomen valtiota vastaan lintudirektiivin rikkomisesta merimetson metsästyksellä Ahvenanmaan maakunnassa (4.9.). Vapo, Turveruukki ja EPV Energia Oy:lle vetoomus luontoarvosoiden rauhoittamiseksi turpeenoton valmisteluilta suostrategian laadinnan ajaksi (5.10.) Suostrategiaryhmälle toimenpide-ehdotuksia (2.12.). Ympäristöministeriölle ehdotus ulappa-alueiden linnustolle tärkeiden levähdysalueiden selvittämisestä tuulivoimarakentamisen vuoksi (1.12.). 4

Jatkettiin kampanjaa Välimeren alueella yleisesti tapahtuvien lintuja koskevien luonnonsuojelurikosten, kuten pikkulintujen liimatikkupyynnin, lopettamiseksi. Apuna käytettiin verkkosivuja, artikkeleita ja lehdistötiedotteita. Jäsenistöä osallistui Maltan Raptor Camp -leirille, jossa metsästyksen laillisuutta valvottiin petomuuttopaikoilla. 2.2 Lajisuojelu ja -tutkimus Törmäpääsky oli vuoden lintu. Vuoden lintu -hankkeessa tiedotettiin lajin esiintymisestä ja kannanmuutoksista sekä pyydettiin ilmoittamaan lajin pesimäpaikat paikallisyhdistyksille. Aiheesta julkaistiin lehdistötiedotteita, laadittiin törmäpääskysivut BirdLife Suomen verkkosivuille. Lintuharrastajia kannustettiin ilmoittamaan yhdistyksille lajia koskevat pesimäpaikkatietonsa. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2010. Vapaaehtoisena lajikoordinaattorina toimi Santtu Ahlman. Suunniteltiin ja ohjeistettiin vuoden 2010 vuoden linnun, kuikan sekä kaakkurin, kartoitus- ja suojeluprojekti. Vapaaehtoisen projektikoordinaattorin tehtävään nimettiin Pekka Lehtonen (kuikka) ja Kalevi Eklöf (kaakkuri) BirdLife Suomen Gavia-työryhmästä. Työryhmän tavoitteena on: - kaakkurin ja kuikan kannan ja poikastuoton seuranta sekä niiden elinympäristöihin liittyvän tiedon kerääminen, levittäminen ja julkaiseminen. - toimiminen aihepiiriä seuraavien ja tutkivien yhdyssiteenä sekä edistää lajien ja niiden elinympäristöjen kiinnostavuutta seurantakohteina. - avustaa BirdLife Suomea suojelunäkökohtiin ja lajien elinympäristöön liittyvien asioiden käsittelyssä. - kansainvälinen yhteistyö. Työryhmä kokoontui kahdesti, mutta toimi aktiivisesti sähköpostin välityksellä koko vuoden. Lajien esiintymisestä kerättiin tietoa aikaisemmilta vuosilta. Työryhmän julkaisema Gavia-nettilehti ilmeistyi kahtena numerona. Jatkettiin Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitsevia naurulokkiyhdyskuntia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja tehtyjen ruoppausten laillisuuden selvittämistä koskeneita valitusprosesseja. Länsi-Suomen ympäristökeskus salli kahden kolonian pesimäpaikan tuhoamisen ruoppaamalla pesimäajan ulkopuolella. Valvovan viranomaisen mukaan 5700 naurulokkiparin pesimäpaikkojen tuhoaminen oli niin pieni toimenpide, ettei sellaiseen tarvita erityisiä lupia. Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon tehdystä valituksesta saatiin kielteinen päätös Vaasan hallinto-oikeudesta. Päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei saatu päätöstä vuoden 2009 aikana. Osallistuttiin Suomen lintujen uhanalaisuutta arvioivan ympäristöministeriön alaisen lintutyöryhmän toimintaan. Uhanalaisuusarviointityö keskittyi vuodelle 2009. Vuoden lopussa työryhmä oli saanut valmiiksi ehdotuksen Suomen uhanalaisista linnuista. Uhanalaisuusarviointi julkaistaan loppuvuonna 2010. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien esiintymistä koskevien ns. faunististen havaintojen keruuta jatkettiin, ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot havainnoista. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuodelta 2007. Paikallisyhdistysten vastuuhenkilöt täydensivät aiempien vuosien puutteita noin 5000 yhteenvetotiedon osalta, ja aineisto parani vuoden aikana merkittävästi. Aineistoa käytettiin hyväksi myös lintujen uhanalaisuustarkastelutyössä. Osallistuttiin kuukkeli-yhteistoimintaverkoston toimintaan hankkeen ohjausryhmän kautta. Kuukkeliverkostohankkeessa toimitaan laajapohjaisesti kuukkelien elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi Etelä- ja Keski-Suomen tärkeimmillä jäljellä olevilla alueilla. Hankkeen tavoitteena on kuukkelin ja kuukkelimetsien lajiston ja uhanalaisten luontotyyppien suojelutason parantaminen hankealueilla. Kuukkelin suojelemiseksi on tarkoitus yhdistää pysyvän luonnonsuojelun ja uusia luonnonhoidon menetelmiä. Osallistuttiin maa- ja metsätalousministeriön vieraslajityöryhmän maaselkärankaiset-alaryhmän toimintaan. Työryhmä arvioi nykyisten vieraiden maaselkärankaislajien haittoja ja pyrkii arvioimaan 5

potentiaalisia uusia leviäjiä. Suomessa säännöllisesti tavattavista linnuista vieraslajeja ovat kuparisorsa, kesykyyhky, tiibetinhanhi ja fasaani. Toteutettiin valkoposkihanhien syyslaskenta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa 4. 6.9. Laskennassa todettiin Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskannaksi 14 200 yksilöä, joista yli puolet tavattiin pääkaupunkiseudulla. Osallistuttiin aktiivisesti merimetsoa koskevaan julkiseen keskusteluun oikaisemalla vääriä väittämiä ja epäluuloja. Tehtiin Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu merimetson vapaasta metsästystä Ahvenanmaan maakunnan alueella kesällä, syksyllä ja talvella. Merimetso ei ole lintudirektiivin liitteen II laji, minkä vuoksi sen kantojen rajoittamisen tai haittojen ehkäisemisen tulee tapahtua vain lintudirektiivissä hyväksytyin keinoin. Yleinen metsästys ei kuulu näihin hyväksyttyihin keinoihin. WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen, suojelussa. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista lajilistaa Suomessa havaituista lintulajeista. Komitea kokoontui kolme kertaa. Kokousasioita hoidettiin sähköpostilistan välityksellä. Komitea kehitti toimintaansa vuoden aikana mm. siirtymällä ilmoitusten sähköiseen käsittelyyn, uudistamalla havaintoilmoituslomakkeen ja sen täyttöohjeen sekä lisäämällä verkkosivuilleen sieltä vielä puuttuneet vanhat julkaistut RK-katsaukset. Vuoden aikana komitealle lähetettiin 197 havaintoilmoitusta. Yksityiskohtainen selostus RK:n toiminnasta löytyy vuosittain julkaistavasta raportista. Vuoden 2009 aikana julkaistiin vuoden 2008 raportti Linnut-vuosikirjassa. Metsähanhihankkeessa ei ollut toimintaa. Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa. Hankekoordinaattorina toimi Sami Timonen. BirdLife Suomen metsähanhityöryhmä lopetettiin vuoden vaihteessa toiminnan vähäisyyden vuoksi. BirdLife Suomen aloitteesta alkusyksyllä käynnistyi laaja julkinen keskustelu hämärässä metsästämisestä ja lajintuntemuskyvyn riittämättömyydestä metsästystilanteissa. Keskustelun innoittamana aloitettiin työ BirdLife Suomen metsästysstrategian päivittämiseksi ja julkistamiseksi. Osallistuttiin maa- ja metsätalousministeriön alaisen metsäkanalintutyöryhmän asiantuntijaryhmän toimintaan. Ryhmän tarkoituksena on toteuttaa kansallinen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma, joka on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2010 aikana. 2.3 Aluesuojelu ja -tutkimus Kansainvälisesti tärkeät lintualueet, IBA (Important Bird Area) hankkeessa, jatkettiin IBA-alueiden kartoituksia kymmenien vapaaehtoisten voimin. Yhteistyöhankkeessa tietoa keräsivät tai muuta apua antoivat myös Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Jäsenyhdistykset toimivat hankkeessa aktiivisesti alueellisten IBA-vastaavien työpanoksella ja toteuttamalla inventointeja alueellaan. Jatkettiin työtä IBA-alueiden valintaperuste- eli kriteerilajien suojelutavoitearvojen asettamiseksi kullekin kohteelle. Vuoden 2009 laskentojen jälkeen kaikilta Suomen IBA-alueilta oli saatu vähintään tyydyttävät linnustotiedot viime vuosilta. Tehtiin Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu lintudirektiivin 4.4.-artiklan soveltamisesta Suomessa. Kantelussa keskityttiin Espoon Suomenojan ja muiden tärkeiden suojelemattomien lintualueiden säilymisen varmistamisen riittämättömyyteen, jos kohteita ei ole otettu virallisesti mukaan suojelualueverkostoon. BirdLife International katsoi Suomenojan lintualueen ylittävän kansainvälisesti tärkeän lintualueen kriteerit, ja se sai IBA-statuksen alkuvuonna 2009. Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hankkeen osalta uusia tietoja ei kerätty aktiivisesti. FINIBAalueiden tärkeydestä muistutettiin päättäjiä mm. maakuntakaavaprosessien yhteydessä. Tehtiin yhteistyössä Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen kanssa olemassa oleviin aineistoihin perustunut selvitys maakunnallisesti arvokkaista lintualueista yhdistyksen toimialueella. Selvitys tehtiin helpottamaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan II vaiheen valmistelutyötä. II vaiheessa varmistetaan mm. luonnonarvojen säilyvyys. 6

Porin Yyterissä järjestettiin elokuussa uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostustalkoot osana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Kokemäenjoki-LIFE-hanketta, joka jatkuu heinäkuuhun 2011 asti, ja jossa BirdLife Suomi on yksi hankekumppaneista. Talkoojärjestelyissä oli mukana Porin Lintutieteellinen Yhdistys. Talkoisiin osallistui 20 henkilöä. Seurattiin Pallas Ylläksen IBA-alueella mahdollisesti toteutettavaa Pallas-hotellin laajennushanketta, ja oltiin valmiita toimimaan, mikäli lainmuutos tuotaisiin eduskunnan hyväksyttäväksi. Puolustettiin Kauhavan alajoen IBA-aluetta sitä uhkaavaa tienrakennushanketta vastaan yhdessä Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa. Lopullisia päätöksiä tien rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä ei tehty vuonna 2009. Osallistuttiin tuulivoimarakentamisen suunnitteluun neuvottelemalla alan keskeisten toimijoiden kanssa, jottei tuulivoimaa rakennettaisi linnustolle haitallisiin paikkoihin. Erityisesti korostettiin linnustollisesti huonosti tunnetuilla avomerialueilla muutonaikaisten linnustoselvitysten tekemistä, jotta linnustollisesti tärkeät ruokailualueet eivät menettäisi merkitystään voimaloiden häirintävaikutusten vuoksi. Korostettiin ennakoivan kokonaisvaltaisen selvityksen tekemistä, jotta tuulivoima-alueet voidaan jo ennen tarkempaa suunnittelua osoittaa kaavoituksella linnustollisesti vähäarvoisille alueilla. Ympäristöministeriölle tehtiin aloite koko maan avomerialueiden osalta tärkeiden lintujen ruokailupaikkojen selvittämiseksi esim. lentolaskentojen avulla. 2.4 Metsät ja luonnon monimuotoisuus Jatkettiin Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovien verkkosivujen ylläpitoa (www.etelasuomenmetsat.fi) yhteistyössä useiden muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Verkkosivujen tekemistä koordinoi BirdLife Suomi. Verkkosivujen tarkoituksena on toimia tietolähteenä ja positiivisena kampanjatyökaluna järjestöjen Etelä-Suomen metsiensuojelutyössä. Metsien ympäristösertifiointia edistävässä Suomen FSC-yhdistyksessä BirdLife Suomea edusti Keijo Savola. Suomen FSC-yhdistyksen toiminnassa uuden kansallisen FSC-standardin saamista pidetään tärkeänä, mutta eri osapuolten toisistaan poikkeavien näkemysten vuoksi uusi standardi ei juuri edistynyt vuonna 2009. Aloitettiin metsätaloustoimijoiden kanssa yhteistyö, jonka tavoitteena on petolintujen pesien säästäminen metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Osallistuttiin kansallisen suo- ja turvemaiden käytön strategiatyöryhmän toimintaan. BirdLife Suomen tavoitteena on työryhmätyön kautta saada parannettua soiden ja suolintujen suojelutilannetta. Osallistuttiin BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (ks. kohta 2.7). 2.5 Maatalous ja luonnon monimuotoisuus Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon yhdessä suojeluhenkilökunnan kanssa. Maataloustyö keskittyi kansallisesti ympäristötukeen ja sen kehittämiseen luonnon monimuotoisuuden kannalta paremmaksi. Tätä tavoitetta edistettiin tapaamisissa ja työryhmissä erilaisin aloittein ja ehdotuksin. Ympäristötukijärjestelmän muutosten valmisteluryhmän toimintaan osallistuttiin järjestöjen maatalouden ympäristöryhmän (Jämyrä) kautta. Ympäristötuen valmisteluryhmässä jatkettiin laitumien ja heinämaiden määrän kasvattamiseen tähtäävien tukitoimien edistämistä. Näiden määrän kasvattaminen olisi erittäin hyödyllistä taantuneiden maatalouslintujen kantojen parantamiseksi. Osallistuttiin maatalouden Ympäristö 2010 teemavuoden suunnitteluun maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä. Osana teemavuoden tiedotusmateriaaleja valmisteltiin hakemusta uusintapainosten tekemiseksi Viljelmien siipiveikot ja Oma maa mansikka -esitteistä. Tehtiin aktiivista yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän kanssa (ATF = Agriculture Task Force) (ks. kohta 2.7). 7

2.6 Muu suojelu ja tutkimus Jatkettiin toimintaa Ympäristöakatemian toiminnan edistämiseksi. Ympäristöakatemia on ympäristöjärjestöjen yhteistyöhanke (www.ymparistoakatemia.fi), jonka edistämiseksi on perustettu oma yhdistys Ympäristöareena ry. Ympäristöakatemian seuraavaksi seminaariaiheeksi on valittu Itämeri. Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin, ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin lintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä. Jatkettiin yhteiskunnallista keskustelua, ja tiedotettiin Trichomonas-loisen aiheuttamasta uhkasta viherpeipoille sekä lintujen ruokkijoiden toimenpiteistä loisen leviämisen estämiseksi. Osallistuttiin kolmanteen valtakunnalliseen lintuatlakseen. Ympäristöministeriön rahoittamaa hanketta koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo, ja hankkeessa ovat mukana BirdLife Suomi, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. BirdLife Suomi osallistui hankkeessa atlastoimikunnan ja ohjausryhmän toimintaan. Lisäksi BirdLife Suomen Tiira-lehteä ja sähköpostilistoja käytettiin hankkeesta tiedottamiseen. Hankkeen toteutus tapahtuu eläinmuseon atlastoimiston koordinoimana. Hankkeessa BirdLife Suomea edustivat vapaaehtoiset Risto Väisänen (lintuatlastoimikunta) ja Harri Högmander (lintuatlaksen ohjausryhmä). Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin verkkosivuilla ja osa Tiira-lehdessä. Osallistuttiin Lintuharrastajien rengastus- ja havaintoaineistojen hyödyntäminen linnuston seurannassa ja ympäristötutkimuksessa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kartoittaa ja tarvittaessa arkistoida harrastajien keräämiä lintuaineistoja, jotta niitä voitaisiin käyttää paremmin hyväksi tutkimuksessa. Osallistuttiin Maan ystävien koordinoimaan Polttava Kysymys -kampanjaan, jonka tavoitteena on saada Suomeen sitova ilmastolaki kasvihuonekaasupäästöjen suunnitelmalliseksi vähentämiseksi. Valmisteltiin vuonna 2010 pidettävää lintuja ja ympäristömuutosta käsittelevää symposiota. Loppuvuodesta päätettiin järjestää symposio yhdessä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa. Valmistelutyöstä vastasi tieteellinen toimikunta yhdessä henkilökunnan kanssa. 2.7 Kansainvälinen suojelutoiminta Osallistuttiin BirdLife Internationalin EU:n luonnonsuojeludirektiivien toimeenpanoa, soveltamista ja toimivuutta tarkastelevan työryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force, BHDTF) toimintaan. Työryhmä suunnittelee ja toteuttaa mm. strategioita, joilla vastataan yleisesti EU:ssa esiin nousevaan luonto- ja lintudirektiivin heikentämiseen. Työryhmän osalta toteutettiin myös Euroopan laajuinen tietojen keruu Natura-alueiden hoidon rahoitustarpeen vajauksesta EU:ssa, minkä tulokset julkaistiin joulukuussa 2009, sekä selvitys lintujen ja luonnonsuojelualueiden tilasta Euroopassa. Tämän kyselyn tulokset julkaistaan vuonna 2010. Työryhmä myös suunnitteli yhteiseurooppalaista tiedotuskampanjaa biodiversiteettivuodelle 2010. BirdLife Internationalin koordinoima Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa, johon BirdLife Suomi osallistui kommentoimalla aloitteita ja ehdotuksia. Työryhmässä on edustettuna useita Euroopan maita edustuksen pääpainon ollessa Keski- ja Itä-Euroopassa. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistustarve oli kansainvälisen maataloustyön painopistealueena. BirdLife teki pohjatyön uuteen ehdotukseen maatalouspolitiikan uudistamiseksi. Ehdotus esiteltiin useiden kansainvälisten järjestöjen yhteisehdotuksena, ja myös luomuviljelijöiden järjestö tuki ehdotusta. Osana maatalouspolitiikkatyötä tuotettiin seitsemän artikkelia maatalouspolitiikan uudistusta käsitteleville verkkosivuille (http://www.cap2020.ieep.eu/). 8

Suomesta toimitettiin esimerkkitapauksia BirdLifen EU:n laajuiseen maatalousraporttiin, jossa käsiteltiin sitä, miten tuetut toimenpiteet toimivat EU:n yleisten maatalouden ympäristötavoitteiden vastaisesti. Toukokuussa osallistuttiin komission tapaamiseen, jossa useat maatalouden intressitahot keskustelivat maataloustuista ja niiden tulevaisuudesta. Osallistuttiin lintujen maailmanlaajuiseen uhanalaisuustarkastelutyöhön Suomen näkökulmasta kiinnostavien lajien osalta. Lisäksi kommentoitiin BirdLife Internationalin laatimia suojelutasoltaan epäsuotuisien, mutta EU-alueella laillisesti metsästettävien lajien kansainvälisiä suojelusuunnitelmia. BirdLife Internationalille välitettiin tietoa lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista. EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa. Osallistuttiin Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. Suunniteltiin uuden kehitysyhteistyöhankkeen aloittamisesta säätiön ja jonkin kehitysmaan BirdLifen kanssa lähivuosina. Jatkettiin BirdLife Internationalin ja Etiopian BirdLifen (Ethiopian Wildlife and Natural History Society, EWNHS) kanssa Etiopian Bergan alueen kosteikkojen suojelun kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja alueen elintason sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Kohdealueella pesii maailmanlaajuisesti uhanalainen pilkkarääkkiäinen, jolla on koko maailmassa vain kolme tunnettua pesimäaluetta. Hanke päättyi vuoden 2009 aikana. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä ja tukijasta BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden US-dollarin sekä vapaaehtoista jäsenmaksua BirdLifen Euroopan toiminnalle 3 000 euroa. Jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojeluhankkeisiin. 2.8 Linnustonsuojeluklubi Linnustonsuojeluklubin tukijat tukevat BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki yhteensä 463 henkilöä. 2.9 Lintuihin kohdistuvat rikokset Kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle välitettiin tietoja linturikoksista Suomessa. Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi. 3. Lintuharrastuksen edistäminen 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Nuorisotoiminnan painopisteitä ohjaa toimintastrategia. Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan jäsenyhdistysten ja retkikummien kautta. Jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana noin 50 lapsille, nuorille ja perheille suunnattua tapahtumaa. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 121 henkilöä 25 jäsenyhdistyksessä. 9

Retkikummitoimintaa uudistettiin jonkin verran retkikummeille tehdyn kyselyn pohjalta, ja uudistustyö jatkuu myös ensi vuonna. Näkyvin uutuus on retkikummeille avattu oma verkkosivu osoitteessa www.birdlife.fi/retkikummi. Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehden välityksellä. Retkikummit järjestivät 387 retkeä ja tapahtumaa, joista 42 oli erityisesti suunnattu lapsille tai nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui noin 5615 henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli 1319. Toiminnan suosio on kasvussa, sillä sekä retki- että osallistujamäärät nousivat vuodesta 2008. Jäsenyhdistysten käyttöön oli saatavilla BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Lauri Tamminen Karstulasta, Suomenselän Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. 17-vuotias Tamminen harrastaa lintuja monipuolisesti, osallistuen mm. useisiin kartoituslaskentoihin. Lisäksi hän harrastaa lintujen valokuvaamista ja on usein mukana järjestämässä yhdistyksen tapahtumia. BirdLife Suomi järjesti viidennen Lasten lintupäivän 6. 7.6. Mukana oli ennätykselliset 55 joukkuetta ja 150 lasta 42 paikkakunnalta. Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. BirdLife Suomi osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämille 16 20-vuotiaille nuorille suunnatuille Ympäristötoimintapäiville 9. 11.10. Orivedellä. BirdLife Suomi oli yksi Suomen metsät ja ilmasto -työpajan järjestäjistä. Tapahtumaan toimitettiin myös esittelymateriaalia ja osallistujille järjestettiin linturetki. BirdLife Suomen edustajana ja retken vetäjänä toimi Johannes Hänninen Etelä- Savon Lintuharrastajat Oriolus ry:stä. Tapahtumaan osallistui toistasataa nuorta eri puolilta Suomea. Euroopan laajuinen lapsille ja nuorille suunnattu Spring Alive -kampanja jatkui neljättä vuotta. Hankkeessa seurataan verkkosivujen avulla neljän muuttolinnun kevätmuuton etenemistä Euroopassa (www.springalive.net). Hankkeesta tiedotettiin mm. Tiira-lehden lasten sivulla. Opettajien täydennyskoulutusmateriaali eli VESO-paketti oli saatavilla jäsenyhdistysten käyttöön. Tiira-lehden jokaisessa vuoden 2009 numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten omia juttuja, piirroksia ja lasten ottamia lintukuvia. 3.2 Tapahtumat Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin neljännen kerran valtakunnallinen Pihabongaustapahtuma. Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitettiin havainnot BirdLife Suomelle. Kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Tapahtumaan osallistui lähes 15 000 ihmistä noin 10 000 pihalla. Lintuja ilmoitettiin lähes puoli miljoonaa yksilöä. Jäsenyhdistykset järjestivät muutamilla paikkakunnilla myös Pihabongaukseen kannustavia yleisötilaisuuksia. Osallistujille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti sekä BirdLife Suomesta ja sen jäsenyhdistyksistä kertovaa materiaalia. 1156 pihabongaria tuki BirdLife Suomen toimintaa ostamalla tapahtumaa varten suunnitellun pihabongaripaketin (474 vuonna 2008, joista 206 jatkoi tukijana myös tänä vuonna). Pihabongaus on maan suurin lintuharrastustapahtuma. Tapahtumaa sponsoroivat Weilin+Göös sekä Suomen Lintuvaruste Oy. BirdLife Suomi järjesti 16. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 9.5. Ennätykselliset 292 joukkuetta ja 1297 lintuharrastajaa osallistui tapahtumaan, jossa havainnoitiin lintulajeja lintutorneista kahdeksan tunnin ajan. BirdLife Suomen joukkue (Heidi Bjöklund, Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso, Karno Mikkola, Matti Riihimäki, Pertti Uusivuori) kisaili Helsingin Viikissä ja havaitsi 90 lajia. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tapahtumaa sponsoroivat Kemira sekä Vahanen-yhtiöt. Valtakunnallisesta Lasten lintupäivästä kerrotaan kohdassa 3.1. 10

3.3 Sähköpostilista BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua Lintuverkko-sähköpostilistaa, jolla oli vuoden lopussa noin 1 700 tilaajaa. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli noin 1 300 tilaajaa. 3.4 Koulutustoiminta Jäsenyhdistysten puheenjohtajille suunniteltu puheenjohtajakansio, johon on koottu olennainen tieto jäsenyhdistysten ja BirdLife Suomen yhteistyöstä, jaettiin uusille puheenjohtajille, ja kansion sähköistä versiota ylläpidettiin BirdLife Suomen verkkosivuilla. Pihabongaus-tapahtumaa varten yhdistyksille annettiin vinkkejä tapahtuman paikallisesta hyödyntämisestä. Yhdistysvierailujen yhteydessä käytiin läpi ajankohtaisia asioita yhdistysten hallitusten kanssa ja pyrittiin auttamaan yhdistyksiä niiden kohtaamissa haasteissa ja ongelmissa. Yhteistyössä Skaftung Naturen sekä Visamixin kanssa järjestettiin 11 lintuaiheista maastokurssia. Jäsenyhdistykset järjestivät lisäksi yli 30 erilaista kurssia ja koulutustilaisuutta eri puolilla maata. 3.5 Muu lintuharrastuksen edistämistoiminta Järjestettiin perinteiset niittotalkoot Porin Yyterin kahlaajaniityllä Kokemäenjoen lintukosteikko LIFE - hankkeen puitteissa. Jäsenyhdistykset järjestivät lisäksi yli 40 muuta talkootapahtumaa, joissa jokaisella oli mahdollisuus antaa panoksensa lintujen suojelulle ja lintuharrastuksen edistämiselle. Tiira-lehteä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin 12 200 lehteä jaettiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi vuoden ensimmäinen numero lähetettiin kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (ks. kohta 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse ja sähköpostitse päivittäin. Omille verkkosivuille (www.birdlife.fi) on lisäksi koottu paljon lintuharrastukseen liittyvää tietoutta kaikkien kiinnostuneiden saataville (ks. kohta 5.5). 4. Järjestötoiminta 4.1 Toiminta Suomessa Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen jäsenhankintaan. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa kannustettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (ks. kohta 1.2). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset - lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana noin 520. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3.) ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumakalenteripalsta. Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. 11

Nurmijärven Kiljavalla järjestettiin 21.3. BirdLife Suomen ja Bongariliiton seminaari Linnut ja ilmastonmuutos. Lappeenrannassa järjestettiin 14.11. BirdLife Suomen ja Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen seminaari, jossa esiteltiin erilaisia erämaalintuja, tutkimustuloksia sekä valokuvia. Seminaariin osallistui yli 80 henkeä noin 20 yhdistyksestä. Seminaarin jälkeen vietettiin Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen 30-vuotisjuhlia. Neljälle jäsenyhdistykselle toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettävä yhdistysbanderolli, ja yhdelle yhdistykselle suunniteltiin uusia lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Jäsenrekisteripalvelua tarjottiin sitä haluaville yhdistyksille; palvelua käytti 17 jäsenyhdistystä. Järjestökoordinaattori, toiminnanjohtaja, suojeluasiantuntija, suojelu- ja tutkimusjohtaja sekä yksi hallituksen jäsen vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 12 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita. Syyskuussa järjestettiin suuri BirdLife-mielipidekysely, johon saivat vastata kaikki BirdLife Suomen kanssa tekemisissä olevat (jäsenet, tukijat, Tiira-palvelun käyttäjät, verkkosivujen vierailijat yms.). Verkkolomakkeella toimineeseen kyselyyn saatiin kuukaudessa 927 vastausta. Kyselyn tuloksia pyritään hyödyntämään tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa, ja kysely on tarkoitus toistaa vuosittain, jotta voidaan seurata toiminnan kehittymistä. 4.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelun kehittäminen ja ylläpito oli yksi vuoden päätavoitteista. Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille, ja se toimii internetissä osoitteessa www.tiira.fi. Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituina. Palvelussa voi selata havaintoja koko maasta, ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään enemmän ominaisuuksia kuin ei-jäsenillä. Kaikki jäsenyhdistykset käyttävät Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä. Lintutietopalvelua kehitti vuoden 2008 lopulla aloittanut uusi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Vuoden suurin kehitystyö oli joulukuussa Svenska kulturfondenin tuella julkaistu Tiiran ruotsinkielinen versio. Lisäksi merkittäviä askeleita olivat järjestelmän sisäiset, huomattavat suorituskyvyn tehostustoimet sekä uusi ominaisuus havainnoitsijan ja linnun sijainnin tarkkuuden ilmoittamiseksi. Vuoden lopussa Tiira-lintutietopalvelulla oli rekisteröityneitä käyttäjiä yli 11 000 (vuonna 2008 9 500), joista noin 4 300 (vuonna 2008 4 000) oli rekisteröitynyt BirdLife-jäsennumerolla. Tiiran verkkosivuilla käytiin 1,8 miljoonaa kertaa vuoden aikana (vuonna 2008 1,6 miljoonaa). Tiiraan kirjattiin vuoden aikana 992 000 havaintoa vuodelta 2009 (vuonna 2008 noin 920 000) sekä noin 106 000 ennen vuotta 2009 tehtyä havaintoa (vuonna 2008 noin 200 000). Vuoden lopussa Tiirassa oli lähes 4,9 miljoonaa havaintoa (vuonna 2008 lähes 3,8 miljoonaa). Yhdistysten Tiira-yhdistyskäyttäjille koottiin yhdistyskäyttäjäohje. Yhdistyskäyttäjiä ohjeistettiin myös sähköpostilistan välityksellä, ja kyselyihin vastattiin yhdistysvierailujen yhteydessä sekä puhelimitse ja sähköpostitse. Tiiraan liittyville kyselyille ja palautteille on käytössä Tiira-keskustelufoorumi. Foorumilla vastattiin palautteeseen ja kehitysehdotuksiin säännöllisesti. Tiiran ohjelmointityöstä vastasi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Suunnittelutyöstä vastasivat Tiiratoimikunta ja henkilökunta. 4.3 Kansainvälinen toiminta BirdLife Suomi toimi edellisvuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin henkilökunnan kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. 12

Maltalla 9. 10.11. järjestettyyn BirdLifen Euroopankokoukseen osallistui suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi. Kokouksessa käsiteltiin meneillään olevia ja tuleva hankkeita sekä arvioitiin Euroopan BirdLife-organisaation tilannetta. BirdLife haluaa korostaa ruohonjuuritason toimintaa ja sen tehokkuutta. BirdLife myös haluaisi kasvaa suurimmasta linnustonsuojelujärjestöstä suurimmaksi luonnonsuojelujärjestöksi, mikä ei tarkoita, että lintuihin liittyvää työtä vähennettäisiin, vaan näkökulmaa laajennetaan lintujen pysyessä ensisijaisina. Biodiversiteettivuoteen 2010 päätettiin panostaa. Lähivuosien tavoitteena on saada aikaiseksi EU:ssa hyvä 2020 biodiversiteettitavoite -paketti, jossa tavoiteltaisiin monimuotoisuuden kasvua, yhteisen maatalouspolitiikan saamista ympäristöystävälliseksi ja EUrahoituksen suuntaamista entistä enemmän biodiversiteetin suojeluun. BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin tukijoille ja lehden tilaajille. Suomen levikki oli 140 kappaletta. Kansainvälistä suojeluun liittyvää järjestötoimintaa on käsitelty kohdassa 2.7. 5. Tiedotustoiminta ja julkaisut 5.1 Linnut-lehti Tilattava aikakauslehti Linnut ilmestyi 44. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena on antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla. Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös retkikummeille, lintukurssien pitäjille, luontokeskuksiin ja näyttelyihin. Vuoden aikana jatkettiin myös mahdollisuutta tilata lehdestä näytenumero tekstiviestillä. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana. Painosmäärä oli keskimäärin 5000 kpl. Painopaikkana oli Erweko Oy Helsingissä. Päätoimittaja oli tiedottaja Lauri Hänninen, ja taittajana toimi Seppo Alanko. Lehteä vakituisesti avustavia toimittajia olivat Heidi Björklund, Margus Ellermaa, Reija Heinonen, Kari Kekki, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Mia Rönkä ja William Velmala. Lisäksi Airi Lamminmäki avusti toimitustyössä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin. 5.2 Tiira-lehti Tiira-jäsenlehden 14. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten kuulumisia, toimintaa ja tapahtumia, lintuharrastusaiheita sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua. Lehden painosmäärä oli keskimäärin 15 000 kpl. Painopaikkana oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Päätoimittaja oli Kirsi Peltonen, ja taittajana toimi Santtu Ahlman. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. 5.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi 12. kerran. 136 sivuisen kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajien seurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseuranta- sekä muista tutkimusraporteista. Kirjan toimitti Tapio Solonen ja taittoi Esa Lammi. Kirjan painosmäärä oli 2 100 kpl. Painopaikka oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 13

5.4 Ornis Fennica Vuonna 2009 Ornis Fennican toimituskuntaan kuuluivat päätoimittaja Matti Koivula, toimittajat Ian Henderson, Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Ilya Maclean ja Robert Thomson sekä tekninen toimittaja Johan Ulfvens. Lehti painettiin Graafiset Palvelut Oy:ssä Kuopiossa, ja se ilmestyi vuonna 2009 neljästi käsittäen 152 sivua, joilla oli 18 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia, kolme kirja-arvostelua ja yksi muistokirjoitus. Painosmäärä oli 700 kpl. Vuonna 2009 Ornis Fennicaan lähetettiin 72 käsikirjoitusta, joista 56:sta oli tehty päätös 25.1.2010 mennessä (32 hylättyä käsikirjoitusta ja 24 käsikirjoitukseen esitettiin muutoksia ennen hyväksymispäätöstä). Vuonna 2009 julkaistuista artikkeleista kolme oli hyväksytty painettavaksi edellisja loput kuluneena vuonna. Sarjan verkkosivujen uudistaminen saatiin päätökseen (www.ornisfennica.org), ja sivuille tuli uutuutena Early Online -osio, missä hyväksytyt, korjatut artikkelit näkyvät ennen varsinaista julkaisemista. Vuoden 2009 aikana tehtiin Ornis Fennican artikkelien julkaisusopimus Gale Groupin kanssa (http://www.gale.cengage.com/). Sarjan sitaatti-indeksi oli ISI Web of Sciencen mukaan vuoden 2009 lopussa 0,767. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan tuki Ornis Fennican julkaisemiselle oli 5 000 euroa. 5.5 BirdLife Suomen verkkosivut BirdLife Suomen verkkosivuja osoitteessa www.birdlife.fi päivitettiin säännöllisesti. Sivuilla vieraili keskimäärin noin 54 000 kävijää kuukaudessa, ja vuoden aikana kävijöitä oli noin 640 000, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2008. Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta ja Pekka J. Nikander. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti BirdLife Suomen henkilökunta. Sivujen yksi suosituimmista osioista on lintutilannekatsaus, joka säännöllisesti kertoo lintumaailman kuulumiset. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n verkkosivut. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Tiira-sivustosta tarkemmin kohdassa 4.2 ja Etelä-Suomen metsät -sivustosta kohdassa 2.4. 5.6 Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto antoi 39 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli erinomainen. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin noin 160 kertaa, joista radiohaastatteluja oli noin 30 ja tv-haastatteluita 13. Vuoden aikana jäsenyhdistyksiä tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistan välityksellä (ks. kohta 3.3). Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiira-järjestelmästä tiedotettiin Tiirafoorumilla, sähköpostilistoilla ja yhdistyskäyttäjien postilistalla. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 83 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi Petri Seppälä Sastamalasta ja varapuheenjohtajana Arto Kalliola Liedosta. Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 21.3. Nurmijärven Kiljavalle ja syyskokoukseen 14.11. Lappeenrantaan. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin mm. BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa valittiin jatkokaudelle 2010 2011 liittohallituksen 14

puheenjohtajaksi Aki Arkiomaa. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2009 2010 valittiin Markus Ahola, Johan Hassel, Markus Keskitalo ja Mika Roini. Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy (KHT Lauri Mäki) ja Aarne Ohtonen sekä varatilintarkastajina Timo Heiskari ja Jyrki Normaja. 6.2 Liittohallitus BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui kuusi kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): Nimi Asema kotipaikka osallistuminen Aki Arkiomaa puheenjohtaja Helsinki (6/6) Marko Vauhkonen varapuheenjohtaja Heinola (4/6) Markus Keskitalo sihteeri Kotka (4/6) Jukka Ihanus taloudenhoitaja Espoo (6/6) Hanna Aalto jäsen Parikkala (3/6) Heidi Björklund jäsen Espoo (5/6) Johan Hassel jäsen Kokkola (6/6) Panu Kunttu jäsen Kemiönsaari (4/6) Jari Kårlund jäsen Sauvo (6/6) Keijo Savola jäsen Helsinki (4/6) Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 127. 6.3 Toimikunnat Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa. 1. Suojelutoimikunta Margus Ellermaa, Esko Gustafsson, Harri Hölttä, Panu Kunttu (pj.), Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola- Roos, Heikki Pönkkä, Jouni Ruuskanen, Keijo Savola, Sami Timonen ja Marcus Walsh. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 2. Kuikkalintutyöryhmä Gavia Kalevi Eklöf, Jukka Kauppinen, Lasse Kosonen, Teemu Lehtiniemi, Pekka Lehtonen, Pertti Virta ja Jukka Virtanen. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 3. Nimistötoimikunta Heidi Björklund, Lauri Hänninen, Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki, Visa Rauste ja Risto A. Väisänen (pj.). Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta ei kokoontunut, mutta piti keskenään yhteyttä sähköpostitse. 4. Rariteettikomitea Tapio Aalto, Aleksi Lehikoinen (siht), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Visa Rauste (pj.), Kari Soilevaara ja William Velmala. Komitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot. Toimikunta toimi sähköpostitse ja kokoontui kolme kertaa. 5. Kurkityöryhmä 15

Juhani Rinne (pj.), Jouko Alhainen, Antti Karlin ja Pekka Mustakallio. Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. Kurkityöryhmä organisoi värirenkaiden hankinnan ja jakelun. Uusina renkaina kokeiltiin Juvasteen lukurenkaita. Kaikkiaan 66 kurkea saatiin rengastetuiksi. Kontrolleja tuli 161:stä eri kurjesta. Merkittäviä kontrollipaikkoja olivat Puola, Serbia ja Israel. Kurkityöryhmä toimi sähköpostitse ja kokoontui kerran. Toimikunnan jäsenet osallistuivat myös rengastajakokouksen kurkityöryhmään. 6. Tieteellinen toimikunta Matti Koivula, Toni Laaksonen, Esa Lammi, Aleksi Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Harto Lindén, Hannu Pietiläinen ja Jari Valkama. Toimikunnan tehtävänä on Ornis Fennican kehittäminen ja tieteellisen toiminnan koordinointi. Toimikunta ei kokoontunut, mutta käsitteli asioita sähköpostitse. 7. Tiira-toimikunta Sampo Kunttu, Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso, Antti J. Lind, Tero Linjama, Panu Muhli, Esa Partanen, Tuomo Pihlaja, Inka Plit, Kalle Rainio, Matti Riihimäki ja Peter Uppstu. Toimikunta vastasi Tiira-lintutietopalvelun suunnittelusta ja kehitystyön priorisoinnista. Toimikunta hoiti asioita sähköpostitse ja kokoontui kolme kertaa. 8. IBA-ohjausryhmä Antti Below, Margus Ellermaa, Esa Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola-Roos ja Risto A. Väisänen. Ryhmä ohjaa IBA-kartoitushankkeen toteutusta. Ryhmä ei kokoontunut. Vuoden 2009 aikana lopetettiin johtoryhmä, kehittämistyöryhmä ja metsähanhityöryhmä. Uutena työryhmänä aloitti Kuikkalintutyöryhmä Gavia. 6.4. BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset Jäsenyydet: 1. Aikakauslehtien Liitto ry 2. Suomen FSC -yhdistys 3. Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö 4. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen 5. Suomen ympäristökasvatuksen seura ry 6. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta 7. Veronmaksajain Keskusliitto ry 8. Ympäristöareena ry Henkilökunta edusti BirdLife Suomea. Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö): 1. Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä JÄMYRÄ (Teemu Lehtiniemi, Irina Herzon) 2. Kansallinen suo- ja turvemaiden käytön strategiatyöryhmä (Keijo Savola) 3. Kiljuhanhityöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 4. Kuukkeli yhteistoimintaverkosto hankkeen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 5. Lintuatlaksen ohjausryhmä (Harri Högmander) 6. Lintuatlastoimikunta (Risto Väisänen) 7. Lintutyöryhmä (UHEKS) (Teemu Lehtiniemi) 8. Maatalouden ympäristöteemavuosi 2010 ohjausryhmä (Irina Herzon, Teemu Lehtiniemi) 16

9. Maataloushankkeiden ympäristöseurantaohjelma (Irina Herzon) 10. Metsähallituksen petolinturyhmä (Teemu Lehtiniemi, Margus Ellermaa) 11. Metsäkanalintutyöryhmän asiantuntijaryhmä (Teemu Lehtiniemi) 12. Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 13. Sääksisäätiö (Arto Kalliola) 14. Vieraslajit, maaselkärankaisryhmä (Teemu Lehtiniemi) 15. Ympäristöakatemia (Marcus Walsh) 16. Lintuharrastajien rengastus- ja havaintoaineistojen hyödyntäminen linnuston seurannassa ja ympäristötutkimuksessa tutkimuksen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) Kansainväliset edustukset: 1. BirdLife International (Teemu Lehtiniemi) 2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi) 3. Forest Stewardship Council (FSC) (Keijo Savola) 4. Forest Task Force (FTF) (Margus Ellermaa) 5. Agriculture Task Force (ATF) (Irina Herzon) 6. Birds and Habitats Directives Task Force (BHDTF) (Teemu Lehtiniemi) 7. Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt olivat suojelu- ja tutkimusjohtaja, vt. toiminnanjohtajana 9.3.2009 saakka Teemu Lehtiniemi, toiminnanjohtaja Matti Riihimäki (9.3. alkaen) järjestökoordinaattori Inka Plit (1.4. alkaen), tiedottaja Lauri Hänninen, hallintosihteeri Kirsi Peltonen, taloussihteeri Merja Taiminen- Vähätalo, ohjelmistoasiantuntijana Antti J. Lind ja osa-aikaisena ohjelmistosuunnittelijana Sampo Kunttu. Suojeluasiantuntija Margus Ellermaa oli virkavapaalla 1.5. alkaen. BirdLife Suomen toimistolla suoritti siviilipalvelustaan Mika Lahdelma (1.8. asti) ja Johannes Hänninen (1.7. alkaen). BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä (Annankatu 29 A 16). BirdLife Suomen tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n arkisto. 8. Talous BirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, ympäristöministeriön yleisavustus, muu julkinen projektirahoitus, mainostulot, linnustonsuojeluklubin ja pihabongareiden tukimaksut sekä lahjoitukset. Toimintavuoden lopussa tilikauden ylijäämä oli 4196,01 euroa. 8.1 Jäsenmaksut ja lahjoitukset Jäsenyhdistysten jäsenmaksu oli 11 euroa per jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Muita merkittäviä tulolähteitä olivat linnustonsuojeluklubin tukimaksut, pihabongareiden tukimaksut ja lahjoitukset. BirdLife Suomella oli verohallituksen myöntämä vähennyskelpoisen lahjoituksen saajan asema, jolloin yhteisöt voivat vähentää tekemänsä lahjoituksen omassa verotuksessaan. 8.2 Valtionavut Opetusministeriön yleisavustus oli 60 000 euroa. Ympäristöministeriöltä saatiin yleisavustusta ympäristöjärjestötoimintaan 27 000 euroa. 17

8.3 Hankkeet Tärkeiden lintualueiden kartoituksia tukivat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ekokem Oy Ab, Helsingin Vesi, Joutsen Finland Oy, Karttakeskus, Kultasointu, Vision Hunters ja Suomen Lintuvaruste Oy. Tornien taisto -tapahtumaa sponsoroivat Kemira Oyj, Vahanen Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja All Optics Finland Oy. Havaintosivupalvelua myytiin Metsähallitukselle ja eräille kunnille. Yhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujen linnunlaulusoittoäänien ja taustakuvien välittämistä ja tekstiviestipalveluiden tarjoamista. Jatkettiin yhteistyötä lintukuvaajien Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo kanssa Lintukuva.fi-verkkosivuilla. 9. Suomen Lintuvaruste Oy BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa. Yhtiö lahjoitti BirdLife Suomelle 10 000 euroa tieteellistä toimintaa varten. BirdLife Suomen edustajana yhtiön hallituksessa toimivat Aki Arkiomaa ja Jukka Ihanus. Muut hallituksen jäsenet olivat Juhani Kairamo ja Jouni Lamminmäki. Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä (Koetilantie 1). 18