Joko-tai vai sekäettä?

Joko-tai vai sekäettä? Linjoja opiskelun ja työn vuoropuheluun Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat

Sisällys 1. Johdanto 1 2. Opiskeluaikainen työnteko 1 Työura alkaa jo ennen valmistumista, ja koulutus on osa työuraa 1 Opiskelijoille taattava mahdollisuus lepoon ja palautumiseen 1 Korkeakoulujen tulee tarjota nykyistä monimuotoisempia suoritusmahdollisuuksia 2 3. Osaamisen päivittäminen on olennainen osa työuraa 2 Alanvaihdon mahdollisuus tulee turvata läpi elämän 2 Osaamisen päivittäminen kuuluu jokaiselle 2 Opinto-ohjelmat tehtävä osaamisperustaisiksi 2 4. Opinto- ja työelämäohjausta tarvitaan kaikissa vaiheissa 3 Ohjaus toisella asteella takaa onnistuneet koulutusvalinnat 3 Ohjaus korkea-asteella luo pohjan mielekkäälle työuralle 3 Uraohjausta tarvitaan valmistumisen jälkeenkin 3 5. Korkeakoulujen ja työelämän välisestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki 3 Tutkimuksesta yhteiseksi hyödyksi 3 Toimiva yhteistyö palvelee myös julkista sektoria 4 Opiskelijoille käytännön hyötyä työelämäyhteistyöstä 4

1 (4) 1. Johdanto OECD:n Education at a glance -raportin (2013) mukaan suomalaisen yhteiskunnan haaste on saada nuoret siirtymään entistä nopeammin koulutuksesta työelämään. Liian usein ainoana ratkaisuna tähän haasteeseen esitetään, että opiskeluaikoja on lyhennettävä rajaamalla opintoaikoja ja käyttämällä opintotukea taloudellisena peukaloruuvina. Vain harvoin huomioidaan, että noin 60 % opiskelijoista tekee työtä opintojensa ohella, ja että opiskelijat muodostavat jopa 11 % koko maamme työvoimasta. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus:n Opiskelijabarometri 2012 (2013) mukaan suurimmat syyt opintojen hidastumiseen ovat työssäkäynti, heikko motivaatio, joustamattomat kurssiaikataulut sekä opintojen työläys. Akavan opiskelijoiden mielestä ratkaisu työurien pidentämiseen ei piile nopeassa putkitutkinnossa, vaan opiskelun ja työn joustavassa yhteensovittamisessa - parhaimmillaan läpi koko elämän. Opintoja voi sujuvoittaa esimerkiksi kehittämällä joustavia etä- ja verkkoopiskelumahdollisuuksia sekä luomalla osa-aikaisen opiskelijan status.. Näin taataan myös opiskelijalle oikeus lepoon ja palautumiseen, ja ehkäistään uupumuksesta johtuvien opiskelu- ja työkyvyttömyysjaksojen syntymistä. Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja ylläpitääkseen kansainvälistä kilpailukykyään, ja monilla mittareilla Suomi on koulutuksellisesti maailman kärkimaita, ja ylittänyt jo asetetut tavoitteet ikäluokkien koulutusmäärissä. Kuitenkin jatkuvasti puhutaan siitä, miten hakijasuma korkeakouluihin tulee purkaa aloituspaikkoja lisäämällä. Opiskelijamääristä päätettäessä tulee ottaa huomioon ja ennakoida koko maan työvoimatarve, eikä vain kouluttaa lisää ihmisiä aloille, joilla tutkinnon kustannukset ovat matalimmat. Opiskelijoiden tulee voida luottaa siihen, että heille riittää koulutusta vastaavaa työtä heidän omalta alaltaan. Valtio ei kuitenkaan ole yksin vastuussa, vaan myös korkeakoulujen tulee tehdä osansa opiskelijoiden ja työnantajien saattamisessa yhteen, esimerkiksi kehittämällä alumnitoimintaa sekä yhteistyötä ympäröivän elinkeinoelämän kanssa. Tällä linjapaperilla Akavan opiskelijat haluavat esittää vaihtoehtoja nykyiselle joko- tai keskustelulle, ja tuoda esiin sitä, miten kaikki hyötyvät uusista, joustavammista tavoista sovittaa yhteen opiskelu ja työnteko kaikissa elämänvaiheissa. 2. Opiskeluaikainen työnteko Työura alkaa jo ennen valmistumista, ja koulutus on osa työuraa Opiskelijoiden työnteko ja sen positiivinen vaikutus laadullisessa työllistymisessä on tunnustettava. Opinto-ohjaus tulee muuttaa opinto- ja työelämäohjaukseksi. Koulutuksessa ja opintosuunnitelmissa tulee huomioida työnteko osana opintojen jaksottamista ja osaamisen kehittämistä. Työnantajan tulee mahdollistaa opiskelu, ja opiskelijoille tulisi tarjota mahdollisuus joustaviin työaikoihin. Harjoittelu ja vapaaehtoistyö tulee tunnistaa osaksi osaamisen kehittämistä ja nähdä tärkeänä osana työkokemusta. Työkokemus lisää työelämätietoutta ja taitoja, jotka auttavat välttämään työelämän sudenkuoppia myöhemmin elämässä. Opiskelijoille taattava mahdollisuus lepoon ja palautumiseen Opintotuki harvoin riittää elämiseen sellaisenaan. Liian jäykät opintosuunnitelmat ja opintojaksojen läsnäolopakko kuitenkin vaikeuttavat osa-aikaista työntekoa. Ongelmana usein on, että työnantaja tai korkeakoulu eivät kumpikaan halua joustaa vaatimuksistaan, jolloin opiskelija joutuu tinkimään omasta levosta ja jaksamisestaan. Opiskelijoille tuleekin varmistaa mahdollisuus opiskelukyvyn ja -motivaation ylläpitämiseen lukuvuoden aikana loppuun palamisen välttämiseksi. Korkeakoulun tulee tukea opiskelijoita opiskelukyvyn ylläpitämisessä sekä turvata opiskelijoille riittävän laajat terveys- ja tukipalvelut. Erityisesti psyykkisissä sai-

2 (4) rauksissa opiskelu ja rutiinit voisivat olla hyvä keino kuntoutumisessa, minkä vuoksi sairauspäivärahalla tulisi voida opiskella osa-aikaisesti. Korkeakoulujen tulee tarjota nykyistä monimuotoisempia suoritusmahdollisuuksia Opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuuksia monimuotoisesti, omaan oppimistyyliin ja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Myös opintoaikaa pidentävä osa-aikainen opiskelu tulee olla mahdollista. Etäopiskelun tulee olla laadukasta ja entistä joustavampaa, jotta osa-aikainen opiskelu voidaan suorittaa. Opetuksen laatu pitää taata etäopiskelusta huolimatta ja etäopiskelun sovittaminen muuhun elämään tulee olla nykyistä helpompaa. Etä- ja verkko-opinnoissa tulee olla mahdollisuus osallistuja lähiopiskeluun. Opiskelun muotojen tulee olla työtavoiltaan monipuolisempia. 3. Osaamisen päivittäminen on olennainen osa työuraa Alanvaihdon mahdollisuus tulee turvata läpi elämän Valmistumisen jälkeistä maailmaa ei voi ennustaa, joten on tärkeää, että jo opiskeluaikana opiskelijalla on mahdollisuus kehittyä itseohjautuvaksi oppijaksi. Oman osaamisen kehittämiseen kannustavat opetusmenetelmät otettava käyttöön koulutuksen kaikilla asteilla. Tämä mahdollistaa parhaat mahdolliset edellytykset jatkokouluttautumiseen ja mahdolliseen alanvaihtoon myöhemmin työelämässä ja auttaa luomaan motivaatiota elinikäiseen oppimiseen. Syyt vaihtaa alaa liittyvät liian usein työelämätietoisuuden puutteeseen tai työelämässä koettuihin ongelmiin, jotka voivat liittyä työn saatavuuteen, työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Riittävän osaamisen ja elinikäisen oppimisen varmistamiseksi kehitetään täydennyskoulutusta muuttamalla rahoitus kysyntälähtöiseksi. Tällä varmistetaan kaikkien yksilöiden mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. Osaamisen päivittäminen kuuluu jokaiselle Tutkintoon johtava koulutus antaa pohjan osaamiselle, mutta tarve ja jopa velvollisuus itsensä kehittämiseen ei pääty tutkintotodistuksen saamiseen. Valmistumisen jälkeen osaamista tulee päivittää erikoistumis- ja täydennyskoulutuksilla., joilla vastataan oman alueen osaamisen tarpeeseen. Poikkitieteellisiä päivityspaketteja tulee tarjota kaikilla koulutusasteilla. Jotta osaamisen päivittäminen olisi aidosti mahdollista, tulee aikuiskoulutustukea saada nykyistä pidemmälle ajanjaksolle ja lyhyemmänkin työhistorian perusteella. Nykyisellään ansiotulot vaikuttavat liian voimakkaasti aikuiskoulutustuen suuruuteen, joten tuen tulisi olla paremmin yhteen sovitettavissa muihin etuuksiin ja palkkatuloihin. Opinto-ohjelmat tehtävä osaamisperustaisiksi Aikuisopiskelijoille tarjottava tutkintoon johtava koulutus tulee järjestää opiskelijan aiempaa osaamista vastaavaksi ja AHOT tulee ottaa käyttöön jokaiseen korkeakouluun. Tämä edellyttää, että opinto-ohjelmat ja tutkintovaatimukset rakennetaan osaamisperustaisiksi. Koulutustarjonnan liikkuvuudella sekä etäopiskelulla turvataan osaaminen kaikilla paikkakunnilla. Korkeakoulujen tulee lähtökohtaisesti tarjota opintoja erityisesti niillä alueilla, joilla on tarve tietynlaiselle osaamiselle.

3 (4) Muuttuva työelämä tarvitsee asiantuntijoita ja moniosaajia, jotka viihtyvät työssään ja haluavat kehittää sitä. Kaikki sivistys on arvokasta, eikä opiskelu mene hukkaan. Sisäänottomääriä tulee peilata yhteiskunnan rakenteeseen ja työmarkkinoiden tarpeeseen. Maisteriohjelmat ja YAMK-opinnot on tuotava paremmin tarjolle alanvaihtotilanteessa, sillä aina ei ole tarpeellista suorittaa alempaa korkeakoulututkintoa uudelleen vaikka ala vaihtuisikin. 4. Opinto- ja työelämäohjausta tarvitaan kaikissa vaiheissa Ohjaus toisella asteella takaa onnistuneet koulutusvalinnat Onnistuneet koulutusvalinnat tuottavat jaksamista ja hyvinvointia niin korkea-asteen opinnoissa kuin myöhemmin työelämässäkin. Korkeakoulujen, opetuksen ja työelämän kannalta taas on keskeisintä saada pätevimmät ja motivoituneimmat osaajat valikoitua. Tämän vuoksi pitkäjänteiseen opinto-ohjauksen tulee jatkua läpi koulutusasteiden, ja erityisesti henkilökohtaiseen ohjaukseen tarvitaan lisää resursseja. Ohjausta ja ohjaajia tarvitaan nykyistä enemmän, ja opettajilla tulee olla valmiudet tukea opiskelijoita opintojen ja uran suunnittelussa. Myös muiden tukiverkostojen tulee tietää ohjauksesta ja työelämästä. Ihmisille on tarjottava mahdollisuus vaihtaa koulutusalaa. Pakkohaku korkeakouluihin on nuoren kannalta ongelmallista, erityisesti mikäli korkeakoulut päätyvät rajoittamaan muun ensimmäisen korkeakoulupaikkansa vastaanottavien määrää. Korkeakouluopintoihin pääsyn onkin oltava oikeudenmukaista iästä riippumatta, ja opiskelupaikan siirtoon liittyvät väylät on tehtävä läpinäkyviksi ja joustaviksi. Ohjaus korkea-asteella luo pohjan mielekkäälle työuralle Opinto- ja työelämäohjauksessa tulee painottaa opiskelijan oman osaamisen ja tavoitteiden tunnistamista. Valmistumisen jälkeisen työllistymisensä epävarmaksi kokevat opiskelevat pidempään, minkä vuoksi urasuunnittelu, työnhaku, työelämätaidot ja työelämätietous tulee kuulua jokaiseen tutkintoon. Työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja tulisi integroida opetukseen esimerkiksi työelämälähtöisten työskentelytapojen muodossa. Korkeakoulujen tulee pystyä takaamaan harjoittelupaikka tai muu työelämäjakso jokaiselle opiskelijalle, esimerkiksi kehittämällä suhteita alueen työnantajiin. Mentorointiohjelmia on kehitettävä yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Korkeakoulujen tulee ottaa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeet huomioon oman koulutustarjontansa kehittämisessä. Uraohjausta tarvitaan valmistumisen jälkeenkin Muuttuneet työmarkkinat tarkoittavat lisääntyviä työttömyysjaksoja (between jobs) työuran aikana, kun harva enää tekee vuosikymmenten uraa samassa työpaikassa. Niinpä myös työelämän eri vaiheissa oleville tulee tarjota helposti tavoitettava väylä hankkia uraohjausta. Yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa tulisi toteuttaa monialaisia, työelämän tarpeet huomioivia mentorointi- ja uudelleenkouluttautumisohjelmia. Korkeakoulujen ja työvoimaviranomaisten yhteistyötä tulee tiivistää ja turvata korkeasti koulutetuille suunnattujen työvoimapalveluiden saatavuus ja laatu. 5. Korkeakoulujen ja työelämän välisestä yhteistyöstä hyötyvät kaikki Tutkimuksesta yhteiseksi hyödyksi Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksilla on toisiaan tukeva rooli tiedon tuottamisessa, soveltamisessa ja arvioinnissa. Korkeakoulutusten tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä ja niiden kilpailukykyä tulee edistää. Julkisessa keskustelussa tuodaan usein esille sitä, että erityisesti yliopistojen tuottamaa uutta tietoa on hankala soveltaa yhteiskunnan käytäntöihin.

4 (4) Tiivistämällä ja edistämällä korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä sekä vuoropuhelua, saadaan tuotettu tieto hyödynnettyä yhteiskunnassa paremmin. Toimiva yhteistyö palvelee myös julkista sektoria Julkinen sektori hyötyisi nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa, erityisesti hallinnon ja palvelusuunnittelun osalta. Korkeakoulujen tuottamaa tutkimustietoa tulee hyödyntää aiempaa tehokkaammin julkisen hallinnon prosesseissa sekä valmisteluvaiheissa. Korkeakoulut ovat avainasemassa palveluiden alueellisen saatavuuden edistämisessä. Korkeakoulujen ja julkisen sektorin yhteistyö parantaa myös alueellista kilpailukykyä. Opiskelijoille käytännön hyötyä työelämäyhteistyöstä On koko yhteiskunnan etu, jos opiskelijat valmistuvat työelämää tuntevina. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö esimerkiksi harjoittelujen, opinnäytetöiden sekä oppimislähtöisten kehittämisprojektien kautta luo elävää dialogia elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välille, ja hyödyttää niin oppilaitosta, opiskelijoita, yrityksiä kuin yhteiskuntaakin. Alumnitoiminta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia solmia arvokkaita verkostoja työelämään jo opiskeluaikana, ja alumnien puolestaan ylläpitää yhteyksiä tiedemaailmaan. Ammattiliittojen ja korkeakoulujen on tehtävä yhteistyötä alumnitoiminnassa, jonka tavoitteena on ammatillisesti ja valtakunnallisesti kattavat alumnipankit ja -verkostot.