Proleko? 2/04 Tuotantotalouden Kilta Prodekon aikakauslehti
2 Proleko? 1/04
Pääkirjoitus Puoli kuuta peipposesta... Mikä on yksi opiskelijoiden suurimmista ahdistuksista keväällä? Onko se huonosti edennyt matematiikan kurssi vaiko se harkkatyö, joka piti palauttaa jo viikko sitten? Eipä juuri. Entä rahareikien suuri määrä ja pankkitilin saldon pienuus? Läheltä liippaa. Kyseessä on kesätöiden haku. Itse lähdin liikkeelle helmikuun lopuilla - aikaisessa vaiheessa, ja toisaalta aivan liian myöhään - ja hain kaikkiin tavallisiin alan paikkoihin. Ei tärpännyt. Jatkoin soittamalla edellisvuoden kesätöihin. Ai me luultiin, että sä et haluaisi tänne enää, nyt kun olet saanut opiskelupaikan, sieltä vastattiin. Paniikki, josta seurasi kaikkien mahdollisten suhteiden hyväksikäyttö sekä hakemuksen lähettäminen minne nyt ikinä keksinkään. Hetken jo luulin, että jäisin työttömäksi, kun yhtäkkiä huhtikuun puolivälissä alkoi tapahtua. Melkein joka päivä jostain soitettiin, kiinnostaisiko kesätyöt. Kuopion kalatukku tahtoi minut fileeraamaan kaloja Citymarketin edustalle. Otaniemen Alepa kyseli, haluaisinko kassaneidiksi. Loppujen lopuksi päädyin pesulaan, jonne en edes muista lähettäneeni hakemusta. Eräs tuttavani on ottanut vastakkaisen strategian kesätyöhakuun. Hän on edellisvuosina stressannut töistä koko kevään ajan, ja joka vuosi työt ovat irronneet jonkin Hesarin pikkuilmoituksen avulla yhdellä puhelinsoitolla, joka on loppunut sanoihin: Pääsetkö jo huomenna? Tänä vuonna hän on sanojensa mukaan oppinut läksynsä. Ei kesätöiden hakua ennen kesää, riuskalle miehelle kun kumminkin löytyy aina töitä raksalta. Suhteellisen moni fuksi ei ole saanut ollenkaan töitä. Ohjelmoinnin peruskurssi, tietotekniikan työkurssi, todennäköisyyslaskenta ja pari ruotsin kurssia tarjotaan kaikki kesällä, joten miksei kuluttaa kesää valmistumista edistäen? Joku on jopa sanonut, ettei halua ollenkaan töitä, koska kesä on kivempi viettää rannalla. Harvinaisen totta. Minuakin älkaa pikkuhiljaa ahdistamaan kesälomani pituus, yksi viikko. Taitaapi olla, että palaan syksyllä enemmän kuin mielelläni letkeän akateemisen vapauden pariin. Miten ikinä kesäsi vietätkään, nauti siitä, ja nähdään taas syksyllä! Jenni Stenman PS. Seuraava numero ilmestyy alkusyksystä. Sitä ennen voit lähettää palautetta osoitteeseen jstenman@cc.hut.fi. 3
Proleko? 1/04 Julkaisija Tuotantotalouden kilta Prodeko Päätoimittaja Jenni Stenman Toimittajat Carlos Canto Anni Kauranen Anne-Mari Laiho Marja Ollila Olli Pakarinen Heidi Sivula Kuvat ja kuvitus Olof Hoverfält Heidi Sivula Prodekon kuva-arkisto Taitto Heidi Sivula Kannessa Laura Virkki Seuraava numero syksyllä 2004 Painopaikka Otamedia, Espoo Painos 400kpl Pääkirjoitus Puoli kuuta peipposesta... 3 Hallituskuulumiset 5 Times 2004 6 Prodeko jäynäsi 8 Proleko?n Kesän Menopaketti 10 Prolelaiffi 14 Töissä TeliaSonerassa 15 Pakina A qualitative improvement framework for solving emerging issues in Finland a newspaper study 16 How does culture affect business in Mexico? 18 Vesiviikon meininkejä 20 Ruokatorstai Kesäinen herkku 23 Kolumni Kesäheilaportfolioanalyysi 24 Miksi, Pirkka? 25 Edarikuulumisia 26 Uusi Prolelaiffi 26 Prodeko vs. Laszlo 28 4
Hallituskuulumiset Prodekon hallitus on tätä lukiessasi toiminut jo melkein puolet toimikaudestaan. Grillibileet lähestyvät hallitustakin uhkaavaa vauhtia. Hallituksen toiminta toisella vuosineljänneksellä on keskittynyt tulevan toiminnan suunnitteluun, mutta tulosvaroitusta emme kuitenkaan anna. Nimittäin tätä kirjoitettaessa on päätetty, että hallitus ottaa jakamattoman vastuun wappusitsien ruuan viileydestä. Seuraava voimamme ponnistus lieneekin, wapun ohella, grillibileet. Grillibileissä on tänä vuonna ohjelmassa mukavan yhdessäolon lisäksi tanssia ja ehkäpä jokin palkintokin luovutetaan. Tuloksekasta toimintaa on ollut myös yrityssuhdesektorilla. Voinkin ilokseni paljastaa, että Prodeko Networkin uusin jäsen on Suomen Posti. Posti voidaan luokitella yhdeksi johtavista logistiikka-alan yrityksistä, joten mielenkiintoista yhteistyötä on odotettavissa. Mainitsemisen arvoista lienee vielä yritys puolustaa Otaniemen jäynämestaruutta. Tänä vuonna Prodeko on mukana jälleen kahden joukkueen voimin. Fuksien tiimin lisäksi hallituskin päätti iskeä. Jäynämme kohdistuikin kehenkä muuhun kuin rakkaaseen naapuriimme AS:n. Jäynän likaisista yksityiskohdista vuodetaan julkisuuteen jäynien esittelytilaisuudessa. Lopuksi voitaneen todeta, että suosittelemme jäynäämistä kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Koska wappukin on jo takanapäin, toivotan kaikille hyvää ja rentouttavaa kesää! Pekka Helkiö Prodekon sihteeri 5
Times 2004 Prodekon edustajat osallistuivat tänä keväänä jo yhdettätoista kertaa järjestettävään TIMES-case kilpailuun. Hyvin menestyneessä joukkueessa kilpailivat Michael Falck, Maija Hellman, Mikko Rönkkö ja Mailiina Turanlahti. TIMES on hauska ja opettavainen kokemus, jollaisen soisi mielellään jokaiselle opiskelijalle. Moneltakin kannalta katsottuna kilpailu oli nimittäin tähänastisen opiskeluajan paras juttu. TIMESin tarkoituksena on neljässä tunnissa tutustua jonkun yrityksen tilanteeseen liittyvään materiaaliin ja ratkoa ongelma, joka saattaa liittyä esimerkiksi yritysstrategiaan, logistiikkaan, tuoteportfolion hallintaan, markkinointiin tai muuhun yritystoiminnan osa-alueeseen. Ratkaisusta valmistellaan kahdenkymmenen minuutin kalvoesitys, jonka jälkeen yritysten ja professorikunnan edustajista muodostuvalla tuomaristolla on mahdollisuus kysyä siihen liittyviä kysymyksiä kymmenen minuutin ajan. Menestymiseen tarvitaan siis teknillistaloudellista osaamista, nopeaa tilanteen hahmottamiskykyä, esiintymistaitoja ja tiivistä tiimityöskentelyä. Ennen finaaliin osallistumista joukkueen täytyy voittaa sekä omassa korkeakoulussa käytävä paikalliskarsinta että semifinaali, jossa kilpailee 5-10 eri yliopiston joukkuetta. Casejen määrä kasvaa joka vaiheessa. Omassa paikalliskarsinnassamme Otaniemessä ratkaistiin yksi case, kun taas semifinaalissa caseja ja siten myös kilpailupäiviä oli kaksi ja finaalissa kolme. Alkukarsintojen laajuus vaihtelee kuitenkin paljon eri koulujen välillä. Voitettuamme oman paikalliskarsintamme Otaniemessä aloimme harjoitella semifinaalia varten. Ratkoimme vanhoja caseja niin edellisten vuosien voittajajoukkueiden, Teknillisen Korkeakoulun yritysstrategian professorin Tomi Laamasen kuin Helsingin kauppakorkeakoulun case-vastaavan Anna Gasiorowskankin johdolla. Lisäksi harjoitusohjelmaamme kuului eri toimialoihin tutustumista ja vanhojen esitysten läpikäyntiä. Semifinaalimme järjestettiin Saksan Bremenissä, jossa jouduimme osoittamaan taitomme sekä tehtaan layoutin että sähköyhtiön laajenemisstrategian suunnittelussa. Molemmat caset olivat haastavia, ja olimme iloisia kuullessamme että olimme ratkoneet ne paremmin kuin mikään muu joukkue. Finaali Hampurissa odotti! Finaalia varten pääsimme harjoittelemaan caseratkontaa yritysten johdolla. Vierailimme Nokialla ja McKinseyllä, jotka molemmat olivat arvokas apu valmistautumisessamme. Harjoittelun myötä kehityimmekin selvästi sekä ratkaisu- että esiintymistaidoissamme. Harjoittelun määrä vaihtelee hieman vuosittain. Tänä vuonna koimme saaneemme ehkä hieman liian vähän valmennusta, sillä omat aikataulumme olivat kevään aikana täynnä myös muita aktiviteetteja. Finaali koostui kolmesta casesta, jotka olivat Philipsin, paikallisen korkeakoulun sekä konsulttitoimisto Roland Bergerin laatimia. Casejen ongelmat liittyivät puolijohdeteollisuuteen, Ikean kansainvälistymisstrategiaan sekä öljyn jakeluun Euroopassa. Sijoituimme ensimmäisessä casessa toisiksi ja toisessa neljänsiksi. Voitot olivat menneet eri joukkueille, ja ennen viimeistä kilpailupäivää 6
olimme yhä kokonaiskilpailun voitossa kiinni. Kolmas case osoittautui vaikeaksi, ja joukkueiden välinen järjestys muotoutui kokonaan uudelleen. Sijoituksemme sekä tässä casessa että koko kilpailussa oli toinen. Lund vei kilpailun voiton, ja kolmanneksi sijoittui Linköpingin joukkue. Ruotsalaisten vahvuutena oli meitä selkeästi parempi esiintymistaito. Casen ratkaisussa ei nimittäin ole olennaista oikeaan ratkaisuun päätyminen, vaan se miten vahvasti ja loogisesti asiansa esittää. Varsinkin loppupuolella kilpailua aloimme huomata pääsevämme huomattavan suurella tarkkuudella malliratkaisuun, siis yleensä toteutuksessa olleeseen strategiaan, mutta usein tämän selittäminen oli hankalaa. Haasteellisten casejen ratkominen tiukassa aikataulussa ja ratkaisun esittäminen ovat tehokkaita tapoja oppia tiimityöskentelyä, kehittää ongelmanratkaisu- ja esiintymistaitoja, lisätä stressinsietokykyä ja harjoitella aikapaineen alla toimimista. TIMESissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään kilpailusta ja caseista: se tarjoaa myös mahdollisuuden tavata muita opiskelijoita ja yritysten edustajia eri puolilta Eurooppaa, tutustua uusiin kaupunkeihin ja vierailla kiinnostavissa yrityksissä. Erityisen mielenkiintoisia olivat vierailut Philipsin puolijohdetehtaalle Hampurissa sekä Lufthansa Technikille, jossa tutustuimme lentokoneiden huoltoja korjaustoimintaan. Varsinkin finaalissa käytännön järjestelyt toimivat loistavasti ja sponssirahaa oli mukana melkein liiaksi asti. TIMES-kokemus oli monella tapaa ainutlaatuinen. Voimmekin lämpimästi suositella muille tuotantotalouden opiskelijoille osallistumista ensi syksynä pidettäviin alkukarsintoihin Otaniemessä. Ja mikäli joku haluaa jo alkukarsintaan preppausapua, kannattaa tulla nykimään hihasta alkusyksystä. TIMESin hienoutta ei tajua ellei ole osallistunut, harjoitellut sekä edustanut kouluaan ulkomailla. Näin jälkikäteen katsoen joukkueemme olisi varmasti tämän tajuessaan harjoitellut jo alkukarsintaa varten. Ensi vuonna TIMES muuttuu hieman. Viimeisessä ESTIEMin CM:ssä päätettiin, että kilpailua hallitsevia skandinaaveja halutaan finaaliin aikaisempaa pienempi määrä. Tästä syystä jatkossa järjestetäänkin Skandinavian oma aluekarsinta, ja ainoastaan kilpailussa edellisenä vuonna kolmen parhaan joukkoon sijoittuneiden koulujen edustajat pääsevät reissaamaan pidemmälle Eurooppaan. Tämä sääntömuutos johtui kilpailun Saksassa ja Keski-Euroopassa toimivan pääsponsorin pyynnöstä. Suuret kiitokset joukkueemme tukijoille, Tekniikan Akateemisten Liitolle ja McKinsey & Companylle, jotka tekivät kilpailumatkamme mahdolliseksi. Mikko Rönkkö 7
Prodeko jäynäsi Järjestyksessään 17. Otaniemen Jäynäkilpailussa nähtiin tänä vuonna peräti kaksi prodekolaisten ideoimaa ja toteuttamaa jäynää. Kilpailun voittajaksi selvisi joukkue Pro Jaeynae, jonka jäynä kohdistui ASkiin eli kiltiksen naapurissa sijaitsevaan ASkillan vastaavaan tilaan. Jäynän ideana oli, paitsi jäynätä naapuria, myös kiinnittää huomiota käynnissäolevaan TKK:n hallintorakenneuudistukseen. Uudistuksen tavoitteena on vähentää osastojen määrää, joka tässä tapauksessa oli tulkittu tarkoittavan automaatio- ja systeemitekniikan osaston sekä siten myös killan lakkauttamista. Tästä johtuen ASki suljettiin ja tilat muutettiin TUTA-talon henkilökunnan saniteettitiloiksi. Seinässä olikin kiinnittämistä: listoja, tankoja, nippusiteitä... Käytännössä jäynä oli toteutettu pakkaamalla ASki muuttokuntoon ja asentamalla oven sisäpuolelle käytävään irtoseinä, joka esti pääsyn killan tiloihin vessoja lukuunottamatta. Killan viimeistä tiedotusta varten oli AS:n virallinen ilmoitustaulu siirretty tähän irtoseinään ja varustettu asianmukaisilla TKK:n, TKY:n, AS-killan ja Prodekon tiedotteilla. Jäynää viimeistellessä joukkue jäi kiinni eräälle Askivahdille, jonka kiinnostus oli herännyt ASkicamin peittämisestä. Onneksi koko jäynä ei paljastunut, ja mies lupasi olla pilaamatta aamun yllätystä. Kelpo saniteettitilat! ;) Maanantaina 19.4. kouluun tullessaan ASteekkarit eivät olleet pelkästään mielissään. Seinän murtamisen jälkeen havaitun ASkin tuhon korjaamiseen arvioitiin kuluvan useita päiviä, ja tavaroiden rikkoutumista ja korvausvelvollisuuksia spekuloitiin. 8
Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, sillä heti puolen päivän jälkeen paikalle saapui jäynäjoukkue, joka purki jäynän reilussa tunnisssa. Päivän loppuun mennessä olivat kaikki herneet haihtuneet nenistä, ja tapauksesta jäi kaikille loppujen lopuksi hyvä mieli. Proaktiivit adressia keräämässä Proaktiivit toteutti hieman toisenlaisen jäynän. Tämä kansanliike oli huolestunut Tapiolan uimahallin remontista ja samalla suoritettavasta kloorin poistosta sekä siihen käytettävästä haitallisesta NabLA-menetelmästä. Täm ä menetelmä sublimoi kloorin ilmaan niin, että se olisi haitaksi erityisesti lapsille ja lemmikkieläimille. Estääkseen menetelmän käytön Proaktiivit ry keräsi Tapiolan keskustassa adressia asiansa puolesta. Kaiken kaikkiaan tämäkin jäynä meni hyvin ja hauskuutti sekä tekijöitään että kohdeyleisöä. Kokonaisuudessaan kisaan osallistuminen oli molemmille joukkuille hauska kokemus. Palkintona voitosta oli muutama eväskori, joista riitti hyvin koko joukkueelle ja joilla wappu lähtti hyvin käyntiin, sekä tietenkin paikka edustamaan Otaniemeä syksyllä järjestettävässä valtakunnallisessa jäynäkilpailussa, jonka palkinto jää toivottavasti vielä seuraavaksikin vuodeksi kiltiksen koristukseksi. Vastaiskua odotellessa, Pro Jaeynae Lisää tietoa näistäkin jäynistä löytyy osoitteesta www.teekkarijayna.info ASkin sulkeminen (tai tuho ) sai aikaan runsasta IRC-keskustelua. Ohessa esimerkkejä kommenteista. -> <AS kilta> odotamme siivoojia <AS kilta> prodeko vois muuttaa nimensä vaikka engeliks <ASki> jos haluaa nähdä kun prodekolaiset tekee OIKEAA työtä kannattaa tulla nyt ASkiin <mmux> on se hyvä, että edes kerran elämässään <opa_> se taitaa olla semmonen once in a lifetime kokemus :) <Juha^^> haahah tuota askia <Juha^^> missä se kirjahylly on <Juha^^> ja toinen tietokone Ja kamat paikoilleen... <Juha^^> voin miettiä askivahtia nurkassa kyyhöttämässä askin tuhon jäljiltä =) <Arkturus> Erkki: soita Puuha-Pete - Paikat remonttiin 9
Proleko?n Kesän Menopaketti Kotiteollisuus Kunnon kesään kuuluu kunnon rockfestarit. Perinteinen opiskelijan kesäongelma jos olen töissä, ei ole aikaa, ja jos en ole, ei ole rahaa ei päde festareihin, sillä niitä varten ei edes aina tarvitse matkustaa kauas. Merkitse karttaan oma kesätyöpaikkasi tai muu sijaintisi, ja tsekkaa läheiset festarit. Jos intoa riittää, niin oheen on myös laskettu matkalipun hinta Otaniemestä vähän kauemmas. 1. Down by the Laituri 9.-13.6. Turun kaupunkifestari pyörii tänä vuonna lähinnä Aurajoen varressa. Mikään muu ei sitten olekaan varmaa. Provinssirock Ks. paikat kartalta s. 13! 2. Provinssirock 18.-20.6. Suomen suurimmat ja legendaarisimmat festarit sijoittuvat Seinäjoelle, ja tänä vuonna siellä esiintyvät kaikki. Ulkomailta saapuvat esimerkiksi David Bowie, Scissor Sisters, Black Eyed Peas, AIR, The Hives ja Groove Armada. Kotimaisia bändejä on HIMistä Timo Rautiaiseen ja The Crashista Don Johnson s Big Bandiin. Mitä maksaa? 3pv-lippu 72 e, la-su 59 e, yksittäiset päivät 34-46 e. Miten sinne pääsee? Rockjunalla! 34 e menopaluu. IC:llä opiskelijat viisi euroa kalliimmalla. 4. Raumanmeren juhannus 24.-27.6. 3. Party Planet 24.-26.6. Kouvolan juhannusfestarit varsinkin sinkuille, sillä tänä vuonna festarialueella on erityinen sinkkuteltta. Matti Nykäsen lisäksi esiintyjälistalle ovat kiilanneet ainakin Lordi, Apulanta, Disco, Killer ja Redrama. Mitä maksaa? Ei tiedossa. Miten sinne pääsee? Opiskelijoiden menopaluu junalla 25 e. Hiekkarantafestarit Raumalla juhannuksen aikoihin, jossa ulkomaisia esiintyjiä ei näy, mutta suomipopin ja -rockin vanhoja partoja sitäkin enemmän. Yö, Mamba, Dingo, Neljä Ruusua, Kotiteollisuus Uudempaakin esiintyjäkaartia näkyy Maija Vilkkumaan, Kwanin ja Apulannan muodossa. Mitä maksaa? 3pv-lippu 76 e, 2pv-lippu 71 e, yksittäiset päivät 33-37 e. Miten sinne pääsee? Bussilla suoraan Raumalle tai junalla Kokemäelle ja sieltä bussilla. Opiskelijoille noin 30 euroa menopaluu. 10
5. Nummirock 25.-26.6. Nurmijärven juhannusta viettämään saapuvat metallikansan lisäksi amerikkalainen Morbid Angel ja ruotsalainen Katatonia. Kotimaisia esiintyjiä ovat Stratovarius, Kotiteollisuus, Timo Rautiainen, Charon, Thunderstone ja Rotten Sound. Mitä maksaa? 2pv-lippu 55 e, yksittäiset päivät 45 e. Miten sinne pääsee? Bussilla opiskelijan menopaluu 11 e. 6. Ruisrock 10.-11.7. Turun Ruissalon keskellä-kesää-festarit tänä vuonna raskaampaan tyyliin, ja esiintyjäkaartiin on ilmoittautunut ulkomailta ainakin Motörhead, Turbonegro ja Von Bondies. Paikalla on myös koko kotimainen kaarti mukaan lukien Nightwish, The Rasmus ja Eläkeläiset, joiden ainoa Suomen keikka Ruisrock on. Timo Rautiainen 7. Tammerfest 14.-18.7. Tampereen kaupunkifestarit, jossa pääkeikat 16.-17.7. Esiintyjäkaarti kotimaista, mm. CMX, Maija Vilkkumaa ja Mokoma. Mitä maksaa? Pe-la-lippu 35 e, vain pe tai la 20 e. Muut päivät ilmaisia. Miten sinne pääsee? Opiskelijoilta 20 e menopaluu Tampereelle junalla. 8. Ilosaarirock 16.-18.7. Mitä maksaa? 2pv-lippu 65 e, yksittäiset päivät 40 e. Miten sinne pääsee? Turkuun ja sieltä eteenpäin bussilla, noin 20 e menopaluu. Joensuu tarjoaa kotimaista ja ulkomaista esiintyjää Ilosaaressa. Ulkomaisia esiintyjiä ovat mm. Cradle of Filth, Danko Jones ja Nasum, kun taas kotimaisia on Jukka Pojasta Mariskaan ja Quintessencistä Viikatteeseen. Mitä maksaa? 45 e. Miten sinne pääsee? Junalla opiskelijoiden menopaluu 50 e, autolla varmaan halvempi. Maija Vilkkumaa 9. Tuska 16.-18.7. Ainoat kunnon Helsingin keskustafestarit. Jos vihaat metallia, kannattaa pysyä pois Helsingistä tänä viikonloppuna, sillä Kaisaniemessä pauhaavat ainakin ulkomaiset Dio, In Flames, Fear Factory ja Death Angel. Kotimaisista paikalla ovat Nightwish, Sonata Arctica, Diablo, Ensiferum, Impaled Nazarene ja Chaosbreed. Mitä maksaa? 3pv-lippu 65 e, yksittäiset päivät 30 e. 11
10. Pori Jazz 17.-25.7. Tänä vuonna Pori Jazz keskittyy ihan jazzin lisäksi mustaan rytmimusiikkiin, ja todisteena tästä on mm. Alicia Keys. Todennäköisesti luvassa auringonpaistetta ja letkeää kesämeininkiä. Mitä maksaa? Eri konserteille eri hinta, tsekkaa netistä: porijazz.fi Miten sinne pääsee? Junalla opiskelijoiden menopaluu 30 e. Apulanta 11. Qstock 23.-24.7. PMMP 12. Ankkarock 31.7.-1.8. Vantaan rockfestarit täyttävät 15 vuotta ja siinä samassa tuovat ulkomailta Suomeen esiintymään ainakin Bloodhound Gangin ja The Cardigansin. Kotimaisista esiintyjistä paikalla ovat mm. The Rasmus, Zén Cafe, Egotrippi, Jonna Tervomaa ja The Flaming Sideburns. Mitä maksaa? Molemmat päivät 70 e, la 35 e, su 50 e. Miten sinne pääsee? Seutujunalla. Woodstock á la Oulu eli Kuusisaaren festarit, joissa esiintyjiä laidasta laitaan. Ulkomailta The Sewergrooves, kotimaasta mm. Sentenced, Suburban Tribe, PMMP, Moonsorrow ja Kemopetrol. Mitä maksaa? Ei vielä tiedossa. Miten sinne pääsee? Junalla opiskelijoiden menopaluu 60 e, autolla varmaan halvempi. Egotrippi 13. Rockcock 30.-31.7. Kuopiolainen rokkikukko, joka järjestetään toista kertaa ja on omien sanojensa mukaan uusiutunut. Mukana vähemmän kotimaisia joka-festarin-kiertäjiä ja enemmän pikkubändejä, joita ei välttämättä kaikkialla näe. Timo Rautiaisen lisäksi Klamydia, Tik Tak, Kauko Röyhkä, Entwine ja Ripsipiirakka. Mitä maksaa? Ei vielä tiedossa. Miten sinne pääsee? Junalla opiskelijoiden menopaluu 46 e. Autolla n 60 e, joten kimppakyyti kannattaa. 14. Koneisto 13.-15.8. Helsinkiläiset konemusiikkifestarit, jossa yleensä esiintynyt kansainvälisiäkin huippunimiä. Yleensä järjestetty öisin Kaapelitehtaalla ja päivisin Hietsun rannalla. Yleensä, sillä tämän vuoden festareista ei vielä tietoa. Ankkarock 12
Eivätkö perinteiset festarit kiinnosta? Kokeile jotain erikoisempaa! 15. Sauna Open Air 11.(-12.)6. Tampereella järjestettävät periaatteessa yhden päivän mutta kumminkin kahden päivän metallifestarit after partyt jatkuvat vielä seuraavana päivänä. Esiintyjinä mm. Nightwish, Children of Bodom, Finntroll, Helloween ja Lordi. Mitä maksaa? 30 e + perjantain after party 12 e + lauantain after party 25 e. 16. Savonlinnan Oopperajuhlat 9.7.-7.8. Savonlinna tarjoaa jälleen kerran oopperaelämyksiä, ja tällä kertaa vuorossa ovat Lentävä hollantilainen, Turandot, Hoffmanin kertomukset sekä uskokaa tai älkää Koirien Kalevala. Mitä maksaa? 30-185 e paikasta ja esityksestä riippuen. Nightwish 17. Finncon/Animecon 6.-11.7. Jyväskylässä järjestettävä Pohjoismaiden suurin science fiction ja fantasia tapahtuma, jossa voit bileiden lisäksi lähteä larppaamaan, kuunnella seminaareja, katsoa leffoja ja törsätä rahaa kaikkeen, mikä näyttää kivalta, mutta josta et jälkeenpäin tiedä, miksi sen ostit. Mitä maksaa? Ei mitään, tapahtuma on ilmainen. 18. Tangomarkkinat 7.-11.7. Ihmisvirrat suuntaavat Seinäjoelle kahdesti kesässä: Provinssiin ja Tangomarkkinoille. Jos tykkäät musiikin kuuntelemisen sijasta oikeasti tanssia, lähde katsomaan, ketkä valitaan tämän vuoden tangokuninkaallisiksi. Mitä maksaa? Vaihtelevasti. 19. Assembly 5.-8.8. Nörtit raahaavat tietokoneensa Hartwall Areenalle, ja bittivirta Suomeen kaksinkertaistuu viikonlopuksi. Luvassa compojen ja peliturnausten lisäksi myös teknobileitä. Mitä maksaa? 65 e konepaikka, 35 e pelkkä sisäänpääsy. 20. PipeFest 6.-8.8. Pohjoismaiden ainoat hiphop-festarit sijoittuvat Vuokatin rinteille, esiintyjinä mm. Mariska, Ritarikunta, Steen1, Liisanpuisto, Elastinen ja Jurassikki. Koonnut Jenni Stenman Mitä maksaa? 45 e. 13
Prolelaiffi Tällaista tällä kertaa. Muistuuko vapputunnelmat mieleen...?;) Kiitokset vastanneille! Prodekolainen: Enää en oo pfukssi! Tuomo: Saamarin tunarit! Masse: Ei mitään armoa; uudet fuksipisteet vaan hakuun! Havis Amanda: Taas on yksi fuksi laittanut lakin liian aikaisin päähän. Prodekolainen: Sää kaaasvoit neiiitoo kauunoinen... Poliisi 1: Sama juttu joka vuosi. Tuollakin yks hoilaa sepalus auki. Poliisi 2: Toista se oli mun nuoruudessa poliisiopistossa, käytiin vaan salilla. Halutko koittaa mun hauista? Havis Amanda: Taas miestä viedään. Se oli kyllä ihan kiva... Prodekolainen: Juhuu, enemmän vauhtia!! Poliisi 1: Ei kai me tuota asemalle asti raahata? Poliisi 2: Otetaan talteen vaan. Tässä on uusi jäsen meidän Village People kokoonpanoon. Havis Amanda: Mitä mä hatulla teen? Mä tarvin vaatteet. Prodekolainen: Klaa-ara vaappen... Poliisi 1: Se puhui jotain aseista. Eli oli potentiaalisesti vaarallinen yhteiskunnalle. Poliisi 2: Hyvä että sinä osaat ruotsia, meilläpäin kun ei ruotsia puhuta. Havis Amanda: Onneksi teekkarihuumori kestää pienet vastoinkäymiset... Prodekolainen: You know, kato, massi on massii! Poliisi 1: Tämä on se tyyppi, joka häiriköi perjantai-iltaisin töllössäkin. Poliisi 2: Linnassahan se asui ja sinne se kuuluukin. Havis Amanda: Voih kun saisin tuon Villen omakseni...ja sen kahisevat. Prodekolainen: Sinä kaunis tyttö. Minulla olisi Julkkua tarjolla. Poliisi 1: Pitää kirjoittaa raportti säilöönotosta. Onko tämä Pohjois- vai Etelä-Esplanadi? Poliisi 2: En tiedä. Raahataan tyyppi Kauppatorille, niin ei tarvitse pohtia. Havis Amanda: Hih! Skumppapullosi loppu kelpaisi paremmin, kun viluttaa ilman vaatteita. Prodekolainen: Teillä on jätkät v***n kuivat haalarit, mistä te ootte?! Poliisi 1: Tää on taas sieltä TTK:lta vai mikä se nyt on? Poliisi 2: Emmä niinku tajuu, dumpataan samaan kasaan noiden muiden kanssa... Havis Amanda: Valot päälle, taas valuu hyvät kuoharit maahan... 14
Töissä TeliaSonerassa Nimi: Mona Weck Ikä: 26 Tehtävänimike: Business Analyst Koulutus: DI, TKK/Tuotantotalous, 2001, International Business Linkage Program Sonerassa/TeliaSonera Finlandissa: vuodesta 2001 alkaen Harrastukset: Ulkoilu, matkailu Miten tulit Soneraan, nykyiseen TeliaSoneraan? Diplomityöni valmistusvaiheessa aloin ottaa aktiivisesti yhteyttä eri yrityksiin. Valitsin Soneran, koska työ konsernistrategiayksikössä houkutteli minua eniten. Mitä teet työksesi? Teen markkina- ja kilpailuanalyysejä TeliaSoneran johdon tarpeisiin. Tärkeimpiä yhteistyötahojani ovat muut liiketoiminnan kehityksen parissa työskentelevät teliasonerelaiset ja ulkoiset yhteyteni eri markkinatutkimuslaitoksiin. Mikä nykyisessä työssäsi on parasta? Mikä taas vaativinta? Parasta on töiden laaja-alaisuus sekä mahdollisuus itse vaikuttaa paljon niiden sisältöön. Vaativinta on ymmärtää syvällisesti eri liiketoimintojemme kehitystä, kun itse katsoo asioita hyvin pitkälti helikopteri -perspektiiivistä. Millä tavoin TeliaSonera tukee Sinua ammattiosaamisen kehittämisessä? Olen käynyt läpi sisäisen koulutuskurssin ensimmäisenä vuoden aikana ja sen jälkeen itse työ on kehittänyt hyvin ammattiosaamista. TeliaSonerasta on löytynyt myös kannustusta ja tukea siihen, että suoritan jatko-opintoja TKK:n Tuotantotalouden osastolla töiden ohessa. Miten kansainvälisyys näkyy Sinun työssäsi? Entä oletko opiskellut tai työskennellyt ulkomailla? Kaikki kirjalliset esitykset teen englanniksi, joka on TeliaSoneran konsernikieli. Lisäksi olen säännöllisesti yhteyksissä kollegoihini TeliaSoneran eri maaorganisaatioista ja osallistun kansainvälisiin alan konferensseihin ja seminaareihin. Opiskeluaikana olin kv-harjoittelussa Ruotsissa, Kanadassa ja Brasiliassa sekä opiskelin yhden lukukauden Ruotsissa, Chalmersin Teknillisessä korkeakoulussa. Millainen työpaikka TeliaSonera Finland on? Monipuolinen sekä jatkuvasti kehittyvä. Miksi valitsit aikanaan sen koulutusohjelman, josta valmistuit? Olin kiinnostunut opiskelemaan kansainvälisessä porukassa ja osallistumaan laadukkaille erillisille kursseille (mm. Business Law, Target-Based Presentation Skills, Accounting Principles), joita vain IBLP tarjosi. Mitä asioita opiskeluistasi olet parhaiten voinut hyödyntää työelämässä? Eri kurssien harjoitustyöt tukivat konkreettisesti tätä työtä, koska niissä oppi koostamaan ja esittämään olennaiset asiat laajasta materiaalista. Tietysti myös Tuotantotalouden eri liiketoiminnan osa-alueita käsittelevät kurssit sekä Tietoliikenneohjelmistojen sivuaine loivat hyvän perustiedon nykytyöhöni. Entä mikä on paras tai hauskin muistosi opiskeluajalta? Niitä on todella monia, mutta ehkäpä hauskin muisto on jäänyt Chalmersista (Göteborgista), kun yhden viikon ajan kokosimme porukalla Cortegevaunua vappuparaatiin! Terveisesi nykyisille prodekolaisille? Nauttikaa opiskeluajasta - kannattaa osallistua opiskelijatoimintaan! 15
Pakina A qualitative improvement framework for solving emerging issues in Finland a newspaper study Emerging trends Luettuani pitkään Suomen arvovaltaisimpia lehtiä, Kauppalehteä, Tekniikka&Taloutta ja erityisesti TEK:in jäsenlehteä, on mieleeni piirtynyt selkeä kuva Suomen nykytilanteesta, ja etenkin siitä mitä tulisi tehdä, jotta maamme kasvavat ongelmat saataisiin hallintaan. Ensinnäkin, näivettyvän taloutemme ainoa veturi, Nokia, on pahoissa vaikeuksissa. Tai mitäs väliä sillä oikeastaan on, veturiksi siitä ei liene kuin enintään Kiinalle, johon väistämättä kaikki Suomen työpaikat siirtyvät. Voitte kuvitella kuinka vauhdilla strategiset suunnittelutehtävät heilahtavat keltanokille ei aikaakaan, kun indonesialaiset lapset tekevät juuri niitä nelikenttiä joita me tutalaiset olisimme voineet parin vuoden päästä olla tekemässä. Lähempänäkin on mustia pilviä joita tarkempinäköiset voinevat katsoa kiikarilla Ullanlinnasta. Virolaiset, tuo aiemmin lähinnä viinastaan ja Suomessa käyneistä keikkatyöläisistään tunnettu naapurikansamme tulee tarjoamaan kovan vastuksen meille valtion veroikeen alla työskenteleville. Luultavasti jo lähivuosina joudumme muuttamaan omien töidemme perässä etelänaapuriin. Näitä todellisia uhkakuvia maalaillessa ei voi kun pysähtyä miettimään, mitä pieni mutta sisukas Suomi voi tehdä, jottei elintasomme laskisi keskimääräisen virolaisen, saati sitten kiinalaisen, tasolle. Esitän seuraavaksi alussa mainittuun lähdemateriaaliin pohjautuen, ns. frameworkin maamme ongelmien ratkaisuun. Proposed solution Työllisyysasteen nosto Suomen nykyinen politiikka, etenkin veropolitiikka, on omiaan estämään yritysten työllistämishaluja. Työvoimaa ei mm. saa riittävän halvalla, tai siitä pitää maksaa valtiolle liikaa. Vähätuloisten suosiminen korotuksissa ja progressiivinen verotus ovat erityisiä piikkejä yritysten lihassa. Minimipalkkojen lasku tai poisto kokonaan lienevät ainoat vaihtoehdot. Lisäksi työttömyystukea tulisi laskea, jotta kotonaan tietokonepelejä pelaavat entiset telakkatyöntekijät saataisiin edes nälän voimalla työllistymään. Yrittäjyys Yrittäjyyttä tulisi kannustaa merkittävästi enemmän. Mm. korkea marginaalivero ja pääomaverotus vähentävät huippukoulutettujen osaajien haluja ryhtyä yrittäjiksi. Molempia tulisi selkeästi alentaa, jotta luotaisiin kannustimia uusien yritysten perustamiselle. On siis selvää, että tuloerojen kasvattaminen on elinehto sille, että Suomessa säilyy muutakin kuin EU-tuettua maataloutta. 16
Huippuosaamisen pito maassa Matalien palkkojen takia Suomen ainoa kilpailuvaltti, TEK:in jäsenet, muuttavat laumoittain ulkomaille. Ainakin 20% maamme osaajista on harkinnut muuttoa ulkomaille, eikä tähän lasketa oikeasti muuttaneita. Epävirallisten tietojen mukaan lähes 50% on kuvitellut muuttavansa ulkomaille, ja huikeat 90% ajatellut muuttavansa ulkomaille. Jos marginaaliveron laskun jälkeenkin trendi jatkuu, voidaan joutua käyttämään voimakeinoja. Opetusmäärärahat Jotta huippuosaaminen olisi Suomen kilpailuvaltti myös tulevaisuudessa, on aivovuodon pysäyttämisen lisäksi aivosyöttö turvattava. Monissa viimeisimmissä tutkimuksissa useat yliopistot ovat sijoittuneet TKK:ta paremmille sijoille, mm. vihatut länsinaapurimme. Arvokkaat amerikkalaiset yksityisyliopistot kansoittavat kärkisijoja näissä tutkimuksissa, joissa mittarina käytetään mm. näkyvyyttä eri alojen merkittävimmissä amerikkalaisissa julkaisuissa. Tämän takia myös Suomen julkisen koulutuksen määrärahoja on lisättävä. Myös opintotukea tulisi korottaa, jotta mahdollisimman monella on varaa opiskella mahdollisimman pitkään näissä huippulaitoksissa. Paikallinen sopiminen Ammattiliittojen, etenkin työntekijäliittojen, ylivalta Suomessa on tuonut meidät tähän huonoon jamaan missä nyt olemme. Nuo joustamattomat kehityksen jarrumiehet, joskus myös naiset, yrittävät parhaansa mukaan pitää kiinni valtansa rippeistä. Pitkään puhuttu paikallinen sopiminen (mm. palkoista) parantaisi maamme kilpailukykyä huomattavasti. Todellisille osaajille voitaisiin maksaa käypää palkkaa. Suurin osa varmaan saisi nykyistä parempaa palkkaa ja paremmat etuudet, jos asioista sovittaisiin paikallisesti. Ja niiden harvojen osalta, jotka joutuisivat tekemään pieniä myönnytyksiä työajoissa tai minimipalkoissa, voidaan todeta, että juuri joustavuuden kasvattaminen ja tuloerojen kasvun salliminen ovat avaimia Suomen menestykseen. Työvoiman liikkuvuus Muutoinkin työvoiman liikkuvuutta tulisi parantaa. Nykyiset Suomen kommunistisilta ajoilta jäänteenä olleet sosiaalilainsäädännön pykälät varmistavat sen, ettei edes työntekijöitä tarvitsevan yrityksen kannata niitä palkata. Yritä siinä sitten kasvaa ilman työntekijöitä. Suhdanneherkkien alojen työntekijät ovat laskusuhdanteen aikana kuin täit voitontekokoneiston hammasrattaissa. Yrittäjyyttä helpottaisi merkittävästi jos voitaisiin palkata kun tarvitaan, ja antaa sitten kenkää tarvittaessa ilman turhaa byrokratiaa, kuten YTneuvotteluja. Conclusions Niin, ja marginaaliveroa olisi laskettava. Nollakohta 17
How does culture affect business in Mexico? Culture, a single word with deep implications, a term that surrounds almost every human activity, all behavior of society, all interaction among people toward each other and the way of regarding daily life, all pervaded by the cultural background. Everything we have learnt, all the information we have been acquiring since the time of our birth is the one that leads our life. It is this knowledge that makes us see the external phenomena as we perceive it now, and the interesting matter is our lack of consciousness and understanding about this fact. As I was writing in last Proleko? s issue, this section will be the second and last part of the article in which I will be mentioning some cultural characteristics of Mexican society. Some examples on how culture can affect business life will be given. By doing so, it will be possible to understand that not considering alternative cultural perspectives or modifying one s own way of regarding the environment can have deep consequences in the professional area. One of the main characteristics of Mexico is that the way of doing business is hierarchical and based on influences and contacts. It is somehow strongly related to social networks and social interaction. This trend is especially strong among businessmen who do not have the proper university studies, however it exists at every level at a bigger or smaller degree. Unfortunately, there are plenty of managers with this characteristic in Mexico, using network connections as means of professional development as a principal method of development and growth. As it is known, the culture in Mexico is quite different, and foreign companies have recognized this fact, e.g. Nokia and Outokumpu. The relationships among individuals play an important role in the way of making business. In some cases, the quality of the product is not that essential, the most important is to make a short term commitment with partners and stakeholders in something that I call relationship based management. Normally the basis for decision making in commercial relationships is not the quality of the product or company status; in most cases decisions are mainly based on confidence and trust between company representatives. Interpersonal relationships are very valuable. One example is the buying process which takes place as face to face interaction. Without personal relationships a successful deal will never take place. Most of the time such agreements are based mainly on personal interests not considering the long term success of the company, but only the short term success of the individual, both the contractor and the client. Fortunately this behavior is rapidly diminishing, however it has been extremely costly. This is no surprise, because short-term based thinking in the management of a company is not productive at all. The entrance of foreign investment and multinational enterprises is practically eating the Mexican industry in every sector. Even though this trend has been observed, the blindness that characterizes SOME businessmen is not changing at all. This is due the fact that the culture is so engrained on the way of working and regarding the external environment that some other situations are 18
not considered as relevant or endangering for the future of the company. A clear example is when the mobile phones licenses were granted some years ago. Even though the market in Mexico, let us refer just to Mexico City, is huge, the penetration didn t develop so fast. Different factors can be considered this industry, however I will just focus on the one mentioned earlier, short term thinking and non-corporate development process. Originally Mexico City s mobile phone markets were supplied by Telcel and Iusacell, Iusacell being a family owned company. Some years afterwards new players came in such as Unefon and Pegaso. At the beginning all the companies were using the same structure in managing the companies, having a short term perspective, high prices, bad transmission quality and almost no reinvestment. In this period foreign competition wasn t allowed. Only after two years foreign competition was allowed to enter the Mexican market. Even though Telcel is the biggest mobile operator in Mexico, its market share diminished considerably when Pegaso and Telefónica allied and introduced a more dynamic way of doing business. The change was radical because it focused on constant growth and adoption of a long term perspective. The result was that Telcel adapted and followed the same trend. However for Unefon and Iusacell, the scenario was not the same: their ability to modify their operating structure wasn t so successful and as a result they started having big losses. Iusacell, for instance, had a net loss of 1.4 Million pesos in the 4T 2003. Another factor of the culture is the prevalent hierarchical system. This characteristic has deep consequences, especially in a dynamic market A Mexican policeman! environment where deep flexibility is needed. Decision-making on the lower levels of the organization needs to be empowered if constant growth is the objective. During the interview at Finpro Mexico a description of the decision-making process was given: The decision-making process in Mexico is hierarchical, at the bottom levels there are the operators and service people who have no decision-making power. On top is middle management that will always take the minimum risk. This is because a wrong purchasing decision will reflect on losing his/her job. The peak of the pyramid is top management that will be in charge of the decision-making. Even though this behavior has been somehow transformed into a more flexible management system giving the employees more independence and responsibility by big enterprises, this is not the trend for smaller companies where close control is still exercised. Understanding the implications of having a rigid and hierarchical system is relevant. By exploring the sources of this behavior we can find the issue responsibility that is highly related with the education level that allocates personal priorities. In most cases the focus of the personnel is not the same as the company s. They are not looking for the company s but for the individual s success. By regarding the whole organization as a cluster or networked system, it is observable that its positive growth will have a positive spillover effect for everybody involved, if a proper compensation system is adopted. However management needs to recognize that such compensation packages won t be an expense for the company but an investmant which will be looking for the employees motivation which will be reflected on their productivity. 19
Characteristics I could mention plenty, but the issue here is not to remark the deficiencies on the way of thinking and acting in Mexico but to explicitly remark some strong cultural characteristics of the country. The previous paragraphs served just as a small illustration on how the culture can affect the productivity of a company specially when the markets start opening to foreign competition and therefore different perspectives and practices. As I was mentioning on the last issue of Proleko?, the business opportunities that Mexico offers are plenty. It is matter on finding out how to proceed and penetrate into this ocean, understanding the culture, the way of thinking and how to proceed is the only viable way. Once differences are understood and internalized, it is possible to find the gaps which will allow further development and growth. Carlos Canto Vesiviikon meininkejä Polyteknikkojen Raittiusseuran jäsenet valmistautuivat vapun viettoon viettämällä taas perinteiseen tapaan Vesiviikkoa vapun alla Oton päivästä Yrjön päivään. Viikon aikana ilahduttavan runsaslukuinen joukko noudatti tiukkaa vesilinjaa ja kieltäytyi päättäväisesti alkoholista, kuten kunnon PoRalaisen kuuluukin. Tästä osoituksena myönnettiin heille viikon päätteeksi raittiustodistus ja oikeus kantaa vesiviikkomerkkiä haalarissaan. Onnittelut kaikille todellisille jalon aatteen miehille ja naisille! Jotta viikko ei olisi aivan jäykistellessä mennyt, järjesti PoRa jäsenistölleen kaikenkarvaista toimintaa viikon joka päivälle. Vesiviikko tempaistiin käyntiin lauantaina Tallinna XQ:lla, jonka aikana kymmenpäinen iskujoukkomme menestyksekkäästi nautti kaupungin kulttuuriannista ja koetteli rajojaan kokea Tallinnaa selvinpäin, vaikka perinteisten houkutusten lisäksi sattui myös loistava terassisää. Osa joukosta joutui matkan aikana jopa kieltäytymään ilmaisesta oluesta. Joskus valinnat ovat vaikeita. Tallinnassa Sunnuntaina pelattiin PoRan vakiovuorolla sählyä ja maanantaina oli vuorossa todellinen titaanien taisto vichy-kimblessä. Tiukan väännön ja monen juodun vichyn jälkeen saatiin vajaan parinkymmenen osallistujan joukosta karsittua finalistit, jotka mittelivät keskenään maineesta ja kunniasta. Voittajaksi selvisi rutinoitunut kimble-veteraani Tuomo Vierros, tällä kertaa tosin enemmän uskomattoman tuurin ansiosta. 20
<- Tiukkaa pohdintaa. Edessä Jussi Ikävalko ja turnauksen voittaja Anssi Balk. Tarkkoja iskuja. -> Biljarditurnauksen voittaja Teemu Korhonen keskittyy. Kilpailuhenkeä nähtiin myös PoRan biljardi- ja shakkiturnauksissa, joiden ratkaisupelit pelattiin tiistaina kiltahuoneella. Voittajiksi selviytyivät tiukan väännön jälkeen biljardissa Teemu Korhonen, joka pieksi finaalissa Lauri Leinon, sekä shakissa ilmiömäisesti pelannut Anssi Balk, joka joka voitti finaalissa Tuomo Vierroksen. Lisäksi killan tytöt väänsivät makeita tortilloja kaikille läsnäolijoille tortillatiistain merkeissä. Torstaina tempaistiin taas ja koeteltiin jäsenistön rohkeutta laskeutumalla JMT 6:sen katolta alas. Reilut parikymmentä urhoa laskeutui köyden varassa seinää pitkin kylän asukkaiden ihmetellessä. Illan aikana bongattiin muun muassa muutamia varsin keskittyneitä ilmeitä ja villejä laskeutumistyylejä. Koko vesiviikko huipentui Polyteknikkojen Raittiusseuran 35- vuotisjuhlasitseihin. Hauskasti koristellussa Smökissä syötiin, laulettiin, kisailtiin ja nautittiin erilaisista ohjelmanumeroista perin raittiissa hengessä. Vesiviikko päättyi keskiyöllä laulettuun teekkarihymniin ja juhlat jatkuivat bändin säestyksellä pitkälle aamuun asti. Harvoinpa on meidän bileissämme nähty sellaisia rantsujatkoja. Osanottajat tulevat varmasti muistamaan juhlat hieman erilaisena tapahtumana muiden joukossa. Tyylinäyte JMT6:n seinältä Kaiken kaikkiaan vesiviikko toimi mainiona valmistautumisena vapun hulinaan, ja lisäksi vesiviikon hyvinkin erilaiset ja raittiit tapahtumat toimivat mukavana vastapainona normaaleille opiskelijamaailman riennoille. Vesiviikolla näkyi paljon iloisia kasvoja ja tapahtumissa oli aistittavissa välitön ja leppoisa meininki. Ensi vuonna uudestaan. Tommi Kemppainen PoRan puheenjohtaja Satu ja Laura sekä muutama pullo vichyä. 21
22
Ruokatorstai Kesäinen herkku Kesä tulee, mutta jotkut vain eivät pysty irtautumaan töiden äärestä viettämään rentouttavaa iltaa leirinuotion ääressä. Kuulutko tähän porukkaan? Ei hätää, Proleko?n helpon ohjeen avulla voit tuoda muistot sulaneista vaahtokarkeista suoraan kotiisi! Tarvitset: Marie-keksejä, isokokoisia vaahtokarkkeja 1. Aseta vaahtokarkki Marie-keksin päälle mikrotuksen kestävälle lautaselle. 2. Laita lautanen mikroon. 3. Paista, kunnes vaahtokarkki on pullistunut läpimitaltaan noin keksin suuruiseksi. 4. Ota toinen Marie-keksi, ja paina se vaahtokarkin päälle. Nauti lämpimänä! Jenni Stenman 23
Kolumni Kesäheilaportfolioanalyysi Kevät lähestyy ja tutalaisten on aika alkaa tarkastella kesäheilaportfoliotaan. Heilastelussakin koulumme opit voivat olla yllättävänkin suureksi hyödyksi. Otan tässä kirjoituksessa miehisen tarkastelunäkökulman, mutta tottakai asiat ovat yhtälailla relevantteja naisillekin. Aivan heilastelun perusteisiin useimmat ovat päässeet sisään markkinoinnin kurssilla. On vain pitänyt ymmärtää ottaa oppimateriaaliin uusi näkökulma. Hyvään alkuun pääsee korvaamalla sanan asiakas sanalla nainen ja ajattelemalla, että kaupan teon asemesta asiakkaan kanssa tehdäänkin temput. Kotlerista tulee äkisti hyvin kiinnostavaa tekstiä. Tässä jutussa kuitenkin jätämme markkinoinnin sivummalle ja tarkastelemme Boston Consulting Group -matriisia, tuota kaikille tuttua strategiatyökalua. Usein sinkku joutuu ajattelemaan, varsinkin kun hänellä käy kova vienti, mihin aikaansa kannattaisi investoida. Sijoitetulla ajalle pitäisi saada maksimoitu tuotto. Tähän kyseinen matriisi on loistava ajattelumalli. BCG-matriisin ulottuvuudethan olivat markkinoiden kasvu ja saavutettu markkinaosuus. Markkinana tässä tapauksessa toimiii tytön sydän. Tarkastelemme siis sitä, onko suhde kasvussa vai lopahtamassa, ja sitä, miten suuren markkinaosuuden hänen sydämessään olet vallannut. Matriisi kuvaa siis kansan termein ilmaistuna tytöstä hönkyvän viehätyksen ja sitoutumisen tasoa. Kerrataanpa vielä matriisin ruudut. Jos oma osuutesi tytön elämässä on vielä pieni, mutta kasvupotentiaalia on näköpiirissä, sinulla on kissa. Kissa on ongelmallinen siinä mielessä, että hänen kypsyttämisensä syö resurssejasi eli aikaa ja rahaa. Kissa voi tosin kasvaa tähdeksi, jos saat hallitsevan aseman tytön mielessä kilpailijoihisi nähden. Kasvua ei kuitenkaan voi tapahtua ikuisesti. Jossain vaiheessa tytöstäsi tulee lehmä. Lehmä yhä rakastaa sinua ja haluaisi olla kanssasi. Onhan teillä pitkä historia yhdessä. Kuitenkaan suhde ei enää osoita kasvun merkkejä. Kun suhde liukuu alamäkeään tarpeeksi kauan, lehmäkin menettää kiinnostuksensa sinuun, ja alkaa katsella muita miehiä. Tällöin hänestä on tullut rakki, jonka uudelleen lämmittämiseen ei enää kannata tuhlata resursseja. Malli antaa ehdotukset siihen, miten käsitellä tyttöjä kussakin kategoriassa. Kissojen kanssa kannattaa odottaa ja katsoa, mitä heistä kehkeytyy. Tähdistä tulee pitää kiinni. Heidän asemaansa tähtenä on varjeltava niin kauan kuin suinkin mahdollista. Lehmiä lypsetään. Heidät kannattaa pitää elossa, sillä heiltä saa edelleen kassavirtaa (mitä sillä tässä tapauksessa tarkoitetaankaan). On mahdollista, että lehmäkin kokee toisen tulemisen. Siihen ei kuitenkaan kannata luottaa, vaan sinun on järkevää siirtää aikainvestointejasi niistä tähtiin. Koirat pistetään lihoiksi ja myydään pois. Onko malli selkeä? Kissoista et siis tiedä vielä juurikaan, tähdet ovat lippulaivojasi, lehmät lypsykoneita, ja koirat ex-tyttökavereita. Suhteilla on tapana mennä matriisissa tiettyä reittiä. Ensin tapaamasi nainen on kissa ja pian ehkä tähti. Jossain vaiheessa hänet voi kategorisoida lehmäksi ja ehkä lopulta koiraksi. Tutuin termein sanottuna ensin ihastustaan ja sitten rakastutaan. Tämän jälkeen sitoudutaan. Sitten hengaillaan kumppanin kanssa koska mitään parempaakaan ei ole tarjolla. BCG-matriisin etu on, että se auttaa katsomaan ihmissuhteita tasapainoista tulevaisuutta ajatellen. 24
Menestyvän miehen portfolio on hajautettu joukko suhteita eri kasvupotentiaalilla ja markkinaosuudella. Uuden kasvavan suhteen luominen vaatii huomattavaa aikapanostusta ennen kuin se alkaa tuottaa mitään. Tämä panostus voidaan tehdä lypsylehmän kustannuksella. Mikään suhde ei kasva loputtomasti. BCG-matriisi sisältää kuitenkin myös suuria heikkouksia, jotka saattavat johtaa täysin vääriin päätöksiin. Ei ole lainkaan sattumaa, että tämä työkalu on poistunut strategian käytöstä jo aikoja sitten. Ensinnäkään se ei ota huomioon tilanteeseen sisältyviä riskejä. Voimakas kasvu korreloi hankkeen epäonnistumismahdollisuuden kanssa. Malli ei myöskään huomioi itse toiminnan tarkoitusta ja miesten mieltymysten yksilöllisyyttä. Jotkut tykkää lehmistä, jotkut kissoista ja jotkut koirista. Esimerkiksi sinulle voisi olla kaikkein tärkeintä se, että luot kestävän suhteen johonkuhun ja sitä kautta ilmaiset itseäsi ja rakkauttasi. Tällöin olisi absurdia jättää vanha kumppani kuin nallin kalliolle joka kerta, kun koet pienen ihastuksen. Tähti voi osoittautua yhdeksi mustaksi aukoksi, kun taas koira voi olla paras ystäväsi. Lehmillekin saattaa tulla vasikoita. Eräs mielenkiintoinen asia, joka erottaa sinkkumarkkinat normaalista liiketoimintaympäristöstä, on naisten voimakas asema. Ei ole useinkaan kyse siitä, että mies valitsisi keneen hän päättää sijoittaa aikaansa. Miehet valitaan. Suurin fuusiobuumi alkaa yritysmaailmassa olla ohi ja strategisten yhteistyösuhteiden korvaama, mutta niin ei ole tilanne sinkkumarkkinoilla. Avioliitot ovat edelleenkin hyvin yleisiä, niiden suuresta epäonnistumisen todennäköisyydestä huolimatta. Miesten välinen kilpailu sinkkumarkkinoilla on siis erittäin rajoitettua, koska naiset voivat sanella yksinoikeuspykäliä yhteistyösuhteisiin. Lehmät, koirat ja tähdet pyrkivät turvaamaan markkinaosuutensa kissoilta. Se, että mies aktiivisesti hoitaa suurta portfoliota, karkottaa häneltä nykyisiä asiakkaita, vaikkei sopimusrikkomuksia tapahtuisikaan. Ehkäpä siksi on parasta, ettet ainakaan tunnusta käyttävänsä BCG:n kaltaisia työkaluja. Ainakaan nimiä sisältäviä suunnitelmia ei kannata jättää pöydälle näkyvästi lojumaan. Ovathan strategia-analyysit firmoissakin luottamuksellisia. Luottamuksellisesti, Mr. Yliveto Miksi, Pirkka? Kysymys: Kerropa Pirkka, miksi viinatonkan hana pitää AINA integroida sepaljukseen? Vastaus: Hyvä asiasta kiinnostunut. Tonkkaproblematiikan takana piilee suomalaisten geneettiseen muistiin syöpynyt käyttäytymismalli - osittain jopa fysiologisia piirteitä saanut ehdollistuminen. Kuten varmasti tiedämme aikoinaan agraariyhteiskunnan aikaan, silloin kun talvet olivat 20 astetta (ja vielä pari sekuntia päälle) kylmempiä, maito kuljetettiin tonkissa välillä lehmä ->kuluttaja. Kylmä talvi teki metallisen tonkan kuljettamisesta haasteellista. Kylmä metalli, kun tarttuu piian käteen, kuin lauma miessähköteekkareita naiseen smökkibileissä. Tuolloin, kun ei lämmintä vettä taloon tullut, olivat vaihtoehdot käsien irroittamiseksi vähissä... Tästä johtuu, että erityisesti suomalainen ihminen on edelleen ehdollistettu siten, että tonkka-assosiaatio saa aikaan kuvaamasi reaktion. 25
Edarikuulumisia Edaattoreiden kevät alkaa olla jo pulkassa. Enää kevään viimeinen kokous jäljellä, ja sekin on onnellisesti ohi tämän lehden ilmestyessä. Edellinen kokous saatiin vedettyä läpi lähes ennätysajassa, kiitos lämpimän sään ja kokousta seuranneiden edarisitsien. Sitseistä enemmän tietävät Tuukka ja Aino, sillä itse olin Kaukametsässä oravana petojäniksen ja muiden metsäneläinten kanssa. Tiukasta aikataulusta huolimatta saatiin päätösluetteloon ihan asiaakin. Kesälle hyväksyttiin lisätalousarvio, joka mahdollistaa 25 kiloeuron edestä kunnostustöitä järjestötiloissa. Kunnostuslistalla on mm. Gorsun ulkoportaiden pidentäminen ja saunatilojen huolto. Viisituhatta euroa korvamerkittiin myös vuosittaiseen tilojen ylläpitoon. Kevään viimeisessä kokouksessa on kyse jälleen isoista rahoista, kun Otarannan rakennusprojektia varten päätetään nostaa lainaa lähes 13 miljoonaa euroa. Rakennushankehan potkaistiin tenttiviikolla virallisesti käyntiin, kun Otarannan peruskivi muurattiin. Prodekon edustajat muurasivat rakennuksen perustuksiin puhdasta omaa pääomaa, eli pienen läjän 5 ja 10 sentin kolikoita. PoRan edustajat pitivät raittiusaatetta yllä sijoittamalla vichypullon peruskiveen. Otarannan rakennukset tarjoavat asuinmahdollisuudet 306:lle teekkarille. Perhekämppiä asuinnoista on 40, yksiöitä 60 ja soluasuntoja 41 kpl. Suurimmat perheasunnot ovat jopa 4 huonetta ja keittiö. Viimeisen kokouksen esityslistalla on myös Polyteekkarin päätoimittajan valinta. Ehdokkaiden joukosta on valintatoimikunta päätynyt ehdottamaan yhtä ehdokasta, jonka katsottiin erottuvan muista hakijoista etenkin journalistisen asiantuntemuksensa osalta. Tahtoisin kiittää Ainoa ja Tuukkaa innosta, jolla kevätkausi hoidettiin. Myös muut killat kiinnittivät huomiota aktiivisuuteemme. Oikeiden teekkareiden meriitiksi voidaan kevätkaudelta nostaa päärakennukselta Tik- ja TuAs-talolle johtavan polun päällystämisen eteenpäin viennin. Näillä näkymin polku päällystetään alkavan kesän aikana. Hyvää kesää edaattoreidenne puolesta toivottaa, Tuomo Vierros Uusi Prolelaiffi Tämänkertainen Prolelaiffi onkin hiukan erilainen - nimittäin aivan aito tilanne Tampereen Hervannasta. Tehtävänä on siis jälleen kertoa, mitä kuvan henkilöt juttelevat. Mitä karjuu ensimmäinen maassa makaava prodekolainen? Entä mitä mutisee toinen maassa makaava prodekolainen? Mitä ohjeita antaa tarkkaileva prodekolainen? Älä anna kuvan talvisen miljöön hämätä, vaikka kesä onkin jo ovella. Käy netissä osoitteessa www.prodeko.org/proleko ja lähetä meille vastauksesi! Hauskaa kesää! Toivottaa Proleko?n toimitus 26