Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jota halutaan jatkaa.

Etelä-Suomi Päätös Nro 184/2013/1 Dnro ESAVI/747/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus koskien vesipitoisten massojen käsittelyä ja välivarastointia Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon altaissa sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Helsinki HAKIJA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu/ Stara/Geopalvelu PL 1660 00099 Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tarkoituksena on kuivata, välivarastoida ja esikäsitellä vesipitoisia massoja Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon lietteensakeutusaltaissa Helsingin Kyläsaaressa. Massat ovat Helsingin alueelta ruopattuja sedimenttejä sekä lumensulatusaltaisiin, hiekanerottimiin ja hulevesikaivoihin kertyneitä sekä muita märkiä massoja. Toiminnalle haetaan lupaa vuoden 2017 loppuun asti. Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Hermannin kaupunginosassa Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä 91-21-676-3 katuosoitteessa Kyläsaarenkatu 8. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jota halutaan jatkaa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 31.12.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (20) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 f) ja 13 g) nojalla TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskus on 17.11.2005 antamallaan päätöksellä No YS 1534 myöntänyt vesipitoisten massojen kuivatukselle ja välivarastoinnille Kyläsaarenkatu 8:ssa ympäristönsuojelulain mukaisen määräaikaisen luvan. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa ympäristöministeriön 28.1.1998 vahvistama asemakaava nro 10240. Altaat sijaitsevat teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueella (TYK, ympäristöhaittoja aiheuttamattoman teollisuus- ja varastorakennusten sekä toimistorakennusten korttelialue). Kortteli rajoittuu länsipuolella Kyläsaarenkatuun ja itäpuolella puistoalueeseen. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Aikaisemmin alueella toimineen Kyläsaaren jätevedenpuhdistamon lietteen sakeuttamisaltaina toimineet kolme allasta sijaitsevat Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran tukikohta-alueella, jolla sijaitsee toimisto- ja varastorakennuksia. Välittömästi alueen koillispuolella on Kyläsaaren maaainesten käsittely- ja välivarastointikenttä. Alue on aidattu noin 2 m korkealla metalliverkkoaidalla, jossa on lukittava portti. Eteläpuolella on mm. Kyläsaaren entinen jätteenpolttolaitos, jonka tiloissa toimii kierrätyskeskus ja pienyrityksiä. Kyläsaarenkadun vastakkaisella puolella on pienteollisuusyrityksiä. Maaperä ja kasvillisuus Altaiden länsipuolella lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Hermannin rantatien takana ja yksi kerrostalo sijaitsee luoteispuolella lähimmillään noin 150 metrin päässä Kyläsaarenkujan varrella, kaupungin varastorakennusten takana. Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alue ja luonnonsuojelualue sijaitsevat lähimmillään runsaan kilometrin etäisyydellä altaista. Alueen maaperä on savea, jonka päällä on täyttömaata. Maaperäkartan perustella tontin eteläosassa on kalliopinta noin 0 3 metrin syvyydessä maanpinnasta. Alue on pääosin asfaltoitu eikä alueella ole kasvillisuutta.

3 (20) Pohja- ja pintavedet Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Alueen orsivedellä on todennäköisesti yhteys mereen ja sen pinta noudattelee pääosin merenpinnan korkeutta. Etäisyys mereen on runsaat 300 metriä. Melu Helsingin kaupungin teettämän tieliikennemeluselvityksen (2007) mukaan altaiden sijaintipaikka sijoittuu yli 50 db:n ja yli 55 db:n melualueen väliiin. Melulähteinä ovat erityisesti vilkas ajoneuvoliikenne läheisellä Hermannin rantatiellä ja Kyläsaarenkadulla. TOIMINTA ALTAISSA Yleiskuvaus toiminnasta Rakenteet Altaissa on tarkoitus kuivata ja välivarastoida Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevia vesipitoisia massoja, sillä massojen kuivatus ja välivarastointi tasamaalla on erittäin hankalaa niiden korkeasta vesipitoisuudesta johtuen. Altaita voidaan käyttää myös märkien savisten massojen geoteknisten ja muiden rakennettavuusominaisuuksien parantamiseen esim. stabiloimalla. Toiminnalle haetaan lupaa vuoden 2017 loppuun asti. Maanpäälliset altaat on rakennettu 1970-luvulla ja ne on todettu hyväkuntoisiksi. Kukin kolmesta altaasta on tilavuudeltaan 1 000 m 3. Halkaisijaltaan noin 18 m olevat altaat ovat noin 3 m syviä reunan kohdalta ja niiden pohja viettää altaan keskustaa kohti, jossa syvyys on noin 5 m. Altaiden kunto tarkistetaan aina ennen ja jälkeen niiden käytön. Massoista erottuva vesi pumpataan altaiden vieressä olevaan umpikaivoon (10 m 3 ), josta ne voidaan pumpata jätevesiviemäriin. Tarvittaessa vesi johdetaan suodatus- ja puhdistuslaitteiston läpi tai toimitetaan erilliseen käsittelyyn. Vaihtoehtoisesti vesisäiliönä voidaan käyttää entisen jätevedenpuhdistamon 800 m 3 :n suuruista betonista prosessivesisäiliötä. Suodatus- ja puhdistuslaitteistona käytetään tarvittaessa paikalle tuotavaa hiekanerotinta ja öljynerotinta tai aktiivihiilisuodatuslaitteistoa. Käytettävä laitteisto riippuu haitta-aineista ja viemäriin johdettavaksi sallittujen haittaaineiden pitoisuustasoista. Puhdistuslaitteisto sijoitetaan yleensä lämmitettyyn konttiin ja prosessi toteutetaan massaeräkohtaisen suunnitelman mukaisesti. Hiekan- ja öljynerotuslaitteisto voidaan sijoittaa erillisinä laitteistoina suoraan maanpinnalle. Vastaanotettavat massat Altaisiin vastaanotetaan Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevia vesipitoisia haitta-aineita sisältäviä tai puhtaita massoja kuivatettavaksi, esikäsiteltäväksi ja välivarastoitavaksi. Massat voivat olla ruopattuja sedimentte-

Käsittelytavat 4 (20) jä, lumenkaatopaikkojen lumensulatusaltaisiin kertyneitä massoja sekä hiekanerottimiin ja hulevesikaivoihin kertyvää maa-ainesta tai märkiä savimassoja. Vesipitoiset massat voivat olla joko lietemäisiä (sedimentti) tai maamaisia. Altaisiin tuotavien massojen mahdollisesti sisältämät haitta-aineet voivat olla seuraavia: raskasmetallit arseeni, boori, bromi, fluoridi, sulfidi TBT mineraaliöljyt PAH-yhdisteet PCB-/PCT-/PBB-yhdisteet FCDDF-/F-yhdisteet kloorifenoli muut heikosti haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joita sisältävien massojen vastaanotosta sovitaan erikseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Osaksi massojen haitta-ainepitoisuudet voivat ylittää myös ongelmajäteraja-arvon, esimerkiksi öljyhiilivetyjen osalta. Vastaanotettavien maiden öljyhiilivetyjen enimmäispitoisuus on 20 000 mg/kg. Jos pitoisuudet ovat suuremmat, asiasta neuvotellaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Uudenmaan ELY-keskus) kanssa. Massojen kuivatus suoritetaan haihduttamalla, pohjarakennekuivauksella, pystysalaojakuivatuksella tai esimerkiksi pumppausputkistolla taikka geosäkillä taikka geotekstiilillä. Kaikissa tekniikoissa massasta poistetaan vettä ja veden laatua tarkkaillaan ennen viemäriin johtamista tai veden muualle käsittelyyn toimittamista. Tarvittaessa kuivatettaviin massoihin lisätään saostuskemikaaleja, joiden avulla massan kuivuminen tehostuu. Vaihtoehtoisesti massoja voidaan stabiloida tai laskeuttaa kemikaaleilla. Ennen kemikaalilisäystä varmistetaan, ettei kemikaali aiheuta haittaa massojen loppusijoittamiselle. Altaat tyhjennetään lopuksi kaivinkoneella. Puhtaiden massojen pelkässä välivarastoinnissa ei ole välttämätöntä rakentaa tai käyttää erillistä vedenkeräysjärjestelmää. Massojen määrät ja käsittelyajat Massoja käsitellään enintään 20 000 m 3 vuodessa. Välivarastoinnilla tarkoitetaan enimmillään yhden vuoden kestävää massojen välivarastointia.

5 (20) Toiminta allasalueella tapahtuu maanantaista perjantaihin kello 7 22 ja tarvittaessa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 7 18, pois lukien arkipyhät. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi Veden käyttö Energian käyttö Alueella ei säilytetä polttoaineita. Vedenerotukseen ja massojen stabilointiin mahdollisesti käytettävistä saostuskemikaaleista ja stabilointiaineista laaditaan erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään Uudenmaan ELY-keskuksella. Prosessiin ei lisätä vettä. Energiaa kuluu massojen kuljettamiseen alueelle kuivatusaltaisiin. Lisäksi energiaa kuluu mm. suotautuvan veden pumppaamiseen. Liikenne Kyläsaaren altaille ajetaan Kyläsaarenkadulta. Liikenteen määräksi arvioidaan 10 20 kuorma-autoa päivässä silloin, kun altaille tuodaan tai sieltä viedään massoja. Pääosin altailla on kuivatusprosessi käynnissä tai ne ovat tyhjillään, jolloin altaille ei ole liikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt veteen ja viemäriin Toiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä merialueelle. Päästöt veteen tai viemäriin voivat tapahtua massojen kuljetuksen aikana tai altaiden tulviessa. Suotovedet voivat lisäksi periaatteessa päästä maaperään ja edelleen pohja- tai pintaveteen suotautumalla tai kulkeutumalla mahdollisten halkeamien kautta allasrakenteiden läpi. Kuljetuksenaikaiset päästöt pyritään estämään tiiviillä lavoilla ja tarvittaessa peittämällä kuormat. Kuivatusaltaat voivat tulvia voimakkaiden rankkasateiden aikana. Tulviminen estetään pumppaamalla säännöllisesti vettä altaista. Pinnalle voidaan asentaa uppopumppu ja tarvittaessa altaat voidaan peittää. Massoista erottuva vesi pumpataan altaiden vieressä olevaan umpikaivoon, josta otetaan vesinäyte. Mikäli vesi todetaan viemäröintikelpoiseksi, se pumpataan viereiseen viemärikaivoon. Jätevesiviemäristä vedet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamolle, jossa vesi käsitellään siten, ettei se aiheuta haittaa ympäristölle.

6 (20) Päästöt ilmaan Altaissa ei käsitellä eikä varastoida helposti haihtuvia yhdisteitä sisältäviä massoja. Muista mahdollisista haitta-aineista ei synny merkittäviä päästöjä ilmaan. Pölyä ei synny, koska massat ovat märkiä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Syntyvät jätteet Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua tai tärinää. Massojen kuivattua ne kuljetetaan tarvittaessa altaiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Kyläsaaren maa-ainesten käsittely- ja välivarastointikentälle, jossa niistä erotetaan eri jakeet (seuloen tai välppäämällä) ja jotka sitten hyötykäytetään tai kuljetetaan loppusijoitukseeen. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen sekä luontoon Toiminta ei aiheuta sellaisia päästöjä, jotka vaikuttaisivat merkittävästi viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Asiaton liikkuminen alueella on estetty aidalla ja lukitulla portilla. Toiminnasta ei liioin aiheudu ilmaan, maaperään tai pohjaveteen päästöjä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia luontoon. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Massojen kuivatuksessa suotautuvan veden laatua tarkkaillaan ennen sen pumppaamista viemäriin. Kuivatettu massa käsitellään tarvittaessa viereisellä kentällä eri jakeiden erottelemiseksi niin, että näitä voidaan hyötykäyttää. Massojen käsittelyssä käytettävien koneiden ja laitteiden valinnassa kiinnitetään huomiota polttoainetalouteen ja melupäästöihin sekä koneiden pitkäkestoisuuteen. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Jätteen käsittelyn seuranta Alueelle tuotavien ja poistettavien massojen määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta pidetään kirjaa, samoin kuivatuksessa muodostuvien ja viemäriin pumpattavien vesien määrästä ja ajankohdista.

7 (20) Ennen massojen kuljettamista asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan niistä analysoidaan ne haitta-aineet, joilla massojen oletetaan tai tiedetään olevan pilaantuneita. Näytteenottotiheys on yksi kokoomanäyte jokaista alkavaa 300 m 3 poistettua massaa kohti. Toimintaan ei liity varsinaisia ympäristöriskejä. Altaiden kunto on todettu hyväksi. Altaat tarkastetaan säännöllisesti rakenteellisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rankkasateiden aikana on mahdollista peittää altaat tai pumpata vettä hallitusti viemäriin. Vahingon sattuessa ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä vahingon toistumisen ehkäisemiseksi. Vahingosta ilmoitetaan viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Toiminnan vaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi tai merkityksettömiksi, joten vaikutusten tarkkailulle ei katsota olevan tarvetta. Raportointi Tulokset kirjanpidosta toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa ennen uuden luvan lainvoimaisuutta alueella harjoitetun massojen kuivatus- ja välivarastointitoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. VAKUUS Hakija esittää, että ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 a-c :n mukaista vakuutta ei aseteta, koska alueella käsiteltävän jätteen koostumus ja ympäristövaikutukset tunnetaan ja jätettä aiotaan käyttää vakiintuneella tavalla maarakentamisessa eikä hankkeesta tule aiheutumaan merkittäviä jätehuoltokustannuksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 6.3.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustauluilla 20.3. 19.4.2013. Lisäksi hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

8 (20) Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Uudenmaan ELYkeskukselta, Helsingin kaupunginhallitukselta sekä kaupungin ympäristönja terveydensuojeluviranomaiselta. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että toimintaan ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia aikaisempaan ympäristölupaan nähden. Ainoastaan esitettyjä toiminta-aikoja on pidennetty edellisestä ympäristöluvasta. Melua aiheuttavat toiminnat tulee jatkossakin ajoittaa niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Toiminta on järjestettävä siten, että puhtaita tai erilaisia haitta-aineita sisältäviä massoja ei sekoiteta toisiinsa kuivatuksen tai välivarastoinnin aikana. Samaan altaaseen saa sijoittaa yhtäaikaisesti vain samanlaatuisia massoja. Massoista suotautuvien tai pumpattavien vesien viemäröintiin on oltava HSY Veden lupa. Viemäriin johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla säännöllisesti HSY Veden ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toiminnalle voidaan myöntää aloituslupa muutoksenhausta huolimatta. 2) Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että toiminnan sijoituspaikan olosuhteet ovat lähistölle valmistuneiden asuinrakennusten vuoksi muuttuneet siten, että melua aiheuttavat toiminnat tulisi rajata aiemmassa lupapäätöksessä mainittuihin aikoihin. 3) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Helsingin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena puoltaa hakemusta. Myös lautakunta kannattaa aikaisempia toiminta-aikoja. Pilaantuneita massoja tulee käsitellä ainoastaan tiiviiksi pinnoitetulla alueella. Vesien viemäriin johtamiseen on oltava HSY Veden lupa. Vakuuden asettamatta jättäminen on mahdollista. Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että melua aiheuttavat toiminnot, esim. massan kääntäminen kaivinkoneella ja muut tarvittavat konetyöt, suoritetaan arkisin klo 7 ja 18 välisenä aikana. Hakija esittää, että altaisiin voitaisiin tyhjentää hulevesikaivoista tyhjennettyä materiaalia myös muina aikoina ilman rajoitusta, koska kyseisten materiaalien kerääminen tapahtuu pääasiassa aikoina, jolloin kaduilla on mahdollisimman vähän liikennettä. Vesipitoisen massan tyhjentäminen kippaamalla ei aiheuta merkittävää melua. Kuhunkin altaaseen varastoidaan kerrallaan vain haitta-ainetasoltaan samanlaisia ja samanlaatuisia massoja. Jos vesiä on tarve viemäröidä, pyydetään vesien viemäröintiin lupa HSY Vedeltä pitoisuus- ym. ehtoineen ja noudatetaan annettuja tarkkailuehtoja.

9 (20) Massoja käsitellään alueella vain altaissa, jotka ovat tiiviitä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staralle määräaikaisen ympäristöluvan vesipitoisten massojen kuivatukselle, välivarastoinnille ja esikäsittelylle Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon altaissa. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vastaanotettavat massat 1. Altaissa saa kuivattaa, välivarastoida ja esikäsitellä Helsingin alueelta ruopattuja sedimenttejä sekä lumensulatusaltaisiin, hiekanerottimiin ja hulevesikaivoihin kertyneitä ja muita märkiä massoja. Kerrallaan kuivatettavana, välivarastoitavana tai esikäsiteltävänä saa olla vain altaisiin mahtuva massamäärä. 2. Vastaanotettavat massat eivät saa sisältää helposti haihtuvia yhdisteitä. Massat saavat sisältää päätöksen sivulla 4 mainittuja haitta-aineita. Mikäli massat sisältävät muita kuin kyseisessä luettelossa mainittuja haittaaineita, on niiden vastaanotosta sovittava etukäteen Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Massojen haitta-ainepitoisuudet voivat esimerkiksi öljyhiilivetyjen osalta ylittää ongelmajäterajan, ei kuitenkaan öljyhiilivetyjen pitoisuustasoa 20 000 mg/kg. 3. Vastaanotettavat massat on tutkittava ennalta riittävän hyvin kaikkien niiden sisältämien haitta-aineiden selvittämiseksi. 4. Puhtaat massat, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet massat sekä vaarallisiksi jätteiksi (aiemmin ongelmajätteiksi ) luokiteltavat massat ja eri tavoin pilaantuneet massat eivät saa sekoittua keskenään massojen lastausten, siirtojen, kuivatuksen, välivarastoinnin tai muun toiminnan aikana. Toiminta altailla 5. Massoja voidaan kuivattaa altaissa haihduttamalla, pohjarakennekuivauksella, pystysalaojakuivatuksella, pumppausputkistolla taikka geosäkkiä tai -tekstiiliä käyttäen. Massoja voidaan myös stabiloida tai laskeuttaa kemikaaleilla. 6. Altaiden täyttö ja tyhjentäminen on tehtävä siten, että massoja ei leviä ympäristöön. Kuormien tyhjennys- ja lastauspaikka on pinnoitettava tiiviillä

10 (20) pinnoitteella (esim. asfaltilla) tai peitettävä pressulla lastauksen ja tyhjennyksen ajaksi. 7. Altaiden tulviminen on estettävä joko peittämällä altaat tai jättämällä altaisiin riittävästi tyhjää tila kertyville sadevesille. Kertyvä sadevesi on tarvittaessa poistettava pumppaamalla. Toiminta-aika 8. Melua aiheuttavat toiminnat, kuten massan kääntäminen, on suoritettava arkipäivinä (ma pe) kello 7 18. Pilaantuneiden massojen ja jätteiden edelleen toimittaminen 9. Kuivatuksen, välivarastoinnin tai esikäsittelyn jälkeen puhtaat ja pilaantuneet massat on toimitettava pitoisuuksiensa mukaisesti paikkaan tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen käsittely tai hyödyntäminen. 10. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät muut jätteet, kuten vedenkäsittelyssä syntyvät jätteet tai massojen mukana alueelle tulevat jätejakeet, on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisenlaisia jätejakeita. Massojen kuljettaminen 11. Alueelle tuotavien ja sieltä poistettavien massojen kuljetus on järjestettävä siten, että jätettä ei pääse valumaan ympäristöön. Tarvittaessa on käytettävä umpinaista kuljetussäiliötä tai kuormat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Vesien johtaminen Massojen kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät uuden jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot jätteestä. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 12. Massoista suotautuvien vesien viemäriin johtamiseen on oltava HSY Veden antama lupa ja johtamisessa on noudatettava tämän antamia ohjeita ja määräyksiä. 13. Mikäli vesien kiinto- tai haitta-ainepitoisuudet ylittävät HSY Veden asettamat ehdot, on vedet käsiteltävä viemäröintikelpoisiksi esimerkiksi hiekanja öljynerotinkäsittelyllä tai muulla menetelmällä taikka toimitettava paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisenlaisia vesiä. Tiedot käytettävästä vesien käsittelymenetelmästä ja sillä saavutettavasta puhdistustehosta on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Helsingin

Päästöt ilmaan 11 (20) kaupungin ympäristökeskukselle ja HSY Vedelle ennen vesien käsittelyn aloittamista. 14. Hiilivetyjä ja hajua aiheuttavia yhdisteitä sisältävät massat on varastoitava niin, että haihtuvia yhdisteitä ja hajua ei pääse leviämään ympäristöön lukuun ottamatta lyhytaikaisia siirto- ja kuormaustilanteita. Poikkeukselliset tilanteet 15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Alueen hoito Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneesta vaarallisesta jätteestä on ilmoitettava välittömästi Uudenmaan ELYkeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. 16. Altaiden kuntoa, kuten halkeilua ja lohkeamista, on tarkkailtava säännöllisesti, samoin veden johtamis- ja keruujärjestelmiä. Mahdolliset viat on korjattava välittömästi. Allasrakenteisiin tai vesien keräily- ja johtamisjärjestelmiin tehtävistä merkittävistä muutostoimenpiteistä on esitettävä etukäteen suunnitelma tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Toiminnanharjoittajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta, massojen kuivatuksesta, välivarastoinnista ja esikäsittelystä. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen kuivatus-, välivarastointi- ja esikäsittelytoiminnan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteiden poistamista sekä vesiensuojelua, ilmansuojelua ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista. Toiminnan loputtua toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten kuin siitä jätelaissa säädetään.

12 (20) Tarkkailut 19. Ennen pilaantuneiden massojen poiskuljetusta on näistä otettava edustava kokoomanäyte (vähintään 1 näyte/300 m 3 ), josta analysoidaan vähintään ennakkotutkimuksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden massojen alapuolisessa kuivatuskerroksessa käytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on tarkastettava ennen niiden poiskuljetusta. Näistä on tutkittava kyseisessä altaassa varastoiduissa massoissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja tarkkailtava jätteiden (vesipitoisten massojen) käsittelyä säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Tätä varten toiminnanharjoittajan on esitettävä Uudenmaan ELY-keskukselle uuden jätelain (646/2011) 120 :n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. 21. Altaista viemäriin johdettavien vesien laatua on tarkkailtava säännöllisesti HSY Veden antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vesinäytteitä on kuitenkin otettava eräkohtaisesti vähintään ennen viemäröinnin aloittamista. Näytteistä on tutkittava ainakin kiintoainepitoisuus, arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin ja mineraaliöljyn pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kulloinkin kuivatettavana, välivarastoitavana tai esikäsiteltävänä olevissa massoissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kirjanpito ja raportointi 22. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirja seuraavista seikoista: vastaanotettujen massojen määrä, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä ja toimituspäivä siirtoasiakirjat ja kuormakirjat eri kohteista peräisin olevien massojen kuivatuksen, välivarastoinnin tai esikäsittelyn aloittamis- ja päättymisajankohdat kuivatuksessa mahdollisesti käytettyjen saostuskemikaalien ja stabilointiaineiden määrä ja laatu massojen laadunvalvonnan ajankohdat, näytteenottomenetelmät ja tulokset alueelta poisvietyjen massojen määrä, haitta-ainepitoisuudet, ajankohta, viejä sekä kohde viemäriin johdettavien vesien määrä, haitta-ainepitoisuudet ja muut laatuominaisuudet allasrakenteiden ja vesien keräilyyn/johtamiseen liittyvien rakenteiden tarkkailu sekä kaivojen tyhjennykset tehdyt huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uu-

13 (20) denmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Tiedot on soveltuvin osin toimitettava sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Vakuus 23. Luvan saajan on asetettava Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle vakuus vaarallisten jätteiden asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus on suuruudeltaan 59 /t altaissa vuoden lopussa olevaa vaarallista jätettä. Vakuus on asetettava 28.2.2014 mennessä. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :n mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on lisättävä vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Vesipitoisten massojen kuivatuksella helpotetaan massojen käsiteltävyyttä ja jatkokäsittelyä. Vesipitoisten massojen kuivatuksesta, välivarastoinnista ja esikäsittelystä Kyläsaaren entisen jätevedenpuhdistamon lietteensakeutusaltaissa ei asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen asemakaava. Lupa on haettu ja myönnetty määräaikaisena, muutamaksi vuodeksi eteenpäin, koska lähialuetta rakennetaan parhaillaan kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentissa tarkoitettu jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun nähden riittävä asiantuntemus.

14 (20) Kuivatusaltaat eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnasta aiheudu päästöjä mereen. Massoista erottuva vesi viemäröidään HSY Veden viemäriin tai toimitetaan erilliskäsittelyyn. Toiminnalla ei katsota olevan haitallista vaikutusta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnalla ei myöskään ole vaikutusta yli kilometrin päässä sijaitsevaan Vanhankaupunginlahden Natura 2000 -alueeseen. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Altaat sijaitsevat melko lähellä asuinaluetta, mutta kuitenkin varikkorakennusten takana. Massojen koneellista käsittelyä on rajoitettu (arkipäivinä klo 7 18 suoritettavaksi), mutta kuormien tyhjentäminen altaisiin on mahdollista myös muina aikoina, koska massojen kerääminen tapahtuu vähäliikenteisinä aikoina ja kuljetusmäärät ovat joka tapauksessa vähäiset (10 20 kuorma-autokuormaa päivässä altaan täyttövaiheessa). Kuivatettavat ja välivarastoitavat massat sijoitetaan tiiviisiin altaisiin, jotka estävät päästöt maaperään ja pohjaveteen. Toiminnassa syntyvät suotovedet kerätään ja johdetaan yleiseen viemäriin, tarvittaessa puhdistuslaitteiston läpi. Käsiteltävät massat ovat märkiä eivätkä pölyä. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin 1.5.2012 voimaan tulleet jätelaki (646/2011), jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012), ympäristönsuojelulain muutokset (647/2011) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta (192/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (656/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta määrää, että jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan 1.5.2012 lähtien ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :iä, vaikka lupahakemus olisi tullut vireille ennen em. päivämäärää. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta ratkaisuosassa on käytetty Eu-

15 (20) roopan unionin jätelainsäädännön ja uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1 4. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä jätteen laadusta. Jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan jätteet on pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista. (YSL 5, 43, 45, JL (1072/1993) 6 ja 51 ) Määräykset 5 7. Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja jätteiksi luokiteltavien massojen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. (YSL 43, 45, JL (1072/1993) 6, JA (1390/1993) 8 ) Määräys 8. Toiminta-aikaa on rajoitettu meluavimpien työvaiheiden osalta lähiasutukselle aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 43 ) Määräykset 9 ja 10. Pilaantuneiden massojen asianmukainen hyödyntäminen tai jatkokäsittely on tehtävä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. Jätelain 15 :n mukaan ongelmajätteen saa toimittaa vain laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ongelmajätteiden vastaanotto. Sellaiset puhtaat massat, jotka on tuotu altaisiin pelkästään kuivattaviksi, voidaan kuitenkin hyödyntää paikassa, jolla ei ole ympäristölupaa, mikäli massat vastaavat pitoisuuksiltaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvot alittavia maa-aineksia. Vastaavat kynnysarvot ylittävät, mutta alemmat ohjearvot alittavat massat voidaan rajoitetusti hyödyntää paikassa, jolla ei ole ympäristölupaa (kun sijoituspaikka ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä sijoituspaikan taustapitoisuus ylity eikä sijoitus lisää merkittävästi ympäristön kuormitusta tai riskejä), muussa tapauksessa niiden hyödyntäminen edellyttää ympäristöluvan. (YSL 43, 45, JL (1072/1993) 6, JL (1072/1993) 15 ) Määräys 11. Käsiteltävät massat ovat suurelta osin pilaantuneita, joten niiden pääsy ympäristöön on tehokkaasti estettävä. (YSL 43, 45, JL (1072/1993) 9, JA (1390/1993) 7 ) Määräykset 12 ja 13. Määräykset on annettu, jotta haitta-aineista ei aiheudu vahinkoa puhdistusprosessille jätevedenpuhdistamolla. Hiekan- ja öljynerottimilla vähennetään tarvittaessa viemäriin kulkeutuvan kiintoaineksen ja haitta-aineiden määrää. (YSL 43, YSA 36 ) Määräys 14. Määräys on annettu ennen kaikkea lähistön puisto- ja asutusalueelle aiheutuvan viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi. (YSL 43, NaapL 17 )

16 (20) Määräys 15. Ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentin mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan, jos jätettä syntyy onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen poikkeavien päästöjen vuoksi ja valvontaviranomaisen ohjeistuksen mahdollistamiseksi. (YSL 5, 43, 62, YSA 30 ) Määräys 16. Altaiden rakenteiden ja vesien johtamisjärjestelmien säännöllisellä seuraamisella havaitaan mahdolliset viat ja puutteet, jolloin ne voidaan korjata ennen haitallisten aineiden leviämistä maaperään ja muualle ympäristöön. (YSL 43, 46, JL (1072/1993) 6, JA (1390/1993) 8 ) Määräys 17. Jäteasetuksen (1390/1993) 10 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. (YSL 43, 45, JA (1390/1993) 10 ) Määräys 18. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Jäteasetuksen (1390/1993) 9 :n mukaan jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden käsittelypaikka on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 43, 90, JA (1390/1993) 9 ) Määräykset 19 21. Tarkkailua koskevilla määräyksillä varmistetaan, että altaat toimivat asianmukaisesti, että jätevedenpuhdistamolle ei johdeta sinne soveltumattomia vesiä ja että massojen sijoitus kuivatuksen jälkeen on asianmukaista. Uuden jätelain 120 :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti lainmukaisuuden ja valvonnan varmistamiseksi. (YSL 46, 45, JäteL (646/2011) 120 ) Määräys 22. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Raportoitaessa jätetietoja jätteet on luokiteltava siten kuin luokittelusta on määrätty jätelaissa (646/2011) ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 4 :ssä sekä liitteessä 4. (YSL 45, JL (1072/1993) 51 ja 52, JäteL (646/2011) 120, VNAJ 4 ja liite 4) Määräys 23. Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikka-

17 (20) toimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Ympäristönsuojelulain 43 b :n mukaan vakuuden on oltava riittävä 43 a :ssä säädettyjen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Ympäristöluvassa on määrättävä, että toiminnanharjoittaja kerryttää kaatopaikan ja muun pitkäaikaisen toiminnan vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. Ympäristönsuojelulain 43 c :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset vakuudesta ja sen asettamisesta. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Kyläsaaren altailla harjoitettava vaarallisten jätteiden käsittelytoiminta ei ole pienimuotoista ottaen huomioon jätteen määrä ja laatu. Vaarallista jätettä ei voida sellaisenaan hyödyntää vakiintuneella tavalla maarakentamisessa. Jos toiminta loppuisi alueella, vaaralliset jätteet olisi toimitettava vaarallisen jätteen käsittelylaitokseen. Vakuuden määrän arvioinnissa on käsittelymaksuksi arvioitu 50 /t vaarallista jätettä ja kuljetuskustannuksiksi 9 /t vaarallista jätettä. Tarve vakuuden määrän lisäämiseksi on arvioitava vuosittain. (YSL 43 a, 43 b, 43 c ) TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Perustelut Kyse on toiminnasta, jota on jo aikaisemmin harjoitettu kyseisissä altaissa Täytäntöönpanolupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Valvontaviranomainen, Uudenmaan ELY-keskus on puoltanut aloitusluvan myöntämistä. Vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle ei ole edellytetty asetettavan, koska vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske kuntaa. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a ) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

18 (20) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Lupa on voimassa 31.12.2017 asti. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 28, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 43 a, 43 b, 43 c, 45, 46, 50, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 90, 96, 97, 101, 101 a, 105 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 19 a, 30, 36, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 15, 51, 52 Jätelaki (646/2011) 120, 121, 152 Jäteasetus (1390/1993) 7, 8, 9, 10 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 24, 25, 37 sekä liitteet 3 ja 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 748,25 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2012, peritään maksu aikaisempien säännösten mukaan.

19 (20) Lupahakemuksen vireille tullessa voimassa oli valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Sen 2 :n ja liitteenä olevan maksutaulukon mukaan, kun on kyse paikasta, jossa käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, käsittelymaksu on 4 870, ja kun kyseessä on muu jätteiden käsittelylaitos, jossa käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, käsittelymaksu on niin ikään 4 870. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuudesta 50 %. Käsittelymaksuksi tulisi näin ollen 4 870 + 0,5 x 4 870 = 7 305. Koska kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi, on maksua alennettu 35 % (2 556,75 ). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Helsingin kaupunki rakentamispalvelu/ Stara/Geopalvelu PL 1660 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupunginhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-747-04-08-2010 mukaisesti. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

20 (20) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite valitusosoitus Arja Johansson Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Arja Johansson ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen.

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.10.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.