Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/410/07.00/2011 LUV/364/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Hattulan kunta Parolantie 42 13720 PAROLA KIINTEISTÖN OMISTAJA Hattulan kunta Parolantie 42 13720 PAROLA PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Hattulan kunta Pappilan kylä Katuosoite: Pappilanniementie 9, 13880 HATTULA Kiinteistörekisteritunnukset: 82-419-4-24 ja 82-419-6-3 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 VIREILLETULOAIKA 14.11.2011 YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Kunnostuskohdalla on kolme 15 m 3 :n maanalaista öljysäiliötä. Vanhat öljysäiliöt poistetaan ja lämmitysmuoto muuttuu kaukolämmöksi. Viereinen rakennus on sairaalakäytössä. Rakennuksen eteläpäädyssä sijaitsee päiväkoti. Öljysäiliöalueen välittömässä läheisyydessä on huoltoajoreitti, metsäalue sekä parkkipaikkoja. Suoritemaksu 576 euroa HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna

HAMELY/410/07.00/2011 2/12 Öljysäiliöiden vieressä on terassi, jonka käyttö on ollut hyvin vähäistä öljyn hajusta johtuen. Jos terassi joudutaan poistamaan kaivujen yhteydessä, sitä ei enää rakenneta uudestaan. Kohde rajautuu länsipuolella sekä osittain eteläpuolella sairaalarakennukseen, muilta osin alue on avointa. Pohjois- ja itäpuolella kulkee huoltoajoreitti. Nykyinen kaavamerkintä kohteessa on YS (Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue). Kohdealueen käyttö pysyy nykyisenä. MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperä Maan pinta on öljysäiliöiden kohdalla sorapintainen. Välittömässä läheisyydessä on myös viheralueita, jotka ovat humuspintaisia. Näiden alla on täyttösorakerros. Tutkimusten perusteella alueen maaperä humustai täyttösorakerroksen alla on silttiä/ savea, jonka alla noin 2 m syvyydessä on moreeni. Tutkimuksissa ei tavoitettu kallioperää. Pohja- ja orsivesi Kohteesta noin 700 m etäisyydellä lännessä sijaitsee Hurttalan II-luokan pohjavesialue (numero 0408203). Pohjavesialueen ja Pappilanniemen sairaalan välissä on Pappilansalmi, joka kuuluu Vanajaveteen. Orsivettä ei tutkimuksissa todettu. Pintavedet Öljysäiliöt ovat noin 220 m etäisyydellä Pappilansalmesta. Alueen pintavedet imeytyvät osittain maaperään ja osittain valuvat maanpinnan kaatojen mukaan lähiympäristöön. Öljysäiliöt on perustettu viemäröidyn betonialtaan päälle. Viemäröinti on ohjattu rakennuksen sisälle erilliseen tarkastuskaivoon, josta on mahdollista tarkkailla mahdollista valumaa rakennuksen sisäpuolella. Ko. viemäri on suljettu erillisellä venttiilillä. Rakennuksen ympäriltä vedet kulkeutuvat Vanajaveteen. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET Kohteessa on kolme maanalaista öljysäiliötä, joista jokaisen tilavuus on noin 15 m 3. Säiliöt sijaitsevat noin metrin syvyydellä maanpinnasta ja niiden ympärillä on betonikaukalo. Täyttöaukko sijaitsee säiliöiden itäpuolella alarinteessä. Kohteessa on mahdollisesti tapahtunut ylitäyttö 2000-luvun vaihteessa. Kirjallista tietoa tästä ei ole. Täyttöaukon ympäriltä on suullisen tiedonannon mukaan vaihdettu ylitäytön vuoksi massoja. Säiliöiden ympäristössä on selvä öljyn haju, joka johtuu betonikaukalon ja säiliöiden ilmastointiaukkojen sijainnista säiliöiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi rakennuksen eteläosan kellarikerroksen sisätilassa tuntuu selvä öljyn haju. Sairaala on ollut öljylämmitteinen 1960-luvulta lähtien, jolloin nykyiset öljysäiliöt asennettiin. Alueelle on ilmeisesti tuotu sekalaista täyttömaata. Osassa koekuopista todettiin jätteitä.

HAMELY/410/07.00/2011 3/12 TEHDYT KUNNOSTUKSET Kohteesta ei ole tiedossa aiempia pilaantuneisuusselvityksiä. 2000- luvun vaihteessa tapahtuneen öljytäytön yhteydessä on saatujen suullisten tietojen mukaan vaihdettu massoja täyttöaukon ympäriltä. TUTKIMUKSET Tutkimukset tehtiin 9.11.2010 (Vahanen Environment Oy). Sairaalan öljysäiliöiden välittömään läheisyyteen tehtiin kaivinkoneella 5 koekuoppaa, jotka ulotettiin noin 2 m syvyyteen tai luonnonmaahan. Yksi kuoppa tehtiin lapiolla 0,6 m syvyyteen säiliöiden ja sairaalarakennuksen väliin. Tutkimusten yhteydessä otettiin yhteensä 28 maanäytettä. Osassa kuopista näytteet otettiin erikseen säiliöidenpuolisesta maaperästä ja kuopan vastakkaiselta reunalta, sillä kuopat osuivat täyttöhiekan rajalle. Näytteistä arvioitiin aistinvaraisesti maalaji, kosteus ja pilaantuneisuusaste ja viidestä näytteestä määritettiin hiilivetypitoisuudet PetroFLAGkenttämittarilla. Kaksi näytettä lähetettiin laboratorioon, jossa niistä analysoitiin öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) pitoisuudet. TULOKSET Kenttäanalyysissä yhden näytteen hiilivetypitoisuus oli 522 mg/kg, mikä ylittää öljyjakeelle C 10 C 40 annetun kynnysarvon 300 mg/kg. Näyte otettiin sekalaisesta täyttömaakerroksesta syvyydeltä 1,0 1,8 m. Näytekerroksessa oli aistinvaraisen arvion mukaan öljylle haisevaa silttiä. On mahdollista, että alueelle on tuotu täyttövaiheessa öljylle haisevaa ainesta, mutta havaintojen perusteella tällaista materiaalia oli hyvin vähän. Laboratorioanalyysissä näytteessä ei todettu määritysrajan (20 mg/kg) ylittävää öljyhiilivetypitoisuutta. Kaikissa muissa näytteissä hiilivetyjen analyysitulokset alittivat Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 annetut kynnysarvopitoisuudet. Muiden haitta-aineiden pitoisuuksia ei analysoitu. Pisteessä KK5 todettiin jätettä, aistinvaraisesti arvioituna noin 5 %. Jäte oli pääosin metallia ja puuta. Öljysäiliöiden ympärillä olevassa betonikaukalossa todettiin öljynsekaista vettä. PUHDISTUSTARVE JA RAKENTAMINEN Maaperän pitoisuuksia on verrattu VNa 214/2007 mukaisiin kynnys- ja ohjearvoihin. Näiden perusteella varsinaista pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta ei ole, sillä kohteessa on todettu ainoastaan yksi kynnysarvon ylitys kenttätestillä (laboratoriossa saman näytteen pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat). Kohteen läheisyydessä sijaitsevassa kellarissa on kuitenkin todettu voimakas öljyn haju, mistä johtuen epäillään maaperän olevan mahdollisesti öljyistä kellaritilan ja säiliöiden välillä. Kyseiseen kohtaan ei voitu tutkimusten yhteydessä, johtojen ja muiden rakenteiden vuoksi, tehdä koekuoppaa, joten tutkimustuloksia kyseiseltä kohdalta ei ole. Koska öljysäiliöt ollaan poistamassa, tarkastetaan maaperän mahdollinen öljyisyys tässä vaiheessa ja jos pilaantuneisuutta todetaan, tehdään tarpeelliset kunnostustoimenpiteet.

HAMELY/410/07.00/2011 4/12 Koekuopan 5 maaperässä todettu jätettä sisältävä maa poistetaan ja kuljetetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan tai jätteet erotellaan maa-aineksesta ennen mahdollista hyötykäyttöä. Öljysäiliöt sijaitsevat betonikaukalossa. Kaukalossa on todettu öljynsekaista vettä. Öljyinen vesi poistetaan. Betonikaukalo poistetaan säiliöiden poiston yhteydessä. Jos betonikaukalo todetaan öljyiseksi, toimitetaan öljyiset betonit luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Puhtaat betonit voidaan toimittaa hyötykäyttöön. RISKINARVIO Koska kohteessa ei ole todettu kynnysarvojen ylityksiä (kenttätestillä todettiin yksi ylitys, mutta saman näytteen laboratorioanalyysin pitoisuudet alittivat määritysrajat), ei todetuista pitoisuuksista aiheudu riskiä ympäristölle eikä ihmisille. Maaperässä todetut jätteet poistetaan kunnostuksen yhteydessä. Kellaritilassa on todettu öljyn hajua. Kellari toimii varastona, joten siellä ollaan vain hetkellisesti, jolloin altistumisaika on lyhyt. Koska ei ole selvää mistä kellarin haju aiheutuu, on yhdeksi mahdolliseksi syyksi arvioitu maaperän öljyisyyttä säiliöiden ja kellarin välillä. Jos öljysäiliöiden alueella on maaperässä suuria öljypitoisuuksia, on mahdollista että öljy pääsee leviämään suotovesien mukana lähiympäristöön. Toisaalta, koska mahdollinen öljypäästö on todennäköisesti tapahtunut vuosia sitten, ovat liukoisimmat komponentit jo kulkeutuneet. Kellaritilan hajun poistamiseksi öljyiset maat poistetaan alempaan ohjearvotasoon säiliöiden poiston yhteydessä. On mahdollista, että kaikkia öljyisiä maita ei kellaritilan alta saada poistettua. Jos kellaritilan alle jää öljyistä maata, laaditaan siitä tarvittaessa erillinen riskiarvio kun jäännöspitoisuudet ovat tiedossa. Tarvittaessa laaditaan myös eristys- /pohjan tuuletussuunnitelma. Mahdolliset käyttörajoitteet selviävät vasta jäännöspitoisuuksien myötä. Todennäköisesti kohteeseen jää nk. maankäyttörajoite kynnysarvon ylittävistä maista. Jos kynnysarvomaita joskus kaivetaan ja ne halutaan poistaa kohteesta, tulee ne toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, esim. maankaatopaikalle. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään öljyhiilivedyille (C 10 -C 40 ) asetettua alempaa ohjearvopitoisuutta (VNa 214/2007). KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Ennen betonisen kaukalon purkua öljyiset vedet poistetaan kaukalosta. Betonin öljyisyys tarkistetaan aistinvaraisesti purun yhteydessä. Kunnostuksen aikana tarkkaillaan öljyisyyden mahdollista jatkumista rakennuksen alapuoliseen maaperään.

HAMELY/410/07.00/2011 5/12 Vesien käsittely Jätteiden käsittely Mahdolliset öljyiset maat poistetaan öljysäiliöiden poiston yhteydessä ja kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen kaivanto täytetään tiivistysvaateet huomioiden. Varsinaisia täydentäviä tutkimuksia ei tehdä ennen kunnostuksen alkua. Kaivun aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haitta-aineiden esiintymisestä ja tarvittaessa suoritetaan lisäanalyyseja. Jos muita haitta-aineita todetaan, ilmoitetaan asiasta välittömästi Hämeen ELY-keskukselle sekä kunnan ympäristövirnaomaiselle. Myös mahdollisesta eristystarpeesta sekä öljyisen maan jatkumisesta rakennuksen alle informoidaan ympäristöviranomaisia. Kohdealue rajataan selvästi siten, että ohikulkijat eivät voi vahingossa kulkea alueelle eikä putoamisriskiä kaivantoon ole. Jos pilaantunutta maata todetaan, merkitään alue pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Työ aloitetaan poistamalla maat öljysäiliöiden (betonibunkkerin) päältä. Öljysäiliöiden poiston jälkeen (tai tarvittaessa ennen) poistetaan öljyinen vesi betonialtaasta esim. imuautolla. Öljyisen veden ja lietteen poiston jälkeen puretaan betoninen kaukalorakenne. Tämän jälkeen tarkastetaan betonikaukalon alapuolisen sekä ympäröivän maaperän haittaainepitoisuudet sekä poistetaan mahdolliset pilaantuneet maat kunnostuksen tavoitetasoon asti. Kaivettavien pilaantuneiden maiden määrä ei ole tiedossa, mutta jos pilaantunutta maata on noin 100 m 2 alueella noin 2-3 m syvyydelle, voidaan pilaantuneen maan määräksi arvioida noin 200-300 m 3 ktr. Koekuopassa KK5 todetut jätteet erotellaan mahdollisuuksien mukaan kaivun yhteydessä. Kohteesta kaivettuja kynnysarvot ylittäviä, mutta alemmat ohjearvot alittavia jätteettömiä maita voidaan hyötykäyttää kaivannon täytössä, jos ne geoteknisiltä ominaisuuksiltaan ovat täyttöön sopivia. Selkeästi haisevia maita ei kuitenkaan hyötykäytetä. Jos kohteessa todetaan pilaantunutta maata ja kaivantovesiä joudutaan pumppaamaan, otetaan vedestä näyte ennen pumppaamista. Vedestä analysoidaan C 10 -C 40 - öljyhiilivetypitoisuudet. Jos vesi pumpataan viemäriin, tulee pumppaamiselle olla HS-Vesi Oy:n lupa sekä pitoisuuksien alittaa viemäröinnille asetetut raja-arvot. Pumppaus viemäriin tehdään sorasaarrosta tai muulla tavoin estetään hienoaineksen pääsy viemäriin. Lisäksi, jos vedessä todetaan öljyhiilivetyjä yli viemäriin johdettavien vesien raja-arvojen, pumpataan vesi öljynerottimen läpi. Maassa todetut jätteet pyritään erottelemaan maasta. Jätteet (mukaan lukien säiliöt) kierrätetään mahdollisuuksien mukaan ja loput toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

HAMELY/410/07.00/2011 6/12 Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Kunnostus tehdään massanvaihtona, jossa pilaantuneet maat poistetaan ja kaivanto täytetään puhtaalla maalla. Öljysäiliöiden poisto on suunniteltu tehtäväksi alkuvuonna 2012. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Työsuojelu Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ottaa kaivun aikana näytteitä kaivetuista maista. Näytteitä otetaan siten, että kaivumaiden haittaainepitoisuudet tulevat edustavasti selvitetyksi ja massat voidaan tulosten perusteella ohjata vastaanottopaikkoihin. Keskimäärin näytteitä otetaan tiheydellä 1 näyte/100 m 3. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus kenttätestillä. Kenttätestien tuloksista 10 % varmistetaan laboratorioanalyysilla. Laboratoriossa analysoidaan C 10 -C 40 -öljyhiilivedyt. Öljyisten maiden poistamisen jälkeen kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan C 10 -C 40 -öljyhiilivedyt. Näytteitä otetaan kaivannon reunoista ja pohjasta siten, että kaivantojen jäännöspitoisuudet tulevat riittävän tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Näytteitä otetaan vähintään kaksi (seinämä- ja pohjanäyte). Kunnostus päättyy kun pilaantuneet maat on poistettu siltä osin kuin se on rakenteita vaarantamatta mahdollista. Kunnostuksen jälkeen kaivanto täytetään ja pinta viimeistellään, alue siistitään ja korjataan mahdolliset istutukset yms. Jälkiseurannan tarve arvioidaan kunnostuksen jälkeen. Työmaa-alueella on oltava vähintään ensiapulaukku ja kaikilla kunnostukseen osallistuvilla henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, haalarit/työvaatteet, kypärä, suojalasit, suojakäsineet, tarvittaessa hengityssuojain), jotka tulee vaihtaa niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Urakoitsija vastaa työntekijöiden terveydestä ja tarvittaessa järjestää kaikille työntekijöille ja aliurakoitsijoille perehdyttämistilaisuuden, jossa käydään läpi kaikki työhön mahdollisesti liittyvät riskit. Valvoja avustaa tarvittaessa tilaisuuden toteuttamista. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä. Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneita maita voidaan joutua varastoimaan kohteessa tilapäisesti (esim. viikonlopun yli tai odottamassa täyttä kuormaa). Maiden leviäminen sa-

HAMELY/410/07.00/2011 7/12 teen tai tuulen mukana estetään peittämällä tarvittaessa kasat. Varastokasojen alapuolinen maaperä puhdistetaan. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Kunnostuksen valvoja seuraa ja kirjaa ylös mahdolliset poikkeavat tilanteet ja asiat. Erittäin kovalla tuulella ja rankkasateella ei pilaantuneen maan kaivua tehdä. Jos pilaantuneisuus laajenee huomattavasti kunnostussuunnitelmassa esitetystä, ollaan asiasta välittömästi yhteydessä Hämeen ELY-keskukseen ja kunnan ympäristöviranomaiseen. Kirjanpito ja kunnostustyön raportointi Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat sekä mahdolliset poikkeamat ja erityishuomiot työmaapäiväkirjaan. Alueelta poistettavien maa-aineskuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat, joista yksi kappale palautetaan kuitattuna valvojalle. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Suoritetuista ja otetuista kontrollinäytteistä (pvm, määrä ja sijainti) pidetään kirjaa. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään kuvaus kunnostuksen toteutuksesta ja kunnostustavoitteiden saavuttamisesta, pois kuljetettujen sekä kohteeseen jääneiden maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet, mahdollinen vesien käsittely, eristysrakenteet, jälkitarkkailutarve ja muut jatkotoimenpiteet sekä näytepisteet karttapohjalla. Jos kohteessa ei todeta pilaantuneita massoja, toimitetaan tutkimustulokset tiedoksi ELY-keskukseen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu sähköpostitse tiedoksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Määräykset Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä. 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.

HAMELY/410/07.00/2011 8/12 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava ilmoituksessa esitettyyn VNa 214/2007 öljyhiilivedyille (C 10 -C 40 ) asetettuun alempaan ohjearvotasoon. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettava pilaantunut maa on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajäteraja-arvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan siirroista on laadittava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Työn toteuttajan on säilytettävä siirtoasiakirjat kolme (3) vuotta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alem-

HAMELY/410/07.00/2011 9/12 mat ohjearvot. Pohjavesialueelle sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, että pilaantunutta maaainesta ei leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee keskeyttää kaivu kovalla tuulella, pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Mikäli puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta erikseen etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/96) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.

HAMELY/410/07.00/2011 10/12 Määräysten perustelut Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 9) kannalta. Alueen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä huomioiden kunnostuskohteen laajuus (öljysäiliöiden poisto) ja nykyinen maankäyttö. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 6). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste ja laajuus on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 19, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

HAMELY/410/07.00/2011 11/12 Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010). PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010) perusteella 576. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 12 h. Maksu suoritetaan palvelukeskuksen myöhemmin toimittamaa laskua vastaan. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hattulan kunta, Parolantie 42 13720 PAROLA Jäljennös päätöksestä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hattulan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p. 040 8422 650.

HAMELY/410/07.00/2011 12/12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään 20.1.2012. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus