Rakennusten energiatodistus Pekka Luoto toiminnanjohtaja Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 1
Rakennusten energiatodistus Mikä? Miksi? Koska? Kuka teettää? Kuka tekee? Miten laaditaan? Kauanko voimassa? Laskuesimerkkejä Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 2
Taustaa Euroopassa yli 40 % energiankulutuksesta tapahtuu rakennuksissa. Edellä mainitusta energiankulutuksesta 2/3 tapahtuu kotitalouksissa Suomessa 30 % kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä Kioton sopimus 1997, voimaan 16.2 2005, 167 maata ratifioinut sopimuksen Kasvihuonepäästöjä pienennettävä 2008-2012 5,2 % vuoden 1990 tasosta Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 3
Liikenne 16 % Energian käyttö 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus 5 % Muu teollisuus 35 % Rakennukse n energian kulutus 39 % Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 4
Rakennustarvikkeiden valmistus 5 % Kasvihuonepäästöt 2003 Maatalous, teollisuusprosessit, jäteet 15 % Rakennuk-en energian kulutus 30 % Liikenne 16 % Muu teollisuus 25 % Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 5
Sopimukset ja lainsäädäntö Kioton sopimus 1997 Kasvihuonepäästöjä pienennetään Energiatehokkuusdirektiivi 1.1.2003 Direktiivillä pyritään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta koko Euroopan unionin alueella. Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ilmoitettava rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön tarvittava energiamäärä. Asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007, Voimaan 1.1.2008 Miten energiatehokkuus ilmoitetaan ja lasketaan Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 6
Mikä? Rakennusten energiatodistus on määrämuotoinen asiakirja, joka kertoo rakennuksen energiatehokkuuden. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 7
Energiatehokkuus ilmaistaan energiatehokkuusluvulla ( ET), jonka yksikkönä on kwh/brm 2. Energiatehokkuus luokitellaan 10 rakennustyypille asteikolla A - G. A paras ja G heikoin Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 8
Bruttopinta-ala SFS 5139 rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summa. Käyttötarkoituksella ei merkitystä ( myös kylmät tilat) Kerrostasoala on kerrostason ala, jonka rajoina ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinän pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalla. Kerrostasoala sisältää myös porrasaukot sekä alat, joissa huonekorkeus on alle 1600 mm. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 9
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 10
Käyttötarkoitusluokitus Pienet asuinrakennukset ( enint. 6 huoneistoa) Suuret asuinrakennukset ( yli 6 huoneistoa) Toimistorakennukset Liikerakennukset Opetusrakennukset Päiväkodit Terveydenhoitorakennukset Kokoontumisrakennukset (pl. uimahallit) Uimahallit Muut rakennukset Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 11
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 12
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 13
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 14
Miksi? Rakennusten energiatehokkuus paranee Tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä toteutuu. Energiatodistus mahdollistaa vertailun eli auttaa omistajaa, ostajaa ja vuokraajaa arvioimaan energiankulutusta ja -kuluja. Tavoitteena on nostaa energiatehokkuus osto- ja vuokraustilanteessa tärkeäksi valintatekijäksi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 15
Milloin tarvitaan? Energiatodistus tarvitaan aina haettaessa uudisrakennukselle rakennuslupaa (1.1.2008-). Myytäessä tai vuokrattaessa rakennus tai sen osa (esim. asunto) 1.1.2009 tai sen jälkeen. Omakotitaloon ja enintään kuuden asunnon rakennukseen energiatodistuksen tekeminen on vapaaehtoista. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 16
Energiatodistusta ei vaadita (5 ) Ennen 1.1.2008 valmistuneesta, enintään kuuden asunnon asuinrakennuksesta tai rakennusryhmästä Enintään 50 neliön rakennuksesta Enintään 4 kk ajan vuodesta käytettävästä rakennuksesta (kesäasunnot) Rakennussuojellusta rakennuksesta Teollisuus-, korjaamo- tai maatilarakennuksesta Kirkollisista rakennuksista Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 17
Kuka tekee? 1. Pääsuunnittelija rakennusluvan yhteydessä 2. Energiakatselmoija energiakatselmuksen yhteydessä 3. Pätevöitynyt asiantuntija erillisenä todistuksena 4. Isännöitsijä isännöitsijäntodistukseen sisältyvänä Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 18
Miten laaditaan? Energiatehokkuuden määritys tapahtuu Luotettavien kulutustietojen perusteella (isännöitsijätodistuksen liite) laskennallisesti (rakennusluvan yhteydessä ja laadittaessa todistus vapaaehtoisesti enintään kuuden asunnon rakennusryhmälle). Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 19
Velvollisuus asettaa todistus nähtäville Rakennusta tai sen osaa myytäessä tai vuokrattaessa Myyjällä tai Vuokranantajalla Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 20
Pätevyysvaatimukset Erillisen todistuksen antajalta edellytetään soveltuvaa rakennusalan tai talotekniikka-alan tutkintoa, kuten AMK tai ylempi vastaava tutkinto taikka aikaisempi rak.ins., rak.arkk., lvi-, kone- tai sähköins., lvi- tai sähkötekn. tai rak.mest. tutkinto sekä pätevyyden osoitus. Pätevyyden voi todeta FISE ja KIINKO. Tutkinto voidaan korvata vähintään kolmen vuoden työkokemuksella rakennusten energiankäyttöön liittyvissä tehtävissä. Lisäksi edellytetään perehtyneisyyttä todistuksen laadintaan, mikä osoitetaan pätevyyden toteajan järjestämässä kokeessa. Isännöitsijältä ei edellytetä erityistä pätevyyttä. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 21
Kauanko voimassa? Voimassaoloaika 10 vuotta Omakotitalojen ja max. 6 asunnon kohteitten todistukset Energiakatselmusten yhteydessä tehdyt Erilliset energiatodistukset Voimassaoloaika 4 vuotta Muu uudisrakentaminen (ei omakotitalot ja max.6 asunnon kohteet) Lyhyempi voimassaoloaika Isännöitsijätodistukseen sisältyvä todistus, voimassa kuten isännöitsijätodistus Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 22
Energiatehokkuusluku ET + Normeerattu lämmitysenergia (Qlämmitys, norm) + Veden lämmitysenergia (Qlkv) + Laitesähkö- tai kiinteistösähkö (Wkiinteistösähkö) + Jäähdytysenergia (Qjäähdytys, tilat) = Rakennuksen tarvitsema energiamäärä Energiatehokkuusluku saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä bruttopinta-alalla kwh/brm 2 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 23
ET- luku yksinkertaistettuna Energiatehokkuusluku kuvaa paljonko rakennus, jos se sijaitsisi Jyväskylässä, tarvitsisi energiaa huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen, kiinteistön omaan sähkön käyttöön ja mahdolliseen jäähdytykseen bruttoneliötä kohden ET-luku ei ota huomioon lämmitystapaa, lämmityslaitteiden tehokkuutta tai kustannuksia ET-luku kuvaa rakennuksen energiatarvetta olipa lämmitysmuoto mikä tahansa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 24
ET-luku ET = [Qlämmitys, norm + Wkiinteistösähkö + Qjäähdytys, tilat]/ A eli vuoden Jyväskylään normeerattu lämmitysenergia + kiinteistösähkö + jäähdytysenergia jaettuna bruttoneliöillä Dimensio ET = [kwh/brm 2 /vuosi] ET ilmoitetaan pyöristettynä seuraavaan suurempaan kokonaislukuun Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 25
Qlämmitys, norm = rakennuksen tai ryhmän (Jyväskylään) normeerattu lämmitysenergiankulutus, kwh/vuosi Wkiinteistösähkö = rakennuksen tai ryhmän kiinteistösähköenergiankulutus, kwh/vuosi Qjäähdytys, tilat = rakennuksen tilojen jäähdytysenergiankulutus (jäähdytysjärjestelmään tuotu jäähdytysenergia), kwh/vuosi, vain jos rakennus varustetaan jäähdytysjärjestelmällä A = rakennuksen tai rakennusryhmän yhteenlaskettu bruttopinta-ala, brm2 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 26
Kiinteistösähkö 1. Talotekniikka: pumput, puhaltimet, automatiikkalaitteet, kiinteistösaunat, hissit sekä rakennuksen ulkopuoleinen valaistus ja kohdelämmitykset (autopaikat, sulanapito) 2. Asuntojen ulkopuolisten tilojen sähkö: porras ja kellarikäytävät, yhteis- ja varastotilat, yms. valaistuksen sähkönkulutus. Kiinteistösähköön ei kuulu lämmitykseen tai jäähdytykseen kulutettu sähköenergia, koska ne otetaan huomioon lämmitys ja jäähdytysenergiankulutuksessa. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 27
Jäähdytysenergia Vain, jos rakennus varustetaan jäähdytysjärjestelmällä Kylmäkellarit ja yksittäiset ilmapumput eivät järjestelmiä, ja niitä ei laskelmissa huomioida Rakennuksen tilojen jäähdytysenergiankulutus eli jäähdytysjärjestelmään tuotu jäähdytysenergia kwh/vuosi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 28
Lämmitysenergian normeeraus Huoneiden lämmitysenergian kulutus muunnetaan vastaamaan Jyväskylän normaalivuoden lämmitystarvelukua eli ajatellaan mikä olisi rakennuksen energiatarve Jyväskylässä Qlämm,norm = k2 * Snvpkunta / Stoteutunutvpkunta * (Qlämmitys- Qlkv) + Qlkv k2 = Ilmatieteen laitoksen määrittelemä paikkakuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään Snvpkunta = Ilmatieteen laitoksen määrittelemä normaalivuoden (1971-2000) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Stoteutunutvpkunta = toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Qlämmitys = toteutunut lämmitysenergian kulutus, kwh Qlkv = lämpimän käyttöveden energiankulutus, kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 29
Esimerkki normeerauksesta Oulu 2006 Qlämmitys = 710 MWh ( sisältää veden lämmityksen) Qlkv = 213 MWh ( veden lämmitysenergia) K2 = 0,94 ( korjauskerroin Jyväskylään, saadaan esim. Motivan sivulta) Normaalivuoden lämmitystarveluku, Oulu 5170 Toteutunut lämmöntarveluku 2006 4754 (Oulu) Qlämm,norm = k2 * Snvpkunta / Stoteutunutvpkunta * (Qlämmitys - Qlkv) + Qlkv Q lämm. Norm. = 0,94*5170/4754*(710-213) + 213= 721 MWh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 30
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 31
Toteutunut lämmitysenergia Rakennuksen toteutuneena lämmitysenergian kulutuksena Qlämmitys käytetään ensisijaisesti lämmöntuottolaitteiden lämmönjakoverkostoon luovuttamaa, mitattua energiamäärää. Mikäli tällaista mittausta ei rakennuksessa ole, tulee lämmityslaitteiden lämpöhäviöt eliminoida pois. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 32
Toteutunut energian kulutus Jos lämmöntuotelaitteiden luovuttamaa energiaa ei voida laskea, käytetään seuraavaa kaavaa: Qlämmitys = Qlämmitys, osto * η lämmitys + Qsählämm Qlämmitys, osto = Rakennuksen ostettavan lämmitysenergiankulutus, kwh η lämmitys = rakennuksen lämmöntuottolaitteen vuosihyötysuhde (eliminoidaan lämmitystavan vaikutus) Qsählämm = ilmanvaihdon sähkökäyttöisten jälkilämmityspattereiden, lattialämmitysten tai muiden vastaavien lämmityslaitteiden sähkönkulutus silloin, kun se ei sisälly rakennuksen ostettavan lämmitysenergiankulutuksen mittaukseen, kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 33
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 34
Polttoainelämmitteiset talot POLTTOAINE => ENERGIAMÄÄRÄ Qlämmitys, osto = Qpolttoaine, omin * PAlämmitys, osto Qpolttoaine, omin = käytetyn polttoaineen tehollinen lämpöarvo kwh/polttoaineen mittayksikkö ( saadaan taulukosta) PAlämmitys, osto = rakennuksen lämmöntuotantolaitteiden edellisen kalenterivuoden aikana kuluttama mitattu polttoainemäärä. Mittayksikkö riippuu polttoaineesta ja löytyy taulukosta Mikäli polttoainelämmitteisessä rakennuksessa lämmöntuotantolaitteiden tuottaman lämmön määrää ei ole mitattu, arvioidaan lämmitysenergian kulutus viimeisen kolmen kalenterivuoden polttoaineen toimitusmäärien perusteella. Vastaavasti käytetään lämmitystarvelukukorjauksessa keskiarvoa viimeisen kolmen kalenterivuoden lämmitystarveluvusta Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 35
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 36
Esimerkki polttoaineen sisältämästä energiamäärästä Polttoöljyä kuluu 25000 litraa vuodessa Taulukosta 2 saadaan Qpolttoaine, omin eli polttoaineen tehollinen lämpöarvo = 10.0 kwh/ dm3 eli 10.0 kwh/litra Polttoaineen sisältämä energiamäärä= 10.0 kwh/litra * 25000 litra = 250000 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 37
Huoneistokohtainen sähkölämmitys Ensisijaisesti käytetään lämmitysenergiankulutuksena Qlämmitys, osto lämmityslaitteiden mitattua sähkönkulutusta. Jos kulutustietoja ei saada kaikista huoneistoista erikseen riittää, että ne saadaan vähintään 50 %:n osalta Laitesähkömäärä eliminoitava Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 38
Lämmitykseen käytetty sähköenergia, jos ei ole erikseen mitattu Qlämmitys, osto = Wsähkö, osto Wlaitesähkö Wsähkö, osto = sähkömittarien mukainen kokonaissähkönkulutus, kwh/vuosi ( sisältää laitesähkön) Wlaitesähkö = taulukon 7.1 mukainen arvioitu kiinteistösähkön ja käyttäjien laitesähkön kulutus, kuitenkin enintään 50 % sähkömittarien mukaisesta kokonaissähkönkulutuksesta, kwh/vuosi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 39
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 40
Sähköiset erillislämmitykset Jos ostettavan lämmitysenergiankulutuksen mittaukseen ei sisälly erillislämmöt, ne on arvioitava erikseen: Ensisijaisesti käytetään mitattua sähkönkulutusta Ilmanvaihdon sähkökäyttöiset jälkilämmityspatterit Lattialämmitykset Muut sähkölämmityslaitteet Mikäli näiden lämmityslaitteiden sähkönkulutusta ei ole mitattu erikseen, arvioidaan se esimerkiksi soveltaen asetuksen liitteen 3 taulukon 3 oletusarvoja. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 41
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 42
Lämpimän käyttöveden energiankulutus Käytetään ensisijaisesti energiamittauksiin perustuvaa arvoa Mikäli ei ole mitattu erikseen, lasketaan se kulutetun lämpimän käyttöveden perusteella kaavalla Qlkv = [käyttöveden lämmitysenergia] = 58 * Vlkv Vlkv = Kulutettu lämpimän käyttöveden määrä (m³/vuosi) 58 = veden lämmittämiseen (lämpötilan muutos 50 C) tarvittava energiamäärä vesikuutiota kohden, kwh/m³ Jos lämpimän käyttöveden määrää Vlkv ei ole mitattu erikseen, oletetaan sen olevan 40 % veden kokonaiskulutuksesta. Mikäli veden kokonaiskulutusta ei ole mitattu, käytetään lämpimän oletusarvona taulukon arvoa. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 43
Kiinteistösähkö ET-luvun laskennassa kiinteistösähkön kulutukseen sisältyy: rakennuksen kiinteän valaistusjärjestelmän sähkönkulutus talotekniikan pumput, puhaltimet, automatiikkalaitteet kiinteistösaunojen ja hissien, sekä rakennuksen ulkopuolella valaistuksen ja kohdelämmitysten (autopaikat, sulanapito) kuluttama sähkö. Kiinteistösähkön kulutus määritetään ensisijaisesti rakennuksen sähkömittareiden lukemien perusteella. Kiinteistösähköön ei kuulu: rakennuksen lämmitykseen tai jäähdytykseen kulutettu sähköenergia, koska ne otetaan huomioon lämmitys ja jäähdytysenergiankulutuksessa. Mikäli rakennuksessa on käyttäjäkohtaiseen sähkönkulutuksen mittaukseen sisältyviä talotekniikkalaitteita tai muita laitteita, joiden sähkönkulutus normaalisti sisältyy kiinteistösähkön kulutukseen, lisätään näiden sähkönkulutus rakennuksen mitattuun kiinteistösähkön kulutukseen. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 44
Jäähdytysenergian kulutus Tilojen jäähdytysenergian kulutus sisältyy energiatehokkuusluvun laskentaan. Jos rakennuksessa on kaukojäähdytys, saadaan energiatehokkuusluvun laskentaan sisällytettävä jäähdytysenergian määrä kaukojäähdytyksen asiakaslaitteiston lämpömäärämittauksen lukemien perusteella. Jos rakennuksessa on koneellinen kompressorikoneikolla toimiva jäähdytysjärjestelmä, saadaan jäähdytysenergian määrä kertomalla jäähdytykseen käytetty sähkömäärä kylmäntuottolaitteen valmistajan ilmoittamalla varmennetulla kylmäkertoimella. Mikäli jäähdytykseen kulutettua sähkömäärää ei ole erikseen mitattu, käytetään sen osuutena 50 % kiinteistösähköstä. Jos varmennettua kylmäkerrointa ei tunneta, käytetään kompressorikoneikolle kertoimen arvoa 3 ja vapaajäähdytysjärjestelmällä varustetulle kylmäntuottolaitteelle arvoa 5. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 45
ET-luvun laskeminen Esimerkki 1, kaukolämpö Kerrostalo ( suuri asuintalo) Sijainti: Kiiminki vuosi Kaukolämpö Vesikulutus yht. 2006 890 6500 MWh m3 Lämminvesikulutusta ei ole mitattu bruttoala mukavuus lattialämmitys 4050 105 m2 m2 Ei jäähdytysenergiaa Kiinteistösähkön kulutus 0 9500 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 46
Laskelmien kulku 1. Paljonko energiaa kuluu käyttöveden lämmittämiseen 2. Paljonko energiaa kuluu lattialämmitykseen 3. Normeerataan Jyväskylään 4. Lasketaan ET-luku eli energiatehokkuus 5. Täytetään lomakkeet Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 47
Lämpimän veden ja lattian lämmitysenergia Oletetaan, että lämpimän veden osuus on 40 % ( sivu 15) 40%* 6500 m3 = 2600 m3 Veden lämmitysenergia = 58*2600 = 150800 kwh ( 150,8 mwh) Lattialämmitys s. 15 taul. 3 40* 105 = 4200 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 48
Normeeraustiedot www.motiva.fi/fi/lammityskorjaus www.kiinteistolehti.fi/lammitystarve Vertailupaikkakunta Oulu K2( Jyväskylän korjauskerroin) 0,94 Astepäiväluku Oulu, normaali vuosi ( Snvpkunta) Astepäiväluku Oulu 2006 5170 4754 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 49
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 50
Normeeraus ja ET-luku k2 * Snvpkunta / Stoteutunutvpkunta * (Qlämmitys - Qlkv) + Qlkv = = 0,94*5170/4754*(890000+4200-150800)+150800 = 910744 kwh ET (=energiatehokkuus)= [Qlämmitys, norm + Wkiinteistösähkö + Qjäähdytys, tilat]/ A eli (Normeerattu huoneilman lämmitysenergia + kiinteistösähkö + jäähdytysenergia) jaettuna bruttoneliöillä (910744 + 9500 + 0)/4050 = 227,2 => 228 kwh/brm 2 (pyöristys seur. kok.lukuun) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 51
Suuret asuinhuoneistot [kwh/brm²/vuosi] A ET <= 100 B 101 < ET <= 120 C 121 < ET <= 140 D 141 < ET <= 180 E 181 < ET <= 230 F 231 < ET <= 280 G ET >= 281 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 52
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 53
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 54
Esimerkki 2 16 huoneistoa, huoneistokohtainen sähkölämmitys Paikkakunta Raahe Bruttoala 1200 m2 Kylmävesi + lämminvesi 1800 m3 Kiinteistön oma sähkönkulutus 11000 kwh Huoneistojen sähkönkulutus yht. 243000 kwh 6:ssa huoneistossa varaava takka, sekahalkoja kuluu 10 pino-m 3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 55
Normeeraustiedot www.motiva.fi/fi/lammityskorjaus www.kiinteistolehti.fi/lammitystarve Raahen vertailupaikkakunta Oulu k2 =0,96 Ilmatieteen laitoksen määrittelemä Raahen korjauskerroin Jyväskylään Snvpkunta = 5170 Ilmatieteen laitoksen määrittelemä vertailupaikkakunnan eli Oulun normaalivuoden (1971-2000) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla ( löytyy Kiinteistölehden kotisivuilta) Stoteutunutvpkunta = 4754 ( 2006) toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla eli Oulussa (löytyy Kiinteistölehden kotisivuilta) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 56
Laskelmien kulku 1. Varaavien takkojen luovuttama lämpöenergia 2. Erotetaan lämmityssähköstä sähkö, joka ei kuku lämmitykseen ( =laitesähkö) 3. Lämpimän veden lämmitysenergia 4. Normeeraus 5. Lasketaan ET-luku 6. Täytetään lomakkeet Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 57
Varaavien takkojen huoneilmaan luovuttama energia Takan hyötysuhde 0,70 ( saadaan taulukosta 1. sivulta 13) Sekapuun lämpöarvo 1300 kwh/pino-m 3 Puiden huoneilmaan luovuttama energiamäärä: 0,70*10 pino-m 3 *1300 kwh/pino-m 3 = 9100 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 58
Laitesähkö (käyttäjien) Rakentamismääräys D5 kuva 7.1 tai asetus s. 14 arvioitu kiinteistösähkön ja käyttäjien laitesähkön kulutus, arviona käytetään 50 kwh/brm²/vuosi, kuitenkin enintään 50 % sähkömittarien mukaisesta kokonaissähkönkulutuksesta, kwh/vuosi Laitesähkön määrä (Wlaitesähkö) = 50*1200 = 60000 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 59
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 60
Lämpimän veden lämmitykseen kuluva energia Lämpimän veden osuus 40% (oletus) 40%*1800 m 3 = 720 m 3 Qlkv = [käyttöveden energian kulutus] = 58 * Vlkv = 58* 720 = 41760 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 61
Lämmitykseen käytetty energia yhteensä Qlämmitys, osto = Wsähkö, osto Wlaitesähkö + Takkaenergia = 243000 60000 + 9100 = 192100 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 62
Lämmitysenergian normeeraus Qlämm,norm = k2 * Snvpkunta / Stoteutunutvpkunta * (Qlämmitys - Qlkv) + Qlkv 0,96*5170/4754*(192100-41760)+41760 = = 198716 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 63
Energiatehokkuus ET [Qlämmitys, norm + Wkiinteistösähkö + Qjäähdytys, tilat]/ A (Normeerattu lämmitysenergia + kiinteistösähkö + jäähdytysenergia) jaettuna bruttoalalla = (198716 + 11000 + 0) / 1200 = 175 kwh/brm 3 ( D-luokka) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 64
Esimerkki 3, öljylämmitys 25 huoneistoa, kerrostalo Paikkakunta Kuhmo Bruttoala 2190 m 2 Öljyllä lämpenee 1910 m 2 Sähköllä lämpenee 180 m 2 ( lattialämmitys) Lämminvesi 750 m 3 Kiinteistön oma sähkönkulutus 19000 kwh Polttoöljyn kulutus 42500 litraa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 65
Laskelmien kulku 1. Lasketaan veden lämmitysenergia 2. Poltetun öljyn energiasisältö 3. Energia huoneilman lämmittämiseen 4. Lattialämmitykseen tarvittava energia 5. Normeeraus Jyväskylään 6. Lasketaan ET-luku eli energiatehokkuus 7. Täytetään lomakkeet Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 66
Veden lämmitys: 750 * 58 = 43500 kwh Öljyn luovuttama energiamäärä huoneilman ja veden lämmitykseen: Öljylitran energiasisältö 10,0 kwh/litra ( taul. 2) 10,0*42500 = 425000 kwh Öljyn luovuttama energia huoneilman lämmittämiseen: 425000-43500 = 381500 kwh Lattialämmityksen tarvitsema energia: Qlämmitys, osto*ηlämmitys*as/al ( taulukko 3 sivu 15) Qlämmitys, osto = Huonetilojen lämmitykseen käytetty energia η = ( eta) Kattilan hyötysuhde 0,89 ( taul 1.) As= Sähkölattalämmitys yht. 180 m 2 Al =Öljyllä lämmitettävä pinta-ala 1910 m 2 Lattialämmityksen tarvitsema energia 180/1910*339535 = 31998 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 67
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 68
Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 69
Yhteenveto energiankäytöstä Huoneiden öljylämmitys 339535 Lattialämmitys (sähkö) 31998 Veden lämmitys (öljy) 38715 yhteensä 410248 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 70
Normeeraustiedot Kunta: Kuhmo Vertailupaikkakunta: Kajaani S N vpkunta: 5420 k2: 0.90 Stoteutunut vpkunta 5101 ( 2006) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 71
Normeeraus Qlämm,norm = k2 * Snvpkunta / Stoteutunutvpkunta * (Qlämmitys - Qlkv) + Qlkv 0,90 *5420/5101*(339535 + 31998 38715) + 38715 = 356983 kwh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 72
Energiatehokkuus ET [Qlämmitys, norm + Wkiinteistösähkö + Qjäähdytys, tilat]/ A (Normeerattu lämmitysenergia + kiinteistösähkö + jäähdytysenergia) jaettuna bruttoalalla (356983 + 19000 + 0)/2190 = 172 kwh/brm 2 ( D-luokka) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 73
Hyödyllisiä sivuja www.motiva.fi, www.motiva.fi/fi/yjay/asuinkiinteistoala www.ymparisto.fi www.ymparisto.fi/default.asp?node=2113 1&lan=fi ( löytyy esim. täytettävät kaavakkeet) www.kiinteistolehti.fi/lammitystarve www.kiinteistoyhdistysoulu.fi jäsensivut Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 74
Kiitos ja hyvää vuodenjatkoa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry. 75