KäTu XII, Tampere 11. 12.4.2014 Nyt se on valmis : Työn valmistumisen myytistä Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.f
Taustaa (kertauksena) KDE SC on vapaan tai avoimen lähdekoodin monialustainen graafinen työympäristö pääkohteena kuitenkin UNIX (Linux, BSD) rakennusaineena ovat Qt-kirjastot (nyk. Digian omistuksessa), joiden käyttöala on enenevästi mobiilialustoilla mobiilialustojen merkitys (KDE:n yli ja ohi) lisääntyy kaiken aikaa: kirjastot (Qt) kasvavat merkityksessä lopputuotteen (KDE SC) ohi?
Miksei käännös valmistu?
Lokalisoinnin teksti (< Hki 2010) lokalisoinnin semanttinen sulkeuma (jonka ilmiasu on teksti) saavutetaan käyttökerran l. istunnon tasolla käännettävät merkkijonot muodostavat vain ne puheaktit, joista teksti koostuu kaikkien jonojen kokonaisuus on käyttäjän kannalta pelkkä mahdollisuuksien potentiaali teksti syntyy siitä, mitä käyttäjä ohjelmassa tekee sitä käyttäessään tällä tekstillä on intertekstuaalisia kytköksiä toisiin teksteihin eli (tässä) KDE:n kokonaisuuteen
Tavoitteeseen tarkentaen (< Vaasa 2012) tyypillisesti sanotaan kääntämisen kohdeyksikön olevan teksti ja kääntämisen tapahtuvan merkityskokonaisuuksina käännöksen lopputuotteen on oltava yhtenäinen, koherentti kokonaisuus kääntäjän on näin välttämätöntä tarkastella toimintaa kokonaisuutena eikä keskittyä sen osaan
Jatkuva muutos (< Turku 2013) avointen ohjelmistojen kulttuurissa on lähes pysyvästi tilanne, että käännös laahaa jäljessä kääntäjästä tulee avointen ohjelmistojen kulttuurissa aktiivinen osatoimija, käyttäjä-kehittäjä viime aikoina muutos on koskenut nimenomaan käyttöliittymää: perinteinen työpöytämetafora (Mac OS > Windows 95 > Mac OS X ja Windows 7) on haastettu ios ja Windows 8 (ns. Moderni käyttöliittymä, Metro ), Gnome 3, Unity mobiililaitteet ovat nousseet perinteisiä tietokoneita tärkeämmiksi (puhelin, tabletti)
Ammattimaisuus? FOSS-lokalisoinnissa ei liiku raha: joukkoistettua, talkoistettua, vapaaehtoistyötä nähty jopa riistona yritys maksaa ohjelmoijille, kerää rahaa ohjelman käyttäjiltä kääntäjä vain hyödynnettävä hölmö? toisaalta: mahdollistaa siirroksen pienillekin kielille edelleen: uusi talousjärjestelmä, raha siirtyy eri reittejä kuin ennen ammattiylpeyttä (ja -kunnianhimoa) kuitenkin on! ei todellista kilpailuasetelmaa ammattikääntäjiin
Jono jo käännetty mutta! opensusen asennusohjelmassa jo jonkin aikaa ollut jono Preparing for initial system configuration Valmistellaan ensimmäistä ~ alustavaa järjestelmän konfigurointia ~ asetusta Valmistellaan järjestelmän ensimääritystä
Toimijuuden muutos v. 2014 alussa In order to participate in the development of Qt Software, Digia requires Licensor to accept the terms and conditions contained in this Agreement. This Agreement is primarily required because Digia has existing obligations regarding the Qt Software and wants to enable the broadest, most vibrant Qt ecosystem. This agreement facilitates Digia s compliance with the spirit of its commitments to the Open Source Community, under the agreement with the KDE Free Qt Foundation, and enables participation of commercial Qt users in the Qt Project. If Licensor does not agree to the terms and conditions contained in this Agreement, Contribution(s) cannot be accepted and Licensor cannot contribute code or participate in the development of Qt Software.
Käytännössä? lakitekninen muutos: tähän asti KDE:n lokalisoijat toimivat ilman minnekään kirjattua sopimusta projektin lisenssin (GPL) mukaisesti sopimuksen hyväksyntä takaa ainoastaan Digialle (angloamerikkalaisen lakiperinteen mukaisesti) kirjatun oikeuden käyttää KDE:ta varten tehtyä käännöstä Qt:n yhteydessä eli ns. ylävirrassa (jos jotakin ongelmaa on, se liittyy FOSS-kulttuurin siihen puoleen, että käytännössä ohjelmia tuottavat ja joukkoistusta hyödyntävät yritykset)
Se ei valmistu ikinä syitä keskeneräisyyteen: 1) ei aikaa ( toistaiseksi näin) jotkin osat tärkeämpiä, ne käännettävä ensin 2) ei tahtoa (vapaaehtoisuus!) jotkin osat kiinnostavampia, ne haluaa kääntää ensin 3) liikkuvat maalitolpat (ohjelma tai sen jonot muuttuvat; kokonaisuus elää) jotkin osat toistuvat ohjelmasta toiseen, ne käännettävä ensin 4) ei taitoa (< silkka osaamattomuus TAI ammattiylpeys!) hankalia tiedonaloja (uudet UI-elementit? valokuvaus? go tai muut pelit? tietty tieteenala? vrt. kaikille tutut ja tarpeelliset toiminnot)
Lokalisointi revisointina? Gouadec (2010: 78) määrittää yksinomaan kääntäjän omalle vastuulle muun muassa sen varmistamisen, että kaikki käännettävät osiot tulevat käännetyiksi eikä epähuomiossa ja tarkoittamatta tehtyjä poistoja jää. Revisoija puolestaan tarkkailee tyyliä ja sujuvuutta, transferin onnistuneisuutta ja asiasisällön ja merkitysten oikeellisuutta. (Käyttäjäkeskeinen kääntäminen, s. 112, lihavointi lisätty)
Kommentteja edelliseen lokalisoinnissa kääntämättömyys näkyy ei poistona vaan puolikielisyytenä pitäisikö tyytyä tähän? lokalisoija kääntää minkä ehtii ja osaa, muu jää (kielipoliittisen ohjelmankin esittämän) suomi englanti-rinnakkaiskielisyyden varaan kaikkihan englantia osaavat? toisaalta: käännös valmistuu väkisinkin tältä osin väärästä päästä, toistuvimmista (~ helpoimmista) jonoista
Edelleen puolikielisyys voi olla muutakin kuin englanti kohdekieli, vaikka lähtökieli on yleensä aina englanti käännöstyössä moni käyttää välikieltä, jo tehtyjä käännöksiä toisen käännöksen käyttäminen tekee myös näkyvämmäksi, mitkä osat edes ovat käännettävissä (jos toinen käännös on pidemmällä, esim. merkitty sataprosenttiseksi ) niinpä esim. omassa medit-tekstinmuokkaimen käännöksessäni näkyy paikoitellen espanjankielisiä jonoja!
Miten asettaa toiminnan tavoitteet? pitäisikö toiminnan tavoitteet muotoilla uudelleen? keskeistä ei ole käännettyjen jonojen määrä vaan käyttäjän käyttökokemus > käyttäjäkeskeisyys? asetettava myös kysymys: missä käännös on eniten tarpeen? peruskäyttöliittymässä, arkisessa työvuossa (workflow)? vai hankalimmissa, teknisimmissä ja erikoistuneimmissa ohjelmissa tai ohjelman osissa? lokalisoinnin yhteisöllisyyttä voisi hyödyntää toiminnan tavoitteitten asettamisessa uusiksi
KIITOS!