.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
|
|
- Niko Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu 2007
2 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET ajoympäristön toimesta
3 Käännösprosessi 2-vaiheinen Kääntäminen CIL-välikielelle Common Intermediate Language CIL Kääntäminen ajettavaksi binääriksi ajonaikana JIT-kääntää CIL-koodin ajonaikaisesti konekoodiksi Kerran käännetty natiivikoodi säilyy muistissa ohjelman suorituksen loppuun asti.
4 JIT-käännös CIL välikoodi CLR Execution engine MyApp.exe MyApp.code MyLib.dll JIT COMPILER MyLib.code
5 Common Language Runtime (CLR).NET ajonaikainen suoritusympäristö (vrt javan virtuaalikone) Tehtävät Kääntää CIL-välikoodin ajonaikaisesti konekoodiksi Huolehtii muistinhallinnasta Tietotyyppitarkistuksista Turvallisuustarkistuksista Poikkeuskäsittelystä
6 Termistöä
7 CIL Common Intermediate Language CIL = MSIL = IL Välikieli (vrt Java bytecode) Käännetään suorituksen aikana konekoodiksi käyttäen JIT-käännöstä
8 Assembly Pienin yksittäinen asennettava yksikkö dll tai exe tiedosto Koostuu CIL-koodista Metadatasta Manifestista Resurssitiedostoista (optionaalinen)
9 Metadata Sisältää metatietoa CIL-koodista Kuvaa assemblyn sisällön ohjelmointikieliriippumattomalla tavalla Tyyppien kuvaukset (luokka, rajapinta jne) Nimi, näkyvyys, kantaluokka, toteutetut rajapinnat. Jäsenet (metodit, muuttujat, propertyt, eventit). Kääntäjä generoi metadatan automaattisesti
10 Manifesti Assemblyn metadataa Sisältö Versionumero Culture information Lista assemblyn sisältämistä tyypeistä Lista viittauksista muihin assemblyihin Kääntäjä generoi manifestin automaattisesti
11 Assembly Manifest Metadata CIL code Resources (optional)
12 Termistöä Hallittu koodi (Managed code) CLR:n hallinnassa ajettava koodi Ei hallittu koodi (Unmanaged code) Natiivikoodi, jota ei ajeta clr:n hallinnassa Managed heap CLR:n prosessille sen luontivaiheessa varaama muistialue Multi-file Assembly Assembly, joka koostuu useammasta tiedostosta (primary ja secondary modules)
13 Tyyppijärjestelmä
14 Ohjelmointikieliriippumattomuus.NET ohjelmia voidaan toteuttaa yli 20 ohjelmointikielellä APL Fortran Oberon Scheme C++ Haskell Oz SmallTalk C# Java Pascal Standard ML COBOL JScript Perl Visual Basic Forth Eiffel Mercury Python Lähde:
15 CTS Common Type System.NET tyyppijärjestelmä Määrittelee kaikki.net ajoympäristön tukemat tietotyypit
16 CTS Types ClassType Structure Type Interface Type Enumeration Type Delegate Type
17 CLS Common Language Specification Yleinen kielimääritys Joukko tyyppejä, jotka kaikkien ohjelmointikielten pitää vähintään toteuttaa CLS compliant code [assembly: System.CLSCompoliant(true)]
18 Ympäristöriippumattomuus
19 Standard ECMA-335 Common Language Infrastructure (CLI) 4th edition (June 2006) Kansainvälinen standardi, joka mahdollistaa koodin suorittamisen erilaisissa ympäristöissä Sisältö Part 1: Concepts and Architecture Part 2: Metadata Definition Part 3: CIL Instruction Set Part 4: Profiles and Libraries Part 5: Debug Interchange Format. Part 6: Annexes Contains some sample programs written in CIL Assembly Language
20 .NET ja Linux Mono-projekti Tavoitteena luoda OSS-versio.NETympäristöstä, joka mahdollistaa.net sovellusten ajon linux ja unix ympäristöissä
21 Esimerkki dll-kirjasto Ajastimen käyttö eventin luonti
22 Lähteitä ECM Common Type System (wiki) Common Type System (msdn) Common Language Runtime (CLR) Inside.NET Framework Raising an event
.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)
.NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa
LisätiedotCommon Language Runtime
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Common Language Runtime Jukka Katajisto Helsinki 16.4.2005 Ohjelmointikielten kääntäjät -kurssin seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö
LisätiedotC# ja.net. Juha Järvensivu 2007
C# ja.net Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Sisältö C#.NET-kirjastot C# - C-sharp Standardoitu kieli (2003) Kieli, jossa pyritään yhdistämään C++:n tehokkuus ja Javan helppokäyttöisyys Suunniteltu.NET-ohjelmointiin
LisätiedotC# ja oliot. Santtu Viitanen Niko Mononen Jyri Leinonen
C# ja oliot Santtu Viitanen Niko Mononen Jyri Leinonen 1. Alustus C#:sta - Microsoftin kehittämä yleiskäyttöinen olio-ohjelmointikieli - Pääsuunnittelijana toimi Andreas Hejlsberg, joka on aiemmin osallistunut
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto
LisätiedotTIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu
TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 9: Kirjastot, pluginit jne. TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Ajankohtaista Viikkoharjoituksissa kirjastojen käyttöä & toteuttamista Kurkkaaminen viime viikon viikkoharkkajuttuihin
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen
LisätiedotDynaaminen kääntäminen ja Java HotSpot
Dynaaminen kääntäminen ja Java HotSpot Jukka Eskola Kimmo Kulovesi Tatu Säily Helsinki 11.4.2005 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö 1. Johdanto...1 1.1 JIT-kääntäjän ongelmat...2
LisätiedotC#-luokkien perusteet
Osa II C#-luokkien perusteet 4 Tyyppijärjestelmä Microsoft.NET Frameworkin ytimessä on yleinen tyyppijärjestelmä nimeltään.net Common Type System (CTS). Sen lisäksi, että CTS määrittelee kaikki tyypit,
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotToimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa
Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat
LisätiedotVarhaiset oliokielet Modula, CLU ja Smalltalk. T : Seminar on the History of Programming Languages Kari Koskinen Otaniemi 29.9.
Varhaiset oliokielet Modula, CLU ja Smalltalk T-106.5800: Seminar on the History of Programming Languages Kari Koskinen Otaniemi 29.9.2009 Luennon sisältö Modula CLU (CLUster programming language) Smalltalk
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotVisual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotViestit-palvelun viranomaisliittymän ohjelmointiohje. Java-esimerkki
Viestit-palvelun viranomaisliittymän ohjelmointiohje Java-esimerkki V.01 OHJELMOINTIOHJE V 0.1 2 (8) DOKUMENTINHALLINTA Omistaja Laatinut Lasse Pynnönen, VRK Valtori/VIA Tarkastanut Hyväksynyt VERSION
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotPaikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto
Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet
LisätiedotKäännös, linkitys ja lataus
Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotOhjelmointi Linuxissa. Sisällysluettelo. 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Tehnyt: Antti Martikainen (1300698)
Ohjelmointi Linuxissa Tehnyt: Antti Martikainen (1300698) Sisällysluettelo 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen?...1 2. GNU Toolchain...2 3. Tekstieditorit...2 4. Hello world-sovelluksen luominen
LisätiedotMicrosoft Visual J++ ohjelmointiympäristö
Microsoft Visual J++ ohjelmointiympäristö Ohjelmistotuotantovälineet seminaarin alustus Raine Lehto Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 08.11.2000 Helsinki Sisällys 1 Johdanto...2 2 Sovelluskehys
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotQt perusteet. Juha-Matti Vanhatupa. (vanhan kurssin Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi materiaalia)
Qt perusteet Juha-Matti Vanhatupa (vanhan kurssin Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi materiaalia) Sisältö Käännösprosessi MetaObjectSystem Hyödyt Qt:n moduulit Qt käyttöliittymän muistinhallinta Debug-tulosteet
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotAttribuutit. Copyright IT Press Tämän e-kirjan kopiointi, tulostaminen ja jakeleminen eteenpäin luvatta on kielletty.
8 Attribuutit Useimmat ohjelmointikielet on suunniteltu tavoitteena määrätty joukko ominaisuuksia. Kun esimerkiksi ryhdyt tekemään kääntäjää, mietit millainen uudella kielellä tehty sovellus on rakenteeltaan,
LisätiedotMOLTO-konekäännösprojekti ja Grammatical Framework
MOLTO-konekäännösprojekti ja Grammatical Framework monikielisissä sovelluksissa KITES-aamiaisseminaari 29. marraskuuta 2012 Seppo. Nyrkko (ät) helsinki.fi Grammatical Framework Haskell-pohjainen, funktionaalinen
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotNääsvillen oliopäivät.net vrs Java ahti.haukilehto@fcspartners.fi
Nääsvillen oliopäivät.net vrs Java ahti.haukilehto@fcspartners.fi Tekniikoiden aikajana JDBC EJB JSP JAXP J2EE JWSDP J2EE =EJB + JDBC + JSP + RMI/IIOP Microsoft 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Mar 1992 ASP
LisätiedotOhjelmoinnista. Ohjelmien toteutukseen tarjolla erilaisia välineitä:
Ohjelmien toteutukseen tarjolla erilaisia välineitä: perinteiset ohjelmointikielet eri tyyppisiä eri paradigmat eri tarkoituksiin ohjelmointiympäristöt kieli + tukiympäristö (kieliherkkä toimitin, debuggeri,
Lisätiedotlausekkeiden tapauksessa. Jotkin ohjelmointikielet on määritelty sellaisiksi,
3.5. TYYPIT 59 indeksit voidaan siirtää kielitasolta oliotasolle siirryttäessä alkamaan nollasta. Vain mikäli indeksin alin arvo oliotasolla ei ole tiedossa ennen suorituksen alkua, on tarpeen lisätä taulukko-olioon
LisätiedotSuomalaiset ohjelmointikielet
Suomalaiset ohjelmointikielet Timo Lilja TKK 6. 10. 2009 Timo Lilja (TKK) Suomalaiset ohjelmointikielet 6. 10. 2009 1 / 24 Sisältö 1 Kieli Rakenteet Makrot Yhteenveto Lähteet 2 Shines Kieli Esimerkki 3
LisätiedotTech Conference 28.-29.5.2015. Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6. Heikki Raatikainen. #TechConfFI
Tech Conference 28.-29.5.2015 Visual Studio 2015, C#6,.NET4.6 Heikki Raatikainen #TechConfFI Yleistä Avoimuus Open Source ja tuki yleisesti käytetyille ei-ms työkaluille Kaikki alustat tuettuna:.net 5
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotKoka. Ryhmä 11. Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen. 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet
Koka Ryhmä 11 Juuso Tapaninen, Akseli Karvinen 1. Taustoja 2. Kielen filosofia ja paradigmat 3. Kielen syntaksia ja vertailua JavaScriptiin Lähteet 1 1. Taustoja Koka on Daan Leijenin ja Microsoft:n kehittämä
LisätiedotMicrosoft.NET. Juha Ahola-Olli. Tietojärjestelmätieteen Kandidaatintutkielma 27.5.2005
Juha Ahola-Olli Microsoft.NET Tietojärjestelmätieteen Kandidaatintutkielma 27.5.2005 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 2 TIIVISTELMÄ Ahola-Olli, Juha Tuomas Microsoft.NET
LisätiedotArkkitehtuurin dokumentointi O A
Yleisesti Arkkitehtuurin dokumentointi O A 2 0 0 6 Valitse näkymät Dokumentoi näkymät Dokumentoi näkymille yhteiset asiat Lähde: Bass ym. ja Clements ym. 1 2 Näkymä vs rakenne Näkymät Bass ym. : A view
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotJohdanto Meta Kielten jaotteluja Historia. Aloitusluento. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho
Aloitusluento TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 8. tammikuuta 2007 Luennoija Antti-Juhani Kaijanaho
LisätiedotOlio-ohjelmoinnin perusteet. Lewis & Loftus & Jukka Juslin 1
Olio-ohjelmoinnin perusteet Lewis & Loftus & Jukka Juslin 1 Kurssin fokus Oliosuuntautunut ohjelmakehitys Ongelmanratkaisu Ohjelman suunnittelu, toteutus ja testaus Oliosuuntautuneisuuden käsitteitä luokat
LisätiedotSiirtyminen Visual Basic.NETistä C#:iin tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa
Siirtyminen Visual Basic.NETistä C#:iin tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Visamäki, 4.10.2010 Juha Ijäs OPINNÄYTETYÖ Tietojenkäsittelyn
LisätiedotHaskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä
Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotMetadatan kyseleminen Reflection-metodeilla
16 Metadatan kyseleminen Reflection-metodeilla Luvussa 2, Johdanto Microsoft.NETiin, kerroin, miten kääntäjä generoi Win32 Portable Executable (PE)-tiedoston, joka sisältää MSIL:n ja metadatan. Yksi.NETin
Lisätiedotjbaci Concurrency Simulator
jbaci Concurrency Simulator Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi syksy 2008 Projekti C Opintopiiri: Sanna Häkkinen, Mikko S. Niemelä, Antti Savolainen 1. Ohjelman tarkoitus
LisätiedotASM-kaavio: reset. b c d e f g. 00 abcdef. naytto1. clk. 01 bc. reset. 10 a2. abdeg. 11 a3. abcdg
Digitaalitekniikka (piirit) Metropolia / AKo Pikku nnitteluharjoitus: Suunnitellaan sekvenssipiiri, jolla saadaan numerot juoksemaan seitsensegmenttinäytöllä: VHDL-koodin generointi ASM-kaavioista Tässä
LisätiedotSIIRTYMINEN MONITASOARKKITEHTUURIIN: MICROSOFT.NET:IN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET
Tommi Flink SIIRTYMINEN MONITASOARKKITEHTUURIIN: MICROSOFT.NET:IN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tietotekniikan pro gradu -tutkielma Ohjelmistotekniikan linja 19.11.2001 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
LisätiedotInside. Tom Archer. Copyright IT Press Tämän e-kirjan kopiointi, tulostaminen ja jakeleminen eteenpäin luvatta on kielletty.
Inside C# Tom Archer Inside C# Kirjoittanut Kääntäjä Kansi Kustantaja Tom Archer Jussi Arola Frank Chaumont Edita Oyj IT Press PL 760 00043 EDITA Sähköpostiosoite Internet palvelu@itpress.fi www.itpress.fi
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotTIE448 Kääntäjätekniikka, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 27. lokakuuta 2009
TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 27. lokakuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe D tiistai 10.11. klo 10 välikielen generointi Kääntäjän rakenne
LisätiedotWeb Services -palvelut Microsoftin välineillä
Web Services -palvelut Microsoftin välineillä Aali Alikoski Academic Developer Evangelist Microsoft Oy aali@microsoft.com http://blogs.msdn.com/aalialikoski Agenda Lyhyt yleiskuva.net:stä.net ja Visual
LisätiedotEclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojaksojen atk84d ja ict02d käyttöön 1/17 Eclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0 Pikaohjeen sisältö 1. Esittely 2. Asennus ja poistaminen 3. Sovelluskehitys 4. Sovelluksen toteutus
LisätiedotSisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4
Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotEclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojakson ict1td002 käyttöön Sivu 1 / 13 Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0 Ohjeen sisältö: Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatiotekniikan koulutusohjelma
TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatiotekniikan koulutusohjelma HENRI HAAVISTO.NET-VIESTINVÄLITYSTEKNIIKAT JÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSESSA KUNNONVALVONTA- DIPLOMITYÖ AIHE HYVÄKSYTTY AUTOMAATIOTEKNIIKAN
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotLaiteläheinen C-kieli, yleistä
Laiteläheinen C-kieli, yleistä PUNOMO NETWORKS OY 23.8.2016 pva Johdanto Mikroprosessori, CPU, Central Prosessing Unit on komponentti, jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä.
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotFunktionaalisten kielten oppimisesta ja valinnasta
Funktionaalisten kielten oppimisesta ja valinnasta Tampere 24.1.2018 23.1.2018 Ideal Learning Ltd 2018, All Rights Reserved 1 Kehitystä? 23.1.2018 Ideal Learning Ltd 2018, All Rights Reserved 2 Tarve funktionaaliselle
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
Lisätiedot7. Product-line architectures
7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotTTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0
Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan
Lisätiedot12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1
12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.
LisätiedotLuento 11 Tulkinta ja emulointi
Luento 11 Tulkinta ja emulointi Tulkinta ja emulointi Java ohjelman suoritus, tulkinta ja kääntäminen Suorittimen emulointi C#, ttk-91, Crusoe 1 Java ohjelmien suoritus (3) Java virtuaalikone SW HW Java
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotJuhannuksena Arkkitehtuureilla YHTEISET RAKENNUSPUUT. Java/J2EE vastaan. Microsoft.Net OHJELMISTOT ARKKITEHTUURIT ESITTELYSSÄ
OHJELMISTOT ARKKITEHTUURIT ESITTELYSSÄ Java/J2EE vastaan Microsoft.Net Java 2 Enterprise Edition Microsoft.Net Arkkitehtuureilla YHTEISET RAKENNUSPUUT Microsoftin.Net- ja Sunin Java-arkkitehtuuri ovat
LisätiedotRajapinta (interface)
1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä
LisätiedotC++ Kuva 1-1. C- ja C++ kielien perustana olevat kielet.
1. JOHDANTO C-kieli on perustana useille muille ohjelmointikielille. Esimerkiksi C++-kieli on kehitetty C- kielestä, Java- ja C#-kielen syntaksin perustana on toiminut C-kieli ja useat muutkin ohjelmointikielet
LisätiedotScratchbox ja Maemo. Nokia 770 Internet Tablet-ohjelmistokehitys. Timo Savola. Movial Oy. FUUG:in kevätristeily 20.3.2006. <tsavola@movial.
Scratchbox ja Maemo Nokia 770 Internet Tablet-ohjelmistokehitys Timo Savola Movial Oy FUUG:in kevätristeily 20.3.2006 Osa I Scratchbox Scratchbox Ristiinkääntöympäristö Cross-compilation
Lisätiedot1 Tavoitteet. 2 Periaatteet ja ominaisuudet. 2.1 Tyyppipäättely
1 Tavoitteet Rustin ensimmäinen tavoite on olla vakavasti otettava vaihtoehto C:lle ja C++:lle kaikissa sovelluksissa. Hyvän suorituskyvyn lisäksi tämä tarkoittaa deterministisyyttä, minimaalista ajoympäristöä
LisätiedotClojure, funktionaalinen Lisp murre
Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT
LisätiedotDynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.
C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotOhjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena
Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Ko#tehtävä 4 Viimeistele "alkeellinen kuvagalleria". Käytännössä kaksi sivua Yksi jolla voi ladata kuvia palvelimelle (file upload) Toinen jolla ladattuja
LisätiedotDokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi
Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotTietojärjestelmäarkkitehtuurit
Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ITK130 Johdatus ohjelmistotekniikkaan Syksy 2003 Sami Kollanus 1 Aluksi Tietojärjestelmäarkkitehtuurit vs. ohjelmistoarkkitehtuurit Pohjana Tietojärjestelmäarkkitehtuurit
LisätiedotTulkinta ja emulointi
Luento 11 (verkkoluento 11) Tulkinta ja emulointi Java ohjelman suoritus Tavukoodi JVM Tulkinta Java-suoritin Käännös ja JIT-käännös JVM vs. Titokone Java ohjelmien suoritus Java virtuaalikone SW HW Java
Lisätiedot