KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

ENERGIAMARKKINAVIRASTO KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA 2008 28.10.2008 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu 10 Puhelin 010 60 5000 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00500 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi

ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 MAAKAASU SUOMESSA... 5 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2007-2008... 6 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2008-2009... 7 4 MAAKAASUN SIIRTOPUTKISTO... 9 4.1 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen... 11 5 TOIMITUSHÄIRIÖT... 13 5.1 Menettely toimitushäiriöissä... 14 5.1.1 Ilmapropaanilaitos... 14 5.1.2 Severnaja Imatra maakaasuputken korjaus... 15 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU... 16

ii ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kansikuva: Rinnakkaisputkihanke Imatran ja Valkealan välillä 2006 valokuva Gasum Oy

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu maakaasun kulutusta, siirto- ja jakelujärjestelmiä sekä toimia häiriötilanteissa. Lisäksi mukana on yhteenveto maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoyhtiöiden toimitusvarmuuteen liittyvistä teknisistä tunnusluvuista. Energiamarkkinavirasto seuraa maakaasun tarjonnan ja kysynnän tasapainoa, maakaasuverkkojen laatua ja niiden ylläpidon tasoa sekä toimenpiteitä kysyntähuippujen kattamiseksi ja maakaasun toimitusvajauksen hoitamiseksi. Energiamarkkinavirasto julkaisee vuosittain maakaasun toimitusvarmuutta koskevan kertomuksen, jossa esitellään toimitusvarmuuden seurannasta saatuja tuloksia sekä mahdollisia toimenpiteitä, joita on toteutettu tai joita suunnitellaan ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Energiamarkkinavirasto vastaa valvontaan liittyvistä kansainvälisistä velvoitteista. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen raportin maakaasun toimitusvarmuudesta vuonna 2005 ja vuosi sitten julkaistiin järjestyksessään toinen raportti.

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 2 TIIVISTELMÄ Gasum Oy:n maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Maakaasun kulutuksen vuonna 2008 arvioidaan kasvavan edellisvuodesta. Maakaasun tilausteho talvella 2008-2009 on noin 6 700 MW. Maakaasun tarjonnan odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kysyntä. Myös siirtokapasiteetin odotetaan kattavan arvioitu maakaasun kulutus talvella 2008-2009. Huippukulutustilanteissa voidaan tarvittaessa hyödyntää verkostossa olevaa kaasua tai ottaa käyttöön toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Maakaasun siirtokapasiteetti lisääntyi kun rinnakkaisputkihanke Hirvikalliosta Pajariin valmistui syksyllä 2007. Hämeenlinnan ja Lempäälän välillä on rakenteilla uusi rinnakkaisputkihanke. Myös Mäntsälästä Siuntioon tullaan rakentamaan uusi maakaasuputki. Lisäksi Imatran ja Valkealan välistä maakaasuputkea kunnostetaan. Päätös Länsi-Suomen putkihankkeesta siirtyi keväälle 2009. Imatran ja Severnajan välisen putkiosuuden korjaukset ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Korjaukset jatkuvat myös vuonna 2009. Vuonna 2007 siirtoverkon kautta jäi toimittamatta energiaa suhteessa koko toimitusmäärään noin 0,005 %. Maakaasun jakeluverkossa ei tapahtunut merkittäviä keskeytyksiä vuonna 2007.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 3 MAAKAASU SUOMESSA 1,2,3 Kaikki Suomessa kulutettu maakaasu tuodaan Venäjältä, koska Suomessa ei ole maakaasuvarantoja eikä myöskään maakaasun tuotantoa. Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum Oy. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, maakaasun paikallisjakeluyhtiöt ja voimayhtiöt. Yli 30 paikkakunnalla maakaasua myydään paikallisen jakeluverkon kautta myös pienempiin käyttökohteisiin. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallisjakeluyhtiö. Koko maakaasun myyntivolyymista maakaasun vähittäismyyjien osuus on noin viisi prosenttia; valtaosa kaasusta menee suoraan suurkäyttäjille. Vuonna 2007 maakaasua kulutettiin Suomessa 43,4 TWh (45,2 TWh vuonna 2006). Vuosi oli keskimääräistä lämpimämpi, mikä osaltaan vähensi maakaasun kulutusta 0,7 TWh kaukolämmön ja sähköntuotannossa. Sähkön erillistuotannossa kulutus väheni 2,3 TWh. Kemianteollisuudessa sitä vastoin kulutus kasvoi 1,8 TWh kun Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon uusi tuotantolinja otettiin käyttöön. Suomessa vuonna 2007 kulutetusta maakaasusta käytettiin yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa noin 36 % ja metsäteollisuudessa 27 %. Kemianteollisuuden käytön osuus oli lähes 19 %. Suomessa vuonna 2007 tuotetusta sähköenergiasta noin 13 % tuotettiin maakaasulla. Gasum Oy:n arvion mukaan vuoden 2008 maakaasun kokonaiskulutus kasvaisi edellisvuodesta ja olisi noin 46 TWh. Vuoteen 2020 mennessä Gasum arvioi maakaasun vuosikulutuksen kasvavan nykyisestä 12 TWh. Neuvottelut jatkuvat maakaasun toimittamisesta Turun talousalueelle. Työ- ja elinkeinoministeriön laatimassa maakaasuskenaariossa kaasun kulutus vuonna 2010 on arvioitu olevan 49,1 TWh ja vuonna 2020 50,6 TWh. Gasum Oy maakaasunhankinta perustuu vuonna 2005 tehtyyn kaasunhankintasopimukseen, joka on voimassa vuoteen 2025. Sopimus takaa noin 60 TWh:n vuositoimitukset Venäjältä Suomeen. Kuvassa 1 on esitetty maakaasun kulutusmäärät vuodesta 1998 lähtien ja kulutusennuste vuoteen 2025. Gasum Oy on yhdessä Gazpromin, Eesti Gaasin ja Latvijas Gazen kanssa jatkamassa Balticconnector-selvityshanketta, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia yhdistää Suomen, Viron ja Latvian maakaasuverkostot rakentamalla maakaasuputki Virosta Suomenlahden kautta Suomeen. Lisäksi selvityshankkeessa tutkitaan Latvian Inchukalnsissa sijaitsevien maakaasuvarastojen kehittämismahdollisuuksia myös Suomen maakaasun toimitusvarmuuden osalta. Arvioiden mukaan maakaasun toimitukset Viron kautta Suomeen voisivat nousta noin 20 TWh:iin vuodessa. Kuvassa 2 on esitetty maakaasun hinnan kehitys eri tyyppikäyttäjillä. Voimalaitosasiakkaan hinta kesäkuussa 2008 oli noin 27 /MWh. 1 Maakaasuyhdistys ry. Internetsivut 2 Gasum Oy 3 Tilastokeskus. Internetsivut

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kuva 1. Maakaasun käyttö ja ennuste kulutuksen kasvusta Suomessa (lähde: Gasum Oy). 35 30 25 h 20 W / M 15 10 5 0 T1: 12,5 MW/50 GWh/4000 h T2: 8,3 MW/50 GWh/6000 h T3: 37,5 MW/150 GWh/4000 h T4: 25 MW/150 GWh/6000 h T5: 125 MW/500 GWh/4000 h T6: 83,3 MW/500 GWh/6000 h T7: 250 MW/1000 GWh/4000 h T8: 166,7 MW/1000 GWh/6000 h 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 Kuva 2. Maakaasun veroton kokonaishinta teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaaville tyyppikäyttäjille Suomessa. 3.1 Maakaasun kulutus talvella 2007-2008 4 Talvikausi 2007-2008 oli keskimääräistä lämpimämpi jonka vuoksi maakaasun kulutus jäi arvioitua tasoa alemmaksi. Talvikaudella 2007-2008 maakaasun kulutus oli korkeimmillaan perjantaina 4.1.2008 klo 10-11, jolloin tuntitasolla maakaasun kulutus oli noin 7 700 MW (kuva 3), mikä oli noin neljä prosenttia pienempi kuin laskennallinen siirtojärjestelmän maksimi siirtokapasiteetti viime talvikaudella (8 000 MW). Asi- 4 Gasum Oy

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 akkaiden tilausteho oli jaksolla hieman alle 7 000 MW joten tilausteho ylittyi runsaat 10 % huipputunnin aikana. Maakaasun saatavuudessa ei talvikaudella esiintynyt niukkuutta joten maakaasun kulutusta (avointa toimitusta) ei ollut tarvetta ohjata lisäkaasun hintaa korottamalla. Talvijaksolla Gasum Oy:n maakaasun siirtojärjestelmässä ei myöskään havaittu vikoja. Kuva 3. Maakaasun kulutus Suomessa tammikuussa 2008 (lähde: Gasum Oy). 3.2 Maakaasun kulutus talvella 2008-2009 5 Talvikaudella 2008-2009 maakaasun tilausteho on noin 6 700 MW. Edellisvuosina suurin tuntikeskiteho on ollut noin 8 900 MW. Huippukulutuksen määrään vaikuttaa voimakkaasti ulkoilman lämpötila ja sähkön markkinahinta. Maakaasun maksimi tuontikapasiteetti Suomeen kasvaa vuoden 2008 loppupuolella tasolle 9 500 MW, kun Imatran vastaanottoaseman modernisointi valmistuu. Tilaustehon määrän ollessa reilusti pienempi kuin maksimi siirtokapasiteetti on maakaasun siirtokapasiteetti riittävä ensi talvikauden aikana, ellei siirtoputkistossa tapahdu merkittäviä vaurioita. Energiamarkkinaviraston arvion mukaan on kuitenkin mahdollista, että maakaasun kulutushuippujen aikana ensi talvena maakaasun kulutus ylittää 6 700 MW:n tilaustehon. Tilaustehon ylittävän maakaasun toimitukset riippuvat maakaasun saatavuudesta Venäjältä. Käytettävien ohjauskeinojen avulla Gasum Oy turvaa maakaasun siirtojärjestelmän toimivuuden. Huippukulutustilanteissa voidaan hyödyntää verkostossa olevaa (linepack) kaasua ja kaasun toimittajan kanssa sovittuja joustomekanismeja. Tarvittaessa 5 Gasum Oy

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO kaasun kulutusta ohjataan käytettävissä olevilla ohjauskeinoilla. Ohjauskeinoja on tarkoitus käyttää vasta tilaustehon ylittävän kulutuksen ohjaukseen.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 4 MAAKAASUN SIIRTOPUTKISTO 6,7 Gasum Oy omistaa maakaasun siirtoputkiston Suomessa. Yhtiö vastaa myös putkiston käytöstä. Siirtoputkiston pituus on noin 1 137 km. Taulukossa 1 on esitetty siirtoputkistossa käytetyt putkikoot ja niiden yhteenlasketut pituudet. Samassa taulukossa on esitetty myös jakeluputkiston pituudet eri putkimateriaaleilla. Imatralla on maakaasun vastaanottoasema, jossa maahan tuodun maakaasun määrä mitataan ja sen koostumus analysoidaan. Imatralla on myös kompressoriasema putkiston paineen nostamiseksi. Muut kompressoriasemat sijaitsevat Valkealassa ja Mäntsälässä. Suomessa siirtoputkiston enimmäiskäyttöpaine on 54 bar. Gasumin keskusvalvomo sijaitsee lähellä Kouvolaa Valkealan maakaasukeskuksessa. Maakaasun siirtoputkiston maksimi siirtokapasiteetti (tuontikapasiteetti) on vuoden 2008 lopussa 9 500 MW, mikä vastaa päiväsiirtona noin 22,8 miljoonaa nm 3 /d. Syksyllä 2007 otettiin käyttöön rinnakkaisputki välillä Hirvikallio - Pajari (DN900, 23 km). Gasum Oy on uusimassa Imatran vastaanottoaseman mittausjärjestelmää. Samalla uusitaan 1970-luvulla rakennetun aseman sisäistä putkistoa sekä noin kilometrin mittainen maakaasun rinnakkaisputki valtakunnan rajalta vastaanottoasemalle. Nykyinen, 700 mm halkaisijaltaan oleva putki, korvataan 800 mm putkella. Tämä mahdollistaa porsaalla suoritettavan putkiston kunnon tarkastamisen koko matkalla Pietarista Imatran vastaanottoasemalle. Projekti alkoi kesällä 2007 ja on valmis vuoden lopulla 2009. Imatran ja Valkealan välistä runkoputkea ollaan kunnostamassa. Runkoputken perusparannus toteutetaan vaiheittain: ensimmäisenä kunnostetaan Anjalankosken Pajarin venttiiliaseman ja Valkealan maakaasukeskuksen välinen osuus. Uusittavan putkiosuuden (halkaisija 700 mm) pituus on 27 km. Rakennustyöt on aloitettu kesällä 2008 ja putkiosuus on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön heinäkuussa 2009. Hämeenlinnan ja Lempäälän välille on rakenteilla maakaasun rinnakkaisputki. Rinnakkaisputken rakentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Reitin kokonaispituus on 43 km (halkaisija 500 mm), josta vesistöjen alitusta on neljä kilometriä. Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 2008. Tavoitteena on, että Hämeenlinnan ja Lempäälän välinen putkiosuus on valmis kaupalliseen käyttöön lokakuussa 2009. Gasum Oy rakentaa uuden maakaasuputken Mäntsälästä Hirvihaaran venttiiliasemalta Siuntioon Pölansin venttiiliasemalle. Uusi putki varmistaa Espooseen rakennettavan uuden voimalaitoksen tarvitseman kaasun siirron ja tarjoaa samalla uuden vaihtoehtoisen siirtoväylän pääkaupunkiseudun kaasun toimituksille. Lisäksi putken rakentaminen mahdollistaa maakaasun toimittamisen läntisen Uudenmaan kuntiin, jotka eivät tällä hetkellä ole kaasuverkon piirissä. Uusi putki on halkaisijaltaan 500 mm ja sen kokonaispituus on 90 km. Putki on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2009. 6 Gasum Oy 7 Maakaasuyhdistys. Internetsivut

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Orimattilan ja Mäntsälän välille suunnitellaan rinnakkaisputken rakentamista. Putki olisi halkaisijaltaan 700 mm. Osuuden perussuunnittelu aloitettiin keväällä 2005. Hankkeen arvioidaan toteutuvan vuosina 2013-2015. Gasum Oy on käynnistänyt Lohjalta Hankoon ulottuvan maakaasuputken perussuunnittelun. Putken suunniteltu pituus on noin 60 km ja se on halkaisijaltaan 300 mm. Alustava reittisuunnittelu on valmis. Tavoitteena on, että putkiosuus valmistuisi syksyllä 2011. Länsi-Suomen putkihankkeen selvitykset jatkuvat. Gasum Oy:n, Neste Oil Oyj:n ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n aiesopimuksen mukaisesti päätöksen teko maakaasun käytöstä Turun talousalueella siirtyi kevääseen 2009. Sopimuksessa olleen ensimmäisen päätöksentekotavoitteen (syksy 2008) myötä putki olisi rakentunut Turun talousalueelle siten, että kaasun käyttö olisi alkanut 2011. Nyt nähtävissä olevan siirtymän myötä kaasun käyttö voi aikaisintaan alkaa 2012. Syynä siirtymiseen on osapuolten kaasunkäytön aloittamisen vaatima suunnitteluaika. Kuvassa 4 on esitetty maakaasun siirtoputkisto ja sen laajennussuunnitelmat. Taulukko 1. Maakaasun siirtoputkiston putkikoot ja pituudet sekä jakeluputkiston putkimateriaalit ja pituudet (lähde: Gasum Oy, Maakaasuyhdistys ry). Maakaasun siirtoputkisto Maakaasun jakeluputkisto Putkikoko Pituus km Putkimateriaali Pituus km DN 1000 1 Polyeteeni 1550 DN 900 122 Teräs 90 DN 700 262 Valurauta 20 DN 500 193 DN 400 228 DN 300 101 DN 250 17 DN 200 101 DN 150 53 DN 100 37 DN 80 4 DN 50 1 PEH 315 2 PEH 200 10 PEH 180 2 PEH 160 3 Yhteensä: 1137 Yhteensä: 1660

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Kuva 4. Maakaasun siirtoputkisto ja laajennussuunnitelmat (lähde: Gasum Oy). 4.1 Maakaasun siirtoputkiston ylläpito ja kehittäminen 8 Siirtoputkisto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Korvausinvestointien kartoittamiseksi on laadittu siirtojärjestelmän elinikäselvitys. Selvityksessä on arvioitu järjestelmän olemassa olevien osien jäljellä oleva elinikä ja eliniän aikana sekä uuden hankintaan tarvittavat investoinnit. Maakaasuputkien sisäpuoliset tarkastukset tehdään painekaapimilla eli "porsailla". Porsaat kulkevat kaasuvirran mukana putkessa. Puhdistusporsaita putkiston sisäpuolella ajetaan noin puolen vuoden välein. Niillä poistetaan putkeen mahdollisesti rakennusaikana jääneitä tai myöhemmin syntyneitä epäpuhtauksia. Uusimmat putket ovat sisäpuolisesti pinnoitettuja, joten niiden puhdistustarve on pienempi. Profiiliporsaalla saadaan tieto putken geometrisesta muodosta. Kalibrointiporsaalla taas mitataan putken pyöreys. Sitä käytetään yleensä rakennustyön laadun tarkastamiseen otettaessa käyttöön uusia putkilinjoja. Älykkäällä porsaalla saadaan selville kaikki putken vaipassa olevat magneettiset ja geometriset poikkeamat sekä tarkka tieto putken rakenteesta. Sen toimintaperiaate perustuu magneettivuon tiheyden mittaukseen. Näitä ajoja putkistossa tehdään noin viiden vuoden välein. Putkilinjat tarkastetaan kävellen kerran vuodessa. Tällöin tarkastetaan mm. linjamerkinnät, peitesyvyys ojien kohdalla, kasvillisuus, linjan läheisyyteen tulleet uudet rakenteet tai maanrakennustyöt sekä muita putkireitin yleiskuntoon liittyviä asioita. Linjat tarkastetaan vuosittain myös ilmasta helikopterilla. Tällöin kiinnitetään erityistä 8 Gasum Oy

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO huomiota putkireitillä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin, linjamerkintöihin ja kasvustotilanteeseen. Osa maakaasuputkista on rakennettu vesistöjen alle. Vesistöjen alitukset tarkastetaan viiden vuoden välein sukeltamalla. Tällöin tarkastetaan, että putki on vesistön pohjan alapuolella ja ettei eroosio ole muuttanut pohjan profiilia siten, että putki ei enää ole peitossa. Pisimmät vesistönalitukset Gasum Oy:n siirtoputkessa ovat Sääksjärvellä Tampereen haarassa sekä Espoonlahdessa. Kymmenen vuoden välein tehtävässä pinnoitetarkastuksessa käytetään CIPS - menetelmää (Close Interval Potential Survey). Sillä saadaan selville katodisen suojauksen kannalta välttämättömässä pinnoitteessa mahdollisesti olevat vauriot. Menetelmä perustuu putken ja maaperän potentiaalierojen mittaukseen koko putkiston alueelta noin yhden metrin välein.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 5 TOIMITUSHÄIRIÖT 9 Mahdollisista maakaasun toimitushäiriöistä on selviydyttävä käyttämällä korvaavia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja. Valtioneuvoston asettamien huoltovarmuustavoitteiden lähtökohtana on turvata väestöä palvelevat ja maan taloutta tukevat perustoiminnot sekä kriittisten materiaalien saatavuus. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi pidetään keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot. Maakaasun osalta varastot muodostuvat yritysten velvoitevarastoista ja valtion varmuusvarastoista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi maakaasun käyttäjiltä peritään huoltovarmuusmaksua, joka on 0,084 /MWh. Maksua ei peritä sähköntuotantoon käytetystä maakaasusta. Maakaasun varastointivelvoite koskee yhdyskuntien energiakäyttöä, mutta ei teollisuutta. Varastointivelvollisia ovat maahantuoja, maakaasun jälleenmyyjät ja maakaasulaitokset, joiden edellisen vuoden maakaasun kulutus on ollut vähintään 15 miljoonaa kuutiometriä. Varastointivelvoite vastaa kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta. Maakaasun varastointivelvoite vahvistetaan korvaavana polttoaineena. Huoltovarmuuskeskus voi perustellusta syystä antaa maakaasulaitokselle luvan korvata varastointivelvoitteensa myös muulla vastaavan varmuuden turvaavalla järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa sama määrä energiaa kuin velvoitevarastolla. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kuluttajaryhmä, jonka kaasun saanti on turvattava, on pientalot ja muut maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöt. Useimmissa asuinrakennuksissa ei voida käyttää korvaavia polttoaineita kuten kevyttä polttoöljyä tai nestekaasua. Kaasuun sidottuja käyttäjiä varten on Porvooseen rakennettu ilmapropaanilaitos, josta voidaan toimittaa maakaasua korvaavaa seoskaasua, jos maakaasun saanti on keskeytyneenä pitkään. Suomessa ei ole maakaasuvarastoja tai vaihtoehtoista hankintalähdettä. Jos kaasun tulo Venäjältä Imatran vastaanottoasemalle vähenee tai loppuu kokonaan, Gasum pyrkii selvittämään maakaasukatkoksen syyn ja minimoimaan katkoksen vaikutukset. Maakaasun kulutuksesta suurin osa on korvattavissa nopeasti vaihtoehtoisilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy sekä kaasuspesifistä käyttöä varten nestekaasu ja ilmapropaaniseos. Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen. Maakaasun käyttäjä kuluttajaasiakkaita lukuun ottamatta vastaa ensisijaisesti itse omasta varautumissuunnitelmastaan ja siihen mahdollisesti liittyvän varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta, varapolttoaineen puskurivarastoinnista ja tarvittavien kuljetusten järjestämisestä. Jos maakaasun ja öljyn tuonti on estynyt, tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaan velvoitevarastot voidaan ottaa käyttöön Huoltovarmuuskeskuksen päätöksellä. Lupa velvoitevarastojen käyttöön annetaan viipymättä, jos maakaasun saanti loppuu ennalta määräämättömäksi ajaksi. 9 Gasum Oy

14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5.1 Menettely toimitushäiriöissä 10 Saatavuushäiriötilanteessa Gasumin tulee järjestelmävastaavana yhdessä maakaasumarkkinoiden muiden osapuolien kanssa ohjata kaasutoimituksia siten, että toimitushäiriöstä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Järjestelmävastaavan toimet maakaasun toimitushäiriöissä: 1. Tilaustehon ylittävän kulutuksen leikkaaminen Järjestelmävastaava pyrkii leikkaamaan tilaustehon ylittävää kulutusta korottamalla lisäkaasun hintaa. Lisäksi voidaan keskeyttää toimitukset kohteisiin, joissa menettelystä on etukäteen sovittu. 2. Tilaustehojen leikkaus Kaasun saannin edelleen vähentyessä myös sopimuksen mukaisia tilaustehoja on alennettava. Asiakkaiden tilaustehorajaa alennetaan, kunnes maakaasua saadaan maahan kysyntää vastaavasti. Yhdenvertaisuuden vuoksi järjestelmävastaava alentaa asiakkaidensa tilaustehoja järjestelmän ohjaustarpeen mukaisesti samassa suhteessa kaikilta asiakkailta. Ilmapropaanilaitoksesta kaasua varanneet saavat rajoituksen aikanakin vähintään vastaavan määrän maakaasua. 3. Jälkimarkkinakauppa Osa asiakkaista rajoittaa omaa maakaasun kulutustaan enemmän kuin järjestelmävastaava edellyttää. Nämä asiakkaat voivat myydä kiintiönsä tai osan siitä muille asiakkaille jälkimarkkinakaupan sääntöjen mukaisesti, jolloin kaasun käyttö ohjautuu tärkeimpiin kohteisiin. 4. Siirtyminen varapolttoaineiden käyttöön Maakaasuverkoston paine alenee, jolloin kaasuturbiinit siirtyvät kevyen polttoöljyn käyttöön tai tarvittava sähkö ja lämpö tuotetaan muussa laitoksessa. Jos maakaasun saanti keskeytyy kokonaan pitkäksi aikaa, otetaan käyttöön maakaasun velvoitevarastot. Lisäksi valtiolla on varmuusvarastoja. 5.1.1 Ilmapropaanilaitos Gasum Oy:llä on Porvoon Kilpilahdessa ilma-propaanilaitos, jolla tuotetaan polttoainetta niihin kohteisiin, joissa voidaan käyttää ainoastaan kaasua. Laitos voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun paine siirtoputkistossa on laskenut alle seitsemän barin. Edellä mainittuja kohteita ovat esimerkiksi eräät paperi- ja lasiteollisuuden laitteet sekä kotitalouksien ja ravintoloiden liedet. Ilmapropaanilaitoksen teho on 350 MW. Sen tuottama kaasu kattaa kaasuspesifisen kulutuksen, jonka asiakkaat ovat varanneet maakaasun maahantuojan varastointivelvoitteesta oman käyttönsä pohjalta tai erillisellä vapaaehtoisella sopimuksella. Laitoksen yhteydessä varastoidaan propaania maahantuojan varastointivelvoitteiden ja tehtyjen kaupallisten sopimusten mukaisesti. 10 Gasum Oy

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 5.1.2 Severnaja Imatra maakaasuputken korjaus Heinäkuussa 25.7.2007 tapahtui Venäjältä Suomeen tulevalla siirtoyhteydellä maakaasuputken räjähdys Pietarin pohjoispuolella. Tapahtuma keskeytti maakaasun virtauksen Suomen verkostoon noin kuuden tunnin ajaksi, koska vaurioituneen putken rinnalla kulkeva DN1200 rinnakkaisputki oli uuden tieylityksen rakentamisen vuoksi poissa käytöstä. Maakaasun toimitus Suomeen alkoi, kun rakennustöiden valmistumisen jälkeen rinnakkaisputki (DN1200) otettiin jälleen käyttöön. Vaurioitunut putki oli noin 40 vuoden ikäinen. Putkiosuuden rakenteen vuoksi sitä ei ollut aiemmin pystytty tarkastamaan niin sanotulla älykkäällä porsaalla. Vaurion jälkeen tehdyn suunnitelman mukaisesti venäläinen yhtiö Gazprom transgaz StPetersburg LLC on korjannut Severnajan kompressoriaseman jälkeisen 26,2 km putkisto-osuuden. Korjattu putki on 70-luvulla rakennettu DN800 putki. Korjauksessa osa putkesta uusittiin ja osa pinnoitettiin uudelleen. Saman putken korjaukset jatkuvat Karjalan Kannaksen alueella tulevana kesänä 2009. Nyt korjattu putkiosuus otettiin kesän korjausten jälkeen uudelleen käyttöön syyskuussa 2008.

16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 6 SIIRTO- JA JAKELUVERKKOJEN LAATU Energiamarkkinaviraston maakaasun tunnuslukukyselyssä pyydetään tietoja maakaasun siirto- ja jakeluverkkoyhtiöiden hallinnoimista putkiverkoista sekä maakaasutoimitusten keskeytyksistä. Vuoden 2008 kyselyssä pyydettiin toimittamaan tietoja vuodelta 2007. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto jakeluverkkoyhtiöiden ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja niiden lukumäärästä sekä hävikistä vuonna 2007. Taulukossa esitetyt luvut on laskettu suoraan yhtiöiden ilmoittamien lukujen perusteella. Hävikistä ilmoitti kahdeksan yhtiötä. Taulukko 2. Jakeluverkkoyhtiöiden teknisiä tunnuslukuja vuonna 2007. Keskiarvo Maksimi Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 0,09 2,23 Kaikkien keskeytysten lukumäärä kuluttajalla, kpl / vuosi 0,19 3 Hävikki, milj. m3 0,08 2,24 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto siirtoverkkoyhtiön ilmoittamista maakaasun toimitusten vuotuisista keskeytysajoista ja toimittamatta jääneen energiamäärän osuudesta vuonna 2007. Lisäksi taulukossa on esitetty keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä. Taulukossa 4 on esitetty tarkempia tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista. Vuonna 2007 maakaasun syötössä siirtoputkeen tapahtui yksi kuuden tunnin häiriökeskeytys. Siirtoputkessa ei tapahtunut häiriökeskeytyksiä. Vastaavasti suunniteltuja keskeytyksiä maakaasun siirtoputkistossa oli kaksi kertaa. Näiden yhteenlaskettu kesto oli 16 tuntia. Taulukko 3. Siirtoverkkoyhtiön teknisiä tunnuslukuja vuonna 2007. Kuluttajan vuotuinen keskeytysaika, tuntia / vuosi 22 Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiasta, % 0,005 Keskeytettävien toimitusten osuus siirretystä kaasumäärästä, % 0,06 Taulukko 4. Tietoja keskeytysten tyypistä ja sijainnista siirtoverkossa vuonna 2007. kpl Tuntia Häiriöiden lukumäärä ja kesto 1 0 Häiriökeskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 1 6 - Siirtoputkessa 0 0 Suunniteltujen keskeytysten lukumäärä ja keskeytysaika - Syötössä siirtoputkeen 0 0 - Siirtoputkessa 2 16