PESÄPALLON PELISÄÄNNÖT



Samankaltaiset tiedostot
1) Milloin 1. jakson kolmannen aloittavalle jokeriksi vaihdettu pelaaja voidaan ottaa takaisin lyöntijärjestykseen?

KIRJURIOHJEET. Tässä oppaassa käymme lävitse liitonsarjan pöytäkirjan. Käymme lävitse sen täyttöohjeet ja merkinnät.

PELISÄÄNNÖT, PESÄPALLON PERUSTEOS

Kirjuriohjeet, Pieni ottelupöytäkirja

PELISÄÄNNÖT, PESÄPALLON PERUSTEOS

PESÄPALLON SÄÄNTÖTESTI 2014

PELISÄÄNNÖT, PESÄPALLON PERUSTEOS

PELISÄÄNNÖT, PESÄPALLON PERUSTEOS

Pesäpallon sääntökoulutus Espoo, Martinkallio. kouluttajana Jouni Ojala

Tuomarikoulutus Sääntötesti

Osoite. Puhelin Sposti

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT heittäminen - perusheitto

Sääntötarkennukset ja linjaukset

PELIOHJEET KUNSTENNIEMEN LEIRIKESKUS

PESÄPALLOTUOMARIN UUSI OHJEKIRJA

PESIS. Suomen Pesäpalloliitto ry

LYÖNTIMYLLY PESIS. Suomen Pesäpalloliitto ry

Naperoleirin kilpailumääräykset

Kirjuriohjeet, Pieni ottelupöytäkirja

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PESÄPALLOTUOMARIN OHJEKIRJA

Tuomareiden merkit ja vihellykset

Pesäpallon sääntötesti

ABC-pesikseen G- ja F- ikäisille pelaajille ja heidän vanhemmille

JOHDANTO. Oppaan laatimista ovat ohjanneet seuraavat tavoitteet ja arvot.

KIRJURIOHJEET, PIENI PÖYTÄKIRJA ULVILAN PESÄ-VEIKOT RY

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

KIRJURIOHJEET, PIENI OTTELUPÖYTÄKIRJA ULVILAN PESÄ-VEIKOT RY

Naperoleirin kilpailumääräykset

aavistusmerkki Lentomerkki, eli väärää ei oteta pois vaan lähdetään heti syötöstä.

KIRJURIOHJEET, ISO PÖYTÄKIRJA ULVILAN PESÄ-VEIKOT RY

VALTAKUNNALLISTEN LEIRIEN KILPAILUMÄÄRÄYKSET 2017

Pesäpallon sääntötesti 2016

VALTAKUNNALLISTEN LEIRIEN KILPAILUMÄÄRÄYKSET 2019

VALTAKUNNALLISTEN LEIRIEN KILPAILUMÄÄRÄYKSET ( )

KIRJURIOHJEET, PIENI OTTELUPÖYTÄKIRJA

Tenavaleirin kilpailumääräykset

1) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla samanaikaisesti kentällä enintään

ULKOPELAAJIEN SIJOITTUMINEN NOLLATILANTEESSA

KIRJURIOHJEET, PIENI PÖYTÄKIRJA ULVILAN PESÄ-VEIKOT RY

ULKOPELAAJIEN SIJOITTUMINEN NOLLATILANTEESSA

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY 1 (5) Nuorisotyö PALOBANDY -SÄÄNNÖT

PESÄPALLON KIRJURIKOULUTUS (ATK) Lassi Svansjö

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella

VALTAKUNNALLISTEN LEIRIEN KILPAILUMÄÄRÄYKSET Naperoleirin kilpailumääräykset. Naperopesissäännöt. Pienpesiksen pelisäännöt

SÄÄNNÖT RANTAVESIPALLO

Nuorisoleirin kilpailumääräykset 2016

Sääntö 5 Erotuomari. Erotuomarin peruskurssi

POHJOIS-SUOMEN PESIS RY:N SARJOISSA 2016 NOUDATETAAN PPL:N KILPAILUSÄÄNTÖJEN LISÄKSI SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA

EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015

Kirjausohjelman käyttöohje 3.01

SUOMEN KAUKALOPALLO- JA RINGETTELIITTO RY YHTEENVETO PELISÄÄNTÖMUUTOKSISTA

TURNAUSSÄÄNNÖT Ottelut pelataan kahden minuutin vaihdoilla. Vaihdot kuulutetaan.

Rikkeen edellytykset

Palloleikit ja pelit HIRVEN METSÄSTYS

Kaavio 1a Kilpailualue S. 1, 1.4.4, 1.4.5, 4.2.1, , , , , 23.1, 24.1, 25.1, 26.1

Sääntö 5 Erotuomari. Erotuomarin peruskurssi

Muutokset pelisääntöihin 2010

Sääntö 12 Kielletty peli ja sopimaton käytös. Erotuomarin peruskurssi

RANTALENTISSÄÄNNÖT 2016 Rantalentisturnaus Paukarlahden kyläyhdistys RY

SUOMEN RATAGOLFLIITTO RY SM-LIIGAN SÄÄNNÖT 2013 PELIOIKEUS

KAUSI KOULUTUKSELLISET TEEMAT

SJL TOIMITSIJAKYSYMYKSET(50) 2008

Vammaissulkapalloa pelataan Kansainvälisen Sulkapalloliiton säännöin poikkeuksena seuraavat kohdat:

SISÄLTÖ. Kurlausvälineet Kurlauskenttä Pelin kulku Rikkeet ja rangaistukset Kurlauksen eri versiot... 6

Miesten IV-divisioona pelisäännöt 2015

Itä-Suomen aluesarjat 2015 TÄRKEITÄ ASIOITA ALUESARJAN KILPAILUMÄÄRÄYKSISTÄ, SÄÄNNÖISTÄ JA TURNAUSTEN JÄRJESTÄMISESTÄ

KILPAILUKUTSU 22. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN ESI istumalentopallo Lappeenranta

MINILENTOPALLON SÄÄNNÖT SARJAKAUDELLE

POHJOIS-SUOMEN PESIS RY:N SARJOISSA 2012 NOUDATETAAN PPL:N KILPAILUSÄÄNTÖJEN LISÄKSI SEURAAVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA

Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN

1. PIENI KÄYTÖSRANGAISTUS 2. HENKILÖKOHTAINEN KÄYTÖSRANGAISTUS 3. PELIRANGAISTUS KÄYTÖKSESTÄ

RANTALENTIS- SA A NNÖ T

P TIEDOTE JA OHJEET OSALLISTUJILLE


Aika: Perjantai Paikka: Pirkka-halli, D-halli, Kentät no 1, 2, 3 ja 4

Koululentistä ikäluokittain

SM-turnaukset /5

TYTTÖJEN 7-8 LUOKKIEN FUTSAL TURNAUS 2010 Aika: Tiistaina Paikka: Pirkka-halli, D-halli, Kentät no 3 ja 4

RANTALAKEUS 2019 SÄÄNNÖT

SUOMEN BILJARDILIITTO ry

PERUSTIETOJA SQUASHISTA PELINÄ

2.2. Muoviset maalikupit on poistettava pelilaudoista ennen käyttöönottoa.

Futsalsääntöjen muutokset kaudelle

VIISIPALLO PELI JOKA KEHITTÄÄ YHTENÄISYYTTÄ YHTEISTYÖTÄ YHTEISÖÄ

Edustusoikeus yleissääntöjen mukaisesti. Perheenjäsenillä ei ole osallistumisoikeutta.

Täyttötehtävä. Ratkaisut

14-1 (Straight) 14-1 Straight Pool säännöt

Säännöt & Asetukset. Säännöt & Asetukset. Versio 1.00 /

Järjestäjällä tulee olla anottuna turnauslupa Jääkiekkoliiton alueelta, jolla turnaus pelataan.

Kotkan jääkiekkoerotuomarit ry

Pyramidin yleiset säännöt

SUOMEN BASEBALL JA SOFTBALL-LIITTO. Kysymyksiä ja vastauksia säännöistä

Lilliputtiturnaus 2015 Turnaussäännöt

MARJA-VANTAA TURNAUS

Pelaajien hallinta tulospalvelussa

MINI- JA MIDITENNISKIERTUE

Sääntö 7 Ottelun kesto. Erotuomarin peruskurssi

ALUESARJAT KÄYNNISTYMÄSSÄ, MUUTOKSIA TULOSPALVELUKÄYTÄNTÖÖN TEKSTI Sami Ritola

Sääntö 12 Kielletty peli ja sopimaton käytös. Erotuomarin peruskurssi

Transkriptio:

PESÄPALLON PELISÄÄNNÖT Välineet Pallo Naisten pallolla pelaavat yläkoulun ja lukion pojat. Tenavapallolla pelaavat yläkoulun ja lukion tytöt. Maila Otteluissa mailan on oltava ehjä. Päänsuojus Otteluissa on suositeltavaa käyttää kypärää etenkin etukenttäpelaajilla. Yleistä välineistä Pelituomarilla on velvollisuus kieltää sellaisten välineiden käyttäminen, jotka ovat sääntöjen vastaisia, oleellisesti muutettuja tai hänen mielestään muuten vaarallisia esim. rikkinäinen maila. Kenttä Ottelut pelataan naisten kentällä. Syöttölautasen halkaisija on 60 cm. Syöttölautanen on - lukiolaisilla kotipesässä 1 m:n päässä suorasta kotipesärajasta - peruskoululaisilla kotipesässä 50 cm:n päässä suorasta kotipesärajasta. Joukkue Joukkueen muodostavat 12 pelaajaa. Samassa ulkovuorossa voi olla 9 pelaajaa. Samassa sisävuorossa voi olla 9 pelaajaa sekä jokeripelaajat. Joukkue voi käyttää jokaisessa sisävuorossa kolmea eri jokeripelaajaa, kerran kutakin/sisävuoro. Jokeripelaaja ei vie kenenkään lyöntivuoroa. Kaikkien joukkueeseen nimettyjen pelaajien olisi syytä saada peliaikaa sekä sisä- että ulkovuorossa. Yksi joukkueen pelaajista on joukkueen kapteeni. Oikeus puhutella tuomaria ottelun aikana on joukkueen puheoikeuden käyttäjällä, joka on joukkueen pelinjohtaja tai kapteeni. Pelaajalla on oltava selvästi näkyvä lyöntijärjestysnumero (1-9) ottelun ajan. Jos numerointi poikkeaa oleellisesti suosituksesta, tulee joukkueen toimittaa lyöntijärjestyslista syöttötuomarille. Jokeripelaajalla on oltava selvästi näkyvä pelaajanumero. Mikäli pelaajalla ei ole lyömään asettuessaan tai etenemään lähtiessään oikeaa numeroa, tuomitaan tekninen palo sekä pelitekojen mitätöinti. Otteluaika ja paremmuusjärjestys Pesäpallo-ottelu kestää 40 minuuttia + tasavuorot. Ottelu ei voi päättyä tasatulokseen. Tasatilanteessa suoritetaan aina kotiutuskilpailu (kts. kohta kotiutuskilpailu). Kun joukkueiden välinen juoksuero on 15 juoksua ottelu keskeytetään. Sarjassa tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden paremmuuden ratkaisu: 1. Keskinäisen ottelun tulos 2. Keskinäisen ottelun juoksuero

3. Keskinäisen ottelun tehtyjen juoksujen määrä 4. Koko turnauksen juoksuero 5. Koko turnauksen tehtyjen juoksujen määrä 6. Arpa Kotiutuskilpailu Kotiutuskilpailu järjestetään, jos ottelu on ajan umpeutumisen jälkeen edelleen tasan. Kotiutuskilpailussa lyönnit aloittaa se joukkue, joka aloitti lyönnit pelin alkaessa. Kotiutuskilpailu pelataan ratkaisuun saakka. Joukkueet nimeävät kotiutuskilpailuun kolme lyöjää ja kolme eri etenijää. Etenijä ja lyöjä toimivat pareina. Etenijä asetetaan suoraan 3-pesälle ja lyöjällä on kolme lyöntiä käytettävissään kotiutukseen. Kun etenijä on päässyt lopulliseen ratkaisuun, lyöjä poistuu vuorosta ja seuraava pari tulee vuoroon. Syöttötuomari varmistaa juoksijan ja lyöjän valmiuden ja antaa tämän jälkeen pallon lukkarille. Syöttöoikeutta ei tarvitse tämän jälkeen erikseen hankkia. Pallo toimitetaan syöttötuomarille parien vaihtuessa. Jos ottelu on kolmen parin ryhmän jälkeen edelleen tasan, kotiutuskilpailua jatketaan pareittain ratkaisuun saakka. Joukkueet nimeävät uudestaan lyöjän ja eri etenijän. Lyöjä saa yrittää kotiutuskilpailussa kunniajuoksua. Harhaheitolla etenijä voi edetä kotiin, mutta lyöjä ei voi yrittää juoksua. Vuoronvaihto Sisävuoroon tulevan joukkueen on toimitettava pallo vuoronvaihdon yhteydessä syöttötuomarille. Vuoronvaihdossa joukkueiden on viivyttelemättä siirryttävä omille pelipaikoilleen. Syöttötuomari antaa pallon pelattavaksi joukkueiden ollessa valmiita jatkamaan. Pelaajan vaihtaminen Pelaaja saadaan vaihtaa aktiiviseen pelitoimintaan jokaisessa vuoronvaihdossa, ei kuitenkaan ottelun ensimmäisessä vuoroparissa. Joukkueen on ilmoitettava vaihdosta tuomarille. Pelaajaksi vaihdetun on pelattava myös joukkueen seuraava sisä- tai ulkovuoro. Varsinaiseen joukkueeseen nimettyä pelaajaa ei saa käyttää Jokeripelaajana missään vuoroparissa. Perusmääritelmiä Milloin sisäpelaajaa on pesässä? Sisäpelaaja saapuu pesään, kun hän koskettaa pesää tai sen vara-aluetta. Pesä, sen vara-alue ja kotipesän suoja-alue ovat sisäpelaajalle samanarvoisia alueita. Ulkopelaajan on oltava polttaessaan varsinaisella pesäalueella. Milloin lyöjä muuttuu lopullisesti juoksijaksi? Lyöjä muuttuu lopullisesti juoksijaksi, kun hän 1) saa kolme oikeaa syöttöä 2) saa turvan ykköspesältä

3) ottaa vastaan vapaataipaleen 4) on irti kotipesästä hetkellä, jolloin pallosta otetaan koppi 5) on irti kotipesästä hetkellä, jolloin pallo on kotipesässä olevan ulkopelaajan hallussa 6) palaa Lopullisesti juoksijaksi muuttunut pelaaja ei ole enää lyöntivuorossa, eikä hän ole turvassa kotipesässä. Ulkopelaajat voivat siis polttaa lyöjän ykköspesälle heti kolmannen oikean syötön tai lyönnin jälkeen, vaikka lyöjä olisikin vielä kotipesässä. Sama koskee ajolähtötilannetta (ajolähdössä on aina etenemispakko eli kolmosella oleva palaa kotipesään jos pallo on ollut ulkopelaajan hallussa kotipesässä vaikka juoksija ei olisi irronnutkaan kolmoselta). Milloin juoksija saapuu säännönmukaisesti pesälle? Juoksija saapuu säännönmukaisesti pesälle, mikäli hän ei ole 1) edennyt laittomalla lyönnillä 2) edennyt ennenaikaisesti (Ennenaikaisella etenemisellä tarkoitetaan tilannetta, jolloin juoksijalla ei ole etenemisoikeutta esim. kopin tai laittoman lyönnin jälkeen.) 3) tehnyt pesärikkoa (Pesärikolla tarkoitetaan sitä, että juoksija ei ole käynyt edellisellä pesällä saapuessaan pesään.) 4) ohittanut kotipolun kiertoviittaa väärältä puolelta Mikäli pelaaja oikaisee kotiin juostessaan kiertoviitan, hän palaa ja lisäksi pelaajalle annetaan 1 pisteen varoitus. 5) palanut Milloin sisäpelaaja on turvassa pesällä? Juoksija on turvassa saavuttuaan pesälle säännönmukaisesti. Juoksija voi lähteä kärkkymään pesältä ja palata sille rajoituksetta takaisin menettämättä pesäturvaansa. Juoksija menettää pesäturvansa, kun 1) seuraava juoksija saapuu säännönmukaisesti kyseiselle pesälle 2) hän on irti pesästä hetkellä, jolloin lyödystä pallosta otetaan koppi 3) hän on irti pesästä hetkellä, jolloin pallo on kyseisessä pesässä olevan ulkopelaajan hallussa. Pesäturvan menettänyt pelaaja palaa, kun pallo toimitetaan seuraavalle pesälle. Jos juoksija ei etene, ulkopelaaja voi polttaa pelaajan koskettamalla häntä pallolla. Jos juoksija on menettänyt pesäturvansa kohdissa 2 tai 3 mainitulla tavalla, eikä häntä ole poltettu, hän saa pesäturvan takaisin seuraavasta syötöstä. Estäminen 1. Ulkopelaajan on aina väistettävä sisävuorossa olevaa kärkietenijää. 2. Ulkopelaajan on väistettävä sisäpelaajaa, ellei ulkopelaajalla ole pallo hallussaan tai mahdollisuutta saada sitä haltuunsa sallituin keinoin ennen kyseistä hetkeä. 3. Kuitenkin etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa. Mikäli rikkomuksesta on etua kentällä oleville juoksijoille, pelituomari voi palauttaa etenijät lähtöpesilleen, polttaa heidät tai mitätöidä heidän etenemisensä. Jos kärkietenijä ja ulkopelaaja, jolla on tai on ollut pallo hallussaan, törmäävät toisiinsa molempien suorittaessa aktiivista pelitehtäväänsä, eikä tahallista estämistä ole tapahtunut, estämistä ei tuomita. Pallon keinotekoinen kuljettaminen esimerkiksi potkimalla on kielletty (tilanne tuomitaan etenijän eduksi).

Myös selvä estämisyritys on rangaistava teko. Pelaajat eivät sijoittumisellaan saa häiritä vastapelaajia. Sisäpelaajien on oltava sisävuorossa kotipesän suoja-alueen ulkopuolella tai vaihtopenkillä, elleivät he ole lyöjinä tai juoksijoina, eivätkä he saa häiritä lukkaria tai syöttötuomaria aiheettomilla huudoilla. Syöttäminen Yleistä Syöttö on oikea, väärä tai mitätön. Syöttö on aina oikea, jos lyöjä lyö. Ellei hän lyö, syöttö on oikea, jos seuraavat vaatimukset toteutuvat: 1) lukkarilla on syöttöoikeus 2) syöttö on teknisesti oikea (ei kahta eri syöttöliikettä; hämäyksen jälkeen lukkarin on heitettävä ulkokenttäpelaajalle) 3) pallo kohoaa vähintään yhden metrin lukkarin päälaen yläpuolelle ja putoaa syöttölautaselle, sitä selvästi koskettaen. Jos jokin em. kohdista ei toteudu, syöttö on väärä. Syöttöoikeus Lukkari saa syöttöoikeuden lyöntivuoroiselle lyöjälle, kun pallo on käynyt kotipesässä ja jossakin kenttäpesässä olevan ulkopelaajan hallussa (lähtee ensin kotipesästä ja käy sitten ulkopesässä). Jos lyöjä lyö, vaikka lukkarilla ei ole syöttöoikeutta, saa lukkari syöttöoikeuden kyseiselle lyöjälle. Mikäli lyöjä ei lyö, syöttö on väärä. Syöttöoikeuden puuttumisesta tuomitaan ainoastaan 1 väärä. Seuraavat syöttöoikeudettomat lyömättömät syötöt ovat mitättömiä. Lukkarin on kuitenkin hankittava syöttöoikeus kyseiselle lyöjälle. Lyöntijärjestys Lyöntijärjestystä on noudatettava koko ottelun ajan. Laiton lyönti Lyönti on joko laillinen tai laiton. Lyöjä palaa lyödessään viimeisen lyöntinsä laittomaksi. Lyönti on laiton seuraavissa tapauksissa: 1) Pallo lyödään pelialueen rajojen ulkopuolelle tai kotipesään. Myös mailalla hipaisut ovat laittomia. 2) Pallo osuu suoraan lyönnistä sisäpelaajaan. Jos pallo osuu ensin ulkopelaajaan, lyönti ei ole laiton, vaikka tämän jälkeen se osuisikin sisäpelaajaan. Jos pallo osuu hutilyönnin jälkeen sisäpelaajaan, on lyönti laiton. Jos lyöjän käsi osuu lyödessä palloon, on lyönti laiton. Laittomalla edenneen pelaajan on käytävä laittoman jälkeen lähtöpesällään. Koppi Lyönti on koppilyönti, kun pallo lyönnistä, maassa käymättä, joutuu ulkopelaajan haltuun. Jos pelaaja tahallisesti pudottaa pallon suoranaisena jatkona kiinnioton jälkeen, ei kyseessä ole koppi, vaan taktinen pudotus.

Kopinottohetkellä pesältä irti olevan sisäpelaajan on juostava seuraavalle pesälle. Jos etenijä palaa lähtöpesälleen hän palaa välittömästi. Tuplahaava Jos etenijä on irti kopinottohetkellä, kun seuraavassa pesässä on etenijä, syntyy tuplahaava irti olleen pelaajan saadessa turvan kyseiselle pesälle. Ulkopelaajien sijoittuminen Lyöjän lyödessä on kaikilla ulkopelaajilla oltava kosketus varsinaiseen pelialueeseen sillä hetkellä, kun pallo irtoaa lukkarin kädestä syöttöön. Kaikkien ulkopelaajien tulee olla kentän rajojen sisäpuolella syötön noustessa. Jos yksikin ulkopelaajista on varsinaisen pelialueen ulkopuolella, kun pallo irtoaa lukkarin kädestä syöttöön, tuomari voi tuomita kärkietenijälle vapaataivaloikeuden. Jos etenijä ei ota vapaataivaloikeutta vastaan, tuomitaan syöttö mitättömäksi. Kärpänen/ pallottaminen 1. Juoksija palaa, jos hän on irti pesältä ja pallo on seuraavalla pesällä olevan ulkopelaajan hallussa. 2. Etenijän palatessa pesäturva pesään missä ulkopelaajalla on pallo hallussa voi ulkopelaaja tällöin polttaa pesälle palanneen etenijän koskettamalla tätä pallolla esim. kärkkymistilanne. Tilanne raukeaa seuraavan syötön noustessa. Kunniajuoksu Jos lyöjä omalla osutulla lyönnillään saapuu säännönmukaisesti 3-pesälle, eikä häntä ole yritetty polttaa, hän tekee kunniajuoksun. Rangaistukset Epäasiallinen käyttäytyminen, kielenkäyttö tai toistuva rike esim. pelin viivyttäminen tai estäminen oikeuttaa tuomaria puuttumaan peliin: 1. ensin pelaajalle annetaan varoitus 2. rikkeen toistuessa varoituksen jälkeen tuomari voi poistaa pelaajan pelistä Poistettu pelaaja saa pelata seuraavassa pelissä, mutta jatkaessaan epäasiallista käyttäytymistä tuomari voi kieltää pelaajan osallistumisen tapahtumaan. Tuomarilla on oikeus puuttua sekä opettajien että katsojien epäasialliseen käyttäytymiseen ja toimia edellä mainitulla tavalla. Opettajalla on oikeus puuttua tuomarien asiattomaan toimintaan. Opettaja on myös velvollinen puuttumaan katsojien epäasialliseen käyttäytymiseen. Tuomareiden vihellysmerkit Vihellysmerkit annetaan kuuluvalla pillillä seuraavasti: Joukkueet kiilaan: Pitkiä Peli alkaa tai keskeytyy: Yksi pitkä

Laiton lyönti: Lyhyitä ja pitkiä - - - Koppi: Lyhyitä - - - - - - Palo: Kaksi puolipitkää Vuoronvaihto: Pitkä ja lyhyitä - - - - - - Peli päättyy: Pitkiä Pelituomarin käsimerkit Juoksija ehti pesään Käytetään aina pesäkilvoissa ja muulloinkin selvyyden vuoksi. Juoksija tai lyöjä palaa Vihellyksen yhteydessä osoitetaan palanutta pelaajaa. A) Siirretty koppivihellys Juoksijoiden ollessa taipaleella nostetaan käsi nyrkissä pään yläpuolelle ja lasketaan vihellyksen tapahtuessa. B) Etenemisrajoitus Merkki näytetään pallon joutuessa rajoitusalueelle ja näyttäminen lopetetaan kun pallo on tullut pois rajoitusalueelta. C) Varoitus tarpeettomasta heittelystä

Koppia ei hyväksytä Merkkiä käytetään taktisten pudotusten yhteydessä ja muulloinkin selvyyden vuoksi. Tuomareiden laikkamerkit A) Juoksija ehti pesään B) Oikea syöttö Näytön yhteydessä tuomari sanoo oikea. Juoksija tai lyöjä palaa Ensimmäinen väärä syöttö Näytön yhteydessä syöttötuomari sanoo väärä.

Toinen ja välittömästi seuraavat väärät syötöt (Ensimmäinen kun kentällä ei ole etenijää.) Laikkaa vilkutetaan pään päällä. Samalla syöttötuomari sanoo vapaa. Laiton lyönti Koppilyönti Oikea lyönti Matala syöttö Näytön yhteydessä syöttötuomari sanoo matala.