KIRJURIOHJEET, ISO PÖYTÄKIRJA ULVILAN PESÄ-VEIKOT RY

Transkriptio

1 KIRJURIOHJEET, ISO PÖYTÄKIRJA ULVILAN PESÄ-VEIKOT RY

2 Päivämäärä Versio Tekijä Muutos Mari Timgren 2

3 3 Sisällys 1. KIRJURIN TEHTÄVÄT MANUAALIPÖYTÄKIRJA PÖYTÄKIRJAN RAKENNE ENNEN OTTELUN ALKAMISTA TEHTÄVÄT MERKINNÄT TOIMITSIJAT OTTELUN PERUSTIEDOT JOUKKUEIDEN KOKOONPANOT OTTELUN AIKANA TEHTÄVÄT MERKINNÄT PELITAPAHTUMAT VUORONVAIHTO VIIMEINEN LYÖJÄ KUNNARI JOKERIPELAAJAN MERKINNÄT PÖYTÄKIRJAAN OTTELUTAUON MERKITSEMINEN SUPERVUOROPARI KOTIUTUSLYÖNTIKILPAILU VAIHDOT JA LYÖNTIJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET RANGAISTUKSET AIKALISÄT OTTELUN JÄLKEEN TEHTÄVÄT MERKINNÄT ATK-PÖYTÄKIRJA TOIMINTATAPA JA KIRJAUSAPURIN LATAAMINEN KIRJAUSAPURIN KÄYTTÄMINEN ENNEN OTTELUN ALKAMISTA TEHTÄVÄT MERKINNÄT TOIMITSIJAT OTTELUN PERUSTIEDOT JOUKKUEIDEN KOKOONPANOT OTTELUN AIKANA TEHTÄVÄT MERKINNÄT PELITAPAHTUMAT KÄRKIETENEMINEN, JUOKSU JA KÄRJEN TAKANA PALAMINEN KÄRJEN HAAVA JA KÄRJEN TAKANA HAAVOITTUMINEN KUNNARI, KÄRKIPALO, HARHAHEITOLLA ETENEMINEN JA VAPAATAIVAL VUORONVAIHTO JA VIIMEINEN LYÖJÄ... 31

4 JOKERIPELAAJAN MERKINNÄT OTTELUTAUKO SUPERVUOROPARI KOTIUTUSLYÖNTIKILPAILU VAIHDOT JA LYÖNTIJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET RANGAISTUKSET AIKALISÄT OTTELUN JÄLKEEN TEHTÄVÄT MERKINNÄT PÖYTÄKIRJOJEN TOIMITTAMINEN KÄYTÄNNÖN ASIOITA... 42

5 5 1. KIRJURIN TEHTÄVÄT Tässä kirjuriohjeessa selostetaan, miten UP-V:n kotiotteluissa (edustus ja B-pojat) täytetään pesäpallon isoa ottelupöytäkirjaa sekä minne ottelupöytäkirjat toimitetaan pelin jälkeen. Ensimmäiseksi käsitellään manuaalipöytäkirjan merkintöjä ja sitten ATK-pöytäkirjan. Näihin pöytäkirjoihin merkitään pelitapahtuma jokaiselle pesävälille erilaisin merkein ja lyöjän numerolla. Kirjurin tehtävänä on pitää virallista ottelupöytäkirjaa. Pesäpallo-ottelussa pelataan kaksi jaksoa ja tarvittaessa supervuoropari sekä kotiutuslyöntikirja. Jakso koostuu vuoropareista, joiden määrä on määrätty säännöissä. Esimerkiksi G- ja F-ikäiset pelaavat jaksossa kaksi vuoroparia. Peliajat ikäluokittain G- ja F-ikäiset sekä E:n pelisarja: E:n kilpasarja ja D-ikäiset: C-A -ikäiset sekä miehet ja naiset: Edustuksen ja B-poikien otteluissa on pidettävä ATK-pöytäkirjaa. Ottelussa pitää olla myös valmiudet pitää manuaalipöytäkirjaa, jos kirjuriohjelma ei toimi tai tulee muita ongelmia esim. verkkoyhteyden kanssa. Siksi on hyvä opetella siihen, että on olemassa sekä ATK- ja manuaali pöytäkirjan pitäjät.

6 6 2. MANUAALIPÖYTÄKIRJA 2.1. PÖYTÄKIRJAN RAKENNE Pesäpallon ison pöytäkirjan manuaaliversio on tämän näköinen. Areenan kirjurikopissa on manuaalipöytäkirjan pohjia. Manuaali pöytäkirjan kohdalla riittää, että kopioita on kaksi (pienessä pöytäkirjassa kolme), koska pöytäkirjoja ei toimiteta liitolle. Kotijoukkueelle jää alkuperäinen säilytettäväksi ja vierasjoukkueelle annetaan kopio. ENNEN OTTELUA TÄYTETTÄVÄ VIIMEISTÄÄN OT- TELUN JÄLKEEN TEHTÄVÄT MER- KINNÄT VAIHDOT RANGAIS- TUKSET ENNEN OTTELUA TÄYTET- TÄVÄ OTTELUN AIKANA TEH- TÄVÄT MERKINNÄT KOTARI- MERKIN- NÄT LYÖNTI- JÄRJES- TYKSEN MUUTOS ENNEN OTTELUA TÄYTET- TÄVÄ OTTELUN AIKANA TEH- TÄVÄT MERKINNÄT KOTARI- MERKIN- NÄT LYÖNTI- JÄRJES- TYKSEN MUUTOS 2.2. ENNEN OTTELUN ALKAMISTA TEHTÄVÄT MERKINNÄT TOIMITSIJAT Ennen ottelua pöytäkirjasta pitää täyttää toimitsija-, ottelun perustiedot- ja kokoonpanokohdat. Toimitsijat-kohtaan merkitään tuomareiden sekä kirjurin nimet ja kotipaikkakunnat. Tuomareiden pitäisi aina tulla kirjurin kautta ja ilmoittaa pelin tuomaristo. Edustuksen peleissä ainoastaan takatuomari on seuran määräämä ja muut tulevat liiton kautta. B- poikien peleissä yleensä pää- ja syöttötuomari tulevat muualta, ja muut tuomarit seuran kautta.

7 OTTELUN PERUSTIEDOT Ottelun perustiedot -kohtaan täytetään seuraavat tiedot. Sarjaksi laitetaan joko miesten ykköspesis (MYP) tai B-poikien SM-sarja (Bp SM). Lohko-kenttään laitetaan edustuksen peleissä runkosarja, välierät, nousukarsinta tai karsintasarja. B-poikien peleissä laitetaan lohko A tai B riippuen siitä, kummassa lohkossa joukkue pelaa. Jatkopelien kohdalla lohkokohtaan laitetaan puolivälierät, välierät, pronssiottelu tai loppuottelu. Ottelupaikkaan laitetaan Ulvilan Automaatio Areena. Kellonajat laitetaan ottelun alkamis- ja päättymisajan perusteella. Olosuhteet- ja katsojamääräkentät voi täyttää tauon aikana tai viimeistään pelin päättyessä. Näissä kohdissa pitäisi olla samat arvot kuin ATK-pöytäkirjassa JOUKKUEIDEN KOKOONPANOT Ennen ottelua pitää kirjata myös koti- ja vierasjoukkueiden kokoonpanot. Joukkueiden pelinjohtajat tai huoltaja/joukkueenjohtaja toimittavat kirjurille joukkueen kokoonpanon hyvissä ajoin ennen pelin alkua. Edustuksen peleissä kokoonpanot pitää ilmoittaa tunti ja B-pojissa puoli tuntia ennen peliä. Molempien joukkueiden osalta kirjataan pelaajat ilmoitetussa järjestyksessä sekä lisäksi laitetaan UP-kohtaan ulkopelipaikat. Nämä pitää näkyä ilmoitetuissa kokoonpanoissa. Jos näitä ei ole, niin kysy pelinjohtajalta asiasta. Lisäksi ilmoitetaan pelinjohtajien nimet PJ- ja 2. PJ -kohtiin.

8 8 Lisäksi rastitetaan kapteeni- tai pelinjohtajakohta riippuen siitä, kenellä on joukkueen puheoikeus. Kapteeni merkitään Kapteeni nro -kohtaan. Pienessä pöytäkirjassahan kapteeni ilmaistiin C-kirjaimella, mutta isossa pöytäkirjassa kapteenin numero merkitään tuohon kohtaan. Samat tiedot kirjataan sekä koti- että vierasjoukkueesta OTTELUN AIKANA TEHTÄVÄT MERKINNÄT Merkinnät tehdään vuoropareittain koti- ja vierasjoukkueille omiin sarakkeisiinsa. Kotijoukkue on aina pöytäkirjassa keskiosassa ja vierasjoukkue alaosassa. Joukkueiden omat sarakkeet löytyvät heti joukkueen lyöntijärjestyksen oikealta puolelta. Jos tila loppuu kesken, niin jatketaan uudelle pöytäkirjalle. Ottelun aikana pöytäkirjaan merkitään pelitapahtumat, kumpi aloittaa sisällä ja kumpi ulkona, joka sisävuoron jälkeen juoksut, jakson jälkeen jaksotulos, vaihdot, rangaistukset ja aikalisät PELITAPAHTUMAT Hutunkeiton jälkeen merkitään pöytäkirjaan jakson aloittaja sekä koti- että vierasjoukkueelle U- ja S-kirjaimella. Sama toistetaan myös supervuoroparissa. Jos kotijoukkue on voittanut hutunkeiton ja päättää aloittaa sisällä, niin heidän kohdalleen laitetaan S-kirjain ja vierasjoukkueelle U-kirjain. Pöytäkirjan sarakkeet merkitsevät seuraavaa: UP = ulkopelipaikka, P = palkittu pelaaja, LY = lyödyt juoksut, TU = tuodut juoksut, L = lyöjän numero, 1 = tapahtumat ykköspesälle, 2 = tapahtumat kakkospesälle, 3 = tapahtumat kolmospesälle, K = tapahtumat kotipesälle. Lyödyt- ja tuodut kohtiin ei tarvitse merkitä mitään, sillä ATK-pöytäkirja laskee nämä automaattisesti.

9 9 Pelin aikana isoon pöytäkirjaan merkitään kaikki mahdolliset pelitapahtumat, kun vastaavasti pienessä pöytäkirjassa kirjattiin vain juoksut ja palot. Seuraavaksi esitellään, mitä merkintöjä pöytäkirjaan on mahdollista merkitä. Pöytäkirjassa voi siis näkyä kuvan mukaisia merkkejä. - Haava merkitään puoliympyrällä. Jos se on kärjen haava, niin laitetaan myös poikkiviiva. - Palot merkitään ympyrällä ja kärjen paloon merkitään vielä poikkiviiva. - Kärkilyönti merkitään viivalla. - Kunnari merkitään +-merkillä. - H tarkoittaa harhaheitolla etenemistä. - V tarkoittaa vapaataivalta. - Kun pelaaja etenee onnistuneesti kärjen takana, niin hänen kohdallaan yläruutu jää tyhjäksi ja alaruutuun merkitään pelaajan numero. - ATK-pöytäkirjassa käytetään vastaavanlaisia merkkejä. Kärjen merkinnät tulevat ainoastaan kärkietenijälle eli sille, joka on sillä hetkellä kenttäpesistä pisimmällä. Esim. ykköskolmostilanteessa kolmopesällä oleva on kärki. Jos hän ei liiku mihinkään, mutta ykkösellä oleva etenee onnistuneesti kakkoselle, niin kyseessä on kärjen takana onnistunut eteneminen ja yläruutu jää tyhjäksi. Ohessa esimerkkejä siitä, mitä pelaajille on tapahtunut toisessa vuoroparissa. Numero 1 on edennyt kärkenä ykköselle. Numero 2 on onnistuneesti siirtänyt ykkösen kakkospesälle ja edennyt itse kärjen takana ykköselle. Numero 3 on vaihtanut ykkösen onnistuneesti kolmoselle, mutta polttanut kakkosen kärjen takana kakkospesälle. Kolmonen on itse edennyt ykköselle kärjen takana. Numero 4 on astunut lyömään ja yrittänyt kotiuttaa numeron 1, joka on palanut kärkenä kotipesään. Kolmonen on samalla lyönnillä edennyt kakkospesälle. Numero 4 on palanut ykköspesälle lyöntivuoronsa päätteeksi, joten vuoro vaihtuu.

10 10 Pöytäkirjan merkinnät kannattaa aina laittaa niin, että numero ykkösen merkinnät ovat samalla vaakarivillä. Kuten kuvassa näkyy, ensimmäinen vuoropari on päättynyt kuutosen lyöntivuoroon ja numero 7 on aloittanut toisen vuoroparin. Siinä vaiheessa, kun numero 1 tulee toisessa vuoroparissa lyömään, hänen merkintänsä kirjataan seuraavan pystysarakkeen ensimmäiselle riville, vaikka aiemmassa sarakkeessa olisi tilaa. Tämä selkeyttää pöytäkirjan lukemista, joten näin kannattaa aina toimia, jos on mahdollista. HUOM! Tekninen palo merkitään ottelupöytäkirjaan lyöntivuoroisen lyöjän kohdalle ja tulostaululle. Aktiivisessa toiminnassa olleet sisäpelaajat saavat jatkaa toimintaansa, pelitekoja ei mitätöidä paitsi, jos kyseessä on väärä lyöjä. Teknistä paloa ei merkitä kärkipalona VUORONVAIHTO Vuoronvaihto merkitään pöytäkirjaan paksulla viivalla sekä kirjoittamalla roomalaisin numeroin kyseisen vuoroparin numero. Edellisen esimerkin mukaisesti kolmannen vuoroparin aloittaa näin numero viisi. Jos vitosen eteen laitetaan jokeri, niin vitonen pyyhitään yli ja aloitetaan seuraavalta riviltä merkitsemällä lyöjän kohdalle esim. J12. Seuraavaksi lyömään astuu normaalisti numero viisi, jos ei muita jokereita käytetä. HUOM! Kolmannen palon syntyyn johtavalla pelisuorituksella ei voi tulla onnistunutta kärkilyöntiä (esim. lyöjän viimeisellä lyönnillä kärkietenijä ehtii kakkoselle, mutta lyöjä palaa samalla ykköselle (ei merkitä kärkilyöntiä). Ainoa poikkeus on, jos tulee juoksu ennen kolmannen palon syntymistä. Tällöin juoksu tietenkin hyväksytään ja merkitään kärkilyöntinä VIIMEINEN LYÖJÄ Kahden saadun juoksun ja kunkin kahden lisäjuoksun jälkeen viimeiseksi lyöjäksi jää se lyöntivuoroinen sisäpelaaja, jolla oli viimeksi etenemisoikeus kotipesästä juoksun syntyessä. Jokeripelaajan lyödessä juoksun on viimeinen lyöjä lyöntijärjestyksessä edellinen varsinainen pelaaja. Jos lyöntikierroksen aikana ei synny kahta juoksua, vuoro päättyy, vaikkei kolmea paloa olisikaan.

11 KUNNARI Kunniajuoksusta lyöjä saa aina neljä kärkilyöntiä. Yhdellä lyönnillä ei kuitenkaan voi saada enempää kuin neljä kärkilyöntiä. Jos lyöjä lyö ensimmäisellä lyönnillään ajolähdössä kunniajuoksun, merkitään neljä kärkilyöntiä. ATK-pöytäkirjassa lyöjälle ei silloin saa merkitä plusmerkintää kolmospesälle = se tuottaa tilastoihin viisi kärkilyöntiä! Jos taas lyöjä on lyönyt kaksi lyöntiä ja tehnyt niillä esim. kaksi kärjensiirtoa ja sen jälkeen lyö kunniajuoksun, hän saa neljä kärkilyöntiä edellisten lisäksi, eli esimerkkitapauksessa kaikkiaan kuusi kärkilyöntiä. Jos kunniajuoksun syntyessä tulee samaan aikaan esim. kotipesään palo, merkitään neljä kärkilyöntiä (+ kolmospesälle lyöjälle), mutta kärkipalo kotipesään. Kunnari merkitään pöytäkirjaan kunnarin tekijän kohdalla kolmospesäruutuun + -merkillä. Jos kunnari tehdään tyhjään kenttään, merkinnät ovat alla olevan kuvan mukaiset, mutta jos kentällä on etenijöitä, niin pitää seurata, missä vaiheessa kärkietenijä on kotipesässä ja saako kunnarin tekijä mahdollisesti omiin ruutuihinsa aikaisemmin kärkilyöntejä kuin vasta kolmospesällä. Kunnari tyhjään kenttään JOKERIPELAAJAN MERKINNÄT PÖYTÄKIRJAAN Jokeripelaaja ei vie kenenkään lyöntivuoroa tullessaan lyömään, vaan hän lyö kahden pelaajan välissä. Tämä aiheuttaa sen, että kirjurin on oltava erityisen tarkkana merkinnöissään jokeria käytettäessä. Samoin kirjurin on oltava tarkka lyömävuoroon jääneen pelaajan suhteen. Jokeripelaajan tullessa lyömään on hänellä oltava jokeripaidassaan pelaajanumero eli numero, jolla hänet on merkitty pöytäkirjaan. Jokeripelaajan erottaa pöytäkirjasta, koska hänen numeronsa yläpuolella on aina J-kirjain OTTELUTAUON MERKITSEMINEN Ottelutauko merkitään pöytäkirjaan, kuten kuvassa näytetään. Näin muodostuu ns. Z- kirjain pystysarakkeen päätteeksi. Jos pystysarakkeessa on vain pari riviä jäljellä, niin kannattaa laittaa taukomerkintä myös seuraavaan pystysarakkeeseen ja aloittaa toinen jakso tai supervuoropari seuraavasta pystysarakkeesta. Sähköiseen pöytäkirjaan tämä tulee automaattisesti, kun täppää TAUKO-painikkeesta.

12 SUPERVUOROPARI Supervuoroparin merkinnät laitetaan heti toisen jakson merkintöjen jälkeen seuraavaan mahdolliseen pystysarakkeeseen KOTIUTUSLYÖNTIKILPAILU Kun ottelu etenee kotiutuskilpailuun saakka, niin manuaalipöytäkirjassa parit merkitään tämän näköiseen kohtaan. L on lyöjän numero ja E etenijän. Kotiutusparit pitää ilmoittaa ennen ottelun alkua, kun joukkueet ilmoittavat kokoonpanonsa. Tuloskohtaan merkitään joko 0 = ei juoksua, + = juoksu, H = harhaheitolla saatu juoksu, V = vapaataivaljuoksu tai K = kunnari. Juoksut yhteensä kohtaan laitetaan saatujen juoksujen määrä/kierros. Ottelutulos-kohtaan laitetaan kotiutuskilpailussa tehtyjen juoksujen kokonaismäärä eli jos ensimmäisellä kierroksella on saatu kolme juoksua ja toisella yksi, niin juoksuja on yhteensä 4. Ensimmäisellä kierroksella pareja on viisi ja seuraavilla kolme, kunnes päästään ratkaisuun. Jos kierroksia on enemmän kuin kolme, niin otetaan uusi pöytäkirja käyttöön tätä varten. Sähköisessä pöytäkirjassa sivuja on tarpeeksi paljon, jotta uutta pöytäkirjaa ei tarvita VAIHDOT JA LYÖNTIJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET Pelaajavaihdot, jotka tehdään kesken jakson, merkitään pöytäkirjan vaihtosarakkeeseen pelaajanumeroilla eli mikä numero pois, mikä numero tulee tilalle, millä jaksolla vaihto tehdään, minkä vuoroparin aikana sekä tapahtuiko vaihto ulkovuoroon vai sisävuoroon (U/S). Eli jos kotijoukkueen nro 2 ja jokeri 11 vaihtavat paikkaa toisen jakson toisen vuoroparin ulkovuorossa, niin kotijoukkueen sarakkeisiin merkitään: pois 2, tilalle 11 ja II 2 U.

13 Kun joukkueet päättävät vaihtaa lyöntijärjestystä ensimmäisen jakson tai supervuoroparin jälkeen, muutokset merkitään Lyöntijärjestyksen muutos -kohtaan. Pelaajanumero on (1-12), jolla pelaaja on merkitty pöytäkirjaan. Lyöntijärjestysnumero (1-9) on pelaajan hihassa ja osoittaa lyöntijärjestyksen. Esimerkiksi: Pelaajanumerot 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, jokerit 10, 11, 12. Uusi lyöntijärjestys 2. jakson alusta: 6, 2, 3, 4, 10, 9, 7, 8, 1, jokerit 5, 11, 12 Näin ollen pöytäkirjassa pitäisi ykkösen tullessa lyömään olla numero 6, koska hän on uusi ykkönen. Kun numero 5 hihassaan oleva lyöjä astuu lyömään, hänen kohdallaan on numero 10. Kun jokereista numero viisi astuu lyömään, niin hänen kohdallaan on pöytäkirjassa merkintä J5. Numeroa 10 ei näy enää kenenkään pelaajan hihassa, vaan on kaksi pelaajaa, joilla on numerot 5 hihoissaan RANGAISTUKSET Rangaistukset merkitään pöytäkirjaan rangaistuskohtaan. Pelituomarin velvollisuus on tulla kertomaan rangaistuksen tarkemmat tiedot. Tähän kohtaan voi tulla tällainen esim. tällainen teksti: UP- V, pelaaja nro 5, I jakso 2U, 1 pst. varoitus, epäurheilijamainen käytös 2.6. AIKALISÄT Aikalisät merkitään molemmille joukkueille tällaiseen kohtaan. Nämä löytyvät Jakson aloituskohtien oikealta puolelta. Jokaisella joukkueella on käytössään yksi minuutin mittainen aikalisä molemmilla jaksoilla. Supervuoroparissa ja kotiutuskilpailussa ei ole aikalisiä. Ruutuun merkitään esim. 3S tai 2U.

14 OTTELUN JÄLKEEN TEHTÄVÄT MERKINNÄT Ottelun jälkeen kirjuri merkitsee pöytäkirjaan seuraavat tiedot: ottelun lopputulos (jaksot, jaksopisteet ja juoksut) päättymisaika, olosuhteet ja katsojamäärä (Ottelun perustiedot -kohtaan) palkitut pelaajat (pelaajan nimen kohdalle I tai II P-sarakkeeseen) Kirjurin tehtäviin kuuluu myös huolehtia siitä, että pelituomari tarkistaa ja allekirjoittaa ainakin ATK-pöytäkirjan ottelun jälkeen. 3. ATK-PÖYTÄKIRJA ATK-pöytäkirja on virallinen ottelupöytäkirja, jota pidetään Superpesiksen, Ykköspesiksen, suomensarjan, poikien ja tyttöjen Superpesiksen sekä B-poikien SM-sarjan otteluissa. Otteluissa pitää kuitenkin olla valmiudet pitää myös manuaalipöytäkirjaa, jos kirjuriohjelma tai verkko jostain syystä kaatuu. Jotta sähköistä pöytäkirjaa voidaan ottelussa pitää, niin kentältä pitää löytyä kone ja toimiva verkkoyhteys TOIMINTATAPA JA KIRJAUSAPURIN LATAAMINEN Ennen jokaista ottelua käyttöliittymä kannattaa aina imuroida uudestaan liiton sivuilta kohdasta KIRJAUSAPURI, PAKOLLINEN KAIKISSA OTTELUISSA tai suoraan osoitteesta Ottelun aikana kannattaa pitää auki myös tulospalvelua jotta tiedetään, lähettääkö kirjausohjelma tietoa reaaliaikaisesti tulospalveluun. Tämän jälkeen klikkaa Kirjausapuri.exe -painiketta, joka on ilmestynyt latauksen perusteella.

15 15 Kun olet avannut Kirjausapuri.exen, pitäisi seuraavan ruudun ilmestyä. Paina nappia Lataa kirjausohjelma, jolla ladataan uusin kirjausohjelma kirjausapuria varten.

16 16 Kun kirjausohjelman lataus on valmis, lataa myös tietokanta Lataa tietokanta -napista. Latauksessa voi kestää jonkin aikaa. Nyt kaikki tarvittava on ladattu. Jos tietokannan lataaminen ei onnistunut, paina nappia uudestaan. Lopuksi käynnistä kirjausohjelma viimeisestä napista. Jos palomuuri kysyy, sallitaanko kirjausapurin lähettää tietoa internettiin, vastataan siihen luonnollisesti kyllä. KIRJAUSAPURI TÄYTYY PITÄÄ PÄÄLLÄ KOKO KIRJUROINNIN AJAN.

17 KIRJAUSAPURIN KÄYTTÄMINEN Kun olet käynnistänyt kirjausapurin, pitäisi aueta seuraavanlainen näkymä. Tästä valitaan UUSI OTTELU - kohtaa. Muita kohtia ei yleensä tarvita ottelussa paitsi tuota SULJE KIRJAUSOHJELMA -kohtaa, jota painetaan, kun ottelu on päättynyt ja kaikki tarvittava on tehty. Aurinkolasipaista hemmoa painamalla pystyy piilottamaan ja avaamaan valikoita. Kun olet klikannut UUSI OTTELU-kohtaa, aukeaa seuraavanlainen näkymä. Täppä on automaattisesti kohdassa UUSI OTTELU ja painetaan vain JATKA. VIIMEKSI KIRJATTU OTTELU -kohdassa näkyy edellinen ottelu, jonka pöytäkirjaa on täytetty kyseisellä koneella. Jos esim. kirjausapuri tilttaa kesken ottelun, tuosta VIIMEKSI KIRJATTU OTTELU -kohdasta pääsee kyseiseen otteluun takaisin. HUOM! YHTEYDESSÄ KESKUKSEEN -täppä pitää olla täpättynä, muuten tiedot eivät välity tulospalveluun. Tunnuksia ja salasanoja ei tarvita.

18 18 JATKA-painiketta painettua pääset alla olevaan näkymään, josta pitää valita PELATTAVA SARJA. Ulvilassa valitaan joko (MYP) MIESTEN YKKÖSPESIS TAI (BPSM) B-POIKIEN SM-SARJA. Jos listassa ei ole kyseistä sarjaa, niin valitaan ***EI LISTASSA ***. Valitaan Miesten ykköspesis, koska siinä on viime vuoden tiedoissa edustuksen tiedot. B-poikien tietoja ei näkyisi vielä, koska tietokantoja ei ole päivitetty Ulvilan osalta. Taas painetaan JATKA. Avautuu seuraava ikkuna, jossa valitaan pelattava sarjavaihe, joka yleensä on RUNKOSARJA. Kesän lopussa ja alkusyksystä voi olla jo muita sarjavaiheita, jolloin valitaan se sarjavaihe, jossa joukkue silloin on. Jos kyseessä on esim. harjoitusottelu, niin valitaan ***EI LISTASSA*** -vaihtoehto.

19 19 Nyt avautuvasta ikkunasta valitaan kyseisenä päivänä pelattavista peleistä oikea ottelu. Jos on kyse harjoitusottelusta, niin täpätään PELATTAVA OTTELU EI LISTASSA -kohtaa ja painetaan JATKA. Jos pelattavaa ottelua ei ole listassa, niin aukeaa vasemmanpuoleinen näkymä, johon pitää täyttää tarvittavat tiedot. Nämä tiedot voi täyttää myös myöhemmin, jos ei vielä ole tiedossa esimerkiksi tuomareiden nimiä. Kun kyseessä on virallinen ottelu, joka löytyy listasta, aukeaa oikeanpuolimmainen näkymä. JATKApainiketta painamalla pääsee sitten eteenpäin molemmista kohdista.

20 20 Kun kaikki alkutiedot on laitettu oikein, niin aukeaa tällainen näkymä. Vasemmalla reunalla näkyvät pöytäkirjojen eri sivut, joita klikkaamalla aukeaa erilainen pöytäkirjan osa. Aurinkolasipäinen hemmo näkyy jokaisella sivulla samassa kohtaa ja häntä klikkaamalla aukeaa tietynlainen valikko, jossa voi valita, mitä tietoja täyttää. Tiedot kannattaa täyttää aina tuossa järjestyksessä, niin ei jää mikään kohta täyttämättä. - Tuomarit - Kirjurin nimi - Ottelupaikka - Kotijoukkueen pelaajat - Kotijoukkueen muut tiedot (pelinjohtajat, kapteenit, puheoikeuden käyttäjät) - Vierasjoukkueen pelaajat - Vierasjoukkueen muut tiedot (pelinjohtajat, kapteenit, puheoikeuden käyttäjät) - Aloittaja (hutunkeiton jälkeen) - Alkamisaika (hutunkeiton jälkeen) Sivulla 1 näkyy tuomariston ja kirjurin tiedot, ottelun perustiedot, vaihdot ja rangaistukset sekä aikalisät. HUOM! MUUTA-kohtaan laitetaan aina kirjurin puhelinnumero, johon soitetaan, jos on jotain kysyttävää pöytäkirjasta tai jos tiedot eivät jostain syystä välity tulospalveluun. Näitä tietoja pystyy täyttämään/muokkaamaan myös klikkaamalla kyseisiä kohtia.

21 21 Sivulla 2 on kotijoukkueen kokoonpano ja sivulla 3 vastaavasti vierasjoukkueen kokoonpano. Sivuille 4-7 tulee mahdollisen kotiutuslyöntikisan merkinnät.

22 22 Sivulle 8 tulee ottelun tilastot. Tämä sivu yleensä tulostetaan ottelun tauolla, jotta joukkueet saavat katsella ensimmäisen jakson tilastoja. Ottelun päättyessä edustuksen peleissä näitä sivuja tulostetaan 5-6 kappaletta lehdistötilaisuutta varten ENNEN OTTELUN ALKAMISTA TEHTÄVÄT MERKINNÄT TOIMITSIJAT Ennen ottelun alkua täytetään tuomareiden ja kirjurin tiedot, kuten manuaalipöytäkirjaan. Kun painetaan aurinkolasipäistä hemmoa ja valitaan avautuvasta valikosta TUOMARIT, niin aukeaa seuraava näkymä. Tähän merkitään ottelun tuomaristo pelituomarista takarajatuomariin. Kun olet täyttänyt pelituomarin tiedot ja painat OK, niin automaattisesti aukeaa syöttötuomarin vastaavanlainen tietokenttä. Vastaavasti pelikirjurista täytetään samat tiedot, kun painetaan KIRJURI-kohtaa.

23 OTTELUN PERUSTIEDOT Ottelun perustietoihin syötetään Ottelupaikka-kohtaan Ulvila ja Kenttä-kohtaan Automaatio Areena. Nämä valikot saadaan auki painamalla aurinkolasipäistä hemmoa ja valitsemalla Ottelupaikka. Nämä kaksi tietoa voidaan syöttää myös suoraan ensimmäisellä sivulla klikkaamalla Ottelupaikka- ja Kenttä-kohtia JOUKKUEIDEN KOKOONPANOT Joukkueiden kokoonpanoja pääsee syöttämään valitsemalla aurinkolasipäisen hemmon valikosta KOTIJOUKKUEEN PELAAJAT- ja KOTIJOUKKUEEN MUUT TIEDOT -kohtia. Vastaavat kohdat löytyvät vierasjoukkueen osalta. Joukkueiden pelaajalistat avautuvat nuolen takaa (vihreällä ympyröity). Ajan tasalla olevat pelaajalistat päivitetään muutaman kerran kauden aikana. Jos kyseistä pelaajaa ei löydy listasta, niin hänen nimensä voidaan kirjoittaa Etunimi- ja Sukunimi -kohtiin. Pelaajanumeroa pääsee vaihtamaan punaisten nuolen kohdalta (punaisella ympyröity). Näillä pystyy palaamaan aina takaisin, jos on vahingossa laittanut väärän pelaajan esimerkiksi numeroksi neljä. ULKOPELIPAIKKA-kohdasta (keltaisella ympyröity) valitaan pelaajan ulkopelipaikka, joka on ilmoitettu kokoonpanojen ilmoittamislomakkeella. Ulkopelipaikka syötetään vain kerran eli jos toisella jaksolla paikat vaihtuvat, niin ulkopelipaikat pysyvät samoina koko ottelun ajan. Jos pelaajalle laitetaan vahingossa väärä ulkopelipaikka, listan ensimmäinen paikka on ns. tyhjä, joten tämä, kun laitetaan ensin ja käydään vapauttamassa oikea ulkopelipaikka, niin saadaan korjattua listat. Esimerkkinä Mikko Talvitien merkinnät.

24 24 Kun joukkueen kokoonpano on ilmoitettu, painetaan vasta lopuksi OK-painiketta. Tämän jälkeen avataan KOTIJOUKKUEEN MUUT TIEDOT -kohta aurinkolasipäisen hemmon valikosta, jos se ei avaudu automaattisesti. Ensimmäiseksi kysytään joukkueen kapteenia ja nuolen takaa valitaan pelaaja, joka on kokoonpanojen ilmoittamislomakkeella merkitty kapteeniksi. Ulvilassa kapteenina on toiminut Jesse Jokela. Kun Jesse on valittu, niin painetaan OK. Tämän jälkeen aukeaa kohta, jossa pitää ilmoittaa pelinjohtajatiedot ja puheoikeuden käyttäjä. Jos joukkueella on kaksi pelinjohtajaa, niin Etunimi-kohtaan ilmoitetaan ensimmäisen pelinjohtajan tiedot ja laitetaan kenoviiva ja Sukunimi-kohtaan toisen pelinjohtajan tiedot sekä painetaan OK. Seuraavaksi tallennetaan puheoikeuden käyttäjän nimi. Hänellä on siis oikeus puhutella tuomaria ja hänet yleensä kutsutaan tuomarin puheille, jos on jotain selvitettävää. Puheoikeuden käyttäjä voi olla jompikumpi pelinjohtajista tai pelaaja. Kun kaikki ennen ottelua täytettävät tiedot on tallennettu, niin aurinkolasipäisen hemmon valikko on tämän näköinen. Enää puuttuu siis ALOITTAJA- ja ALKAMISAIKA-kohtien tiedot. Kun kyse on oikeasta sarjaottelusta, myös ONLINE-kohta pitää olla täpättynä (sinisellä ympyröity). Harjoitusotteluissa tätä kohtaa ei tarvitse täpätä. Jos tätä kohtaa ei ole täpätty, niin tiedot eivät välity tulospalveluun ja saattaa tulla soitto asiasta.

25 25 Ensimmäinen sivu on oikein täytettynä tämän näköinen. Tuomarit, kirjuri, ottelupaikka, kenttä, pelaavat joukkueet, sarjavaihe, päivämäärä ja kellonaika on ilmoitettu. Toinen sivu näyttää tältä, kun kotijoukkueen kokoonpano on ilmoitettu. Vastaavasti kolmas sivu näyttää vierasjoukkueen osalta samat tiedot.

26 26 Sivu kahdeksan olisi ennen ottelua tämän näköinen. Sivulla näkyy molempien joukkueiden kokoonpanot ulkopelipaikkoineen. Tämä sivu tulostetaan kolmena kappaleena: yksi kotijoukkueen pelinjohtajalle, toinen vierasjoukkueen pelinjohtajalle ja kolmas kuuluttajalle OTTELUN AIKANA TEHTÄVÄT MERKINNÄT Kun pelituomari on viheltänyt pilliin ja hutunkeitto on suoritettu, niin voidaan tallettaa ottelun alkamisajankohta. Yleensä tämä on juuri se kellonaika, jolloin ottelu pitäisi alkaa, esim. klo 14. Jos peli jostain syystä viivästyy, esimerkiksi vierasjoukkueen myöhästymisen takia, ottelun alkamisajaksi tallennetaan sovittu kellonaika, esim. tässä tapauksessa klo Ensimmäisen jakson aloittajaksi laitetaan se joukkue, joka aloittaa lyöntivuorolla. Samaa kysytään mentäessä supervuoropariin.

27 27 Kun aloittaja ja alkamisaika on tallennettu, voidaan aurinkolasipäisen hemmon valikosta valita ALOITA OTTELU (sinisellä ympyröity) PELITAPAHTUMAT Seuraava ikkuna avautuu ja se on tämän näköinen. Yläpalkista näkee, kumpi joukkue aloittaa sisävuorolla ja tässä tapauksessa se on Ulvila.

28 28 Kun painetaan NÄPPÄIMET-näppäintä, aukeaa viereen KIRJAUSNÄPPÄIMET-ikkuna, josta näkee, millä näppäimellä saa minkäkin merkinnän. Tätä kannattaa aluksi käyttää, jos ei ole merkinnät tuttuja. F1 = Kärjen takana haavoittuminen F2 = Kärjen takana palaminen F3 = Kärkilyönti F4 = Kärkipalo F5 = Kärjen haava F6 = Kunnari H = Harhaheitto V = Vapaataival L = Uusi lyöjä J = Jokeri K = Mene kärkietenijän riville Merkinnäthän ovat samat sekä manuaali- että ATK-pöytäkirjassa. Eli kärjen takana haavoittuminen tai palaminen, kärjen haava tai palo, kärkilyönti, kunnari, harhalla tai vapaataipaleella eteneminen. Kun etenijä etenee kärjen takana onnistuneesti, niin ATKpöytäkirjassa tämä saadaan välilyöntiä painamalla. V-kirjaimella saadaan merkittyä vapaataival ja H-kirjaimella harhaheitto. Ruudukossa voi liikkua nuolinäppäimillä. L-kirjaimella saadaan seuraava lyöjä ja J-kirjaimella jokeri. Jos jokeri 10 lyö, niin J-kirjainta painetaan kerran. Jokeri 11 kohdalla painetaan kaksi kertaa ja jokeri 12 kohdalla kolme kertaa.

29 KÄRKIETENEMINEN, JUOKSU JA KÄRJEN TAKANA PALAMINEN Tässä esimerkkejä siitä, millaisia merkintöjä ATK-pöytäkirjaan voidaan tehdä. Ensimmäisessä kuvassa Joonas Peltomäki on päässyt onnistuneesti kärkenä ykköselle. Hänen kohdallaan painetaan F3-funktionäppäintä, jolla saadaan kärjen eteneminen. Toisessa kuvassa nähdään, että Mattias Kitola on onnistuneesti siirtänyt Joonaksen kakkoselle, jolloin Joonaksen kohdalla painetaan taas F3- näppäintä. Samalla Mattias on edennyt kärjen takana ykköselle eli välilyönnillä hänet saadaan siirrettyä kotipesästä eteenpäin. Samalla Jesse Jokela on kotipesässä odottamassa ensimmäistä syöttöään. Kolmannessa kuvassa on jo muutama pelitilanne päästy eteenpäin. Jesse on vaihtanut Joonaksen onnistuneesti kolmosella. Jälleen painetaan siis F3-näppäintä Joonaksen kohdalla. Samalla Mattias ja Jesse ovat onnistuneesti edenneet kärjen takana kakkos- ja kolmospesälle. Heidän etenemisensä saadaan tallennettua välilyöntiä painamalla molempien kohdalla. Numero neljä on tullut lyömään ja lyönyt onnistuneesti Joonaksen kotiin. Tästä on syntynyt siis juoksu, joka merkitään F3- näppäintä painamalla Joonaksen kohdalla. Samalla kaikki takaetenijät ovat palaneet kärjen takana, jolloin F2-näppäintä painamalla saadaan kärjen takana tapahtuneet palot.

30 KÄRJEN HAAVA JA KÄRJEN TAKANA HAAVOITTUMINEN Tässä vastaavanlainen tilanne, kun äsken, mutta palojen sijasta kakkonen onkin haavoittunut kärkenä nelosen lyöntivuoron aikana sekä samalla myös kolmonen ja nelonen kärjen takana. Kärjen haava saadaan F5-näppäimellä ja kärjen takana haavoittuminen F1-näppäimellä KUNNARI, KÄRKIPALO, HARHAHEITOLLA ETENEMINEN JA VAPAATAIVAL Tässä vuoroparissa onkin tapahtunut kolme kunnaria, tapahtunut kärkipalo sekä saatu harhalla ja vapaalla juoksut. Numero 1 on lyönyt tyhjään kenttään kunnarin eli hänen kohdalleen merkitään sarakkeisiin 1 ja 2 F3-näppäimellä kärkilyönnit sekä F6-näppäimellä kunnari kolmossarakkeeseen. Näin hän saa neljä kärkilyöntiä. Myös jokeri 10 on lyönyt kunnarin, tosin ajolähtötilanteessa. Hänelle kuuluu myös neljä kärkilyöntiä, mutta viimeistä kärkilyöntiä ei merkitä F6-näppäimellä, muuten hän saisi viisi kärkilyöntiä. Ykkösen, kakkosen ja jokeri 11:n kohdalle merkitään kympin lyömänä F3-näppäimellä kärkilyönnit ja kympin rivissä sarakkeeseen kolme kärkilyönti F3-näppäimellä. Ohjelma ymmärtää silloin, että kymppi on lyönyt kunnarin. Tämän voi vielä tarkistaa sivulta kahdeksan, onko jokeri kympillä kunnarimerkintä.

31 31 Jos taas lyöjä on lyönyt kaksi lyöntiä ja tehnyt niillä esim. kaksi kärjensiirtoa ja sen jälkeen lyö kunniajuoksun, hän saa neljä kärkilyöntiä edellisten lisäksi, eli esimerkkitapauksessa kaikkiaan kuusi kärkilyöntiä. Kun samainen jokeri 10 on etenemässä kotipesään, on hän palanut kärkenä kotipesään nelosen lyöntivuorolla. Kärkipalo saadaan F4-näppäimellä. Kun numero neljä on kolmospesällä, vastustaja heittää vitosen lyöntivuoron aikana harhaheiton ja nelonen tuo juoksun harhaheiton turvin. Tämä merkitään H-kirjaimella. Vitonen lyö tämän jälkeen tyhjään kenttään ja lukkari lipsahtaa väärä eli hän pääsee vapaalla ykkösellä. Tämä merkitään V- kirjaimella. Kun numero kuusi lyö, heitetään jälleen harhaheitto, jolla vitonen pääse kolmoselle asti ja kutonen kakkoselle. Kun kasi lyö, vitonen on edelleen kolmospesällä. Lukkarilta lipsahtaa kaksi väärää ja hän saa vapaalla edetä kotipesään. Tässäkin tapauksessa vapaataival merkitään V-kirjaimella. Samoja merkintöjä tehdään vastaavasti vierasjoukkueelle VUORONVAIHTO JA VIIMEINEN LYÖJÄ Kun joukkueen sisävuoro päättyy kolmen palon jälkeen, ohjelma herjaa KOLMAS PALO. Paina tämän jälkeen OK ja sulje ikkuna. Aurinkolasipäisestä hemmosta saat valittua seuraavan sisävuoron. Samanlainen pelitapahtumien syöttöikkuna aukeaa tässä tapauksessa vastustajajoukkueelle ja heidän pelitapahtumansa pääset syöttämään sitä kautta. Jos lyöjät loppuvat kesken, ennen kuin kolme palloa on tullut ja kahta juoksua ei ole kierroksen aikana saatu, niin vuoro päättyy. Paina silloin sulje ja valitse valikosta seuraava sisävuoro. ATK-pöytäkirja ei vahdi kahden juoksun sääntöä. Sen tekee kyllä kokenut tuomari, mutta muista vahtia sinäkin. Kuuluttaja ja sinä voitte auttaa toisianne kuuluttamalla aina viimeistä lyöjää tilanteiden mukaisesti. Kahden saadun juoksun ja kunkin kahden lisäjuoksun jälkeen viimeiseksi lyöjäksi jää se lyöntivuoroinen sisäpelaaja, jolla oli viimeksi etenemisoikeus kotipesästä juoksun syntyessä. Jokeripelaajan lyödessä juoksun on viimeinen lyöjä lyöntijärjestyksessä edellinen varsinainen pelaaja. Jos lyöntikierroksen aikana ei synny kahta juoksua, vuoro päättyy, vaikkei kolmea paloa olisikaan.

32 32 Sivuilta 2 (kotijoukkue) ja 3 (vierasjoukkue) pääsee katsomaan merkinnät, jotka on tehty vuoropareittain. Näkymä on vastaavanlainen kuin manuaalipöytäkirjassa. Ohjelma laskee heti lyödyt ja tuodut juoksut sekä kärkilyönnit JOKERIPELAAJAN MERKINNÄT Jokeripelaaja ei vie kenenkään lyöntivuoroa tullessaan lyömään, vaan hän lyö kahden pelaajan välissä. Tämä aiheuttaa sen, että kirjurin on oltava erityisen tarkkana merkinnöissään jokeria käytettäessä. Samoin kirjurin on oltava tarkka lyömävuoroon jääneen pelaajan suhteen. Jokeripelaajan

33 33 tullessa lyömään on hänellä oltava jokeripaidassaan pelaajanumero eli numero, jolla hänet on merkitty pöytäkirjaan. Jokeripelaajan erottaa pöytäkirjasta, koska hänen numeronsa yläpuolella on aina J-kirjain. ATK-pöytäkirjassa on helpompaa seurata jokeripelaajan merkintöjä, koska J-kirjaimella saa valittua jokerit oikeaan kohtaan OTTELUTAUKO Kun ensimmäinen jakso on ohitse ja on tauon aika, niin aurinkolasipäisen hemmon takaa täpätään TAUKO-kohtaa. Näin tulospalveluun menee tieto siitä, että ensimmäinen jakso on päättynyt ja ottelussa vietetään taukoa. Samalla sivuille 2 ja 3 ilmestyy Z-kirjain, kuten manuaalipöytäkirjaankin laitetaan. Kun tauko on ohi, painat vain SEURAAVA SISÄVUORO, niin voit syöttää toisen jakson pelitapahtumia.

34 SUPERVUOROPARI Jos ottelu etenee supervuoropariin, niin valitaan toisen jakson päätettyä SEURAAVA SISÄVUORO (SV1A). Samalla aukeaa sama ikkuna kuin pelin alussakin. Tässä valitaan supervuoroparin aloittaja eli se joukkue, joka aloittaa lyöntivuorolla. Supervuoroparissa pelitapahtumien merkinnät ovat samanlaiset kuin kahdella aikaisemmalla jaksolla, mutta supervuoropari kestää nimensä mukaisesti vain vuoroparin ajan KOTIUTUSLYÖNTIKILPAILU Kun ottelu etenee kotiutuslyöntikilpailuun, valitaan aurinkolasipäisen hemmon valikosta KOTIUTUS- KILPAILU. Tämän jälkeen aukeaa alla oleva näkymä ja aloitetaan vierasjoukkueen pareista. Yleensä se joukkue, joka aloittaa supervuoroparin sisällä, aloittaa myös kotiutuskisan sisällä. Ensimmäisellä kierroksella pareja on viisi ja tämän jälkeen aina kolme paria, kunnes päästään ratkaisuun asti. Jokaisessa parissa on sekä lyöjä että etenijä, jotka pääset valitsemaan vetovalikon alta. Joukkueet ovat ilmoittaneet kokoonpanojen ilmoittautumislomakkeella kotariparit ennen ottelun alkua.

35 35 Vierasjoukkueen ensimmäinen pari on onnistunut kotiutuksessa, kun Tommi Luostarinen on lyönyt ja Otto Hoffren tuonut. Tommin ensimmäinen lyönti on ollut laiton, toinen koppi ja kolmannella on tullut juoksu. Jokainen lyöntisuoritus merkitään paitsi tietenkin, jos hän käyttää vain yhden tai kaksi lyöntiä. Vierasjoukkue on käyttänyt kaikki viisi pariaan ja on saanut aikaan kolme juoksua. Seuraavaksi on kotijoukkueen vuoro. Mikko Talvitien kaksi ensimmäistä lyöntiä ovat laittomia, mutta onnistuu kotiuttamaan kolmannella lyönnillään Joonas Peltomäen. Erno Kulmalan ensimmäisellä lyönnillä on merkki päällä, mutta juoksija palaa kotipesään. Jesse Jokela lyö kaksi ensimmäistä lyöntiään kopiksi, mutta viimeisellään lyö kunnarin ja näin syntyy kaksi juoksua. Petri Kulmalan kaksi ensimmäistä lyöntiä ovat laittomia, mutta kolmas lyönti uppoaa kenttään ja Tuukka Mansikkamäki tuo voittojuoksun. Ulvila voittaa kotarin lukemin 4-3 eikä viidettä paria enää tarvita. Kotiutuslyöntikilpailussa voi siis yrittää juosta kunnarin samalla peliteolla, jolla juoksukin on tullut.

36 36 Katsotaan tarkemmin Jessen lyöntivuoroa kotiutuslyöntikilpailussa. Ensimmäinen lyönti on koppi, siksi 1.lyönti -sarakkeesta valitaan puoliympyrä. Toinen lyönti on myös koppi eli jälleen valitaan puoliympyrä. Kolmannella lyönnillään Jesse lyö kunnarin, jolloin 3. lyönti -sarakkeen ylimmästä rivistä valitaan + ja toisesta rivistä K-kirjain. L = laiton lyönti Puoliympyrä = koppi Ympyrä = palo + = juoksu H = harhaheitolla tuotu juoksu V = vapaataival K = kunnari 3.5. VAIHDOT JA LYÖNTIJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET Ottelun aikana voidaan tehdä vaihtoja ja muutoksia lyöntijärjestykseen. Nämä tehdään valitsemalla aurinkolasipäisen hemmon valikosta kohta VAIHDOT, jolloin aukeaa seuraavanlainen ikkuna. Varmista ennen vaihtojen tekemistä, että joukkue ja vuoropari on oikea. Vierasjoukkue on päättänyt vaihtaa lyöntijärjestystään ensimmäisen jakson 4. vuoroparissa niin, että jokeri 11 tulee numeroksi 1, jokeri 12 numeroksi 2 ja jokeri 10 numeroksi 4. Pelaajat siirretään vetämällä kyseinen pelaaja oikean numeron kohdalle. Tämän jälkeen painetaan OK. Sivulle 1 tulee vierasjoukkueen kohdalle seuraavanlaiset merkinnät.

37 37 Toisella jaksolla joukkue päättää palauttaa lyöntijärjestyksen ennalleen, joten numerot 1, 2 ja 4 vedetään oikeille paikoilleen ja jokerit laitetaan vanhoille pakoilleen. Sivulle yksi tulee jälleen vaihdot vierasjoukkueen kohdalle. Jos jompikumpi joukkueista tekee vain yksittäisiä vaihtoja, niin vaihdot merkitään samaan paikkaan. Tällöin vain vaihdetaan esim. numeron 1 ja 11 paikkoja. Sivulle 1 tulee VAIHTO-kohtaan merkintä 1J2: 1->11

38 RANGAISTUKSET Jos ottelun aikana jaetaan rangaistuksia, ne merkitään valitsemalla aurinkolasipäisen hemmon valikosta RANGAISTUKSET. Ikkunaan merkitään seuraavat tiedot: kumpi joukkue, mikä vuoropari, kuka sai rangaistuksen, mistä syystä ja mikä on seuraamus. Esimerkissä jompikumpi pelinjohtajista on saanut keltaisen kortin, koska on luvattomasti tullut kentälle. Tuomari kertoo rangaistuksen syyn ja seuraamuksen heti tai viimeistään ottelun päättyessä. Ensimmäiselle sivulle tulee tässä tapauksessa RANGAISTUS-kohtaan alla oleva merkintä. Ensimmäiseltä sivulta pääset tätä kohtaa painamalla myös syöttämään uuden rangaistusmerkinnän tai korjaamaan aiempaa merkintää AIKALISÄT Joukkueiden käyttämät aikalisät merkitään aurinkolasipäisen hemmon valikon AIKALISÄ-kohtaa painamalla. Jaksopeleissä joukkueella on käytettävissään yksi (1) yhden minuutin aikalisä ottelun molemmilla jaksoilla. Supervuoroparissa ja kotiutuskilpailussa aikalisää ei ole. Aikalisä merkitään valitsemalla oikea joukkue, vuoropari ja alku tai loppu. Lopuksi painetaan OK. Sama merkintä tulee ensimmäiselle sivulle AIKALISÄT-kohtaan. Ulvila on siis ottanut aikalisän ensimmäisen jakson kolmannen vuoroparin alussa.

39 OTTELUN JÄLKEEN TEHTÄVÄT MERKINNÄT Kun ottelun voittaja on selvillä, täpätään aurinkolasipäisen hemmon takaa PÄÄTTYNYT. Tämän jälkeen pitää täyttää PÄÄTTYMISAIKA-, KATSOJAMÄÄRÄ-, PALKINNOT- ja OLOSUHTEET -kohdat. Katsojamäärän ja olosuhteet voi täyttää myös ottelutauon aikana, jos ehtii. Ottelun palkitut merkitään valitsemalla PALKINNOT -kohtaa. Punaisten nuolten takaa valitaan palkitut pelaajat ja täpätään I- tai II-kohtaa. Sama tehdään myös vierasjoukkueen osalta.

40 Kun pelituomari on tarkastanut pöytäkirjan, tulosta sivut 1-3 ja 8. Jos peli etenee kotiutuskisaan asti, niin tulosta myös ne sivut. 40

41 41 Kun pöytäkirja on tulostettu ja tuomari allekirjoittanut sen, niin ohjelman voi sulkea painamalla SULJE PÖYTÄKIRJA. Tämän jälkeen aukeaa alla oleva näkymä. Kun painat SULJE KIRJAUSOHJELMA, ohjelma sulkeutuu kokonaan. Sulje vielä kirjausapuri rastista ja sammuta kone.

42 42 4. PÖYTÄKIRJOJEN TOIMITTAMINEN ATK-pöytäkirja välittyy automaattisesti tulospalveluun, kunhan ONLINE-täppä on muistettu täpätä. Pöytäkirja tulostetaan kolmena kappaleena, joista pelituomarin allekirjoittama versio jää kotijoukkueelle säilytettäväksi ja kaksi muuta kappaletta annetaan kotijoukkueen ja vierasjoukkueen pelinjohtajille. Kotijoukkueen pitää säilyttää allekirjoitettua versiota pöytäkirjasta vuoden loppuun asti, jos liitto haluaa jostain syystä tarkistaa pöytäkirjan. Manuaalipöytäkirjan alkuperäinen sivu annetaan kotijoukkueen säilytettäväksi ja kopio vierasjoukkueelle. Pöytäkirjoja ei tarvitse välittää eteenpäin liittoon, mutta ne pitää säilyttää vuoden loppuun asti tarkastusten varalta. 5. KÄYTÄNNÖN ASIOITA Ulvilan Automaatio Areenan kirjurikopista löytyy isoja pöytäkirjoja, jotka ovat tarkoitettu stadionilla pelaaville joukkueille. Jos pöytäkirjat loppuvat, niitä saa lisää toimistolta. Stadionilla pelaavien joukkueiden velvollisuutena on ilmoittaa toimistolle, jos pöytäkirjat ovat loppumaisillaan. Näin saadaan sujuvasti pelattua kaikki ottelut ilman huolta siitä, että pöytäkirjoja ei ole tarpeeksi. Tietokonetta ja mokkulaa pidetään tietyssä paikassa, josta ne pitää noutaa ennen peliä. Paikka ilmoitetaan erikseen kirjurille. Kirjureiden pitää tulla hyvissä ajoin kentälle ennen pelin alkua, jotta peli ei viivästyisi toimitsijoiden puuttumisen vuoksi. Hyvä aika olla paikalla on 1 tunti ennen peliä. Usein kirjurit joutuvat myös hoitamaan tulostaulun. Havaitessaan virheen (esim. väärä lyöjä) kirjurin on ilmoitettava tästä välittömästi pelituomarille, sillä tuomareiden ja kirjureiden yhteistyön täytyy toimia ottelun sujuvuuden kannalta. Kirjurilla on oikeus pyytää pelituomaria keskeyttämään pelin, jos tulee jotain epäselvyyksiä! Syöttötuomarin kanssa kannattaa sopia, miten hän ilmoittaa jäljelle jääneen lyöjän. Osa tuomareista näyttää laikalla merkkiä: valkoinen merkitsee, että lyöjä jäi lyömään; rasti merkitsee taas seuraavaa lyöjää. Osa tuomareista saattaa myös ilmoittaa kirjurille huutamalla, kuka jäi lyömään, esim. seiska jäi.