Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi
Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007 Kulutus yhteensä 1 484 PJ (412 TWh) Energiaomavaraisuus 32 %, siitä turve 22 % Lähde: Tilastokeskus
Noin miljoonan suomalaisen koti lämpiää turpeella ja puulla
66 % suomalaisista kannattaa turpeen nykykäyttöä tai käytön lisäystä Lähde: Suomalaisten energia-asenteet 2007 Yhdyskuntatutkimus Oy ja ÅF-Consult Oy
Turpeella ja puulla lämpiävät kaukolämpö- ja voimalaitokset Ivalo Kittilä Sodankylä yli 1.000.000 MWh 500.000-1.000.000 MWh 100.000-500.000 MWh 50.000-100.000 MWh alle 50.000 MWh Ylitornio Tornio Salla Kemijärvi Rovaniemi Kemi Kuusamo Oulu Oulainen Kajaani Haapavesi Kokkola Iisalmi Sotkamo Nurmes Pietarsaari Lapinlahti Lieksa Lapua Sorsasalo Kuopio Ilomantsi Koskenkorva Seinäjoki Äänekoski Outokumpu Joensuu Jyväskylä Varkaus Kankaanpää Jämsänkoski Pieksämäki Savonlinna Mänttä Kaipola Mikkeli Pori Tampere Heinola Simpele Rauma Turku Valkeakoski Lahti Kauttua Hämeenlinna Salo Forssa Myllykoski Imatra Kuusankoski Anjalankoski Hamina Porvoo Kotka
Merkittävimmät kotimaisten polttoaineiden uusinvestointikohteet Mikkeli, toteutunut Kirkniemi (jäte) Huittinen, toteutunut Haapajärvi Suonenjoki Jyväskylä Kemi, toteutunut Lapua, toteutunut Kärkölä, toteutunut Kuopio, suunnitteilla Hämeenkyrö, suunnitteilla Lappeenranta, rakenteilla Sotkamo Mänttä Oulu Leppävirta Tornio, toteutunut Pori/Kaanaa, rakenteilla Parkano, rak. päätös Loviisa Rauma, toteutunut Imatra Nakkila Valkeakoski Juankoski, toteutunut Siilinjärvi, toteutunut Haapavesi, toteutunut Hankasalmi, rakenteilla Ilomantsi, toteutunut Nurmes Varkaus Kirkkonummi Uusikaupunki Sodankylä Kemijärvi, rak. päätös Suomussalmi Outokumpu, toteutunut Kitee Kerava, rakenteilla
Turveteollisuuden tuotannon arvo yli 200 miljoonaa euroa Energiaturpeella tuotetaan 5-8 % Suomen primäärienergiasta Turvetta käytetään vuosittain 20-30 milj. kuutiometriä Energiaturvetta 18-28 TWh Turveteollisuuden työllisyysvaikutus 7200 henkilötyövuotta Satoja urakointiyrityksiä ja yrittäjiä turpeen tuotannossa ja kuljetuksessa, kymmeniä suuria ja keskisuuria turveyrityksiä myynnissä, markkinoinnissa ja logistiikassa Turvetuotanto perustuu perheyrittäjyyteen.
Bioenergialla 50 TWh lisää energiaa vuoteen 2020 mennessä Lisäys vuodesta 2005 vuoteen 2020 Energiapuu, josta: -metsähake Turve Muut, josta: -peltoenergia -kierrätyspolttoaineet 77 -> 103 TWh 6,0 -> 25-30 TWh 19-27 * -> 35 TWh *Turpeen käytön vaihtelu 2000-luvulla 2 -> 12 TWh -> 8 TWh -> 4 TWh YHTEENSÄ 98 -> 150 TWh
Kotimaisilla korvataan kivihiiltä, öljyä ja tuontisähköä Kotimaisten polttoaineiden lisäyksellä (50 TWh) korvataan pääasiassa kivihiiltä ja öljyä sekä tuontisähköä. Lisäkäyttö jakaantuu viiteen lähes yhtä suureen osaan: sähkön tuotanto teollisuuden CHP yhdyskuntien CHP lämmön tuotanto, josta suurimpana kiinteistöt liikennepolttoaineiden tuotanto
- Turpeen käyttö nyt noin 25 TWh (vaihtelee tasolla 20-30 TWh/a) - Ilmasto- ja energiastrategiassa turpeen käytöksi vuonna 2020 arvioidaan 20 TWh/a + liikennepolttoaineiden tuotanto - VTT:n selvityksen perusteella turvetta tarvitaan noin 30-35 TWh/a 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 GWh Turpeen kulutusarvio v. 2020 2005 2010 2015 2020 Metsähake Sivutuote Turve!" " # "$% &&''&'( Metsähakkeen ja turpeen kysyntä kasvaa CHP-kapasiteetin kasvaessa, metsäteollisuuden sivutuotteiden saatavuus pienenee.
Uutta suoalaa turvetuotantoon tarvitaan lähes 80.000 ha ensi vuosikymmenellä Turvetuotannosta poistuu v. 2020 mennessä 44.000 hehtaaria. - Uutta energiaturvealaa tarvitaan 60.000 ha v. 2020 mennessä - Liikennepolttoaineiden tuotantoon 4.-8.000 ha - Ympäristöturvetuotantoon 10.000 ha =>Yhteensä uuden turvealan tarve on n. 7.000 ha/a vv. 2009-2020. Kuva: Energiaturvetuotannon alojen kehitys Lähde: VTT, 2007
Turveteollisuuden vesistökuormitus on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana tehostuneiden ympäristönsuojeluinvestointien ja menetelmien ansiosta. Turveteollisuuden aiheuttama vesistöjen typpikuormitus on 0,3 % ja fosforikuormitus 0,2 % kokonaiskuormituksesta. Kiintoaine samalla tasolla. Lähde: Pöyry Paikallisesti kuormituseroja, esim. Saarijärven reitillä turveteollisuuden kuormitusosuudeksi KS Ympäristökeskus arvioi 3 %.
Jälkikäyttö on suunnitelmallista Toistaiseksi noin 20 000 hehtaaria on poistunut tuotannosta Vuoden 2004 tilaston mukaan (jolloin 16 000 hehtaaria vapautunut) soiden uudet käyttömuodot olivat: Energiakasvien (ruokohelpi) viljely 2 300 ha Muu maatalouskäyttö 4 300 ha Metsittäminen 4 100 ha Uudelleensoistaminen ja lintujärvet 250 ha Luontainen kasvittuminen 1 500 ha Valmisteilla jälkikäyttöön 3 100 ha Aitoneva & Rastunsuo 5 50 vuotta tuotannon jälkeen
Soiden käytön kehitys Viime vuosina soita on - Kunnostusojitettu 70.000 80.000 ha/a; Paljonko samalla uudisojitetaan? - Raivattu pelloiksi 10.000 ha/a, lähde MMM (12.000-27.000 ha, lähde luonnontila.fi) - Otettu turvetuotantoon n 3.000-4.000 ha/a, kun tarve on 7.000 ha/a - Turvetuotantoon otetuista soista noin puolet ovat luonnontilaisia tai sen kaltaisia - Myös tulevaisuudessa luonnontilainen/ojitettu suhde säilyy samana (tuottajien omistamat suot) - 1970-luvun EYR (Energia- ja ympäristötyöryhmä) osoitti tuottajille merkittävästi ojittamattomia aloja, joita ollaan ottamassa käyttöön
Turpeen saatavuus on turvattava suo- ja turvemaiden strategiassa Turvemaiden käytön ja vaikutusten tilastointi on saatava kuntoon. Soiden eri käyttömuotojen ympäristövaikutukset on tunnistettava ja niitä on tasapuolisesti minimoitava. Energia-, ruoka- ja ympäristöhuollon varmistamiseksi kansallisessa suoja turvemaiden strategiassa on varauduttava tukemaan 80.000 hehtaarin (0,85 % suoalasta) hankkimista turvetuotantoon vuosina 2009-2020. Turvetuotannon ympäristöluvitusta on tehostettava ja nopeutettava. Toimintamuutokset tulee sisällyttää ympäristölupajärjestelmän uudistamisen yhteyteen. Kiitos mielenkiinnosta!