Toimintakertomus 2013 Verksamhetsberättelse

Toimintakertomus 2013 Verksamhetsberättelse

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.

Toimintakertomus 2013 Verksamhetsberättelse Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja Ekumeniska Rådets i Finland publikationer CIII 1

Kuvat Kansi Ekumeeninen teko 2012 -tunnustuksen sai Taizé Helsinki 2012 -tapahtuman vapaaehtoiset. Kunniakirjat luovutettiin Helsingin Vanhassa kirkossa 17.4. Vasemmalla puheenjohtaja, piispa Teemu Sippo SCJ. Palkituista paikalla olivat: eturivissä vasemmalta Tuuli Kotisalo, Saila Keskiaho, Johanna Rajamäki, Leena Kilpi, Laura Hytti, Kristiina Kallinen. Toinen rivi vasemmalta: Elsa Sihvola, Topi Haarlaa, Marjo Salmela, Pinja Kauko, Mika Hänninen, Anna-Maija Viljanen-Pihkala, Aura Nortomaa. Kolmas rivi vasemmalta: Henri Järvinen, Hanna Kuisma, Emil Anton, Tuija Samila, Anssi Hannula, Mikko Saari. Kuva: Heikki Jääskeläinen. II kansi 1. Ekumeenista rukousviikkoa vietettiin 18. 25. tammikuuta. Matja Lasarenko ja Sosina Betre Tadesse kantoivat Ekumeenisen rukousviikon julistetta rukousviikon kirkkovaelluksessa 18.1.2013 Espoossa. Kuva: Maija Nuorteva. 2. Uppsalassa Ruotsin kirkon talon kappelissa on kuvituksena taiteilija Sven-Bertil Svenssonin Maria-aiheiset seinämaalaukset, muun muassa manttelimadonna, joka manttelinsa suojassa johdattaa ihmiskuntaa kohti Kristusta. Nordisk ekumenisk kvinnokommitté kokoontuneena kappeliin 18.2. Inger Lise Olsen, Karin Nordin, Sirpa-Maija Vuorinen, Synnöve Hinnaland Stendal, Kirsten Almås, Halla Jönsdóttir, Sigrun Oskarsdóttir. 3. Kenelle lapsi kuuluu? oli teemana 7.3. pidetyssä seminaarissa, jossa pohdittiin ihmisoikeuksien toteutumista lasten kannalta. Puhujana muun muassa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Puheenjohtajana toimi pastori Timo Keskitalo, IEC. 4. Bonnin yliopiston ekumeniikan opiskelija Natalia Vasilevich Valko-Venäjältä suoritti 14.2. 9.3. opintoihinsa liittyvän harjoittelujakson SEN:ssa. 5. Churches Together for Human Rights oli teemana yhteistyöseminaarissa, joka pidettiin kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä 7. 8.3. Kansainvälisenä naistenpäivänä seminaarin naiset kukitettiin. Vasemmalta Sini Tyvi, Petri Merenlahti, Kati Jääskeläinen, Elizabeta Kitanovic, Heikki Huttunen ja Antoine Arjakovsky. 6. Opintomatkalla KMN:n Bosseyn Ekumeenisessa instituutissa 10.4. Perry Johansson, Anna Hyvärinen, Heikki Huttunen sekä Bosseyn henkilökuntaa: opintoasiainpäällikkö Anu Talvivaara ja instituutin johtaja professori Ioan Sauca. 7. Hallitus piti kokouksen Suomenlinnassa 29.5. Kommodori Sakari Martimon johdolla tutustuttiin Merisotakoulun toimintaan ja kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoi puolustusvoimien kirkollisesta työstä. 8. Kirkkopäivät pidettiin Kuopiossa 17. 19.5. Nuorisojaoston ja SKY:n esittelypisteessä Arto Nuutinen, Raisa Jarkkola, Annika Koistinen ja Marjo Salmela. 9. SEN:n standilla kirkkopäivillä keskustelemassa Perry Johansson ja lehtori Pirkko Lintula Jyväskylästä. III kansi 10. Pelastusarmeijan työstä eläkkeelle jäänyttä everstiluutnantti Arja Laukkasta kiitettiin ekumenian ahkerasta edistämisestä Studium Catholicumissa ekumeenisessa aamurukouksessa 22.8. 11. Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka suosituksia Suomelle -julkaisun julkistamistilaisuudessa 28.8. YK:n uskonnonvapauskysymysten erityisraportoija, professori Heiner Bielefeldt, Anna Hyvärinen ja ihmisoikeus-suurlähettiläs Rauno Merisaari. 12. Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos teki syyskuussa vierailun Suomeen ja Viroon. SEN järjesti ekumeenisen jumalanpalveluksen ja tapaamisen Suomen kristillisten kirkkojen edustajien kanssa Espoon tuomiokirkossa 11.9. 13. Ekumeenisella vastuuviikolla 20. 27.10. oli vieraana syyrialainen Tarek Al-Khoury. Vierailulla eduskunnassa 22.10. Vasemmalla kansanedustaja Tuomo Puumala ja oikealla kansanedustaja Peter Östman. Kuva: Jan Edström. 14. Tulevaisuuden uskonnonopetus Kulttuurit kohtaavat koulussa oli teemana seminaarilla 25.10. Muun muassa opetusministeri Krista Kiuru ja Kasvatusasiain jaoston pj, dosentti Jyri Komulainen puhuivat seminaarissa. Kuva: Pekka Rantakari. 15. Kirkkojen Maailmanneuvoston X yleiskokous pidettiin Etelä-Korean Busanissa 29.10. 8.11.2013. Avajaisten kulkue. Kuva: Joanna Lindén-Montes/WCC. 16. Ketko 30 v -juhlaa vietettiin Helsingin Agricolan kirkossa ja café Agricolassa 23.11. Juhlaväki järjestäytyi kolmekymmentävuotisjuhlakuvaan. 17. SEN:n hallitus ja henkilökunta vierailivat Brysselissä 2. 4.12. Kutsun oli esittänyt MEP Sari Essayah, jonka esityksen perusteella pääsihteeri Heikki Huttuselle myönnettiin kesäkuussa Euroopan parlamentin kansalaispalkinto 2013. Yhteiskuvaan Sari Essayahin ympärille järjestäydyttiin Euroopan parlamentin aulan kuusen ympärille. Kuva: Merja Eräpolku. Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja Ekumeniska Rådets i Finland publikationer Graafinen suunnittelu ja taitto: Päivä Osakeyhtiö Painaminen ja sidonta: Siirtopaino Oy, Jyväskylä 2014 Copyright ISBN: 978-952-9529-63-6 ISSN: 0784-350X 2

Sisältö / Innehåll Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvot... 7 s verksamhetsgrund... 7 Jäsenkunta... 8 Jäsenkirkot / Medlemskyrkor... 8 Tarkkailijat / Observatörer... 8 Kumppanuusjärjestöt / Partnerorganisationer... 8 Lyhyesti kuluneesta vuodesta... 9 1 Suomalaisen ekumenian merkkitapahtumia... 10 2 Toimintavuoden tapahtumat... 12 2.1 Vuosittaiset tapahtumat... 12 2.1.1 Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko 18. 25.1... 12 2.1.2 Paikallisekumeeninen foorumi... 12 2.1.3 Ekumeeninen vastuuviikko 20. 27.10... 12 2.1.4 Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä... 14 2.1.5 Rukouspäiväjulistus... 14 2.1.6 Ekumeeninen teko... 14 2.1.7 Vuoden kristillinen mediateko... 14 2.1.8 Kumppanuusfoorumi... 14 2.1.9 Ekumeeninen aamurukous... 14 2.2. Muita hankkeita... 14 2.2.1 Kirkot ja maahanmuuttajat... 14 2.2.1.1 Monikulttuurisuustuki... 15 2.2.1.2 Kirkko turvapaikkana... 15 2.2.1.3 Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa... 15 2.2.1.4 Kenelle lapsi kuuluu?... 15 2.2.1.5 Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi... 15 2.2.1.6 Pohjolan kirkkojen siirtolaistyön neuvottelu... 15 2.2.2 Kirkkojen ihmisoikeustyö... 16 2.2.2.1 Kirkot ihmisoikeuksien puolesta... 16 2.2.3 Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka... 16 2.2.4 Uskontojen kohtaaminen... 16 2.2.4.1 USKOT-foorumi... 16 2.2.4.2 Uskontojen ja vakaumusten välisen yhteisymmärryksen viikko... 17 2.2.4.3 Kolmen uskonnon johtajien neuvottelut... 17 2.2.4.4 Kristillinen uskontoteologia... 17 2.2.5 Kirkot, ympäristöhaasteet ja kestävä kehitys... 17 2.2.5.1 Euroopan ekumeeninen ympäristöverkosto... 17 2.2.5.2 Pohjolan kirkkojen ympäristöverkosto... 17 2.2.5.3 Ekopaasto... 17 2.2.5.4 Luomakunnan aika... 17 2.3 Muut tapahtumat... 17 2.3.1 Tulevaisuuden uskonnonopetus... 17 2.3.2 Ketko 30 vuotta ja historiikki... 18 2.3.4 Pyhiinvaellus Geneveen... 18 2.3.5 SEN ja Euroopan parlamentti... 18 3 Tiedotus ja julkaisutoiminta... 19 3

4 Yhteydet ja seuranta... 19 4.1 Euroopan Kirkkojen Konferenssi... 19 4.2 Kirkkojen Maailmanneuvosto... 19 4.3 Muut kansainväliset yhteydet... 20 4.3.1 Euroopan ekumeeniset neuvostot... 20 4.3.2 Pohjolan ja Baltian ekumeeniset neuvostot... 20 4.3.3 Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto (WSCF)... 21 4.3.4 Pohjolan ekumeeninen naiskomitea... 21 4.3.5 Global Christian Forum... 21 4.3.6 Svenska Bibelsällskapet... 21 4.3.7 Euroopan ekumeeninen nuorisoneuvosto... 21 4.3.8 Viron Kirkkojen Neuvosto... 21 4.3.9 Ruotsin kristillinen neuvosto... 22 4.3.10 Kristityt Lähi-idässä... 22 4.4 Kotimaiset yhteydet... 22 4.4.1 Ev.lut. kirkkopäivät... 22 4.4.2 Parisuhdelaki ja kirkot... 22 4.4.3 Uskonnonopetus... 22 4.4.4 Katekumenaatti... 22 4.4.5 Dalit-solidaarisuusverkosto... 22 5 Jaostot... 23 5.1 Eettisten kysymysten jaosto... 23 5.2 Kasvatusasiain jaosto... 23 5.3 Naisjaosto... 24 5.4 Nuorisojaosto... 25 5.5 Opillisten kysymysten jaosto... 26 5.6 Paikallisen ekumenian jaosto... 27 5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik... 27 6 Kokoukset ja hallinto... 28 6.1 Kevätkokous... 28 6.2 Syyskokous... 28 6.3 Hallitus... 28 6.4 Talous... 29 6.5 Henkilöstö... 29 7 Jäsenyydet... 29 Kort om det gångna året... 30 1 Viktiga händelser inom finländsk ekumenik... 31 2 Händelser under verksamhetsåret... 33 2.1 Årliga händelser... 33 2.1.1 Ekumeniska böneveckan för kristen enhet 18 25.1... 33 2.1.2 Lokalekumeniskt forum... 33 2.1.3 Ekumeniska ansvarsveckan 20 27.10... 33 2.1.4 Gemensam kristen missionshelg... 35 2.1.5 Böndagsplakatet... 35 2.1.6 Den ekumeniska gärningen... 35 2.1.7 Årets kristna mediegärning... 35 2.1.8 Partnerskapsforum... 35 2.1.9 Ekumenisk morgonbön... 36 2.2. Övriga projekt... 36 4

2.2.1 Kyrkor och invandrare... 36 2.2.1.1 Mångkulturstöd... 36 2.2.1.2 Kyrkan som fristad... 36 2.2.1.3 Religionsfrihet på mottagningscentraler... 36 2.2.1.4 Till vem hör barnet?... 36 2.2.1.5 Människosonen har inget ställe där han kan vila sitt huvud... 37 2.2.1.6 Nordiska kyrkornas samtal om migrantarbete... 37 2.2.2 Kyrkornas människorättsarbete... 37 2.2.2.1 Kyrkorna för mänskliga rättigheter... 37 2.2.3 Religionsfrihet och utrikespolitik... 37 2.2.4 Religionsmöten... 38 2.2.4.1 RESA-forumet... 38 2.2.4.2 World Interfaith Harmony Week... 38 2.2.4.3 Samtal mellan ledarna för tre religioner... 38 2.2.4.4 Kristen religionsteologi... 38 2.2.4.5 Abrahams döttrar, Helsingfors... 38 2.2.5 Kyrkorna, miljön och hållbar utveckling... 38 2.2.5.1 Europeiska kyrkornas miljönätverk... 38 2.2.5.2 Nordiska kyrkornas miljönätverk... 39 2.2.5.3. Ekofasta... 39 2.2.5.5. Skapelsens tid... 39 2.3 Övriga händelser... 39 2.3.1 Framtidens religionsundervisning... 39 2.3.2 Ketko 30 år och en historik... 39 2.3.4 Pilgrimsfärd till Genève... 39 2.3.5 ERF och Europaparlamentet... 39 3 Information och publikationer... 40 4 Kontakter och uppföljning... 40 4.1. Konferensen för europeiska kyrkor... 40 4.2 Kyrkornas världsråd... 40 4.3 Övriga internationella kontakter... 41 4.3.1 Ekumeniska råd i Europa... 41 4.3.2 Ekumeniska råd i Norden och Baltikum... 42 4.3.3 Kristliga studentvärldsförbundet (WSCF)... 42 4.3.4 Nordisk ekumenisk kvinnokommitté... 42 4.3.5 Global Christian Forum... 42 4.3.6 Svenska Bibelsällskapet... 42 4.3.7 Ekumeniska ungdomsrådet i Europa... 43 4.3.8 Ekumeniska rådet i Estland... 43 4.3.9 Sveriges Kristna Råd... 43 4.3.10 Kristna i Mellanöstern... 43 4.4 Inhemska kontakter... 43 4.4.1 Evangelisk-lutherska kyrkodagarna... 43 4.4.2 Partnerskapslagen och kyrkorna... 43 4.4.3 Religionsundervisning... 44 4.4.4 Katekumenatet... 44 4.4.5 Daliternas solidaritetsnätverk... 44 5 Sektionerna... 44 5.1 Sektionen för etiska frågor... 44 5.2 Sektionen för fostran... 44 5.3 Kvinnosektionen... 46 5.4 Ungdomssektionen... 47 5.5 Sektionen för lärofrågor... 48 5.6 Sektionen för lokalekumenik... 49 5

5.7 Sektionen för finlandssvensk ekumenik... 49 6 Möten och förvaltning... 50 6.1 Vårmötet... 50 6.2 Höstmötet... 50 6.3 Styrelsen... 50 6.4 Ekonomi... 51 6.5 Personal... 51 7 Medlemskap... 52 Liitteet / Bilagor... 53 Tasekirja 1.1. 31.12... 53 Julistus kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuonna 2014... 63 Plakat om två ekumeniska böndagar år 2014... 63 Työryhmät / Arbetsgrupper... 65 Jäsenkirkot ja edustajat / Medlemskyrkor och representanter 2012 2014... 65 Tarkkailijakirkot ja edustajat / Observatörskyrkor och representanter 2012 2014... 65 Kumppanuusjärjestöt ja edustajat / Partnerorganisationer och representanter 2012 2014... 65 Jäsenkunnan edustajat jaostoissa Av medlemskretsen utsedda representanter i sektioner 2013 2015... 66 Hallitus / Styrelse 2013 2015... 67 Toimisto / Kansli... 67 6

Suomen Ekumeenisen Neuvoston toimintaa ohjaavat perusarvot s verksamhetsgrund rakentuu kansainvälisen ekumeenisen liikkeen yhteiselle perustalle. Se on määritelty niin sanotussa ekumeenisessa baasiksessa, jonka mukaan ekumeeninen liike on yhteyttä niiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kesken, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Tavoitteena on yhden Kristuksen kirkon näkyvä ykseys. SEN:n jäsenkunta muodostuu kirkoista ja yhteisöistä, jotka ovat jäsenen tai tarkkailijan asemassa, ja kumppanuusjärjestöistä, jotka ovat rakenteeltaan tai toiminnaltaan ekumeenisia ja sitoutuvat ekumeeniseen baasikseen. Neuvosto toimii kirkkojen ja järjestöjen yhteistyöelimenä ja sen tarkoitus on: edistää pyrkimyksiä kohti Kristuksen kirkon näkyvää ykseyttä vahvistaa kristittyjen yhteyttä, palvelua ja todistusta Suomessa toimia kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kohtaamispaikkana bygger på den internationella ekumeniska rörelsens grund. ERF är enligt rådets stadgar en gemenskap av i Finland verksamma kyrkor, kristna samfund och församlingar, vilka blivit antagna som medlemmar, och som bekänner Herren Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt Bibeln, och därför tillsammans strävar till att fullgöra sin gemensamma kallelse, en enda Gud, Fadern, Sonen och den heliga Anden, till ära. Syftet är Kristi enda kyrkas synliga enhet. ERF:s medlemsbas består av kyrkor och samfund, som kan vara endera medlemmar eller observatörer, och partnerskapsorganisationer, som till sin struktur och verksamhet är ekumeniska eller som förbundit sig till den ekumeniska grunden. Rådet fungerar som kyrkornas och samfundens samarbetsorganisation och dess syfte är att: främja strävanden mot Kristi kyrkas synliga enhet stärka de kristnas, enhet, tjänst och vittnesbörd i Finland vara en mötesplats för kyrkor och kristna samfund Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvosto kutsuu kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja niiden jäseniä yhteiseen rukoukseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen keskustelee ajankohtaisista ekumeenisista kysymyksistä järjestää neuvotteluja, seminaareja ja konferensseja tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä kristillisen etiikan perusteella harjoittaa julkaisutoimintaa pitää yhteyttä jäsenkuntaansa sekä ekumeenisiin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla Rådet uppfyller sitt syfte genom att kalla kyrkor och kristna samfund och deras medlemmar till gemensam bön och interaktion med varandra diskutera aktuella ekumeniska frågor arrangera överläggningar, seminarier och konferenser idka samhälleligt påverkansarbete med utgångspunkt i kristen etik idka publikationsverksamhet upprätthålla kontakter till sina medlemskyrkor och observatörer samt med andra ekumeniska organisationer i Finland och utomlands. 7

2 Jäsenkunta 2.1. Jäsenkirkot / Medlemskyrkor Neuvoston jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Till medlemmar av rådet kan godkännas i Finland verksamma kyrkor och kristna samfund som bekänner Herren Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt Bibeln, och därför tillsammans strävar efter att tillsammans fullgöra sin gemensamma kallelse en enda Gud, Fadern och Sonen och den heliga Anden, till ära. Suomen evankelisluterilainen kirkko / Evangelisklutherska kyrkan i Finland Suomen ortodoksinen kirkko / Finlands ortodoxa kyrka Suomen Vapaakirkko Katolinen kirkko Suomessa / Katolska kyrkan i Finland Finlands svenska baptistsamfund Finlands svenska metodistkyrka Suomen Metodistikirkko Suomen Pelastusarmeija / Frälsningsarmén i Finland Missionskyrkan i Finland The Anglican Church in Finland International Evangelical Church in Finland Tarkkailijat / Observatörer Neuvoston tarkkailijoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka tunnustavat Herran Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Som observatörer i rådet kan godkännas i Finland verksamma kyrkor och kristna samfund, som bekänner Herren Jesus Kristus som Gud och Frälsare enligt Bibeln, och därför tillsammans strävar efter att tillsammans fullgöra sin gemensamma kallelse en enda Gud, Fadern och Sonen och den heliga Anden, till ära. Suomen Adventtikirkko Suomen Baptistikirkko Suomen Helluntaikirkko Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit Finlands Svenska Pingstmission Kumppanuusjärjestöt / Partnerorganisationer Neuvoston kumppanuusjärjestöiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kristittyjen yhteyttä edistävät rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt. Som partnerorganisationer till rådet kan godkännas i Finland verkande registrerade föreningar och stiftelser som verkar för främjande av kristen enhet. Hiljaisuuden ystävät Kansan Raamattuseura Kirkon Ulkomaanapu Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS Medialähetys Sanansaattajat SANSA Opiskelijoiden Lähetysliitto Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys Sinapinsiemen Suomen Ev.lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus Suomen kristillinen rauhanliike Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Liikemiesten Lähetysliitto Suomen Lähetysseura Suomen NNKY-liitto Suomen NMKY:n liitto Suomen Pipliaseura Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus Suomen World Vision Tuomasyhteisö 8

Lyhyesti kuluneesta vuodesta osallistui vuonna 2013 yhteiskunnalliseen keskusteluun jäsenkuntansa ja ekumeenisen tehtävänsä kannalta olennaisissa asioissa. Keskeisellä sijalla oli kristinuskon ja yleensä uskonnollisuuden paikka ja merkitys julkisessa yhteydessä, kuten koulussa, sosiaalityössä tai kansalaisjärjestöjen toiminnassa. SEN tuki kirkkoja ja edisti niiden yhteistyötä erityisesti uusien haasteiden kohdalla, kuten maahanmuuttoon ja kansainväliseen suojeluun, uskontojen kohtaamiseen ja ympäristöhaasteisiin liittyvissä kysymyksissä. Raamatun sanomaan perustuva ihmisarvo ja kansainvälisen oikeuden mukaiset ihmisoikeudet olivat keskiössä monilla SEN:n asiantuntemuksen ja toiminnan alueella. Julkistettiin selvitys Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka, joka osoittautui merkittäväksi keskustelunavaukseksi. Syyskokousseminaari käsitteli vapaata liikkuvuutta, joka on 20-vuotisen EU-kansalaisuuden olennainen ulottuvuus. Järjestettiin kirkkojen ihmisoikeuskonferenssi Helsingissä Euroopan Kirkkojen Konferenssin kanssa. Kansainvälisten ekumeenisten järjestöjen yleiskokoukset loivat uusia yhteistyökuvioita erityisesti Euroopan tasolla. SEN:n hallitus ja toimisto vahvistivat yhteyksiään ja osaamistaan ekumeenisten kumppanien kanssa Genevessä ja Brysselissä. Uudet kansainväliset ekumeeniset asiakirjat kirkkoopista ja lähetyksestä haastoivat niiden aihepiirien pohdintaan ja reseptioprosessiin kotimaisen ekumenian piirissä. SEN ylläpiti toimivia ekumeenisia verkostoja ekumeenisen teologian, kasvatuksen, nuorisotyön ja paikallisen ekumenian alalla. Vuoden aikana todettiin tarve vahvistaa ekumeenista yhteydenpitoa lähetysteologian, sukupuolten tasa-arvoa edistävän keskustelun ja maahanmuuttajatyön alalla. Yli satavuotiasta ekumeenista rukousviikkoa vietettiin jälleen monilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Viikon teemana oli Vain tätä Jumala sinulta odottaa (Miika 6:6 8). Aineisto oli valmisteltu Intiassa, ja se käsitteli Intian dalitien asemaa hyljeksittynä kansanryhmänä. Ekumeeninen vastuuviikko tavoitti lähes puolitoista miljoonaa suomalaista medioiden ja seurakuntien tilaisuuksien kautta. Teemana oli Väkivallan markkinat: tähtäimessä pienaseet. Teema esiteltiin kevätkokousseminaarissa. Vastuuviikon vieras oli nuori Syyrian sodan pakolainen, ja hänen persoonallinen rauhanviestinsä sai suuren merkityksen viikon tapahtumissa. Uusi avaus oli vastuuviikon valtakunnallisen radiojumalanpalveluksen toteutus yhteistyössä Puolustusvoimien hengellisen työn kanssa. SEN piti esillä kirkkojen ja uskontokuntien olennaista merkitystä yhteisöllisinä kotouttajina ja siltana lähtömaan ja Suomen kulttuurien välillä. Yhdessä kumppanien kanssa isännöitiin seminaari Kenelle lapsi kuuluu keskustelutilaisuudeksi kirkkojen diakoniatyön, sosiaali- ja terveysministeriön, kunnallisten viranomaisten ja etnisten yhteisöjen välillä. Järjestettiin CCME:n suosittelema rukous EU:n ulkorajoille menehtyneiden puolesta, tarkoituksena levittää tietoa rukousaineistosta seurakuntiin. Ekumeeninen teko -tunnustus annettiin Taizé Helsinki 2012 -tapahtuman vapaaehtoisten ydinjoukolle, johon kuului yhteensä 39 nuorta aikuista. SEN:n jaostojen toimikauden aluksi järjestettiin koulutuspäivä perustiedon jakamiseksi uusille kokoonpanoille. Jaostot antavat kirkkojen ja järjestöjen edustajille mahdollisuuksia toimia SEN:ssä ja laajentavat SEN:n käytössä olevia asiantuntijaresursseja merkittävästi. 9

1 Suomalaisen ekumenian merkkitapahtumia Vuonna 2013 palveli jäsenkuntaansa ekumeenisen asiantuntemuksen verkostona ja keskustelufoorumina. Kansainväliset yhteistyösuhteet olivat keskeisesti esillä SEN:n työssä. Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Euroopan Kirkkojen Konferenssin yleiskokoukset päivittivät prioriteetteja ja uudistivat yhteistyön rakenteita, ja SEN:n hallitus ja toimisto vahvistivat yhteyksiään ja osaamistaan seminaareissa Genevessä ja Brysselissä toimivien ekumeenisten järjestöjen kanssa ja solmivat uusia suhteita Euroopan parlamenttiin ja komissioon. Kirkkokäsitystä ja lähetystä koskevat uudet kansainväliset ekumeenisen teologian asiakirjat antoivat virikkeitä niiden sisältöä koskevaan pohdintaan ja avasivat mahdollisuuden kirkoille, teologisille oppilaitoksille ja ekumeenisille ryhmille antaa vastauksensa niihin. Vapaa liikkuvuus Vuonna 2013 juhlittiin 20-vuotiasta EU-kansalaisuutta. Sen olennainen ulottuvuus on vapaa liikkuvuus, joka oli SEN:n syyskokousseminaarin teema. Asia oli myös esillä keskusteluissa EU-maista tulevien kerjäläisten tilanteesta, joskin ekumeeninen osuus oli vähäinen. Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissio (CCME) suositteli säännöllisten muistorukouksien pitämistä EU:n ulkorajoilla menehtyneiden muistoksi. SEN:n toimisto järjesti aiheesta rukoushetken palmusunnuntain iltana Helsingin ev.lut. tuomiokirkkoseurakunnan kanssa, tavoitteena tehdä asiaa tunnetuksi ja kehittää mallia ekumeenisesta tilaisuudesta seurakuntia varten. SEN:n toimisto antoi tukea ja neuvontaa seurakunnille ja muille yhteistyökumppaneille maahanmuuttoon ja kansainväliseen suojeluun liittyvissä tilanteissa. Uskonnonvapaus ja ekumeeninen ihmisoikeustyö Ihmisarvo ja ihmisoikeudet olivat keskeisiä teemoja useilla SEN:n toiminnan alueilla. Tärkein merkitys oli selvityksellä Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka, joka herätti paljon kiinnostusta ja tuotti uusia yhteistyökuvioita. Kansanedustajia varten julkaistu Pieni opas uskonnonvapaudesta osoittautui laajemminkin käyttökelpoiseksi. SEN seurasi humanitäärisiä katastrofeja Syyriassa, Etelä-Sudanissa ja Nigeriassa, ja kykeni kiinnittämään suomalaisten kristittyjen huomiota niihin esirukouksen ja käytännön avun tasolla. Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) Kirkko ja yhteiskunta -komission kanssa pidetty ihmisoikeuskonferenssi edisti eurooppalaista keskustelua ihmisoikeuksien teologisesta perustasta ja siihen liittyvistä eri lähestymistavoista. Usko ja julkiset toimijat Kristinuskon ja muiden uskontojen näkyvyys ja tehtävä julkisella paikalla tuli esiin monessa yhteydessä. Koulun uskonnonopetuksen tulevaisuus oli jatkuvasti keskustelun kohteena, erityisesti peruskoulun tuntijakopäätöksen kohdalla. SEN tarttui lastensuojelun piiristä nousseeseen kysymykseen maahanmuuttajaperheiden ja sosiaalityön välisistä ongelmista. Seminaarissa, jossa tuotiin yhteen eri maahanmuuttajaryhmien, seurakuntien diakonian ja kuntien sosiaalityön asiantuntijoita, kävi ilmi, että suomalaisen sosiaalityön ja eri uskonto- ja kulttuuritaustaisten maahanmuuttajien välillä on merkittäviä eroja perhekäsityksessä ja perhearvoissa. Sama ongelma on tullut traagisella tavalla esiin oleskelulupaa ja turvapaikkaa hakeneiden perheiden kohdalla. Vuoden 2017 juhlat SEN oli mukana, kun ev.lut. kirkko aloitti ekumeeniselta pohjalta valmistautumisensa vuonna 2017 vietettävään protestanttisen reformaation 500-vuotismuistoon ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan. Samana vuonna vietetään SEN:n 100-vuotisjuhlaa ja Suomen Vapaakristillisen Neuvoston 50-vuotisjuhlaa. SEN oli mukana Kirkkopalvelut Oy:n aloittaessa vuoden 2017 ekumeenisten kirkkopäivien valmistelua. Euroopan ekumenian uusi järjestys Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) uudistushankkeen tuloksena pidettiin järjestön yleiskokous, jossa sen rakennetta kevennettiin. Uudessa rakenteessa kirkkojen kansallisilla neuvostoilla ei ole aikaisemman kaltaista assosioituneen jäsenen asemaa. EKK:n suhteellisen itsenäiset komissiot yhdistettiin yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen, minkä vaikutusta niiden asiantuntijatyöhön ei vielä nähty. SEN:n maahanmuuttaja- ja ihmisoikeustyön kannalta keskeisen kumppanin, Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission (Churches Commission for Migrants in Europe, CCME) yhteistyö EKK:n kanssa ja mahdollinen liittyminen siihen on toistaiseksi avoin kysymys. SEN:n työn kannalta tärkeä yhteistyö CCME:n kanssa jatkuu. SEN solmi uusia yhteistyösuhteita myös muihin eurooppalaisiin toimijoihin, kuten Euroopan Unionin katolisten piispainkokousten komissioon (Commission des Épiscopats de la Communauté Européenne, COMECE). Kirkkojen Maailmanneuvoston uusi toimikausi Kirkkojen Maailmanneuvoston X yleiskokous Korean Busanissa aloitti järjestön uuden 8-vuotisen toimikauden. Teemaksi nousi Pyhiinvaellus kohti oikeudenmukaisuutta ja rauhaa (Pilgrimage of Justice and Peace), jolla tarkoitetaan 10

yhteistä sitoutumista teologiselta pohjalta nousevaan rauhantyöhön. Toimikaudella tavoitteena on tuoda jäsenkirkkoja entistä läheisemmin KMN:n työhön, johon osallistuvat myös muut ekumeeniset toimijat. Vaikka KMN ei enää olekaan ekumeenisen teologian tai yhteistyön ainoa tiennäyttäjä, yleiskokous oli ainutlaatuinen maailmanlaajuinen mahdollisuus verkostoitua ekumeenisten, kirkollisten ja kristillistä järjestömaailmaa edustavien kumppaneiden kanssa. SEN on KMN:n assosioitunut jäsen kirkkojen kansallisen neuvoston ominaisuudessa. Pyhän Henrikin pyhiinvaellus Roomaan Lajissaan ainutlaatuinen suomalaisten kirkkojen edustajien jokavuotinen pyhiinvaellus Roomaan oli tavanomaista juhlavampi, kun siihen osallistuivat sekä arkkipiispa Kari Mäkinen, arkkipiispa Leo että piispa Teemu Sippo SCJ. Korkea suomalainen valtuuskunta tapasi henkilökohtaisella audienssilla paavi Benedictus XVI:n. Vastakkainasettelusta yhteyteen Luterilais-katolisen ykseyskomission valmistelema asiakirja julkistettiin suomeksi juhlavuoden 2017 vieton valmistelua varten. Asiakirjassa toivotaan, että luterilaiset ja katolilaiset viettäisivät yhdessä reformaation muistoa vuonna 2017. Asiakirja julkistettiin englanniksi vuonna 2013. Komissio on Luterilaisen Maailmanliiton ja Katolisen kirkon kristittyjen ykseyden edistämisneuvoston asettama, luterilaisena puheenjohtajana piispa Eero Huovinen. Luterilais-baptistinen dialogi Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Suomen Baptistikirkon ja Finlands svenska baptistsamfundetin teologisesta vuoropuhelusta julkaistiin kattava kooste. Julkaisun otsikko on Jeesuksen Kristuksen kutsumat Kallade av Jesus Kristus. Se käsittää koosteen vuosina 1997 2012 pidettyjen kuuden neuvottelun tuloksista sekä kustakin annetun yhteisen tiedonannon. Koosteen otsikot käsittävät kirkon opetuksen ja elämän eri alueita: kirkkojemme tunnustusperusta, usko, kaste, opetuslapseus, kirkko, pyhäin yhteys, kirkon erityinen palveluvirka ja yhteinen (yleinen) pappeus, 1500-luvun oppituomiot tänään: kohti oikean kuvan antamista toisesta, kirkko ja valtio/yhteiskunta sekä käytännön yhteys ja yhteistyö. Anglikaanis-luterilainen yhteistyö Helsingissä pidettiin 19. 25.9. uuden anglikaanis-luterilaisen yhteistyöelimen ensimmäinen kokous. Kansainvälisen anglikaanis-luterilaisen koordinaatiokomitean (Anglican- Lutheran International Coordinating Committee, ALICC) tehtävä on seurata kahden maailmanlaajan kommuunion suhteita ja rohkaista yhteistyöhön uusilla alueilla, erityisesti silmällä pitäen valmistautumista vuoden 2017 juhliin. Komitean ovat asettaneet Luterilainen Maailmanliitto ja Anglikaaninen kommuunio. Ekumeeninen patriarkka Suomessa Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos teki virallisen vierailun Suomeen 11. 13.9. maamme ortodoksisen kirkon autonomian 90-vuotisjuhlan johdosta. SEN isännöi ekumeenista kohtaamista 11.9. Espoon tuomiokirkossa. Ekumeeniseen rukoushetkeen osallistuivat patriarkka Bartolomeos seurueineen, ev.lut. kirkon piispoja, piispainkokouksen henkilökuntaa, ev.lut. kirkon ulkoasiain osaston johtaja ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen jäseniä, Suomen Vapaakristillisen Neuvoston puheenjohtaja ja muita kirkkojen edustajia. Tilaisuudessa puhuivat patriarkka, arkkipiispa Kari Mäkinen, SEN:n puheenjohtaja piispa Teemu Sippo SCJ. Tervetuliaissanat lausui Espoon piispa Tapio Luoma. Ekumeeninen Bonhoeffer Tärkeän Dietrich Bonhoeffer -elämäkerran julkaiseminen suomeksi oli merkki ekumeenisen ajattelun ja yhteistyön laajenemisesta. Luterilaisella Bonhoefferilla on ollut yhteiskunnallis-ekumeenisena ajattelijana ja marttyyrinä kirkkokuntien rajat ylittävä teologinen ja hengellinen merkitys kaikkialla maailmassa. Eric Metaxasin kirjoittama teos suomennettiin ja julkaistiin vapaakirkollisin voimin Merja Pitkäsen ja Marja Sevónin työnä ja Päivä Osakeyhtiön ja Kustannus Oy Uuden Tien kustantamana. Euroopan parlamentin kansalaisuuspalkinto Vuosittain yksi tai kaksi kansalaista tai yhteisöä jokaisesta EU:n jäsenmaasta saa tunnustuksen esimerkillisestä toiminnasta yhteisymmärryksen rakentamiseksi. Tänä vuonna Suomesta palkittiin pääsihteeri Heikki Huttunen ja Kuoreveden nuorisoseura Nysä ry. Euroopan parlamentti julkisti 5.6. eri maista palkitut, 43 henkilöä tai yhteisöä. Europarlamentaarikko Sari Essayah esitti Heikki Huttusta Euroopan kansalaispalkinnon saajaksi vedoten hänen ansioihinsa SEN:n pääsihteerinä ja kansainvälisissä projekteissa. Palkinto annettiin samalla tunnustuksena Suomen Ekumeenisen Neuvoston työlle. 11

2 Toimintavuoden tapahtumat 2.1 Vuosittaiset tapahtumat 2.1.1 Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko 18. 25.1. KMN:n Faith and Order -komissio ja katolisen kirkon kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto julkaisivat perinteiseen tapaan aineiston kristittyjen ykseyden ekumeeniselle rukousviikolle. Rukousviikon teema oli Vain tätä Jumala sinulta odottaa. Satavuotisjuhlansa kunniaksi Intian kristillinen ylioppilasliitto (SCMI, Student Christian Movement of India) oli kutsuttu valmistelemaan kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon aineistoa. Aineisto käsittelee Intian dalitien asemaa hyljeksittynä kansanryhmänä. Kastijärjestelmän takia dalitit ovat yhteiskunnasta syrjäytyneitä, poliittisesti aliedustettuja, taloudellisesti riistettyjä ja kulttuurisesti alistettuja. Melkein 80 prosentilla Intian kristityistä on dalittausta. Suomalaisessa käytössä olevan aineiston valossa on syytä miettiä, ketkä ovat oman aikamme ja yhteiskuntamme syrjittyjä. Anglikaanisen perinteen evensong-iltapalvelus oli ensimmäistä kertaa pohjana ekumeenisen rukousviikon jumalanpalvelukselle, joka radioitiin valtakunnallisesti Yle1-kanavalla Helsingin Tuomiokirkosta. SEN:n verkkosivuilla vierailtiin ahkerasti rukousviikon aikana. Paikallisen ekumenian jaoston kokoamia ja muutoin saatuja tietoja sivuilla oli 16 paikkakunnalta. Aineisto oli sieltä saatavissa ja sitä haettiin sivuilta runsaasti. SEN:n edustajat olivat mukana rukousviikon tapahtumissa eri puolilla maata. Pääkaupungissa evankelikaalisen liikkeen yhteiskristillistä rukousviikkoa vietettiin yhteistyössä ekumeenisen rukousviikon kanssa. 2.1.2 Paikallisekumeeninen foorumi Yhdestoista paikallisekumeeninen foorumi kokoontui Hämeenlinnassa 20.9. Nelisenkymmentä ekumenian toimijaa eri puolilta maata kokoontui Poltinahon seurakuntakeskukseen, Saalem-seurakuntaan ja ortodoksiseen kirkkoon. Päivä aloitettiin hartaudella, jonka toimittivat kirkkoherra Timo Kalaja (evl.), johtaja Sirpa Halminen (adv.) sekä pastori Riku Turunen (SHK). Tärkeä osa ohjelmaa olivat totuttuun tapaan kotimaiset ja kansainväliset ekumeeniset kuulumiset. Lounaan jälkeen siirryttiin Saalem-seurakuntaan hautaan siunaamisen ekumeenisia kysymyksiä käsittelevään seminaariin. Foorumi päätettiin rukoushetkeen ortodoksisessa pyhien Johannes Krysostomoksen ja Aleksanteri Nevskin kirkossa. 2.1.3 Ekumeeninen vastuuviikko 20. 27.10. Teemana: Väkivallan markkinat: tähtäimessä asekauppa ja pienaseet. Vastuuviikon 2013 viestin mukaan sääntelemätön asekauppa konfliktialueille ja alueille, joissa aseita käytetään ihmisoikeuksien vastaisesti tai maan omia kansalaisia vastaan valtapyrkimysten edistämiseksi, on vakava este kestävälle kehitykselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Maailmassa kuolee keskimäärin joka minuutti henkilö aseellisen väkivallan seurauksena. Ainakin 60 % ihmisoikeusloukkauksissa käytetään pienasetta. Asekauppa ja sota ovat tuottoisaa bisnestä: vuosittain asekauppaan käytetään moninkertaisesti enemmän varoja kuin mitä tarvittaisiin koko maailman väestön ihmisarvoisen elämän saavuttamiseksi. Mitä tehtiin? Nuorten kilpailu: Tehtäväksi annettiin laatia sarjakuvia ja videoklippejä väkivallattomuudesta. Tausta-aineistoksi koottiin Kertomuksia rohkeudesta: kertomuksia henkilöistä, jotka ovat väkivallattomuudella tehneet merkittäviä tekoja yhteiskuntarauhan puolesta ja muuttaneet maailman historiaa. - Sarjakuvalehti: Pääaineistona lehti, jonka asiantuntijaartikkelit kuvitettiin nuorten kilpailun sarjakuvilla. Asiantuntijatekstejä rauhantyöstä, maailman asekaupasta, Suomen asekaupasta ja siihen liittyvästä politiikasta ja lainsäädännöstä, YK:n asesopimuksesta, aseiden ja asekaupan suhteesta ihmisoikeuksiin ja kehitykseen ja rauhaan, pienaseista ja aseista arjessamme. Lehteä jaettiin alkukesän ja syksyn aikana 15 000 kpl. - Sarjakuvanäyttely: Sadosta koottiin näyttely, joka oli netistä tulostettavissa. - Näyttely Syyrian pakolaisista: Freelancetoimittaja Saana-Maria Jokinen tarjosi Syyriasta ja syyrialaisista ottamiaan kuvia Vastuuviikon käyttöön. Kuvista tehtiin yhdessä kuvaajan kanssa näyttely, joka oli netistä ladattavissa. - Tarkistuslista: Monet Suomessa sijoittavat rahastoihin ja vakuutuksiin tietämättä, että varat saatetaan sijoittaa edelleen asetuotantoon. Tämä aihe oli osa kampanjaa ja kohdeyleisölle laadittiin tarkistuslista, jota sijoittaja voi käyttää tutkiakseen sijoituskohteen eettisyyttä. - Hartausaineisto: Aineistoon pyydettiin hartaustekstejä eri kirkkokuntien edustajilta. Tekstit olivat ladattavissa netistä ja näin kaikkien käytettävissä. - Nuorten aineisto: Kolmenlaista aineistoa. Kouluille ja nuorteniltoihin -aineisto sisälsi Vastuuviikon lehteä toiminnallistavia keskustelu- ja pohdintatehtäviä. Miten minä voin olla rohkea? sisälsi netistä ladattavia julisteita tosielämän rauhantekijöistä ja julisteisiin liittyviä tehtäviä, ideoita ja virikkeitä. Tehtäviä voi tehdä yksin tai ryhmässä. Pelejä ja toimintaa oli osio, joka sisälsi erilaisia Vastuuviikon teemaan soveltuvia ja sitä valottavia pelejä, leikkejä ja elävöittäviä 12

vinkkejä. Kaikki nuorten aineistot olivat netistä saatavilla. - Materiaalipaketti: Nettiin laadittiin materiaalipaketti, jonka avulla pystyi itsenäisesti tai ryhmässä perehtymään aiheeseen. Pakettiin kuului vieraan haastatteluvideo ja erilaisia toimintavinkkejä eri ryhmille. - Videot: 7th Horizon Films 2013 innostui Vastuuviikosta oma-aloitteisesti ja valmisti kampanjalle kaksi hienoa ammattilaisvideota, ensimmäisen talkootyönä ja toisen palkkiotyönä. Videot saivat suuren suosion ja näkyvyyden. Niitä on markkinoitu esimerkiksi katsottavaksi kouluissa ja nuortenilloissa. Videoaineistoa voidaan hyödyntää myös vuonna 2014. Entisten jenginuorten tekemä Katkaise väkivallan kierre -video toteutettiin talkootyönä Vastuuviikko 2013 -kampanjalle. Tarina syntyi ohjaaja Antti Pekin omista kokemuksista. Näyttelijöistä monet ovat pyörineet kaduilla jengeissä, joutuneet pelkäämään tai olleet itse pelättyjä. Jokaisen elämä on kuitenkin muuttunut. Meidän tehtävämme on antaa anteeksi Vastuuviikon vieras Tarek Al-Khoury kertoo koskettavsti Syyrian tilanteesta haastatteluvideolla. Hän kehottaa anteeksiantoon ja rauhanrakentamiseen. - Kyrkpressen-liite: Kyrkpressen jaetaan jokaisen ruotsinkielisen ev.lut. seurakunnan jäsenen kotiin (yhteensä 110 000) lehteä. Nelisivuinen Vastuuviikon liite kattaa koko lukijakunnan. - Internet-sivut: www.vastuuviikko.fi, www.ansvarsveckan.fi Sivuilta oli löydettävissä kaikki kampanjamateriaali tulostettavassa muodossa. Sivut ja niiltä löytyvä materiaali on kaikille avointa. Sivuja ja niillä olevaa materiaalia mainostettiin tuttuun tapaan kaikille seurakunnille lähetettävässä postituksessa ja Vastuuviikon tilaisuuksissa. - Facebook-sivut: Vastuuviikolle luotiin suomen- ja ruotsinkieliset Facebook-sivut. - Kampanjointi sitovan asekauppasopimuksen puolesta: YK:ssa hyväksyttiin historiallinen asekauppasopimus 2.4. Vastuuviikko oli mukana tukemassa sopimuksen syntymistä. Kampanjoinnissa tehtiin yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa (Amnesty, Safer Globe, Rauhanliitto, Kristillinen rauhanliike, Changemaker, KATU, Punainen Risti ja Sadankomitea). - Vieras: Ortodoksikristitty Tarek Al-Khoury Syyriasta. Hän on ollut todistamassa kivuliaita tapahtumia kotimaassaan. Välttääkseen olemasta osa tappamisen kierrettä hän muutti Libanoniin. Tarekilla on hyvät tiedot hallitsemattoman asekaupan haitoista ja siitä, miten aseiden holtiton myynti liittyy vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja sotatoimiin. Hän kertoi vierailun aikana oman silminnäkijäkokemuksensa Syyrian tilanteesta, hallitsemattoman asekaupan yhteyksistä ihmisoikeusloukkauksiin ja siitä, miten väkivaltaan voidaan suhtautua rauhanomaisesti. - Aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuudet -seminaari YK-päivänä kulttuurikeskus Caisassa Mitä on aseeton rauhanturvaaminen? Millaisia kokemuksia on järjestöllä, joka on tehnyt sitä jo kymmenen vuoden ajan? Miten toiminta sai alkunsa, ja millaisia kehitysmahdollisuuksia sillä on tulevaisuudessa? Keskustelussa mukana Nonviolent Peaceforcen (NP) johtaja, virolaissyntyinen amerikkalainen Doria Mariani, aseetonta rauhanturvaamista Filippiineillä tekevä Alex Virtanen, kansanedustaja Elisabeth Nauclér, ulkoministerin erityisedustaja Kimmo Kiljunen ja Vastuuviikon vieras Tarek Al-Khoury. Videon välityksellä keskusteluun osallistui myös NP:n hallintoneuvoston jäsen, Saksassa asuva Outi Arajärvi. 20.10. Ansvarsveckans gudstjänst Helsingfors baptistförsamling, Helsingfors 20.10. Tuomasmessu Agricolan kirkko 21.10. Syyrialainen vieras Joensuussa 22.10. Asiantuntijalounas 22.10. Tapaaminen eduskunnan kriisinhallintaryhmän kanssa 22.10. Kansainvälinen ilta Espoon ortodoksisessa kulttuurikeskus Trapesassa 24.10. Media-aamiainen syyrialaisen vieraan kanssa Radio Dein tiloissa, Helsinki 24.10. Aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuudet -seminaari, kulttuurikeskus Caisa 25.10. Vieras Ruusutorpan koululla Leppävaarassa 25.10. Vieras Espoon kristillisellä koululla 25.10. Changemakerin Syyria-ilta Kallio, Helsinki 26.10. Nuorten Kuutamoleiri Kaunisniemen leirikeskus 27.10. Vastuuviikon ekumeeninen radiojumalanpalvelus Riihimäen Varuskuntakirkko Vastuuviikko tavoitti Netin ja sosiaalisen median välityksellä n. 46 000 henkilöä. Lehtien välityksellä 1 031 271 lukijaa. Radion välityksellä n. 666 000 kuuntelijaa. Videoiden välityksellä 23 837 katselukertaa (osa katselukerroista on saattanut tapahtua ryhmissä, esim. kouluissa). Vastuuviikko oli esillä tiettävästi n. 300 seurakunnassa tai yhteistyötahossa. Siitä mainittiin jokaisessa 448 ev.lut. seurakunnassa. Aineistoa jaettiin 15 000 lehteä. Aineisto tavoitti kaikki Suomen seurakunnat. Yhteensä Vastuuviikko tavoitti n. 1,5 miljoonaa suomalaista, joilla oli mahdollisuus tutustua kampanjan teemaan ja sisältöön. Palaute ja tulokset Kampanjasta tullut palaute on ollut positiivista kuten aikaisempinakin vuosina. Seurakunnissa, joihin tehtiin kam- 13

panjan aikana ad hoc -vierailuja, Vastuuviikko oli näkyvästi esillä. Lasketun tilaston mukaan kampanja myös tavoitti vuonna 2013 poikkeuksellisen laajan yleisön, suurempi kattavuus on ollut vain vuonna 2012. Syyrialainen vieras teki vaikutuksen kaikkialla. Hänen kertomansa kosketti lukuisia aidosti, ja hänestä oltiin hyvin kiinnostuneita. Monet halusivat tavata hänet ja kokivat muutoksen sydämessään. Vierasta haluttiin tukea, samoin Syyrian tilanne otettiin sydämelle. Vieraan kertoma teki laittoman asekaupan ja siihen liittyvät ihmisoikeusrikkomukset selkeämmin hahmotettaviksi ja nosti ne kuulijoiden tietoisuuteen. Halu toimia rauhan puolesta ja ymmärrys rauhan ja turvallisuuden merkityksestä kasvoi. 2.1.4 Kristittyjen yhteinen lähetyspyhä Ekumeenista lähetyspyhää vietettiin lokakuun toisena viikonvaihteena 12. 13.10. Lähetyspyhän teema oli evankelisluterilaisen kirkkovuoden sunnuntaiaiheiden mukaisesti Jeesuksen lähettiläät. SEN:n ja Suomen lähetysneuvoston (SLN) yhteinen toimikunta valmisteli aineiston, joka julkaistiin järjestöjen verkkosivuilla. 2.1.5 Rukouspäiväjulistus SEN:n hallituksen asettama rukouspäivätyöryhmä valmisteli vuoden 2014 rukouspäiväjulistuksen ja siihen liittyvän liturgisen aineiston. Tasavallan presidentti hyväksyi tekstin ja allekirjoitti julistuksen 24.10. Vuoden 2014 rukouspäiväjulistus nostaa keskiöön yhteyden, osallisuuden ja vuorovaikutuksen. Kristinuskon ydinopetus opettaa täydellistä kunnioitusta toista ja hänen erilaisuuttaan kohtaan: Risti kutsuu elämäntapaan, joka luo tilaa kasvulle meissä, toisissa ihmisissä ja luomakunnassa. Ylösnousemus vakuuttaa, että avoimuus ja yhteys voittavat pelon ja vihan ja että niin syntyy aito turvallisuus. Yhteiskunnan eheys rakentuu toisen ihmisyyden kunnioittamiselle. 2.1.6 Ekumeeninen teko Tunnustus Ekumeenisesta teosta jaettiin kolmatta kertaa. Se annettiin Taizé Helsinki 2012 -tapahtumalle. Konkreettisesti kunniakirjat osoitettiin tapahtuman johtoryhmälle, projektikoordinaattorille, tiimien vastuuhenkilöille ja aktiivisille tiimijäsenille. Heitä oli yhteensä 39 nuorta aikuista. Kunniakirjat luovutettiin juhlallisesti neuvoston kevätkokouksen yhteydessä Helsingin Vanhassa kirkossa 18.4. Taizé Helsinki 2012 -tapahtuma 28. 30.9. kokosi pääkaupunkiin yli tuhat nuorta Pohjoismaista, Baltiasta, Venäjältä, muualta Euroopasta ja USA:sta. Myös pääkaupunkiseutulaiset löysivät tiensä tapahtumaan ja tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli 9000. Eri puolilla maailmaa järjestettäviä Taizé-tapahtumia kutsutaan Luottamuksen pyhiinvaellukseksi. Suomessa tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. 2.1.7 Vuoden kristillinen mediateko Kristillisen medialiiton vuosittainen palkinto myönnettiin vakiintuneen tavan mukaan ekumeenisen rukousviikon päättyessä, apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivänä 25.1. Palkinnonsaajan valitsi tällä kertaa Suomen Lionsliiton pääsihteeri Maarit Kuikka. Hän päätti palkinnon luovuttamisesta Kampin kappelille ja siihen liittyvälle ajattelulle. Kappelissa yhdistyvät toisaalta vähäeleinen kristillisen viestin läsnäolo ja samalla siihen erottamattomasti liittyvä sosiaa lisen auttamisen näkökulma. SEN on mukana palkinnon taustatahona. 2.1.8 Kumppanuusfoorumi SEN:n kumppanuusjärjestöjen toiminnanjohtajat kokoontuivat 17.12. Helsingissä keskustelemaan järjestöjen ja SEN:n ajankohtaisista yhteistyönäkymistä. Pääsihteeri alusti KMN:n yleiskokouksesta. Tapaaminen muodostaa foorumin, jolla vaihdetaan tietoja järjestöjen ajankohtaisista asiois ta ja keskustellaan SEN:n toiminnasta kumppanuusjärjestöjen näkökulmasta. 2.1.9 Ekumeeninen aamurukous SEN:n toimisto on vuodesta 2009 ollut mukana järjestämässä viikoittaista ekumeenista aamurukousta Dominikaanien Studium Catholicum -keskuksen kappelissa Helsingin keskustassa. Aamurukous toimitetaan vuoroviikoin katolisen, luterilaisen, ortodoksisen, anglikaanisen ja vapaakirkollisen perinteen mukaan ja siihen kuuluu toisen perinteen edustajan pitämä puheenvuoro päivän lukukappaleesta. Hartaus ja kirkkokahvi kokoavat viikoittain parikymmentä rukoilijaa eri kirkollisista taustoista. 2.2. Muita hankkeita 2.2.1 Kirkot ja maahanmuuttajat Ohjelman puitteissa on vuodesta 1997 yhteistyössä kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen kanssa järjestetty kohtaamisia, neuvotteluja, koulutusta ja tilannekohtaista tukea maahanmuuttajuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjelma on luonteva ulottuvuus SEN:n toiminnassa ja palvelussa erityisesti jäsenkirkoille. Olennaista on myös vuoropuhelu maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita hoitavien valtion viranomaisten kanssa. 14

Lausunnossaan maan hallituksen Maahanmuutto 2020 -strategiaehdotuksesta SEN:n hallitus totesi, että neuvoston ja sen jäsenkunnan kannalta olennaista olisi kiinnittää huomiota kirkkojen ja uskontokuntien merkitykseen siltana lähtömaan ja Suomen kulttuurien välillä ja yhteisöllisinä kotouttajina. Tämä oli tärkeää myös siitä syystä, ettei strategiaehdotus itse viitannut uskontoon millään tavalla. MOD-ohjelmasta (Mångfald och dialog, Moninaisuus, Oivallus, Dialogi, Ruotsissa kehitelty koulutusohjelma, joka tarjoaa pedagogista mallistoa ja menetelmiä erilaisuutta koskevien kysymysten selvittämiseen) saatuja oppeja sovellettiin kirkot ja maahanmuuttajat -työssä. 2.2.1.1 Monikulttuurisuustuki Kuluneena vuonna seurattiin erityisesti Syyrian sodan aiheut tamaa pakolaisuutta ja uskonnonvapausloukkauksien seurauksia Suomeen tulevien ihmisten kohdalla. Monikulttuurisessa neuvonnassa läheisinä kumppaneina olivat ev.-lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyö, pääkaupunkiseudun ev.lut. seurakuntayhtymät ja eräät muut asiassa aktiiviset evankelisluterilaiset, helluntailaiset ja ortodoksiset seurakunnat ja muut toimijat. 2.2.1.2 Kirkko turvapaikkana Toimisto ja jaostot seurasivat maamme ja Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan kehitystä ihmisoikeuksien näkökulmasta ja siitä nousevia haasteita kirkkojen diakoniselle tehtävälle. Kansainvälisenä kysymyksenä nousivat esiin Euroopan unioniin pyrkivien ihmisten kohtalo Unionin eteläisellä ulkorajalla ja heidän kohtelunsa vastaanottoleireillä. Vuoropuhelua käytiin Maahanmuuttoviraston ja muiden viranomaistahojen kanssa. Seurakuntien työntekijöitä tuettiin erilaisissa turvapaikkatilanteissa, samoin kuin kirkkojen rajat ylittävää yhteistyötä ja koulutusta. 2.2.1.3 Uskonnonvapaus vastaanottokeskuksissa Kysymys uskonnonvapauden toteutumisesta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa nostettiin esiin SEN:n kevätkokouksessa 2011. Keskustelun pohjalta neuvosto ja ev.- lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyö avasivat yhdessä vuoropuhelun asiasta Maahanmuuttoviraston kanssa. Perustettiin työryhmä valmistelemaan ohjeita uskonnonvapauden toteuttamista ja uskonnon harjoittamiseen liittyviä tilanteita varten vastaanottokeskuksissa. Työryhmässä olivat mukana Maahanmuuttoviraston edustajana johtaja Veikko Pyykönen, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö, Suomen Islamilaisen Neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar, Petri Merenlahti ev.lut. Kirkon Ulkomaanavusta, Timo Keskitalo International Evangelical Church -kirkosta, Kati Jääskeläinen ev.lut. Kirkkohallituksesta sekä Minna Rasku SEN:n Eettisten kysymysten jaoston puheenjohtajana. SEN:n puolesta Eettisten kysymysten jaosto hoiti hanketta. Työryhmä viimeisteli ohjeet. Niissä käsitellään uskonnonvapautta ihmisoikeutena, eri uskonnollisista taustoista tulevien asukkaiden yhdenvertaista kohtelua, yhteydenpitoa seurakuntiin ja uskonnollisiin yhteisöihin sekä keskustelumahdollisuuksia uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa vastaanottokeskuksissa. Maahanmuuttovirasto ei vahvistanut ohjeita vuoden 2013 puolella. 2.2.1.4 Kenelle lapsi kuuluu? Eri kulttuuritaustoja koskevat lastensuojelutilanteet nousivat median huomion kohteeksi kärjistyneiden tapausten vuoksi. Yhdessä Suomen Evankelisen Allianssin ja ev.lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön kanssa järjestettiin 15.3. seminaari Kenelle lapsi kuuluu? avoimeksi keskustelutilaisuudeksi kirkkojen diakoniatyön, sosiaali- ja terveysministeriön, kunnallisten viranomaisten ja etnisten yhteisöjen välille. Seminaarissa nostettiin esiin se, että monet maahanmuuttajaperheet pohtivat, pitääkö heidän puolustaa omia perhearvojaan viranomaisten edessä. Todettiin, että joskus viranomaisten tulee puolustaa lapsen etua vanhempien ja suvun tahtoa vastaan. Aihepiiriin liittyy läheisesti mm. kysymys asenteellisuuden tunnistamisesta ja pois kitkemisestä viranomaistoiminnassa. Ristiriitatilanteissa maahanmuuttajaperheet etsivät usein apua seurakunnista. Seminaarissa pyrittiin avoimesti ja hyvässä hengessä tunnistamaan ja tarkastelemaan sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun ongelmia suhteessa maahanmuuttajiin. Tavoitteena oli avata keskustelu epätasavertaisuuden kokemuksista, ja keinoista, joiden avulla maahanmuuttajien luottamus sosiaalityöhön kohentuu. 2.2.1.5 Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi Palmusunnuntain iltana järjestettiin yhdessä Helsingin ev.- lut. Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa ekumeeninen kirkkoilta, jossa hiljennyttiin EU:n ulkorajoille menehtyvien lähimmäisten kohtalon edessä, Vapahtajan kärsimystien valossa. Tilaisuudessa puhui Euroopan kirkkojen siirtolaiskomission (CCME) pääsihteeri Doris Peschke. 2.2.1.6 Pohjolan kirkkojen siirtolaistyön neuvottelu Pohjoismaiden kirkkojen siirtolaistyötä tekevät työntekijät kokoontuivat vuosittaiseen kokoukseensa Espooseen 18. 19.9. Kokous pidettiin Filoksenia ry:n Trapesatoimintakeskuksessa, ja sen yhteydessä tutustuttiin Espoossa tehtävään monikulttuurisuustyöhön henkilöiden, musiikin, ruokien ja etiopialaisen kahviseremonian kautta. Isännyydestä huolehtivat ev.lut. Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyö ja SEN. 15

2.2.2 Kirkkojen ihmisoikeustyö SEN muodosti foorumin kirkkojen kotimaisen ihmisoikeustyön yhteydenpidolle ja seurasi kirkkojen kansainvälisten verkostojen toimintaa. Erityisesti pidettiin esillä Suomea, sen lähialueita ja Euroopan unionia koskevia uskonnonvapauteen ja muihin ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja kehitettiin niihin liittyvää vaikuttamistyötä. 2.2.2.1 Kirkot ihmisoikeuksien puolesta Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta -komissio järjesti Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) kanssa Helsingissä kulttuurikeskus Sofiassa 7. 8.3. konferenssin teemana Kirkot yhdessä ihmisoikeuksien puolesta (Churches together for Human Rights). Kokouksen tärkeintä antia olivat teologisesta ja juridisesta näkökulmasta pidetyt esitelmät, joissa selvitettiin ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista eri näkökulmista. Keskustelu oli jatkoa Euroopan itäisten ja läntisten teologien vuoropuhelulle ihmisoikeuksista. Eräs keskeinen kysymys on yksilön ja yhteisön oikeuksien ja vapauksien välinen suhde. Konferenssissa puhuivat mm. arkkipiispat Kari Mäkinen ja Leo, piispa Teemu Sippo sekä EKK:n Kirkko ja yhteiskunta -komission johtaja Rüdiger Noll, Canterburyn arkkipiispan Brysselin-edustaja canon Gary Wilton, professori Pantelis Kalaitzidis Voloksen ortodoksisesta akatemiasta Kreikasta, professori Antoine Arjakovsky ja professori Johannes Fischer. 2.2.3 Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka Uskonnonvapauden merkitys osana kehitys- ja ulkopolitiikkaa on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle, ja päättäjät ja viranomaiset tuntevat uskonnonvapauskysymyksiä varsin huonosti erityisesti kehitys- ja ihmisoikeusperspektiivistä. SEN kumppaneineen ryhtyi selvittämään ulkoasiainministeriön tutkimusrahoituksella uskonnonvapauden johdonmukaista integroimista Suomen ulkopolitiikkaan sekä laatimaan suosituksia jatkotoiminnalle. Selvityksessä vaaditaan Suomen ulkopolitiikan toimijoilta aktiivista ja rohkeaa roolia uskonnonvapauden vahvistamiseksi ja esitetään konkreettisia suosituksia sen tekemiseksi. Selvitystyön asiantuntijaroolissa toimi Suomen Lähetysseura. Muina neuvonantajina olivat Fida International ry, Suomen lähetysneuvosto, Suomen Evankelinen Allianssi, Suomen World Vision, Stefanus-Lähetys ry ja Frikyrklig Samverkan FS rf. Julkistamispäivänä 28.8. oli ulkoasiainministeriön ihmisoikeusyksikön tilaisuus, jossa SEN ja Suomen Lähetysseura esittelivät selvityksen suosituksia. Julkistamistilaisuus ja yleisöseminaari oli Bulevardin seurakuntasalissa. Pääpuhujana oli YK:n uskonnonvapauden erityisraportoija, professori Heiner Bielefeldt. Myös ulkoasiainministeriön ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari puhui. Tilaisuus sai paljon huomiota ja kokosi yhteen noin 120 uskonnonvapaudesta kiinnostunutta. Mukana oli niin yliopiston tutkijoita, eri uskonnollisten yhteisöjen edustajia, mediaa, puolustusvoimien edustaja, järjestöjen pääsihteereitä ja työntekijöitä, kansanedustajia ja heidän avustajiaan. Julkaisulla oli myös runsaasti media-arvoa, siitä raportoitiin laajalti kehitysviestimissä, kristillisissä ja ihmisoikeuksiin keskittyvissä medioissa, valtakunnallisessa mediassa sekä maakuntalehdissä. Painettujen lehtien ja radion välityksellä tavoitettiin ainakin 791 169 henkilöä (tieto niiltä osin kuin lukijamäärät oli mahdollista selvittää). Painos on 5000 kpl, josta 500 kpl englanniksi ja 500 kpl ruotsiksi. Julkaisu on myös netissä: www.ekumenia.fi > julkaisut. Hankkeella saavutettiin seuraavia tuloksia: - Julkaistiin viranomaisille tarkoitettu selvitys siitä, miksi ja miten Suomen pitäisi edistää uskonnonvapautta osana ihmisoikeuksia ja ulkopolitiikkaa. - Tiedon määrä lisääntyi viranomaisten ja päättäjien keskuudessa uskonnonvapaudesta osana ihmisoikeuksia ja ulkopolitiikkaa. - Laadittiin asiantuntijahaastattelujen ja aineistoanalyysin perusteella konkreettisia suosituksia uskonnonvapauden integroimisesta osaksi ulkopolitiikkaa. - Saatiin aikaan keskustelua poliittisten päätöksentekijöiden ja virkamiesten keskuudessa konkreettisista toimista uskonnonvapauden huomioimiseksi ulkopolitiikan eri osaalueilla. Keskustelua käytiin erityisesti aamupäivän 28.8. tilaisuudessa ulkoasiainministeriössä, jossa oli koolla n. 20 ministeriön henkilökuntaan kuuluvaa edustajaa. - Uskonnonvapaus on mainittu Suomen ulkopolitiikan linjauksissa, selvitys toiminnallistaa linjauksia. - Aihe saatiin laajempaan keskusteluun mediassa. 2.2.4 Uskontojen kohtaaminen SEN osallistui jäsenkirkkojensa valtuuttamana uskontokuntien yhteydenpidon ja yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö oli luonteeltaan yhteiskunnallista, suvaitsevaisuutta lisäävää ja yhteiskuntarauhaa rakentavaa. 2.2.4.1 USKOT-foorumi SEN osallistuu uskontokuntien yhteyksiä kehittävän foorumin toimintaan kristittyjen edustajana yhdessä Suomen ev.- lut. kirkon kanssa. Foorumin muut jäsenyhteisöt ovat Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE), Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry, Suomen Islamseurakunta (tataariyhteisö). USKOT-foorumi ry valitsi toisessa vuosikokouksessaan 16