Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen tuottama julkaisu Suomalaisen hevosalan katsaus 2010 2010 Suomalaisen hevosalan katsaus
Lukijalle 2 Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala on lisännyt paitsi harrastavien henkilöiden myös hevosalan yritysten ja työntekijöiden määrää. Ratsastus ja raviurheilu ovat osa jo parin sadan tuhannen harrastajan elämää raviurheilun ollessa peräti toiseksi seuratuin urheilulaji koko maassa. Sanotaan, että yksi hevonen koskettaa noin viittä ihmistä. Meillä hevoset koskettavat siis arviolta 375 000 suomalaista. Suomessa järjestetään lukuisia hevos tapahtumia, jotka vuosi toisensa jäl keen keräävät runsaasti katsojia ja suurimmat tapahtumat, kuten Kuninkuusravit ja Helsinki Interna tional Horse Show, tuovat hevosalaa tutuksi myös mattimeikäläiselle. Kasvavan hevosalan myötä hevostalouden merkitys maaseudulla on lisään tynyt muiden kotieläintuotannon alojen samanaikaisesti vähentyessä. Hevoseen sidoksissa olevien tuottajien määrä kasvaa - mitä enemmän Suomessa on hevosia, sitä enemmän kuluu peltoalaa niiden rehuntuotantoon. Hevosala on järjestäytynyttä toimin taa. Alalla toimii yhdistyksiä paikallistasosta aina valtakunnallisiin toimijoihin; merkittävinä järjestöinä ravi- ja jalostuspuolella toimii Suomen Hippos ry ja ratsastusurheilun puolella Suomen Ratsastajainliitto. Tietotaito lisääntyy ja sitä pyritään jakamaan harrastajien ulottuville. Alalla ilmestyy vuosittain uusia tieteellisiä julkaisuja, kirjallisuutta ja lehtiä sekä lukuisia opinnäytetöitä. Alan laajakirjoinen koulutus kattaa opintoja aina toiselta asteelta yliopistoon tapahtuvaan koulutukseen saakka. Lisäksi alalla on runsaasti mahdollisuuksia pätevöityä erilaisilla ammatti- ja erikoisammatti tutkinnoilla. Hevosten käyttö kuntoutuksessa ja sosiaalipedagogisessa työssä on lisääntynyt ja nuorten harrastuneisuus sekä ratsastus- että ravipuolella on kasvussa. Hevosharrastus on toimintaa, jossa sukupuolella, iällä tai yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä - hevonen toimii yhdistävänä tekijänä. Haasteitakin hevosalalla löytyy. Vaikka monelle hevosten parissa työskentely on elämäntapa, on yrityksen kannattavuus kuitenkin elinehto liiketoiminnan kehittämiselle. Esimerkiksi raviurheilussa palkintotason lasku ja samanaikainen kustannusten nousu ovat aikaansaaneet epävarmuutta. Harrastajamäärien kasvaessa alalle tulee paljon uusia ihmisiä, joilla ei ole hevostaustaa. Koulutusta tarvitaan aivan ruohonjuuritasolta lähtien. He v oset tulevat lähemmäksi kaupunkeja, jolloin ympäristöja maankäyttöasiat nousevat pintaan. Hevostalouden tunnettuus ei voi koskaan olla liian suurta ja sen eteen pitää tehdä jatkuvaa työtä. Hevospelien kautta alalle kertyy rahaa ja pelien kilpailukyvystä muuttuvassa ympäristössä onkin pidettävä kiinni sillä tämä mahdollistaa suomalaisen hevos talouden kasvun edellytykset. Hevosalan yrittäjät ja muut toimijat koostavat nyt voimakkaasti yhteistyöverkostojaan, jotta alan kilpailukyky saataisiin varmistettua jatkossakin. Hevosalan hankkeet ja tutkimus nähdään välttämättöminä hevosalan kehittymisen kannalta. Vuonna 2010 hevosala kasvoi ja tulevaisuuden näkymät alalla ovat pääosin positiiviset, sillä hevonen ja hevosala on löydetty paitsi hienona urheilulajina ja erinomaisena harrastuksena, myös irrottautumiskeinona arjesta ja kaupunkiympäristöstä - hevonen on löytänyt jälleen tiensä suomalaisten sydämiin. Toivomme tämän katsauksen tuovan vastauksia hevosalaan liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin ja laajentavan näkemystä alan kokonaisvaltaisuudesta. Tämä on ensimmäinen yhteenveto, jota pyritään jatkossa kehittämään edelleen saadun palautteen perusteella. Mikäli Sinulla on kommentteja aiheeseen liittyen, ota yhteyttä! Julkaisua ja sen sisältämiä tietoja koskevia kehitys ehdotuksia ote taan vastaan info@hippolis.fi. Me Hippoliksessa uskomme hevosalan vetovoimaisuuteen ja näemme alan kehityksen kulkevan jatkossa yhä enemmän lajirajat ylittäen. Ypäjällä 24.3.2011 Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen työntekijät
Sisällysluettelo 1. Tilastotietoa 2. Hevosalan keskeiset toimijat 3. Tutkimustoiminta 4. Hevosalaan liittyvät hankkeet 5. Uusia määräyksiä ja ajankohtaista hevostaloudesta 6. Hevosalaan liittyviä julkaisuja 4 9 11 13 15 17 3 Lähteet: Aluehallintovirastot, Equus 2009, Evira, Helsingin yliopisto, Kansallinen liikuntatutkimus SLU, Kasvava hevosala -raportti Laurea, Katsaus hevosalan yritystoimintaan -raportti HAMK, Kela, Lantbruks registret, Matkailun edistämiskeskus, Mela, MMM/Maataloustilastot (TIKE), MMM/Maaseutuvirasto, MTK, MTT, MTT/Markku Saastamoinen, Opinnäytetyö HAMK / Miia Myllymäki, Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry, Suomen Hippos, SRL, Suomen Ratsastusterapeutit ry, Theseus.fi - ammattikorkeakoulujen verkkokirjasto.
1.1. Hevosten määrä 1. Tilastotietoja Suomessa oli vuoden 2010 lopussa noin 75 000 hevosta. Hevosista 25 800 (35%) on lämminverisiä ravihevosia, 19 800 (26%) suomenhevosia, reilu 19 000 (26%) ratsuhevosia ja n. 10 000 (13%) poneja. Hevosten määrä kasvaa n. 2 000 hevosta / vuosi. Hevosia on eniten Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Vuoteen 2030 mennessä hevosten lukumäärän arvioidaan kasvavan peräti 140 000 hevoseen. Euroopan Unionin alueella hevosia on määrällisesti eniten Saksassa ja Isossa-Britanniassa (1 milj.) vuoden 2007 tilaston mukaan. Suomi sijoittuu keskivaiheille sijalle 12. Hevosia / 1 000 asukasta kohden on eniten Ruotsissa (30,9) ja Belgiassa (28,5). Suomessa luku on 14,6 hevosta / 1 000 asukasta. Suomi sijoittuu tässä vertailussa kahdeksanneksi. Suomessa on syntynyt tasaisesti viime vuosina reilut 4 000 varsaa. Lämminverisiä ravihevosia ja suomenhevosia on syntyvistä varsoista 75 % ja poneja sekä ratsuja yhteensä 25 %. Suomeen tuodaan ulkomailta noin 2 000 hevosta tai ponia vuosittain. Näistä on ratsuhevosia 71%, poneja 16 % ja ravihevosia 13%. Suomessa lopetetaan vuosittain noin 4 000 hevosta, joista vuonna 2010 lähes 1 300 teurastettiin elintarvikekäyttöä varten ruhopainojen ollessa yhteensä 350 000 kg. Teurastettavien hevosten lukumäärässä oli kasvua peräti 51% vuoteen 2009 verrattuna ja 63%, kun verrataan vuosia 2008-2010. Suomeen tuodaan vuosittain yli miljoona kiloa ulkomaista hevosenlihaa. Suomessa on noin 75 000 hevosta 4 Vuosittain syntyy n. 4 000 varsaa maahan tuodaan n. 2 000 hevosta lopetetaan n. 4 000 hevosta 1.2. Hevostallit ja yritykset Hevostalleja on noin 16 000. Määrä on ylittänyt jo vuonna 2006 lypsykarjatilojen määrän, joita oli vuonna 2010 reilut 11 000. Talleista noin 75 % (n. 11 250 kpl) sijaitsee maa tilan yhteydessä ja 25 % (n. 3 750 kpl) on yrityksiä, joilla ei ole maatilakytköstä. Hevosalalle syntyy vuosittain yli 100 uutta yritystä. Hevosala työllistää tällä hetkellä noin 15 000 ihmistä. Näistä on arviolta 10 000 kokoaikaista ja 5 000 osa-aikaista työntekijää. Yhdelle hevoselle ostetaan paikallisia palveluita noin 1 200-1 400 eurolla vuodessa. Hevosenomistajien määrä on noin 35 000. Hevosala työllistää 15 000 ihmistä
1.3. Harrastus ja kilpailutoiminta Ratsastus Ratsastuksen harrastajia on vuosikeskiarvona 144 000 Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan. Ratsastus on yksi harvoista lajeista, jotka ovat olleet jatkuvassa kasvussa ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien (1994), mistä lähtien ratsastajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Ratsastus on erittäin merkittävä naisten ja tyttöjen liikuntalaji. Suomen Ratsastajainliiton arvion mukaan joka viides 10 18 vuotiaista tytöistä harrastaa ratsastusta ja koko ratsastusikäisestä naisväestöstä harrastajia on kuusi prosenttia. Kesän sesonkihuippuna harrastajia arvioidaan olevan 160 000. Ratsastus on lisännyt jatkuvasti myös potentiaalisten harrastajiensa määrää. Ratsastus on myös suosittua kilpaurheilua, jonka eri lajeissa suomalaiset menestyvät kansainvälisesti aina olympiaja MM-tasolla asti. Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä paralympialaji vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askellajikilpailut sekä vikellys. Ratsastus on kymmenenneksi suosituin paikan päällä seurattavista urheilulajeista. Ratsastajainliitto kuuluu kymmenen suurimman lajiliiton joukkoon. Vuoden 2010 lopussa Ratsastajainliitolla oli 440 jäsenseuraa ja 293 jäsentallia sekä 48 400 henkilöjäsentä. Ratsastuskilpailulisenssi on yli 7 000 hevosella, jonka lisäksi tuhansia hevosia kilpailee harjoitus- ja seurakisoissa. Raviurheilu Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman ravimaan joukkoon. Suomessa ajetaan vuosittain 1-2 EM-osakilpailua, jotka ovat olleet Vermon Finlandia-ajo sekä Kouvolan Kymi GP. Kuninkuusravit ovat vuoden suurin ravitapahtuma Suomessa ja yksi suurimmista Euroopassa. Euroopan ravijärjestö UET järjestää ohjastajille EM- ja MM- kilpailut vuorovuosin sekä oppilasohjastajille vuosittain EM-kilpailun. Amatööriohjastajat kilpailevat PM, EM ja MM-tasoilla. EM ajetaan erikseen sekä naisille että miehille. Montéohjastajille on vuosittainen Pohjoismaiden Mestaruus. Raviurheilu on Suomen toiseksi suurin urheilulaji katsojamäärissä mitattuna. Vuosittain raveissa käy noin 800 000 katsojaa. Aktiivisesti raviurheilua harrastavia arvioidaan olevan noin 50 000. Ravihevosen kimppaomistaminen on kasvattanut suosiotaan. Kilpailulisenssin hankkineita ohjastajia ja valmentajia on Suomessa noin 7 500. Vuosittain raveissa ajaa 2 400 ohjastajaa ja hevosia kilpailuttaa yli 4 000 valmentajaa. Harrastajavalmentajia on 7 000. Kilpailevia ravihevosia Suomessa on n. 9 100. Totopelin sisältäviä ravikilpailutapahtumia on vuodessa noin 650, joissa kertyy lähes 79 000 kilpailusuoritusta. Nuoriso- ja poniravitoiminta kehittyy raviurheilussa. Nuorisoravikerhoja toimii raviradoilla 25 ja näissä on ravinuoria n. 3000. Poniravilähtöjä ajetaan n. 400 vuodessa, kilpailevia poneja on n. 600 ja startteja kertyi vuonna 2010 lähes 3400. Aktiivisia poniohjastajia on noin 450 kpl. Ratsastuksen harrastajia n. 160 000 SRL:n jäsenmäärä 48 400 Kilpailevia ratsuja yli 7 000 Raviharrastajia n. 50 000 Kilpailulisenssejä 7 500 Kilpailevia ravihevosia 9 100 5
6 1.4. Yritystoiminta Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja ja talleja on 300. Yhteensä ratsastustalleja on maassamme noin 1000, joista puolet on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä. Ratsastustallien keskimääräinen koko on 26 hevos- tai ponipaikkaa ja liikevaihto noin 135 000 vuodessa. Asiakasmäärä on keskimäärin 132 ratsastajaa viikossa tallia kohden. Viime vuosina asiakasmäärät ovat pysyneet yleensä samoina tai kasvaneet. Raviurheilussa on ammattivalmentajia n. 170 kpl. Ravivalmennustalleilla on keskimäärin 19 tallipaikkaa, joista lämminverisiä ravihevosia on 76%. Valmennuksessa olevien hevosten keskimääräinen lukumäärä on 12. Arvonlisäveroton liikevaihto on noin puolella yrityksistä 50 001-100 000 euron välillä. Ympäri vuoden päätoimisesti palkattuja työntekijöitä on joka neljännellä yritystallilla, yleensä yhdestä kahteen henkilöä. Yritystalleissa voi olla samanaikaisesti sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työntekijöitä. Hevosmäärän lisääntyessä alan työllistävyys luonnollisesti kasvaa. Arvioidaan, että 8-10 hevosta luo yhden työpaikan. Myös muut hevosalan toimintasektorit; kilpailu- ja pelitoiminta, eläinlääkintä, hyvinvointi, kengityspalvelut, rehuntuotanto, hallinto, koulutus ym. ovat merkittäviä työllistäjiä. 1.5. Eläinlääkintä Hevossairauksien kansallisen erikoiseläinlääkärintutkinnon on suorittanut vuoden 2010 loppuun mennessä kaikkiaan 28 eläinlääkäriä (runsas 1 % kaikista eläinlääkäreistä). 1/2011 on hevossairauksien koulutusohjelmassa 25 eläinlääkäriä. Koulutuspaikkoja on Helsingin yliopistolla Suomessa 2, näistä yksi on Helsingissä Hevossairaalassa ja toinen Ypäjän hevossairaalassa, jälkimmäinen käynnistyi v. 2009. Kiinnostus koulutukseen on suuri ja vuosina 2009 ja 2010 on hakijoita ollut 9 kumpanakin vuonna. Kaksi koulutuspaikkaa eivät enää riitä kysynnän kasvaessa voimakkaasti ja samanaikaisesti on tiedossa, että tulevina vuosina tulee kokeneita hevospraktikkoja jäämään eläkkeelle. Hevosklinikoita Suomessa on n. 23 kpl, joissa kahdessa on ympärivuorokautinen päivystys (Hyvinkään hevossairaala ja Yliopistollinen eläinsairaala Helsingissä). 1.6. Hevosmatkailu Suomessa toimii kaikkiaan lähes 200 hevosmatkailuun liittyvää yritystä. Yritykset ovat melko pieniä. Vuonna 2009 toteutetun kansallisen hevosmatkailututkimuksen mukaan yrityksistä 32% työllistää vakituisesti vain yhden hengen, 60% työllistää 2-4 henkeä ja 8% vastanneista työllistää 5-10 henkeä. Kurssit ja vaellukset ovat tyypillisimmät hevosmatkailupalvelut; yli puolet vastaajayrityksistä tarjoaa myös muita kuin hevosmatkailupalveluja. Hieman yli puolet vastanneista tuottaa itsenäisesti myös muita kuin hevosmatkailupalveluja; majoituspalveluita, ravintolapalveluita, kokouspalveluita sekä muita kuin hevosmatkailuun liittyviä ohjelmapalveluita. Valtaosassa yrityksiä tyypillinen hevos matkailuasiakas on yksityishenkilö, joka vierailullaan kuluttaa enintään sata euroa. Hevosmatkailuasiakkaista vain pieni osuus on ulkomaalaisia matkailijoita. Suomessa on vuodesta 2004 alkaen toiminut Suomen Vaellustallien Liitto, jonka jäsentalleina toimii yhteensä n. 30 tallia, jotka järjestävät vaellusratsastusta tai sen tyyppistä toimintaa. Suomenhevonen on osa matkailupalveluita, sillä peräti 70 %:lla matkailutalleista on käytössään yksi tai useampi suomenhevonen. 1.7. Lomitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mu kaisten lomituspalvelujen piiriin vuonna 2009 kuuluvilla tiloilla on hevosia (maatalousverotettuja) ilmoitettu olevan n. 1 560 tilalla. Se tarkoittaa lähes 10 % lomitetuista tiloista. Näillä tiloilla hevosten lukumäärä yhteensä oli n. 11 500 (kasvua vuodesta 2008 lähes 10 %). Yleensä lomitettavilla tiloilla on myös muita kotieläimiä. Vuonna 2009 vuosilomaoikeus oli 25 päivää ja keskimäärin vuosilomaa käytettiin 24,8.
1.8. Ratsastusterapia Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta ja se nivoutuu asiakkaan kokonaiskuntoutukseen. Vuonna 2009 Kelan tukea vaikeavammaisten lääkinnälliseen ratsastusterapiaan sai 1 229 henkilöä. Kelan korvaamat kustannukset olivat 2009 reilu 1,6 M. Vuodesta 2002 on tuen saajien määrä kasvanut 45 %:lla. Ratsastusterapeuttikoulutusta järjestää Ypäjän Hevosopisto yhdessä Suomen Ratsastus terapeutit ry:n kanssa. Koulutettuja ratsastusterapeutteja on Suomessa noin 130. 1.9. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ennaltaehkäisevä ja korjaava sosiaalisen kuntoutuksen menetelmä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuopion yliopiston v. 2002 käynnistämä koulutus toteutetaan yhdessä Ypäjän Hevospiston ja Turun yliopiston kanssa. Sosiaalipedagogista hevostoiminnan täydennyskoulutusta on järjestetty kahdeksan kurssiryhmää. Valmistuneita sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennys koulutuksen käyneitä on noin 150. Koska sosiaalipedagoginen ajattelu saattaa olla tallilla toiminnan tausta-ajatuksena ilman, että sitä myydään tuotteena, on vaikeaa arvioida, kuinka monella tallilla toimintaa toteutetaan. 1.10. Eläinkuljettajalupa Lainsäädäntö edellyttää eläinkuljettajalupaa kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvissa kuljetuksissa. Eläinkuljettajarekisteristä löytyy 1.1.2011 51 pitkien kuljetusten eläinkuljettajalupaa ja 117 lyhyiden (alle 8 tuntia) kuljetusten eläinkuljettajalupaa, joilla on lupa kuljettaa hevosia. 1.11. Laajamittaisesta toiminnasta ilmoitus aluehallintovirastoon Laajamittaisesta toiminnasta ja/tai yli kuuden hevosen tallista tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastojen rekisteriin. Koko Suomessa ko. rekisteriin ilmoitettuja talleja on 1 923 (tilanne 01/2011). Tämä ei kuitenkaan vastaa todellista määrää vaan todennäköisesti kaikki ilmoituksenalaiset tallit eivät ole ilmoitusta toiminnastaan tehneet. 1.12. Hevosalan rahavirrat Hevostalouden rahavirtojen kokonaismäärä on noin 830 M vuosittain. Tämä summa jakaantuu seuraavasti: Hevosten ja tallien hoito 375 M Hevospelitoiminta 260 M Hevostapahtumissa käynti 195 M Lisäksi toimintaympäristöön sijoitetaan arviolta 23 M, joista n. 7 M hevosiin ja 16 M infrastruktuuriin. Vuosi 2010 oli tallirakentamisen rintamalla hiljaista. ELY-keskuksissa myönnettiin tukea kaikkiaan yhdeksään talli-investointiin, joiden kustannusarvio oli yhteensä 1 000 385 (avustusta myönnettiin 379 509 ja korkotukilainaa 602 763 ). Näin ollen hevostalouden osuus kotieläintalouden rakentamisen rahoituksesta jäi sekä avustuksissa että korkotukilainoissa selvästi alle 1 %:n. 7 Hevosen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä
Hevostalouden merkitys maataloudessa kasvaa 8 1.13. Hevoset ja maatalous Maassamme on 11 250 maatilaa, joilla harjoitetaan hevosiin liittyvää toimintaa. Perinteisintä toimintaa on hevosten kasvatus, joka luetaan myös perusmaatalouden tuotantosuunnaksi. Kasvatukseen liittyy usein sitä tukevaa ravivalmennusta ja kilpailutoimintaa tai ratsastuskouluja ja täysihoitopalveluja. Suurin osa ravitalleista on maatiloilla ja maaseudulla. Vuonna 2010 Suomessa oli 2 168 maatilaa, joiden päätuotantosuuntana oli hevostalous. Tämä tarkoittaa 3,45 % maatiloista. Vertailuna sikatalous, jonka osuus oli 3,27 % / 2 052 tilaa. Päätoimisten hevostilojen sivuelinkeinoina ovat useimmiten palvelut. Tiloja, joilla on vähintään 3 ha tukikelpoista peltoa ja joilla on hevoseläinyksiköitä, on Suomessa yhteensä 5 319 kappaletta ja niissä on yhteensä 31 588 hevosta. Vertailuna Ruotsi, jossa hevosia on maatiloilla lähes 100 000. Ammattimaisten hevostalouden harjoittajien lisäksi hevosharrastajat käyttävät maatilojen tuotteita ja palveluja, joiden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia maaseutuyrittäjyydelle. Hevosrehun tuotanto on yksi mahdollisuus. Yksi hevonen kuluttaa 1 2 hehtaarin pellon tuoton eli nykyisin hevosten rehun tuotantoon tarvitaan yhteensä noin 75 000 150 000 hehtaaria. Kyseinen määrä on 3,5-6,5 % maamme peltojen pinta-alasta. Hevonen ostaa maatalouden tuotantoa n. 1,5 eurolla päivässä. Tämä vastaa yli 200 000 ihmisen ostamaa määrää suomalaista maataloustuotantoa. Hevostalous sopii hyvin EU:n tilatukimalliin. Laitumet ja pellot pysyvät tuotantokunnossa ja ympäristöehdot ovat täytettävissä. Hevostilojen pinta-alat ovat keskimääräistä pienempiä, joten lantahuoltoonsa ne saattavat tarvita yhteistyökumppaneita. Hevosyritysten ja maatilojen välisen verkostojen luominen ja kehittäminen hyödyttää molempia. Verkostoissa voidaan solmia esimerkiksi rehuntuotantosopimuksia, lannanhuoltosopimuksia, hevosreittejä ym. Hevoset tulevat jatkossa olemaan varmasti yksi maaseudun vetovoimatekijöistä. 1.14. Hevosille myönnettävät tuet Kansallisen hevostuen hakijalla on oltava hallinnassaan vähintään 3 ha viljelykseen soveltuvaa peltoa. Hevostuki kohdistuu kasvatustoimintaan. Tukikelpoisia hevosia ovat siten siitostammat (hevonen tai poni), vähintään 1-vuotiaat suomenhevoset ja 1-3-vuotiaat muut hevoset tai ponit. Siitostamma antaa yhden eläinyksikön, suomenhevonen 0,85 ja muu 1-3-vuotias hevonen tai poni 0,6 eläinyksikköä. Hakijalla on oltava tukeen oikeuttavia hevosia vähintään 1,5 eläinyksikköä. Kansallisen hevostuen suuruudet eläinyksikköä kohden olivat vuonna 2010 eri alueilla seuraavat: A- ja B-alueet 135, C-alueet 225. Maatalouden ympäristötuen piiriin kuuluvilla suomenhevosten kasvattajilla on mahdollisuus tehdä alkuperäisrotujen kasvattamisen erityistukisopimus. Alkuperäisrotujen tukeen oikeutetun suomenhevosen on oltava sopimuskauden alkaessa rekisteriin merkitty siitostamma, joka on sopimuksen hakuvuotta edeltävänä vuonna varsonut, astutettu tai keinosiemennetty tai kantakirjattu ori. Ennen sopimuskauden loppua sopimuseläimestä on lähetettävä viranomaiselle selvitys, että sitä on käytetty kyseisen rodun lisäämiseen. (http://www. mavi.fi/fi/index/viljelijatuet.html)
2. Hevosalan keskeiset toimijat Suomen Hippos ry Suomen Hippos ry on suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö, johon kuuluu 128 jäsenyhteisöä. Sen tärkeimmät tehtävät ovat pitää rekisteriä ja kantakirjaa maassamme kasvatettavista hevosroduista sekä johtaa ja valvoa ravikilpailutoimintaa. www.hippos.fi Suomen Ratsastajainliitto ry Suomen Ratsastajainliitto on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliiton keskeisiä toiminta-alueita ovat harrastuksen ja kilpaurheilun edistäminen, hevosen hyvinvointi, turvallisuus, nuorisotyö sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet ratsain. Ratsastajainliitto suosittelee ratsastuksen aloittamista sen jäsenkouluissa ja -talleissa, sillä niissä on ammattitaitoinen henkilökunta ja toimintaan soveltuvat hevoset. Myös turvallisuuteen ja olosuhteisiin on panostettu. www.ratsastus.fi MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien ammatti- ja etujärjestö, joka toimii paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. MTK:ssa toimii osa-aikainen hevosasiamies. www.mtk.fi Hevosjalostusliitot Suomessa on yhteensä 16 alueellista hevosjalostusliittoa, joiden keskusjärjestö on Suomen Hippos. Liittojen tavoitteena on edistää alueensa he vosjalostusta ja -kasvatusta sekä lisätä jäsenistönsä hevosmiestaitoja. Liitot hoitavat he vosten tunnistukset ja rekisteröinnit sekä ylläpitävät astutus- ja varsomistietoja kentällä tapahtuvan neuvontatyön lisäksi. www.hevosjalostusliitot.fi ProAgria keskukset ja ProAgria keskusten liitto 16 alueellista ProAgria keskusta tarjoavat monipuolisia neuvontapalveluja mm. hevosen hyvinvointiin, rakentamiseen ja yri tystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. www.proagria.fi MTT Hevostutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tekee hevosalaa koskevaa tutkimusta ja tuottaa tutkimustietoa ravitsemuksesta, rehuista, liikuntafysiologiasta, hyvinvoinnista ja käyttäytymisestä sekä lisääntymisestä. www.mtt.fi Hevosopisto Oy Hevosopisto on yleishyödyllinen osakeyhtiö, joka tarjoaa paitsi ammatillista koulutusta myös kilpailuja ja muita tapahtumia sekä muita palveluita valmennuksista nuorten hevosten koulutukseen ja alan lyhytkursseihin. Hevosopiston omistavat Suomen valtio, Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat. Oppilaitos toimii valtioneuvoston luvalla ja Opetusministeriön valvonnassa. www.hevosopisto.fi Hevostietokeskus Suomen Hevostietokeskus ry tuottaa neuvonta- ja koulutuspalveluja hevosalalla toimiville orga-nisaatioille, yrittäjille ja harrastajille. Tutkimustoiminta tapahtuu Kiuruveden Hingunniemessä. www.hevostietokeskus.fi Helsingin yliopisto Helsingin Yliopistossa toimiva Eläinlääketieteellinen tiedekunta turvaa eläinten ja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Se on ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa. Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa voi valmistua maatalous- ja metsätieteiden 9
kandidaatiksi (MMK- alempi korkeakoulututkinto) tai maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi (MMM - ylempi korkeakoulututkinto). Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on Helsingin yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteinen kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto. Sen tehtävänä on edistää eläinten hyvinvoinnin tutkitun tiedon levittämistä ja tunnistaa omalta osaltaan kansallisia tutkimustarpeita. www.helsinki.fi/yliopisto 10 Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus ry Hevosalan yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää alan verkostoitumista, osaamista ja yrittäjyyttä pitkäjänteisesti jo olemassa olevaa osaamista sekä uutta tietoa hyödyntäen. www.hippolis.fi Suomen Hevosenomistajain Keskusliitto Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton (SHKL) tarkoituksena on jäsenenä olevien hevosenomistajayhdistysten keskusliittona valvoa hevosenomistajien yleisiä ja yhteisiä etuja. Suomen Hevosenomistajien Keskusliitolla on 11 alueyhdistystä. www.shkl.net Fintoto Oy Suomalaisten Toto-pelien järjestäjä ja markkinoija, joka toiminnallaan turvaa maanlaajuisen hevostalouden taloudelliset kehitysedellytykset. Fintoto Oy:n koko osakekannan omistaa Suomen Hippos ry. www.fintoto.fi Veikkaus Oy Veikkaus järjestää veikkaus- ja vedonlyöntipelejä sekä raha-arpajaisia. www.veikkaus.fi Lisäksi hevosalan kentällä toimii lukuisia yhdistyksiä, mm. Ravivalmentajat ry, Suomen ratsastuksenopettajajainyhdistys ry, Ratsastusterapeutit ry, Suomen Ratsastuspedagogit ry, Suomen Kengitysseppäyhdistys ry, Suomenhevosliitto ry, Suomenratsut ry, Ratsujalostusliitto ry, Suomen Työhevosseura ry sekä lukuisia muita rotuyhdistuksiä. Hevosalan koulutusta tarjoavia oppilaitoksia Hevostalouden perustutkinto Hevostalouden koulutusohjelma Axxell, Brusaby Harjun oppimiskeskus, Virojoki Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto; Kaustisen raviopisto ja Perhon yksikkö Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärvi Ruukin maaseutuopisto Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi Hevosopisto, Ypäjä Yrkesakademin i Österbotten, Vasa Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta annetaan: Harjun oppimiskeskus (Virojoki), Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto (Kaustinen), Jämsän ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto (Kiuruvesi) sekä Hevosopisto (Ypäjä). Kahdessa viime mainitussa myös erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Lisäksi useammassa ammatti- tai maaseutuopistossa voi suorittaa hevostalouden opintoja osana maatilatalouden koulutusohjelmaa. Agrologi (AMK) tutkinnon hevostalous suuntautumisvaihtoehtona voi suorittaa Hämeen ammattikorkeakoulussa (Mustiala) tai Savonia ammattikorkeakoulussa (Iisalmi). Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta (eläinlääkäri) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (agronomi)
3. Tutkimustoiminta Hevostutkimukseen liittyvä osaaminen jakaantuu selkeästi kahteen kategoriaan. Ensimmäisen ryhmän muodostavat biologinen ja eläinlääketietellinen tutkimus, joissa hevostutkimusta on tehty pitkään ja toisen ryhmän talous-, ympäristö- ja yhteiskuntatie teiden tutkimus, joissa on hevostutkimuksiin sovellettavissa olevaa osaamista. 3.1. MTT: n tutkimuksia vuoden 2010 aikana HorseGrass - nurmirehut edistämään hevosten hyvinvointia Laidunruokinnan tutkimusmenetelmien testaaminen, kehittäminen ja soveltaminen käytäntöön. Syvennetään tietoa hevosen hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnasta sekä syönnin säätelystä laidunolosuhteissa. Tutkitaan lihavuuden yhteyttä hedelmällisyyteen. Kesto 01.01.2010-31.12.2012. Vastuututkija Markku Saastamoinen. Tamman kiiman estäminen Tutkimuksessa selvitetään kiimaa estävän kohtukuulan tulehdusvaikutuksia kohdun limakalvolla. Selvityksen alla on myös kohtukuulan toimivuus ja syyt miksi sen käyttö ei aina estä tamman kiimaa. Kesto 01.01.2008-31.12.2010. Vastuututkija Tiina Reilas. Tamman sukuelinten reaktio siemennykseen Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tamman kohdun tulehdusreaktion voimakkuutta sekä mahdollisuuksia sen eliminointiin. Kesto 01.01.2003-31.12.2010. Vastuututkija Tiina Reilas. Oriin siemennesteen laatu ja siittiöiden säilytyskestävyys Tutkimuksessa pyritään löytämään oriin siemennesteen säilytyskestävyyteen ja myös hedelmällisyyteen yhteydessä olevia komponentteja ja tutkimustuloksista odotetaan olevan hyötyä kehitettäessä oriin sperman jäähdytys- ja pakastusmenetelmiä. Kesto 01.01.2003-31.12.2010. Vastuututkija Tiina Reilas. Hevosten ravitsemus ja valmennusfysiologia Pitkäjaksoisen tutkimuksen tavoitteena on, että tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä voidaan merkittävästi parantaa hevosten hyvinvointia ja vähentää hevostalouden kustannuksia. Yhtenä osatavoitteena on lisätä hevosten valmentajien tietoa kuntotestauksen hyödyistä hevosten valmennuksessa. Kesto 01.01.1992-31.12.2010. Vastuututkija Seppo Hyyppä. Hevosten hoitaminen ja kasvattaminen ryhmässä Keinoja parantaa hevosten hyvinvointia ja ihmisten turvallisuutta. Päätavoitteena on parantaa hevosten hyvinvointia sekä ihmisten turvallisuutta hevosten ryhmäkasvatusolosuhteissa. Hanke toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä. Kesto 01.01.2006-30.11.2010. Vastuututkija Seppo Hyyppä. Toimijaverkot ja yrityskeskittymät kestävän maaseutuyrittäjyyden kilpailuetuna Kartoitetaan mm. hevosalan nykytilaa, autetaan yrittäjiä hyödyntämään verkostojen tarjoamia kilpailuetuja. Kesto 01.01.2009-31.12.2011. Markku Saastamoinen. 11
12 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Rehutaulukot ja ruokintasuositukset sisältävät viralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset mm. hevosille. Ajantasainen tieto on saatavilla Rehutaulukot-verkkopalvelussa www.mtt.fi/rehutaulukot. Kesto 01.01.2001-31.12.2020. Vastuututkija Marketta Rinne. 3.2. Helsingin yliopiston tutkimukset Sakkaroosin (sokerin) läpäisevyys diagnostisena testinä hevosten mahahaavaumissa Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida sakkaroosin (sokeri) imeytymistä diagnostisena testinä hevosten mahahaavaumien tunnistamisessa. Tutkimuksessa pyritään kehittämään yksinkertainen ja halpa sokerin tasoa mittaava veritesti, joka rasittaa hevosta vähemmän ja on kuitenkin luotettava ja käytännöllinen. Väitöstutkimus, Michael Hewetson. Juoksumatolla tapahtuvat hevosen kurkunpää- ja sydäntutkimukset Hevosen fyysistä suorituskykyä rajoittavia tekijöitä voidaan tutkia mm. juoksumattotestillä. Yliopistollisessa hevossairaalassa on ollut jo muutaman vuoden ajan käynnissä kliiniset tutkimukset hevosen kurkunpää- ja sydänongelmista rasituksen aikana. Tutkimuksista vastaava eläinlääkäri Timo Paananen. Uutta pitkävaikutteista hyaluronihappoa testataan vuohisnivelen tulehduksesta kärsivillä hevosilla Tutkimuksen tarkoituksena on testata kliinisesti nivelensisäisesti käytettävää uutta pitkävaikutteista hyaluronihappovalmistetta hevosilla, joilla on niveltulehduksen aiheuttama ontuma. Väitöstutkimus, Tytti Niemelä. Hevosten häiriökäyttäytymisen tutkimus Tutkimuksessa selvitetään puunpuremisen/ imppaamisen taustaa ja hevosten perinnöllistä alttiutta häiriökäyttäytymiseen. Tutkimus tehdään Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa sekä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen hevos-ja pieneläinlääketieteen laitoksella. Väitöskirjatutkimus Karin Hemmann. Metabolisen kaviokuumeen patofysiologia Väitöskirjatutkimus, Ninja Karikoski. Suomenhevosen kurkunpään anatomia - tietokonetomografiatutkimus Vastuututkija Timo Paananen. 3.3. Hevostietokeskuksen tutkimukset Hevosten hyväksi-hankkeessa tutkitaan yhteistyössä Eviran kanssa infektiotautien esiintyvyyttä Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueilla. Tutkittavia virustauteja ovat hevosinfluenssa, herpesvirustartunnat ja virusarteriitti. Lisäksi tutkitaan tammojen luomisten syyt sekä alle puolivuotiaiden varsojen epäselvät kuolintapaukset. Tutkimus hevosen laihtumisen diagnostiikasta; Iohexolin käyttö suoliston läpäisevyyden arvioimisessa tulehduksellisissa suolistosairauksissa Hevosen suoliston läpäisevyys muuttuu eri tautitiloissa kuten tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Tutkimuksessa on tarkoituksena kehittää hevosen suoliston läpäisevyyttä muuttavien suolistosairauksien diagnostiikkaa entistä helpompaan, luotettavampaan ja turvallisempaan suuntaan. Väitöstutkimus, Michael Hewetson (& Milja Koskinen).
4. Hevosalaan liittyvät hankkeet 2010 4.1. Valtakunnalliset Hevosexpertit Suomen Hevostietokeskus ry:n toteuttama hanke, jonka avulla pyritään kehittämään valtakunnallisia neuvonnan asiantuntijajärjestelmiä, jotta ne pystyvät palvelemaan hevosalan monipuolista yritystoimintaa. Kohderyhmänä valtakunnalliset neuvontaorganisaatiot ja niiden jäsenjärjestöt, joiden edustajia perehdytetään täsmämoduulien avulla hevosalan erityiskysymyksiin rakennus-, ympäristö- ja maisemansuunnittelu-, kannattavuus-, jalostus- ja eläinten hyvinvointisektoreilla. Hankeaika 1.3.2010-31.12.2011. Hevosyritys huippukuntoon Hankkeen toteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on hevosalan yrittäjien osaamisen lisääminen ja tätä kautta hevosalan kilpailukyvyn ja laadukkaan palvelun vahvistaminen. Valtakunnallisella hankkeella parannetaan alan tiedonkulkua ja verkostoitumista asiantuntijoiden kesken. Hankkeen aikana kootaan oppaita ja toteutetaan teemapäiviä eri puolella Suomea yhteistyössä hevosalan asiantuntijoiden kanssa. Oppaissa ja teemapäivillä näkökulmina ovat erityisesti hevosyrittäjien ja hevosten hyvinvointi sekä hevosyritysten kannattavuus. Hankeaika 1.1.2010-31.3.2013. 4.2. Alueelliset Hippoliksen Hevosklusteri Forssan seutu Hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry:n toteuttama hanke, jonka keskeisinä toimenpiteinä ovat klusterimallin kehittäminen hevosalalle (Forssan seudun hevosalan klusteriohjelman kokoaminen), yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen, hyvien toimintamallien levittäminen, hevoshankkeiden koordinointi, uusien palvelumallien (mm. verkkokoulutus) ja materiaalin tuottaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja yritysten kilpailukyvyn nostaminen. Hankeaika 1.1.2008-30.6.2011. Hevosten hyväksi - Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi Suomen Hevostietokeskus ry:n hanke keskittyy hevosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeessa järjestetään neuvontatilaisuuksi ja tuotetaan neuvontaoppaita hevosten hoitoratkaisuista ja ruokinnasta, talliympäristön hoidosta ja suunnittelusta sekä tammojen tiineyttämisestä ja varsottamisesta. Lisäksi hankkeessa toimitetaan verkkokäyttöinen tallin taloussuunnittelu- ja seurantalaskuri sekä selvitetään alle puolivuotiaiden varsojen epäselvien kuolintapausten ja tammojen luomisten syitä. Saadun tiedon avulla voidaan hevosten terveydenhuoltoa sekä sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyneuvontaa jatkossa kehittää ja kohdentaa asianmukaisille osa-alueille. Hankeaika 2009-2011. Hevosvoimaa-esiselvityshanke - Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n tuottaman esiselvityshankkeessa selvitetään hevostalousyrittäjien ja muiden sidosryhmien tarpeet ja niiden kohtaaminen palveluntarjoajien tarpeiden kanssa. Palvelujen toteuttamisen suunnittelua jatketaan kiinnostuneiden kanssa yhteisissä tapaamisissa. Hankeaika 13.4. - 31.12.2010. Hevosalan koulutushanke (HEKO) - Etelä-Pohjanmaa Sedu aikuiskoulutuksen sekä ProAgria Etelä- Pohjanmaan tuottama hanke, jonka tavoitteena on hevosalan toimijoiden tietotaidon lisääminen, uusien säännösten ja määräysten tietoon saattaminen, laadun ja hevosalan arvostuksen parantaminen, turvallisuuden huomioon ottaminen, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen, verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen sekä hevosalan kannattavuuden parantaminen erilaisten koulutustapahtumien avulla. Hankeaika 1.3.2010-31.12.2011. Hevosenlannan hyötykäyttö Turun seutukunta Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön mahdollisuuksia lannoitteena, energian tuotannossa sekä biokaasuna että polttomateriaalina. Tavoitteena on tuottaa kestävä hyödyntämismalli Turun alueen hevoskeskittymälle Metsämäkeen. Hanke on Turun AMK:n hallinnoima. Hankeaika 1.1. - 30.11.2010. Hevosalan yritysten liiketoiminnan koulutus (Heli) - Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Hankkeen toteuttaa Tampereen yliopiston täydennyskoulustuskeskus. Tavoitteena on kouluttamalla tehostaa hevosalan yrittäjien liiketoimintaa ja tätä kautta yrityksen kannattavuutta. Koulutus on käytännönläheistä ja pureutuu monipuolisesti liiketoiminnan eri osa-alueisiin ottaen huomioon alan erityispiirteet. Yhteiset koulutuspäivät Ypäjällä luovat pohjaa myös yhteistyöverkostojen syventämiselle ja laajentamiselle tulevaisuudessa. Hankeaika 1.6.2009-30.5.2011. HevosAgro - Pohjois-Pohjanmaa Hanke vastaa vuoden 2009 alussa esiselvityksen pohjalta valmistuneessa Hevosten Pohjois-Poh- 13
14 janmaa - Hevostalouden kehittämisohjelmassa esille nousseen tiedontarpeen ja yhteistyön edistämiseen sekä alan myönteisen julkisuuskuvan rakentamiseen. Hanke pureutuu erityisesti hevostalouden ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointiin sekä alan toimintavalmiuksien ja julkisuuskuvan parantamiseen. Hankeaika 2010-31.12.2012. Hevosten kuntoutuskeskus-hanke, Keski-Pohjanmaa Hankkeen tavoitteena selvittää hevosten kuntoutuskeskuksen vaatimat laitteet ja tilat, pohjapiirustusmahdollisuudet, puitteiden kustannukset, liiketoimintasuunnitelma, sijaintimahdollisuudet ja yritysmuoto. Selvitysten perusteella kuntoutushanke siirretään toteutusvaiheeseen tai jäädytetään. Hankkeen hallinnoijana K-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikkö. Hankeaika 1.9.2009-31.3.2010. Satakunta hummaa Satakunta hummaa -hankkeen tarkoituksena on sekä kerätä että välittää tietoa sekä kehittää hevosalan yhteismarkkinointia. Tehdään selvitys hevosalan palvelutarjonnasta ja kehitysnäkymistä Satakunnassa. Hankkeella edistetään myös hevosalan verkostoitumista ja yhteismarkkinointia. Hankkeen toteuttamisesta vastaa ProAgria Satakunta yhteistyössä hevosalan sidosryhmien kanssa. Hankeaika 2010-2011. Hevososaamista nuorille - Nivala-Haapajärvi ja Siikalatva Hankkeen puitteissa tuotetaan hevosen käsittelyyn ja hoitoon liittyvää koulutusta sekä informaatiota nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tarkoituksena on opettaa hevosen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä asioita sekä eläinsuojeluasioita. Hanke toimii myös nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäjänä. Hanketta hallinnoi Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Haapaveden ammattiopisto. Hankeaika 1.6.2008-30.4.2011. Kestävä hevosympäristö Pohjois-Savo Hankkeen tavoitteena on vähentää paikallisesti Kiuruveden sekä sen alapuolisen vesistön ravinnekuormitusta sekä Käpylän tallialueella pohjavesikuormitusta. Kehittää taloudellisia, turvallisia ja ympäristönsuojelullisesti kestäviä tarharatkaisuja, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin. Tuottaa uutta tietoa ja käytännönläheistä opastusmateriaalia hevosten tarhausratkaisuista, tarhojen hoidosta ja hevostilan ympäristön suojelusta. Välittää tietoa hyvistä tarhauskäytännöistä talliyrittäjille, hevosharrastajille, alan oppilaitoksiin, neuvojille ja viranomaisille. Toimijoina Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Suonenjoen hevosystäväinseura ry. Hankeaika 1.2.2009-31.12.2011. Hevosmatkailun kehittäminen / Outdoors Finland Pohjois-Savo hanke Kohderyhmänä ja hyödynsaajana hankkeessa ovat Pohjois-Savossa jo olemassa olevat sekä mahdolliset uudet matkailun ja hevosalan yritykset ja yritysverkostot. Toimenpiteillä edistetään hevosmatkailuelinkeinon kannattavuutta, lisätään liikevaihdon kasvumahdollisuuksia erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta sekä vahvistetaan yrittäjien osaamista. Hankeaika 2009-2011. Työllistävä hevonen - Keski-Suomi Keski-Suomen Hevosjalostusliiton toteuttama hanke madaltaa hevostalousyrittäjien kynnystä palkkaamaan ja saamaan ulkopuolista työvoimaa. Talliyrittäjien lisäksi kohderyhmänä ovat huonossa markkina-asemassa olevat ihmiset. Hanke lisää talliyrittäjien yhteistyötä ja tietoisuutta vaihtoehtoisen työllistämisen muodoista. Hankeaika 1.3.2009-31.12.2010. Hevosvoimaa Kyrönmaalle - esiselvityshanke Hankkeella kartoitetaan alueen hevostalouden tilaa, hevostaloudesta osittain tai kokonaan elantonsa saavien yrittäjien lukumäärää, harrastajamääriä, kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Näin mahdollistetaan erilaisten kehittämistoimien ja neuvontapalveluiden järjestäminen jatkossa. Hankkeen toteuttaa laihian kunta. Hankeaika 1.11.2010-31.5.2011. Pegasos-hanke 2-vuotinen yritysryhmän kehittämishanke. Hankkeen toteuttaa lastensuojelun kehittämisyhdistys Etappi-ryhmä ry. Hankkeessa ovat mukana Perhekodit Toiska ja Koskela, Koskenkorvan hevoostalli sekä Hepomäen talli. Hankkeessa kehitetään lastensuojelupalveluja sos.pedagogisen hevostoiminnan menetelmällä. Myös fyysisiä toimintaympäristöjä kehitetään sekä lisätään toimijoiden ammattitaitoa. 4.3. Hevosalaa sivuavat hankkeet KantriKoulutus, Kainuu Kainuun ammattiopiston hallinnoima koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan kehittämällä. Hankeaika 1.9.2009-31.8.2012. Maaseutuyrittäjien koulutus, Uusimaa Uudellamaalla on useita eri hankkeiden toteuttamia koulutuksia, jotka koskettavat myös hevosyrittäjiä: Masva-hanke - Maaseutuyritysneuvonta, jonka tavoitteena on ohjata yrittäjät yritys toimintansa kehittämistyössään oikealle uralle.maaseutu yrityshautomo Uusimaa Nyland on erikoistunut auttamaan ja tukemaan maaseutualueilla toimivia pienyrityksiä. Lisäksi Maaseutuyritysten koulutushanke Uudellamaalla hanke järjestää täsmäkoulutusjaksoja maaseutuyrittäjille. 4.4. Kansainväliset hankkeet Hippotherapy- shared learning opportunities Leonardo da Vinci-ohjelman Kumppanuushankerahoituksella tuettu ratsastusterapian kehittämishanke, jonka tavoitteena on elinikäisten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen ratsastusterapian opiskelussa ja opettamisessa Puolassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa.
5. Uusia määräyksiä sekä ajankohtaista hevostaloudesta 5.1. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta Valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta 588/2010 säädetään hevosten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista siinä asetetaan yksityiskohtaiset pitopaikkaa (mm. karsinan kokoa ja tallin korkeutta), käytettäviä laitteita ja välineitä, eläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä koskevat vaatimukset. Eläinsuojan, joka on otettu käyttöön 31.12.2000 jälkeen, on täytettävä asetetut tilavaatimukset käyttöön otettaessa. Kaikkien eläinsuojien on täytettävä vaatimukset viimeistään 1.1.2014 (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100588). 5.2. Kahdeksan hevosta riittää vuosilomaan- muutos MYELvakuutetuille astui voimaan 1.1.2011 Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki muuttui 2011 siten, että jo kahdeksan hevosta riittää vuosilomaan aiemman 12 sijasta. Lomitukseen vaaditaan neljä eläinyksikköä. Aiemmin yksi eläinyksikkö koostui kolmesta hevosesta, muutoksen myötä kaksi hevosta vastaa yhtä eläinyksikköä. Vuosiloman saaminen edellyttää pakollista MYEL- vakuu tusta ja hevosalan päätoimista yrittäjyyttä. Lisäksi hevosten on oltava mukana MYELvakuutuksessa. MYEL-vakuutuksen ehtona on, että hevostaloutta verotetaan maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan. Oikeus lomituspalveluihin ei siis koske kaikkia talliyrittäjiä. Vuosiloman lisäksi lomitusjärjestelmään liittyy sijaisavun ja maksullisen lomituksen mahdollisuus. Niiden saannin edellytykset poikkeavat vuosiloman ehdoista. Vuosiloma on maksuton, sijaisavusta ja maksullisesta lomituksesta nimensä mukaan peritään maksu. Lisätietoja www.mela.fi 5.3. Rehuketjun rekisteröidyttävä rehualan toimijoiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. rehuhygienia-asetuksen (EY/183/2005) mukaan koko rehuketjun, alkutuotanto mukaan lukien, on rekisteröidyttävä rehualan toimijoiksi. Rekisteröinnin suorittaa toimivaltaisena viranomaisena Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka julkaisee luettelon rekisteröidyistä rehualan alkutuotannon toimijoista nettisivuillaan. Rekisteröityminen on toiminnan edellytys rehua tuottaville, sekoittaville ja/tai käyttäville viljelijöille ja kotieläintuottajille. Rehujen käyttäjien on varmistuttava siitä, että rehut on hankittu rekisteröidyiltä toimijoilta. Alkutuotannon rekisteröitävät toiminnat ovat: 1. rehun tuotanto (esimerkiksi rehuviljan viljely tai säilörehun teko joko tilan omaan käyttöön tai myyntiin) 2. rehun sekoittaminen ilman lisäaineita/esiseoksia tilan omaan tarpeeseen 3. rehun käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokintaan kotoisilla ja/tai ostorehuilla. 15
16 5.4. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset uudistuivat MTT:n julkaisemia eri eläinlajien rehutaulukot ja ruokintasuositukset (www.mtt.fi/rehutaulukot) on päivitetty ja otettu virallisesti käyttöön syyskuussa. Merkittävin ja näkyvin muutos on siirtyminen rehuyksiköistä megajoulen (MJ) käyttöön energiantarpeen ja energia-arvojen määrittämisessä. Rehuarvoilla kuvataan rehujen suhteelliset tuotantovaikutukset. Rehutaulukoissa on esitetty kattavasti Suomessa käytettyjen rehujen koostumustiedot ja rehuarvot. Ruokintasuositukset puolestaan kertovat, kuinka paljon energiaa, valkuaista, kivennäisaineita ja vitamiineja eläimet tuotannon ja kasvun eri vaiheissa keskimäärin tarvitsevat. 5.5 Rehujen ja palveluiden arvonlisävero nousi 1.7.2010 Yleinen arvonlisävero nousi Suomessa 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7.2010. Vastaavasti rehujen arvonlisävero nousi yhden prosenttiyksikön verran eli 13 prosenttiin. 5.6. EU- tunnistusasetus EU:n komission antaman asetuksen mukaan kaikki hevoseläimet mikrosirutetaan tunnistamisen yhteydessä ja jokaisella eläimellä on niin ikään mikrosirua vastaava passi. Varsoille passien tulee olla hankittuina syntymävuoden loppuun mennessä. Syntymämaassa annettu passi on elinikäinen. Asetuksen taustalla ovat eläinten terveyden edistäminen, kuluttajainsuoja sekä lääkeaineiden käyttö. (Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 588/2010 ) 5.7. Hevostalousalalle oma perustutkinto Hevostalousala sai ensimmäistä kertaa oman ammatillisen tutkinnon perusteet 1.8.2009 voimaan tullessa Opetushallituksen määräyksessä (24/0112009). Hevostalouden ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden uudistus tuo hevosalan oppilaitosten opetukseen yhtenäisiä ohjeita koskien mm. koulu- ja esteratsastustaitoa. Ohje on kaikkia oppilaitoksia määräävä ja lisää tutkintoon yhtenäisyyttä ja laatua.
6. Hevosalaan liittyviä julkaisuja 6.1. Helsingin yliopisto Lisensiaatintutkielmat 2009-2010 Horn, I. Insulin resistance and laminitis in horses. 2009. Kanerva, K. Plasman kortisolin vuorokausivaihtelu puunpurijoilla ja verrokkihe-vosilla. 2009. Kantola, L. Vastasyntyneen varsan sepsis osa II - Infektion diagnosoiminen, aiheuttajamikrobit ja mikrobilääkeresistenssi. 2010 Kerstinä, H. Lannehalvaussyndrooma. 2009. Klemetti, E. Hevosten leikkaushaavainfektioiden esiintyvyys, infektioiden aiheuttajamikrobit ja niiden herkkyys mikrobilääkkeille sekä mikrobilääkkeiden käyttö Yliopistollisen eläinsairaalan hevospotilailla vuosina 2006 2007. 2009. Pitkänen, S. Hevosten terveydenhuolto. 2009. Pyykönen, M. Hevosen influenssa: esiintyminen, viruskannat, rokotukset ja vastustus. 2010. Rekilä, R. Hevosinfluenssa ja 2007 epidemiat. 2009. Sirviö, E. Pitkäaikaisseuranta hevosille, joilla on todettu paksusuolessa laaja hiekkakeräymä ja jotka on hoidettu medisiinisesti. 2009. Tirkkonen, M. Kohdunkaulan sulkemisen vaikutus siemennyksen jälkeisen tulehdusreaktion voimakkuuteen tammalla. 2009. Turtiainen, H. Kesäihottuma suomenhevosilla. 2010. Vainio, K. Hevosen suolistoloiset ja niiden loislääkeresistenssi Suomessa. 2010. Vanhala, E. Hevosdoping. Kirjallisuuskatsaus ja vaikutusten arviointi. 2010. 6.2. Helsingin yliopisto Pro Gradut 2009 2010 Liesivaara, P. Hevosalan yritystukien vaikutukset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. 2010. Heikkinen, M. Kuiva-ainepitoisuuden ja säilöntäainekäsittelyn vaikutus rehun fruktaanipitoisuuteen. 2010. Tiilikainen, S. Innovaatiotoiminta ja taloudellinen menestyminen hevosalan ja bioenergia-alan pienyrityksissä. 2009. 17 6.3. Helsingin yliopisto Väitöskirjat 2010 Thomson, K. Species-specific and Indication-based Use of Antimicrobials in Dogs, Cats, Cattle and Horses in Finland: Data collected using three different methods. 2010. 6.4. Helsingin yliopisto julkaisuja Ekroos, A. Ilmastonmuutos ja hevosenlanta - uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevan lainsäädännön lähempää tarkastelua. 2009. 6.5. Hippoksen julkaisuja Lääkintäohje 1.1.2011 alkaen Ravikilpailusäännöt 1.1.2011 alkaen Suomen Hippoksen koulutuskalenteri 2011 Julkaisut löytyvät http://www.hippos.fi/hippos/julkaisut/index.php 6.6. Suomen Ratsastajainliiton julkaisuja Ratsastavan lapsen vanhempainopas En liten föräldraguide -till dig med ridande barn Kilpailusäännöt, ohjelmat ym löytyvät http://www.ratsastus.fi/materiaalisalkku
6.7. AMK opinnäytetöitä 2009 2010 18 Ahonen, E. & A-P. Paananen. Sorsasalon raviradan historiikki. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Alasaari, J. & H. Ala-Nissilä. Green Care ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta: Hevostoiminta psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukena. 2010, Vaasan ammattikorkeakoulu, Sosiaaliala Haapiainen, S. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta toimintakyvyn tukena. 2010, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Heikkilä, S. Kanta-Hämeen asiakastallien turvallisuus. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Heikkinen, T. & L. Sinkkonen. Varsan ajo-opetus : Video-oppimateriaalin tuottaminen. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma Hirvonen, M. Equine Assisted Activities in Finland: The current situation from the point of view of the people working in the field. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Social Services Huovila, T. Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Huttunen, T. Verkko-oppimisympäristö liiketoimintasuunnitelman ohjaamiseen: Case: Ylä-Savon ammattiopiston hevosalan ammattitutkinnot. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Hyytinen, N. Hevosvoimat käyttöön: Helmi-hevostelua seurakunnan erityisnuorille. 2010, Diakoniaammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma Ikola, M. Asiakaspalautekysely täysihoitotallille. 2009, Laurea-ammattikorkea-koulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Jauhiainen, A. Glutationin vuodenaikaisvaihtelu hevosilla. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Bioanalytiikan koulutusohjelma Jokinen, L. Valokuvaamisen käyttäminen opetuksessa: Case: Hevosen rakennearvostelu. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Järvinen, M. Maneesirakennuksen vaikutus kannattavuuteen Arranmaan Ratsastustallilla. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma Kaasalainen, E. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan mahdollisuudet nuorisotyössä. 2010, Laureaammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma Kaasinen, S. Hevostila kulttuurimaisemassa: esimerkkinä Korpikylän kartano Hollolasta. 2009, Lahden ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma Kajala, S. Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton historiaa. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Kari, E. Tamma- ja varsanäyttelyiden kehittäminen. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Koivunen, O. Hevostalouden yritysselvitys Lounais-Hämeen alueella. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, Koivusalo, S. Ratsastuskoulun asiakkuushallinnan kehittäminen: Kehittämisopas. 2009, Metropolia Ammattikorkeakoulu, liiketalous Kolmonen, R. & S. Vinblad. Mäntyvaaran ratsastusreittisuunnitelma. 2010, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Korpela, H. J. Alkionsiirrot tammoilla: Tulokset Suomessa. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kujala, T. Hevostilojen ympäristöasioiden ohjeistus kunnissa - tilannekatsaus ProAgria Uusimaan alueella. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, kestävän kehityksen koulutusohjelma Kuoppa, E. & R. Manner. Yhdessä hevosen kanssa: hevosen vaikutus terapeuttiseen yhteistoimintaan. 2009, Metropolia Ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma Kuosmanen, A. Ratsastuskoulun kannattavuuden arviointi. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma Kääriäinen, E. Asiakastyytyväisyys, liikeidea ja pelikäyttäytyminen: case Peliravintola Sportti. 2009, Lahden ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Laakso, I. Hevoset osana kuntoutuspalveluja: Nykytila ja tulevaisuus Uudellamaalla. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma Laine, K. Hevosen teurastus ja sen lihan elintarvikekäytön mahdollistavat tekijät. 2010, Laurea-ammattikorkeakoulu, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma