Kohde sijaitsee Nurmeksen kaupungin Lipinlahden kylässä Kiieslehto nimisellä tilalla, jonka rekisterinumero on

PÄÄTÖS POKELY/515/07.00 /2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ILMOITTAJAT Vapo Timber Oy Nurmeksen saha Liikekulma Kauppatori 1, II krs. 75500 NURMES Ylä-Karjalan Kuljetus Oy Lieksantie 33 75500 NURMES KIINTEISTÖ JA SEN SIJAINTI Kohde sijaitsee Nurmeksen kaupungin Lipinlahden kylässä Kiieslehto nimisellä tilalla, jonka rekisterinumero on 541-409-59-2. KIINTEISTÖN OMISTAJA Ella Romppanen Keskikatu 9 75500 NURMES TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on pääsääntöisesti oltava ympäristölupa. Säännöksen mukaan luvan sijasta riittää ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, jos puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja jos toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. TOIMINTA KIINTEISTÖLLÄ Ilmoituksessa kerrotaan, että Ylä-Karjalan Kuljetus Oy rakensi 2000-luvun alussa yksityistieyhteyden osoitteessa Lieksantie 33 sijaitsevalta kiinteistöltään pohjoiseen siellä sijaitsevalle maa-ainesten ottoalueelle. Tie sijoittuu Ella Romppaisen POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu

2/11 omistamalle kiinteistölle 541-409-59:2, joka sijaitsee Nurmeksessa, noin 3,5 km kaupungin keskusta-alueelta itään. Tierakenteeseen on sijoitettu Vapo Timber Oy:n Nurmeksen saha-alueelta tuotua kuorta, joka sisältää lievästi kohonneita pitoisuuksina jäämiä KY-5-sinistymisenestoaineessa epäpuhtautena esiintyneitä PCDD/F-yhdisteitä. Kuoren kokonaismäärä on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tarkastusmuistion 14.6.2007 mukaisesti n. 1000-1500 m 3 itd. Kohde on merkitty Ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään (ns. MATTIrekisteri) nimellä Ylä-Karjalan Kuljetus Oy:n pengertie. Kohteen tila rekisterissä on selvitystarve. MAAPERÄTIEDOT Ilmoituksessa kerrotaan, että tutkimuskohteena oleva yksityistie kulkee tasolle n. +143 kohoavan Kiiesvaaran itäpuolella. Alueen perusmaa on moreenia ja maapeitteen paksuus kalliopinnan päällä on ohut. Kiiesvaaran alueella on monin paikoin avokalliota. Maan pinta tutkimuskohteena olleella tieosuudelle viettää itään ja koilliseen. Noin 150 metrin päässä tiestä itään on suoaluetta (Martikaisensuo). POHJAVESITIEDOT Ilmoituksen mukaan kohde ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Lähimmälle pohjavesialueelle on etäisyyttä yli 3 km. Tiepenkereen alueella ja ympäristössä tehdyissä ympäristöteknisissä tutkimuksissa ei havaittu varsinaista pohjavesikerrosta, vaan ainoastaan kalliopintaa pitkin liikkuvia, määrältään vähäisiä vajovesiä. Tiepenkereen alueen vajovedet purkautuvat tien itäpuolisiin avo-ojiin. PINTAVESITIEDOT Ilmoituksen mukaan yksityistien läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesistöjä. Alueen sadevedet kulkeutuvat osin vajovetenä, osin pintavaluntana tien itäpuolisiin metsäojiin. Ojavedet purkautuvat Heinäpuron ja Revonojan kautta edelleen kohteesta noin 2 km:n päässä lounaassa sijaitsevaan Pielisen Kannaslahteen. Heinäpuro saa pääosan vedestään tutkimuskohteesta noin 0,5 km:n päässä koillisessa sijaitsevasta Heinälammesta. TUTKIMUKSET Ilmoituksessa kerrotaan, että Pohjois-Karjalan ympäristökeskus otti 17.8.2004 tekemänsä valvontatarkastuksen yhteydessä tierakenteessa olevasta kuorikeaineksesta kokoomanäytteen, jossa todettiin PCDD/F-yhdisteitä 80 ng/kg (I- TEQ). Ylä-Karjalan Kuljetus Oy:n pyynnöstä Pohjois-Karjalan ympäristökeskus otti 14.6.2007 tiepenkereen reunaluiskasta pinnalla näkyvillä olleesta kuoriaineksesta kaksi kokoomanäytettä. Kokoomanäytteissä tutkittiin laboratorioanalyysein PCDD/Fyhdisteiden pitoisuudet, jotka olivat 40 ja 70 ng/kg (WHO-TEQ). Groundia Oy toteutti alueella tarkentavat ympäristötekniset tutkimukset huhtikuussa 2010. Tutkimuksissa tiepenkereeseen tehtiin 21.4.2010 kaivinkoneella yhteensä 15

3/11 koekuoppaa, jotka sijoitettiin molemmin puolin tiepenkerettä noin 270 metrin matkalle. Kustakin koekuopasta tehtiin maalajia, maaperän kerrosrakennetta sekä mahdollista haitta-aineiden ja/tai jätejakeiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Jokainen koekuoppa valokuvattiin ja niistä otettiin eri täyttö/maalajikerroksia edustavat näytteet. Maaperänäytteiden lisäksi tutkimussuunnitelman mukaisesti yritettiin ottaa pohjavesinäytettä tiepenkereen itäpuolelle tehdystä koekuopasta, mutta kuopassa tuli vastaan kalliopinta, eikä kuoppaan suotautunut pohjavettä siinä määrin, että siitä olisi saanut näytettä. Näin ollen vesinäyte (VN1) otettiin tiepenkereen itäpuolisesta ojasta, johon tiealueen pintavedet virtaavat ja johin myös tiepenkereen alueella syntyvät vajovedet purkautuvat. Kuoriainesta havaittiin 9 koekuopassa. Koko tierakenteen leveydeltä (tien molemmin puolin) kuoritäyttöä todettiin tien eteläpäässä noin 70-80 metrin matkalla. Sen lisäksi pohjoisempana kuorta havaittiin kolmessa yksittäisessä koekuopassa (KK8, KK10 ja KK13) jommassakummassa tien reunaluiskassa. Pelkästään kuoresta koostuvan täytön paksuus vaihteli muutamasta kymmenestä sentistä noin metriin, lisäksi ko. tieosuudella oli kuoresta ja moreenin koostuvia sekalaisia täyttöjä. Kuoritäytön seassa havaittiin paikoin muutama tiilen ja puun kappale. Molemmissa kuoritäyttöä edustavassa kokoomanäytteessä (KOK1 ja KOK2) todettiin PCDD/F-yhdisteiden ekvivalenttipitoisuudeksi 90 ng/kg (WHO-TEQ). Suurin osa todetuista yhdisteistä olivat hepta- ja oktakloorattuja furaaneja, jotka ovat tyypillisiä Ky5-valmisteesta peräisin olevalle kontaminaatiolle. Kuoritäytön alapuolista perusmaata edustavassa kokoomanäytteessä (KOK3) PCDD/F-yhdisteiden ekvivalenttipitoisuus (WHO-TEQ) oli alle laboratorioanalyysin määritysrajan (10 ng/kg). Analysoidussa ojavesinäytteessä ei todettu minkäänlaisia viitteitä PCDD/Fyhdisteiden esiintymisestä. MAAPERÄN PILAANTUNEISUUS Viitearvotarkastelu Ilmoituksen liitteenä olevassa riskiarvioinnissa kerrotaan, että ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 [3] mukaisesti maaperän pilaantuneisuuden perusarviointi voidaan suorittaa vertaamalla todettuja pitoisuuksia VNa:n 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin, mikäli: kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä hyödynnetä talousvetenä kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien tuotantoa tai muuta elintarvikkeiden tuotantoa kohteessa ei sijaitse päiväkotia tai leikkipuistoa kohteella tai sen lähiympäristöllä ei ole erityistä suojeluarvoa kohteessa ei ole asuinrakennuksia ja maaperässä ei esiinny merkittäviä määriä herkästi haihtuvia yhdisteitä kohteessa ei esiinny haitta-aineita, joille ei ole esitetty kynnys- ja ohjearvoja haitta-aineiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle ei ole merkittävää

4/11 Tarkasteltavan kohteen osalta kaikki ym. ehdot täyttyvät. Näin ollen maaperän pilaantuneisuuden perusarviointi voidaan toteuttaa asetuksen mukaisten viitearvojen perusteella, eikä kohdekohtaisten, asetuksessa esitetystä poikkeavien, viitearvojen määrittäminen ole tarpeen. Vaikkakin kohde on tiealuetta, tarkastellaan kohdetta ns. rajoituksettoman maankäytön kannalta, jolloin maaperän pilaantuneisuuden perusarvioinnin viitearvoina käytetään haitta-ainepitoisuuksien alempia ohjearvoja. Huolimatta siitä, että alueella tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia (eikä alueen maaperää sillä perusteella luokitella pilaantuneeksi), poikkeaa kuoriaineksen haitta-ainepitoisuustaso alueen luontaisesta tasosta. Tämän vuoksi esitetään pelkän viitearvovertailun lisäksi tarkennettu riskiarviointi kvalitatiivisena kulkeutumis- ja terveysriskin arviointina. Pitoisuuksien vertailu ja maaperän pilaantuneisuus Vertailu viitearvoihin Ilmoituksessa kerrotaan, että vuoden 2004 tutkimuksessa (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus) analysoidun kokoomanäytteen PCDD/F-yhdisteiden ekvivalenttipitoisuus on laskettu I-TEQ-arvoina PIMA-asetuksessa esitetyn WHOekvivalentin sijasta. Kummassakin ekvivalenttiarvossa eri dioksiini- ja furaaniyhdisteiden myrkyllisyys on suhteutettu myrkyllisimmän tunnetun dioksiinin(2,3,7,8-tcdd:n) myrkyllisyyteen määrittämällä kullekin yhdisteelle ns. toksisuusekvivalenttikertoimet. Erona em. ekvivalenttiarvojen määrittämisessä on, että I-TEQ-arvossa oktakloorattujen dioksiinien ja furaanien toksisuusekvivalenttikertoimeksi on annettu 0.001, kun taas WHO-TEQ-arvossa em. toksisuusekvivalenttikerroin on 0.0001. Toisaalta VNa 214/2007 mukaiseen WHO- TEQ-arvoon sisältyvät myös dioksiininkaltaiset PCB-yhdisteet, joita ei kuitenkaan Ky5-peräisessä pilaantumisessa käytännössä esiinny. Ekvivalenttiarvojen ero ei ole vakio, vaan se riippuu ko. näytteen sisältämien oktakloorattujen yhdisteiden pitoisuuksista. Vuonna 2007 analysoiduista kokoomanäytteistä määritettiin sekä I-TEQ-, että WHO-TEQ-ekvivalentit, jonka perusteella voidaan todeta, että ekvivalenttipitoisuuksien ero tässä kohteessa on merkityksetön maaperän pilaantuneisuuden arvioinnin kannalta. Jokaisessa tierakenteeseen käytettyä kuoriainesta edustavassa näytteessä (yhteensä 5 kpl) todettu PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus ylittää VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason (10 ng/kg WHO-TEQ). Kuitenkin pitoisuudet alittavat jokaisen näytteen osalta alemman ohjearvon (100 ng/kg). Vaikka analysoidut näytteet ovat useasta eri osanäytteestä koostuvia kokoomanäytteitä, ei ole syytä olettaa yksittäisten osanäytteiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuustasojen olennaisesti poikkeavan kokoomanäytteissä todetuista pitoisuuksista. Tämä siksi, että päästö, josta haitta-ainepitoisuudet johtuvat, ei ole tapahtunut tarkasteltavassa kohteessa, vaan kuoriaines on kontaminoitunut saha-alueella ennen sen sijoittamista tierakenteeseen. Aineksen voidaan olettaa sekoittuneen hyvin siirtojen ja maarakentamisen yhteydessä, jolloin myös haitta-aineet aineksessa ovat tasaisesti jakautuneet. Lisäksi hajonnan kokoomanäytteissä todettujen ekvivalenttipitoisuuksien välillä voidaan todeta olevan vähäinen (kaikki tulokset välillä 40-90 ng/kg). Kuoritäytön alapuolisessa perusmaassa PCDD/F-yhdisteiden pitoisuus alittaa VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvotason (10 ng/kg). Suoran viitearvovertailun perusteella tierakenteeseen käytettyä kuoritäyttöainesta ei luokitella pilaantuneeksi, sillä haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNa 214/2007

5/11 mukaisen alemman ohjearvotason. Asetuksen sovellusoppaan mukaan haittaainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävät ja alemman ohjearvon alittavat maaainekset ovat pilaantumattomia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tätä luokittelua voidaan soveltaa myös kyseessä olevaan kuoritäyttöön. Kuoriaineksen määrä tierakenteessa on noin 1000 m 3 rtr (noin 800 tonnia). KOHDEKOHTAINEN RISKITARKASTELU Haitta-aineet ja niiden ominaisuudet Kriittiset haitta-aineet Ilmoituksessa todetaan, että tierakenteessa olevassa kuoriaineksessa todetut haittaaineet ovat peräisin sahatavaran käsittelyyn käytetystä Ky5-valmisteesta, jonka tehoaineina olivat kloorifenolit (pääkomponentit 2,4,6-trikloorifenoli; 2,3,4,6- tetrakloorifenoli sekä pentakloorifenoli). Valmiste sisälsi lisäksi epäpuhtautena mm. polykloorattuja dibentsodioksiineja ja furaaneja (PCDD/F-yhdisteitä). Ky5-valmisteen valmistus lopetettiin 1984 ja sen käyttö Suomessa kiellettiin kokonaan vuonna 1989. Valmistetta on käytetty myös Nurmeksen sahalla, mutta sen tarkkaa kulkeutumistapaa, -paikkaa- tai ajankohtaa nyt tarkastelun kohteena olevaan kuoriainekseen ei tunneta. Useilla saha-alueilla Suomessa Ky5-valmisteesta peräisin olevat kloorifenolien pitoisuudet ovat maaperän prosesseissa hajoamisen sekä vesien mukana kulkeutumisen vaikutuksesta pienentyneet huomattavasti. Maaperässä erittäin pysyvien PCDD/Fyhdisteiden pitoisuuksia saha-alueiden maaperässä alettiin laajemmalti tutkia vasta 1990-luvun loppupuolella, ja nykyään useimmiten nimenomaan näiden yhdisteiden pitoisuudet ovat merkitseviä saha-alueiden maaperän pilaantuneisuutta määritettäessä. PCDD/F-yhdisteet ovat tässäkin kohteessa pilaantuneisuuden arvioinnin kannalta olennainen haitta-aineryhmä. PCDD/F-yhdisteet Ilmoituksessa todetaan, että polyklooratut dibentso-para-dioksiinit (PCDD) ja polyklooratut dibentso-furaanit (PCDF) ovat tasomaisia kolmirenkaisia yhdisteitä, joilla on keskenään hyvin samankaltainen rakenne ja ominaisuudet. PCDD/Fyhdisteitä ei ole valmistettu teollisiin tarkoituksiin, vaan ne esiintyvät epäpuhtauksina muissa kemikaaleissa (esim. PCB ja kloorifenolit). PCDD/F-yhdisteitä syntyy tietyissä olosuhteissa poltto- ja teollisuusprosesseissa. Dioksiinit ja furaanit ovat veteen niukkaliukoisia, ne sitoutuvat maaperään hyvin ja ovat ympäristössä erittäin pysyviä. TCDD:n puoliintumisajaksi on määritetty 12 vuotta. Yhdisteiden kiehumispiste on noin 900 o C, ja niiden höyrynpaine luokkaa 150 x 10-9 Pa, joten normaaleissa maaperäolosuhteissa niiden haihtuminen ei ole merkittävää. PCDD/F-yhdisteet ovat rasvaliukoisia, ja niiden terveysvaikutukset ovat hyvin moninaiset. Eläinkokeissa yhdisteiden on havaittu aiheuttavan mm. maksavaurioita, kehityshäiriöitä sekä syöpää. Ihmisen iholle yhdisteet aiheuttavat niille altistuttaessa klooriaknea. Edellä esitettyjen terveysvaikutusten suhteen on huomioitava, että niitä aiheutuu vain, kun altistusreitti haitta-aineille on olemassa ja altistutaan huomattavan korkeille pitoisuuksille. KTL on laskenut suomalaisten saavan päivittäin ravinnosta dioksiineja noin 0,095 ng, josta suuri osa on peräisin kalan syönnistä. Dioksiinien turvalliseksi saantiarvoksi ihmiselle on WHO:n toimesta määritetty 0,001-0,004 ng TEQ/kg [4]. Haitta-ainepitoisuudet ja haitta-aineiden kokonaismäärät Ilmoituksen mukaan kohteessa tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten perusteella tierakenteeseen käytetyn kuoriaineksen PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet

6/11 vaihtelevat välillä 40-90 ng/kg (WHO-TEQ) ja keskimääräisen pitoisuuden voidaan olettaa olevan noin 70 ng/kg (WHO-TEQ). Arvioidulla kuoriaineksen määrällä (800 tonnia; kohta 5.3.2) PCDD/F-yhdisteiden kokonaismäärä ko. maa-aineksissa ilmoitettuna 2,3,7,8-TCDD:na (WHO-TEQ) on noin 0,05 g (0,00005 kg). Haitta-aineiden leviämisen arviointi Ilmoituksessa todetaan, että PCDD/F-yhdisteet eivät haihdu, eivätkä liukene veteen (josta osoituksena myös kevään 2010 vesitutkimustulos), joten kuoritäytössä esiintyvien PCDD/F-yhdisteiden leviäminen on mahdollista käytännössä vain kiintoainekseen sitoutuneena. Haitta-aineet voivat siten joutua liikkeelle pääsääntöisesti kolmella tavalla: kuoriaineksen siirto ihmisen toimesta; eroosio (esim. pölyäminen) ja kiintoaineksen liikkuminen veden mukana. Koska pääosa kuoriaineksesta sijaitsee tierakenteessa puhtaiden tien pintarakenteiden alla, Kuori ei tässä kohteessa nykyisellään juuri pölyä, eikä kulkeudu vesien mukana, jolloin kuoriaines voi merkittävissä määrin joutua liikkeelle käytännössä ainoastaan ihmisen toiminnan seurauksena. Lähinnä tämä tulee kyseeseen maanrakennustöiden yhteydessä, jossa kuoriketta kaivetaan ja siirretään. Kaivumaiden kontrolloimaton sijoittaminen aiheuttaa haitta-aineiden leviämistä aineksen mukana. Altistuksen arviointi Yleistä Ilmoituksessa kerrotaan, että ihmisten altistuminen maaperän haitta-aineille arvioidaan kohteen nykyisessä tilanteessa, joka vastaa tilannetta myös tulevaisuudessa, koska alueen maankäyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Altistumisen arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia altistumismahdollisuuksia: Altistuminen ilman kautta Suora ihokosketus Suora tai välillinen altistuminen suun kautta Suora altistuminen pinta- ja pohjaveden välityksellä (juomavesi, pesuvesi, uimavesi) ja vaikutus ulkopuoliseen ympäristöön vesien välityksellä Välillinen altistus talousveden välityksellä (suihkuvesi, kasteluvesi) Altistuminen ilman kautta Ilmoituksessa arvioidaan kohteen maaperässä esiintyvät haitta-aineet (PCDD/Fyhdisteet) eivät maaperäolosuhteissa haihdu ja kulkeudu siten ulkoilmaan. Huomioiden tämän lisäksi, ettei alueella ole rakennuksia, haitta-aineet eivät siten kulkeudu myöskään sisäilmaan. Mahdollisessa maankaivussa kyseiset haitta-aineet eivät konsentroidu ilmaan kaasuksi sellaisina pitoisuuksina, että siitä aiheutuisi altistumista. Altistuminen kiintoainekseen sitoutuneille PCDD/F-yhdisteille on siten mahdollista ainoastaan haitta-aineita sisältävän aineksen pölyämisen yhteydessä, joka edellyttää kuoritäyttöön kohdistuvaa kaivutoimintaa. Tällöinkin altistuminen on lähinnä teoreettista ja edellyttää kuoriaineksen joutumista suuhun. Kuoriaineksessa todetulla pitoisuustasolla (keskimäärin 70 ng/kg WHO-TEQ) ja WHO:n määrittämällä siedettävällä annoksella vielä vaarattomaksi luokiteltava suuhun ja edelleen ruuansulatuselimistöön kulkeutuvan aineksen määrä on aikuisella ihmisellä (n. 70 kg) 1-4 grammaa (kuiva-ainetta), eli 2-8 grammaa tuoretta kuoriainesta. Tämä määrän joutuminen elimistöön pölyämisen välityksellä on erittäin epätodennäköistä.

7/11 Suora ihokosketus Ilmoituksessa arvioidaan, että altistuminen suoran ihokosketuksen välityksellä on mahdollista, mikäli joutuu kosketuksiin tien luiskissa paikoin näkyvissä olevan kuoriaineksen kanssa tai mahdollisten kaivutöiden yhteydessä tierakenteessa olevaan kuoriainekseen. Kuitenkin haitta-aineiden pitoisuustaso kuoriaineksessa on alhainen ja haitta-aineet ovat kuoriaineksessa kemiallisesti hyvin pysyvässä olomuodossa kiintoaineeseen sitoutuneena, joten mahdollisesti ihokosketuksesta ei aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Suora tai välillinen altistuminen suun kautta Suora altistuminen suun kautta edellyttää haitta-ainepitoisen aineksen joutumista suuhun. Aikaisemmin esitetyn, vaarattomana pidettävän annoksen ylittävän kuoriainesmäärän joutuminen suuhun edellyttää käytännössä maan syöntiä, joten altistumista ei voida tässä tapauksessa pitää realistisena. Vertailun vuoksi mainittakoon ihmisravinnoksi käytettävässä Itämeren silakassa ja lohessa keskimääräisen dioksiinipitoisuuden olevan 5-8 ng I-TEQ/kg [5], kun se tarkasteltavassa kuorimateriaalissa on ainoastaan noin 10 kertaa enemmän. Välillistä altistumista maaperän haitta-aineille suun kautta ei tapahdu, sillä PCDD/Fyhdisteet eivät kulkeudu ravintokasveihin eivätkä ravintona käytettäviin eläimiin. Suora altistuminen pinta- ja pohjaveden välityksellä Ilmoituksessa kerrotaan, että alueen pohja- ja pintavesiä ei hyödynnetä talousvetenä eikä alueelle ole suunnitteilla vedenottoa. Kyseessä olevat haitta-aineet eivät ole vesiliukoisia, eivätkä ne siten kulkeudu veteen. Näin ollen suoraa altistumista (esim. juomavesi) kuoriaineksessa esiintyville haitta-aineille ei tätä kautta tapahdu. Välillinen altistuminen talousveden välityksellä Ilmoituksessa kerrotaan, ettei alueen pohjavettä hyödynnetä millään tavoin, joten välillistä altistumista (esim. suihku- tai kasteluvesi) vesien välityksellä ei tapahdu. Kohteen läheisyydessä ei ole yleisiä uimarantoja tai vapaa-ajan kiinteistöjä. Lähialueen pintavettä ei käytetä kasteluun. Keväällä 2010 toteutetussa tutkimuksessa kuoritäytön läheisyydessä olevassa ojassa ei havaittu minkäänlaisia viitteitä PCDD/Fyhdisteiden esiintymisestä. Välillistä altistumista pintaveden välityksellä ei siten tapahdu. Vaikutukset ympäristöön Ilmoituksessa esitetyin perustein on todettu, ettei haitta-aineiden kulkeutumista tierakenteessa olevasta kuoritäytöstä ympäristöön tapahdu, eikä haitallisia vaikutuksia tien ulkopuoliselle alueelle aiheudu. Koska kuoritäyttö sijaitse tiealueella, eivät maaperäolosuhteet siltä osin täysin vastaa luonnontilaista riippumatta siitä, esiintyykö siinä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia vai ei. Tiealueilla maaperässä ei ole sellaista herkkää ekologista eliöstöä, johon kyseessä olevat lievästi kohonneet haittaainepitoisuudet vaikuttaisivat haittaavasti. Näin ollen kuoritäytön sisältämistä haittaaineista ei aiheudu ympäristöhaittaa. Johtopäätökset Ilmoituksessa todetaan, että VNa:n 214/2007 mukaisen riskitarkastelun perusteella lievästi kohonneita PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia sisältävästä, yksityistien tierakenteeseen sijoitetusta kuorimateriaalista ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Määrityksissä on käytetty akkreditoitua laboratorioanalytiikkaa. Vaikka analyysit on tehty kokoomanäytteistä, ei kohdassa 5.3.1 esitetyin perustein pitoisuuksien yksittäisissä osanäytteissä arvioida poikkeavan merkittävästi kokoomanäytteissä todetuista pitoisuuksista.

8/11 Pilaantuneisuuden ja sen levinneisyyden arviointi Ilmoituksen todetaan, että alueelta on olemassa riittävästi tutkimusaineistoa maaperän pilaantuneisuuden ja sen laajuuden arviointiin. Tutkimuksilla voidaan selkeästi osoittaa kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien keskittyvän nimenomaisesti kuoriainekseen, ja tutkimuksin on todennettu, ettei haitta-aineita ole levinnyt alapuolisen maaperään tai läheisiin pintavesiin. Näin ollen pilaantuneisuuden ja sen levinneisyyden arviointiin ei liity olennaista epävarmuutta. Riskien arviointi Ilmoituksessa todetaan, että riskitarkastelussa esitetyt mahdolliset altistumisreitit on arvioitu kokemusperäisesti riittävän tutkimusaineiston, ympäristöolosuhteita koskevan datan sekä muista vastaavista tutkimuskohteista ja kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella. Koska esitetyn kvalitatiivisen riskitarkastelun perusteella ei kohteessa tullut esille merkittäväksi luokiteltavaa haitta-aineiden leviämisriskiä, altistumisreittiä tai altistumista aiheuttavaa toimintaa, ei kvantitatiiviselle (laskennalliselle) leviämisen tai altistumisen arvioinnille ole tarvetta. KUNNOSTUSTARVE JA -TOIMENPITEET Ilmoituksessa esitetyn riskitarkastelun perusteella yksityistien tiepenkereeseen sijoitetusta, lievästi kohonneita PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia sisältävästä kuoriaineksesta ei aiheudu ympäristö- eikä terveyshaittaa. Näin ollen alueen kunnostamiselle kuoriaines poistamalla ei ole perustetta. Myöskään muunlaisille riskinhallintatoimenpiteille ei ole tarvetta, sillä nykytilanteen voidaan katsoa olevan ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta hyväksyttävä. Ilmoituksessa todetaan, että on kuitenkin huomioitava, että huolimatta edellä esitetystä, tässä tapauksessa tierakenteeseen sijoitettuun kuoritäyttöön liittyy paljon epäluuloja ja uskomuksia (mm. ilmaisu myrkkykuori ), jotka voivat palautua mieleen alueella liikkuville, kun kuoriainesta on paikoitellen näkyvissä tien reunapenkereen pinnalla. Alue kunnostetaan peittämällä ja siistimällä kyseisen tieosuuden penkereet siten, että täyttöön käytetty kuorikeaines jää puhtaan maakerroksen alle. KUNNOSTUKSEN AIKATAULU Ilmoituksen mukaan kunnostustyö on tarkoitus suorittaa syksyllä 2010. Työn lopputulos tarkastetaan katselmuksella, johon kutsutaan mukaan kiinteistön omistaja sekä ympäristöviranomaistahot. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin ympäristökeskuksessa 1.9.2010. Tiedottaminen, lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.

9/11 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen kunnostamisen ilmoituksen ja sen liitteenä olevan haitta-ainetutkimuksen ja riskiarvioinnin mukaisesti. RATKAISUN PERUSTELUT Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen mukaan PCDD-PCDF-PCB-yhdisteiden kynnysarvo on 0,00001 mg/kg, ohjearvo on 0,0001 mg/kg ja ylempiohjearvo on 0,0015 mg/kg. Ilmoituksen tekijä on ilmoituksessaan ja sen liitteenä olevassa haitta-ainetutkimukset ja riskiarvio raportissa kertonut ja riskiarvioinnin avulla todennut, että lievästi kohonneita PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia sisältävästä kuoriaineksesta ei aiheudu ympäristö- eikä terveyshaittaa. Riskiarvioinnin perusteella alueen kunnostamiselle kuoriaines poistamalla ei ole tarvetta. Myöskään muunlaisille riskinhallintatoimenpiteille ei ole tarvetta, sillä nykytilanteen voidaan katsoa olevan ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta hyväksyttävä. Ilmoittaja on kuitenkin esittänyt tien reunapenkereiden siistimistä siten, että muutamassa kohdassa näkyvillä oleva kuoriaines peitetään puhtailla maa-aineksilla, jonka jälkeen annetaan kasvillisuuden levitä normaaliin tapaan tieluiskiin. Esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää riittävänä. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 75 ja 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24-27 Jätelaki 77 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittajat Tiedoksi Ella Romppanen Lieksan ja Nurmeksen rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

10/11 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 240 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista antaman asetuksen 1097/2009 mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (5 tuntia x 48,00 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella ilmoituksen tekijä ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö vaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Paula Mononen Limnologi Ympäristönsuojeluyksikön päällikön sijainen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Petri Naumanen Insinööri Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue

11/11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen valitusajassa hallinto-oikeudelle. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 15.10.2010. Valituksen sisältö ja liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan asianosaiselle tiedottaa päätös, johon haetaan muutosta ja miltä kohdin muutosta haetaan mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi sekä millä perusteilla muutoksia vaaditaan Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä ilmoitusta koskeva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite: PL 204 65101 Vaasa Sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Puhelin: 010 36 42611, telekopio 010 36 42760 Aukioloaika: klo 8.00-16.15