LAUSUNTO 15.3.2007 1 (6) HALLITUKSEN ESITYSLUONNOS LAIKSI TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ ANNETUN LAIN (Ammattihenkilölaki) MUUTTAMISESTA Esitys ja sen tavoitteet Esityksen perustelut Henkilöstöpalveluyritysten Liitto (HPL) on henkilöstövuokrausta ja muita henkilöstöpalveluita tarjoavien yritysten työnantaja- ja toimialaliitto. Liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto. Liitossa on noin 160 jäsenyritystä, jotka edustavat noin kahta kolmasosaa alan liikevaihdosta. Liiton jäsenyritysten joukossa on myös yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan terveydenhuoltoalalle. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole pyytänyt Henkilöstöpalveluyritysten Liitolta lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta, mutta koska se koskee erityisesti liittomme jäsenyritysten ja edustamamme alan toimintaedellytyksiä, katsomme olevamme silti oikeutettuja lausumaan asiasta. Viitaten otsikossa mainittuun hallituksen esitykseen Henkilöstöpalveluyritysten Liitto esittää lausuntonaan seuraavaa: Esityksessä ehdotetaan lähinnä terveydenhuollon ammattihenkilöiden tunnustamista koskevien säännösten uudistamista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavien lääkäreiden tai käytännön palvelua suorittavien hammaslääkäreiden pitäisi olla terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön palveluksessa. Lausuntomme keskittyy kokonaisuudessaan vain viimeksi mainittuun asiaan. Viittaamme myös ammattihenkilöasetuksen muuttamisesta 15.3.2007 antamaamme lausuntoon. Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi ammattihenkilölain 4 :n 1 momenttia siten, että perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavan lääkärin tulee toimia kyseisessä säännöksessä tarkoitetun terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön ylläpitäjän palveluksessa. Esityksessä todetaan, että täsmennyksen tarkoituksena on turvata perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavien lääkäreiden asianmukainen perehdytys ja ammatillinen koulutus sekä heidän riittävä ohjauksensa ja valvontansa ja varmistaa sitä kautta potilasturvallisuutta. Hallituksen esityksessä todetaan, että puheena olevien lääkärien työskentely on siirtynyt yhä enenevässä määrin työvoimaa vuokraavien yritysten kautta tapahtuvaksi. Esityksen mukaan tähän liittyy useita epäselviä ja ongelmallisia kysymyksiä muun muassa lääkärin perehdytyksen sekä tämän ohjauksen ja valvonnan näkökulmasta.
2 (6) Esityksen perusteet puutteellisia Henkilöstöpalveluyritysten Liiton mielestä esityksen tavoite potilasturvallisuuden lisäämiseksi on hyvä ja kannatettava. Kuitenkin siltä osin kuin esityksessä vaaditaan, että perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavien lääkäreiden (ja hammaslääkärien) pitäisi olla palvelussuhteessa vain terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikköön, esityksen perustelut ovat liiton mielestä riittämättömät ja toteen näyttämättömät. Esityksessä ei ole lainkaan yksilöity lääkärien vuokraukseen liittyviä epäselviä ja ongelmallisia kysymyksiä. Esityksessä mainitaan varsin yleisellä tasolla, että lääkärien asianmukaisessa perehdytyksessä tai ohjauksessa ja valvonnassa olisi ollut ongelmia. Esitystä perustellaan myös potilasturvallisuudella. Kuitenkaan esityksessä ei ole edes väitetty, että vuokralääkäreille sattuisi keskimääräistä enemmän potilasvahinkoja. Suuri puute perusteluissa on myös se, ettei niissä ole lainkaan analysoitu esityksen vaikutuksia tämän asian osalta. Työnjohto- ja valvontaoikeus sekä perehdytys vuokratyössä Esityksen perusteluista saa vaikutelman, ettei vuokratyön vastuusuhteita ole ymmärretty voimassa olevien lakien mukaisesti. Työsopimuslain 1 luvun 7 :n 3 momentin mukaan oikeus ja velvollisuus johtaa ja valvoa työntekoa siirtyy yksiselitteisesti vuokraavalta yritykseltä vuokrattua työvoimaa käyttävälle yritykselle (tai yhteisölle). Myös työturvallisuuslain 1 luvun 3 :n mukaan se, joka johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen palveluksessa olevaa vuokratyövoimaa, on työn aikana velvollinen noudattamaan työturvallisuuslain työnantajaa koskevia säännöksiä. Saman pykälän mukaan työn vastaanottajan on ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määritettävä vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet sekä ilmoitettava ne vuokratyöyritykselle. Vuokratyöyrityksen on puolestaan ilmoitettava edellä tarkoitetut seikat vuokratyöntekijälle sekä erityisesti varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Edelleen samassa pykälässä todetaan, että työn vastaanottajan on erityisesti huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuojelun yhteistoimintaa ja tiedottamista sekä työterveyshuoltoa koskeviin järjestelyihin. Lisäksi todetaan, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työn vastaanottajan ja vuokratyöntekijän työnantajan eli vuokratyöyrityksen velvollisuuksista. Vuokralääkäreiden osalta työnjohto- ja valvontaoikeus on edellä kuvatuin tavoin selkeästi jo ratkaistu työsopimuslaissa sekä perehdytyksen osalta työturvallisuuslaissa. Vastuu työnjohdosta, valvonnasta sekä perehdytyksestä kuuluvat jo nyt lain mukaan sille vuokratyövoimaa käyttävälle terveydenhuollon toimintayksikölle, jossa vuokralääkäri työskentelee. Nyt esitettävällä lainmuutoksella ei tulisi muutosta tähän asiaan. Sillä, kuka toimii palkanmaksajana, ei pitäisi olla vaikutusta potilasturvallisuuteen. Jos sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai lääninhallitukset ovat havainneet puutteita vuokralääkäreiden työnjohdossa, valvonnassa tai perehdytyksessä, tulisi näistä asioista antaa tarkempaa ohjeistusta terveydenhuollon toimintayksiköil-
3 (6) Potilasturvallisuus Esityksen vaikutukset le. Esityksessä tarkoitettujen lääkäreiden vuokratyön kieltäminen on täysin ylimitoitettu ratkaisu tähän ongelmaan. Vuokratyön kieltäminen päinvastoin saattaisi vaarantaa potilasturvallisuutta jäljempänä esitetyin tavoin. Esitystä perustellaan potilasturvallisuudella. Esityksessä ei kuitenkaan edes väitetä, että vuokralääkäreille sattuisi enemmän potilasvahinkoja kuin terveydenhuollon toimintayksiköiden palveluksessa suoraan oleville lääkäreille. Esityksessä ei myöskään esitetä mitään faktatietoja tai tilastoja tämän tueksi. Potilasturvallisuus ei ole heikentynyt Käsityksemme mukaan yleinen potilasturvallisuus ei ole heikentynyt vuokralääkäreiden yleistyttyä. Saattaa olla niin, että vuokralääkäreille sattuu jopa vähemmän potilasvahinkoja kuin suoraan virkasuhteessa esim. terveyskeskukseen oleville lääkäreille. Vuokralääkärinä työskentelevät saavat usein enemmän koulutusta kuin esimerkiksi kunnan palveluksessa olevat terveyskeskuslääkärit. Vuokralääkäreillä on yleensä mahdollisuus osallistua sekä heidän oman työnantajansa järjestämiin ja kustantamiin koulutuksiin että myös esimerkiksi kunnan terveyskeskuslääkäreille järjestettyihin koulutuksiin. Tämä onkin yksi monista syistä, minkä vuoksi lääkärit haluavat työskennellä juuri henkilöstöpalveluyrityksessä. Lisäkoulutus taas lisää kiistattomasti lääkäreiden pätevyyttä ja valmiuksia toimia paremman potilasturvallisuuden edellyttämällä tavalla. Esitetyllä lainmuutoksella tulisi olemaan runsaasti vaikutuksia potilasturvallisuuteen, kansalaisten oikeuteen saada asianmukaista terveydenhuoltoa, lääkäreiden oikeuteen valita työnantajansa ja työpaikkansa, perusterveydenhuollon toimintayksiköiden vakituisen henkilökunnan työssä jaksamiseen ja henkilöstöpalveluyritysten toimintaedellytyksiin. Esityksessä ei ole kuitenkaan lainkaan pohdittu näitä vaikutuksia. Vaikutukset potilasturvallisuuteen sekä kansalaisten mahdollisuuksiin saada terveydenhuoltopalveluita omalta asuinalueeltaan Lääkäripula pahenisi, potilasturvallisuus heikentyisi Suurin osa vuokralääkäreistä on tällä hetkellä esityksessä tarkoitettuja nuoria perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavia lääkäreitä, joiden elämänvaiheeseen vuokratyö sopii hyvin. Nämä vuokralääkärit hoitavat nykyisin valtaosan sairausloma-, perhevapaa- ja muista sijaisuuksista sekä päivystyksistä. Siksi esitetyllä lainmuutoksella olisi suuri merkitys. Esimerkiksi päivystyksiä on laajalti järjestetty niin, että sairaanhoitopiirit ostavat päivystykset ostopalveluina henkilöstöpalveluyrityksiltä. Tämä on tuonut päivystyksiin järjestelmällisyyttä, ja monet kunnat ovat saaneet ratkaisun päivystysvaikeuksiinsa. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto katsoo, että säännöksen voimaantulon jälkeen etenkin perusterveydenhuollon ensiavun päivystyksen hoitaminen olisi erittäin vaikeaa, koska nykyinen päivystysjärjestelmä romuttuisi kokonaan. Säännöksellä olisi siten väistämättä huomattava vaikutus etenkin niiden syrjäseutukuntien toimintaan, jotka kärsivät muutoinkin lääkäripulasta. Esityksessä ei ole selvitetty sitä, miten kunnissa pystyttäisiin takaamaan kansa-
4 (6) laisten perusterveydenhuolto tai miten päivystykset voitaisiin hoitaa ilman esityksessä mainittuja vuokralääkäreitä. Lääkäreitä ei voisi esitetyn säännöksen voimaantulon jälkeenkään pakottaa lähtemään työskentelemään lääkäripulasta kärsiville paikkakunnille. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ei usko, että syrjäseutukunnat kykenisivät houkuttelemaan nuoria lääkäreitä yhtään sen paremmin kuin tähänkään saakka, vaan nuoret voisivat lääkäripulan vallitessa valita työpaikkansa kasvukeskuksista. Henkilöstöpalveluyritykset ovat sen sijaan kyenneet houkuttelemaan mm. joustavien työaikajärjestelyiden ja lisäkoulutuksen avulla lääkäreitä syrjäseuduillekin. Esitys tähtää potilasturvallisuuteen, mutta sillä olisi juuri päinvastainen vaikutus. Ilman vuokralääkäreitä terveysasemilla jouduttaisiin työskentelemään vajaamiehityksellä tai jopa kokonaan ilman lääkäriä. Lausuntopyyntö nyt esitettävästä laista on pääsääntöisesti pyydetty kasvukeskusten isoimmilta kaupungeilta. Lausuntoa olisi Henkilöstöpalveluyritysten Liiton näkemyksen mukaan tullut pyytää myös sellaisilta syrjäseutujen kunnilta, joissa lääkäripulan vuoksi on ollut vaikeuksia järjestää perusterveydenhuollon palveluita sekä päivystystä omin voimin ja jotka tämän vuoksi ovat turvautuneet henkilöstöpalveluyritysten apuun. Vaikutukset terveydenhuollon toimintayksikön vakituiseen henkilöstöön Terveydenhuollon toimintayksiköissä, kuten missä tahansa muuallakin työelämässä, tarvitaan vuokratyön mahdollistamaa joustoa. Näin voidaan nopeasti vastata työelämän muuttuviin tilanteisiin, kuten sairaustapauksiin, perhevapaisiin ja muihin äkillisiin poissaoloihin sekä paikkaamaan lääkäripulaa. Henkilöstöpalveluyritykset ovat pystyneet tarjoamaan tällaisissa tilanteissa apuaan terveydenhuollon toimintayksiköille. Lisäksi toimintayksiköt ovat saaneet henkilöstöpalveluyrityksiltä nopeaa ja asiantuntevaa apua rekrytointiinsa. Vuokralääkäreiden avulla on kyetty enenevässä määrin helpottamaan terveyskeskuslääkäreiden työtaakkaa normaalissa päivätyössä mutta etenkin juuri päivystyksissä. Kun lääkäri sairastuu, hänen tilalleen saadaan nopeasti vuokrattua sijainen henkilöstöpalveluyrityksestä. Tämä puolestaan helpottaa muiden lääkäreiden työpainetta. Vuokralääkäreiden yleistyttyä kuntaan virkasuhteessa olevat lääkärit eivät myöskään ole joutuneet hoitamaan raskaita päivystyksiä oman päivätyönsä ohella. Tämä jos mikä on lisännyt lääkäreiden työssä jaksamista ja viihtymistä sekä ennen kaikkea potilasturvallisuutta. Mahdollisuus käyttää vuokralääkäreitä on helpottanut myös henkilöstöhankinnasta vastaavia henkilöitä (yleensä ylilääkäreitä), kun heidän ei henkilökohtaisesti tarvitse etsiä sijaisia, vaan lääkäreitä vuokraava yritys voi hoitaa sen heidän puolestaan. Kun ylilääkärin aika ei mene sijaisten etsimiseen, hänelle jää enemmän aikaa tehdä varsinaista työtään eli hoitaa potilaita. Jos esitetty lainmuutos tulisi voimaan, se johtaisi suurella todennäköisyydellä syrjäseutukuntien terveyspalvelujen ulkoistamisiin, sillä nämä kunnat tuskin pystyisivät ilman esityksessä tarkoitettujen vuokralääkäreiden apua tarjoamaan terveydenhuoltopalveluita. Vaikutukset lääkärien vapauteen valita työnantajansa Nuoret lääkärit tekevät vuokratyötä, koska pitävät sitä helppona, joustavana ja nopeana tapana työllistyä. Usein henkilöstöpalveluyritykset tarjoavat lääkäreille kuntia monipuolisem-
5 (6) paa työhön ohjausta ja opastusta, mittavaa lisäkoulutusta ja joustavampia työaikoja. Lääkärit saavat vuokratyön avulla kokemusta erilaisista työpaikoista ja oppivat siten työnantajienkin arvostamia uusia ja erilaisia toimintatapoja. Esityksessä ei ole selvitetty myöskään sitä, onko ehdotettu säännös työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteiden kanssa ristiriidassa. Esityksellä ainakin tehokkaasti käytännössä estettäisiin myös ulkomailta vuokrattavien esityksessä tarkoitettavien lääkäreiden Suomessa työskentely. Valtaosin nämä lääkärit on saatu houkuteltua Suomeen henkilöstöpalveluyritysten toimesta. Suhde perustuslakiin Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontajärjestelmä on yksi ammatin ja elinkeinon harjoittamisen vapautta rajoittavista järjestelmistä, jonka tarkoituksena on turvata mm. potilaiden turvallisuutta. Katsomme, että esityksen tavoitteet potilasturvallisuuden lisäämiseksi ovat erittäin hyviä. Ehdotetulla säännöksellä kuitenkin rajoitettaisiin hyvin voimakkaalla tavalla lääkäreiden vapautta harjoittaa ammattiaan valitsemallaan tavalla. Jotta tällainen olisi perustuslain mukaan oikeutettua, tulisi siihen olla perustellut syyt, jotka olisivat selkeästi toteen näytetyt. Esityksessä ei ole osoitettu mitään näyttöä siitä, että vuokralääkärit vaarantaisivat muita lääkäreitä enemmän potilasturvallisuutta. HPL katsoo, että esitys niiltä osin, kun tarkoituksena on kieltää kyseessä olevien lääkäreiden työskentely vuokralääkäreinä, päinvastoin vähentäisi potilasturvallisuutta edellä kuvatuin tavoin. Vaikutukset henkilöstöpalveluyritysten toimintaedellytyksiin Yhteenveto Henkilöstöpalveluyritysten vuokraamat lääkärit ja hammaslääkärit ovat usein valtaosin juuri esityksessä tarkoitettuja lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Vuokratyö sopii heidän elämäntilanteeseensa hyvin. Käytännössä säännöksen voimaantulo aiheuttaisi siten lääkäripulan kasvamisen ja työmarkkinoiden jäykistymisen lisäksi lääkäreitä välittävien henkilöstöpalveluyritysten poistumisen markkinoilta. Koska yhden toimialan toimintaedellytyksiä rajoitettaisiin näin merkittävällä tavalla, siihen pitäisi olla kestävämmät perusteet. Esityksessä esitetään, että perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittavan lääkärin (tai hammaslääkärin) tulee toimia terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön ylläpitäjän palveluksessa. Näiltä osin esitys on varsin puutteellisesti perusteltu. Myöskään esityksen vaikutuksia näiltä osin ei ole pohdittu. HPL katsoo, että esityksen tavoitteet potilasturvallisuuden nostamisen kannalta ovat hyviä. Kuitenkaan sillä, kuka lääkärin palkan maksaa, ei pitäisi olla vaikutusta potilasturvallisuuteen. Jo nykyisen lainsäädännönkin mukaan vuokraavan yrityksen tai yhteisön vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä saa riittävän perehdytyksen ja että hänen työtänsä ohjataan ja valvotaan asianmukaisesti. Jos tässä on ollut puutteita, tulisi asiaan puuttua paremmalla ohjeistuksella ja tiedottamisella eikä vuokratyön kieltämisellä. Kuntien olisi syytä pohtia muita keinoja, joilla nuoria lääkäreitä saataisiin houkuteltua ihan vapaaehtoisesti kuntien palvelukseen. On luonnollista, että nuoremmille lääkäreille sattuu enemmän potilasvahinkoja kuin kokeneimmille lääkäreille. Jos viranomaiset ovat havainneet selkeitä puutteita esityksessä tarkoitettujen vuokralääkäreiden työnjohdossa, valvonnassa ja perehdytyksessä, ovat terveydenhuollon toimintayksiköt laiminlyöneet velvollisuutensa. Ongelma pitäisikin ratkaista
6 (6) tällöin terveydenhuollon toimintayksiköille annettavalla ohjeistuksella ja lisäkoulutuksella. Vuokratyön kieltäminen ei ole ratkaisu ongelmaan. Edellä mainituista syistä HPL katsoo, ettei esitetyn lain 2 luvun 4 :n 1 momenttia tulisi saattaa voimaan. Kunnioittavasti Henkilöstöpalveluyritysten Liitto (HPL) ry Merru Tuliara Toimitusjohtaja käyntiosoite: Eteläranta 10 Puhelin (09) 420 20 etunimi.sukunimi@ek.fi PL 30, 00131 Helsinki Faksi (09) 175 814 www.hpl.fi