Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee tammikuu kesäkuu 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä pienentää pääkaupunkiseudun energiankulutusta ja vähentää asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Strategia sisältää kuusi sektorikohtaista visiota liikenteeseen, maankäyttöön, sähkönkulutukseen, rakentamiseen, hankintoihin, kulutukseen ja jätteisiin sekä energiantuotantoon ja jakeluun. Tässä puolivuosittain ilmestyvässä katsauksessa esitellään parhaita esimerkkejä ilmastotyön etenemisestä pääkaupunkiseudulla eri sektoreilla. Päästötavoitteet määrittävät suunnan ilmastotyölle Pääkaupunkiseudun yhteisen päästötavoitteen saavuttamiseksi Espoo on laatinut oman toimenpideohjelman. Siitä on tehty vaikuttavuuden arviointi, joka valmistui alkuvuodesta 2011. Selvityksen mukaan Espoossa on jo tehty paljon, mutta ohjelmaan valitut keinot eivät ole riittäviä tavoitteeseen pääsemiseen. Suurin päästöjen vähennyspotentiaali raportin mukaan olisi maankäytön suunnittelussa, sillä kaupunkirakenteen eheyttäminen tuottaisi luonnostaan vähemmän päästöjä. Joukkoliikenteen palvelutason nostaminen olisi tehokasta. Samalla olisi kaikin keinoin edistettävä kevyttä liikennettä. Sähkönkulutusta voidaan vähentää jopa 50 prosenttia ilmastostrategian ja kuntien energiatehokkuussopimuksen toimenpitein. Kaupungin ohjaus ja neuvonta voivat vaikuttaa merkittävästi nykyisen rakennuskannan lämmityksestä syntyviin päästöihin. Nyt tehdyssä arvioinnissa suositellaan, että toimenpideohjelmaa konkretisoidaan, johtoa sitoutetaan vielä paremmin kaupungin ilmastotyöhön ja vaikutetaan aktiivisesti asukkaiden kasvihuonekaasupäästöihin. Arviointityön suoritti Sito Oy Espoon ympäristökeskuksen tilauksesta. Espoon toimenpideohjelman päivittäminen on aloitettu ja työ saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Helsinki sai valmiiksi Covenant of Mayors kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen kuuluvan kestävän energiankäytön toimenpideohjelman (SEAP) vuoden 2010 lopussa. Ohjelmaa on jalkautettu kevään aikana asukkaille niin netissä kuin erilaisissa kaupunkitapahtumissakin. Helsingin kaupunki on avannut uuden energiatehokashelsinki.fi -sivuston, jonka kautta kaupunkilaiset voivat kommentoida, mikä heidän mielestään on kestävää energiankäyttöä ja miten energiatehokkuutta tulisi edistää Helsingissä. Sivuilla voi myös kommentoida kaupungin kestävän energiankäytön toimenpideohjelmassa (SEAP) esitettyjä keinoja. Espoon SEAP-suunnitelma valmistui ja kaupungin johtoryhmä hyväksyi sen kesäkuussa. Vantaan SEAP-ohjelman luonnos valmistui toukokuussa ja lopullisen version jättämiseen on myönnetty lisäaikaa elokuun loppuun saakka. Kauniaisten kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimintasuunnitelma on valmistunut ja kaupunginhallitus on hyväksynyt sen maaliskuun loppupuolella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on ollut mukana 13 muun eurooppalaisen kaupunkiseudun kanssa EUCO2 80/50 -ilmastohankkeessa, joka tukee EU:n ilmastotavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2009, laadittiin kaupunkiseutujen vertailukelpoiset päästöinventaarit vuodelle 2005. Toisessa vaiheessa, vuoden 2010 aikana, kullakin kaupunkiseudulla järjestettiin skenaariotyöpajoja, joissa laadittiin tiekarttoja vähähiiliseen tulevaisuuteen ja etsittiin keskeisimpiä keinoja vähentää kaupunkiseudun päästöjä. Työpajoihin kutsuttiin keskeisiä toimijoita ja ilmastovaikuttajia kaupunkiseuduilta. HSY järjesti pääkaupunkiseudun työpajat lokakuussa 2010. Työpajoissa saavutettiin keskimäärin 84 prosentin päästövähennysskenaariot vuoteen 2050. Päästövähennystavoitteisiin päästiin olettamalla, että sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto että tieliikenne onnistutaan kehittämään seudulla lähes hiilivapaaksi. Yhteistuotanto on mahdollista saada tulevaisuudessa päästöttömäksi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin eli CCS-teknologian avulla sekä biopolttoaineita lisäämällä. Tieliikenteessä sähköautojen oletettiin yleistyvän ja autojen energiatehokkuuden paranevan. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vähentäisi päästöjä merkittävästi. Hankkeen ennakkotulokset julkistettiin toukokuussa ja loppuraportti valmistuu lokakuussa. Raportin mukaan kaupunkiseutujen välillä oli eroja päästötavoitteiden saavuttamisessa, mutta hanke osoitti, että 80 prosentin päästövähennys on mahdollista saavuttaa. Vähäpäästöisempää liikkumista HSL:n hallitus hyväksyi kokouksessaan maaliskuussa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011). Suunnitelmaa on valmisteltu koko Helsingin seudun yhteisenä Kuva: HSY EUCO2 80/50 -hankkeen skenaariotyöpajoissa etsittiin polkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE 3 hankkeena ja se tähtää vuoteen 2050 saakka. Keskeisenä periaatteena on maankäytön ja liikenteen entistä tiiviimpi yhteensovittaminen ja raideverkon kehittäminen ja kapasiteetin lisääminen. HLJ-päätöksessä kiireellisimmiksi kehittämishankkeiksi on määritelty metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) sekä Jokeri 2 -linjan vaatimat järjestelyt. HSL:n tilaa Helsinkiin kaksi uutta vähäpäästöistä ja hiljaista hybridibussia sekä 24 polttoaineenaan NExBTL-biodieseliä käyttävää EEV-päästötason linja-autoa. Tammikuusta alkaen lähes 20 prosenttia ja ensi vuonna arviolta 37 prosenttia HSL:n bussiliikenteestä ajetaan vähäpäästöisillä linja-autoilla. HSL:n uusi arkiliikenteen hiilidioksidilaskuri Jälki on valmistunut. Laskuri kertoo käyttäjälleen arkiviikon matkojen hiilidioksidipäästöt. Omia liikkumisen päästöjään voi laskea arvioimalla kullakin kulkuvälineellä kuljetut kilometrit tai syöttämällä lähtöpaikan ja määränpään osoitteet laskurin hakulaatikoihin. Osana Julia 2030 EU Life+ -hanketta kehitetty Jälki-laskuri antaa käyttäjälleen myös vinkkejä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi autoilijoita ohjataan kimppakyytien ja joukkoliikenteen käyttöön ja joukkoliikenteen matkustajille kerrotaan muun muassa HSL:n mobiilipalveluista, joiden avulla matkan suunnittelu sujuu vaikka pysäkillä. Helsingin vähäpäästöisten ajoneuvojen pysäköintietu otettiin käyttöön huhtikuussa 2011. Pysäköintialennuksen saa, kun bensiini- ja dieselautojen, hybridit mukaan lukien, hiilidioksidipäästöt ovat alle 100 g/km ja kaasu- ja etanoliautoissa alle 150 g/km. Muutkin kuin helsinkiläiset voivat hakea pysäköintimaksuetua Helsingin rakennusvirastosta Helsingin kaupunki on käynnistänyt pyöräilyprojektin. Helsingin tavoitteena on ollut jo 90-luvulta lähtien pyöräilyn kaksinkertaistaminen, ja vuonna 2009 kaupunki allekirjoitti Brysselin julistuksen, jossa sitoudutaan nostamaan pyörämatkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyörällä taittuu nykyään yhdeksän prosenttia Helsingissä tehtävistä matkoista. Pyöräilyprojektin keskeisiä tehtäviä ovat katuverkossa pyöräilyn helpottaminen, pyöräteiden ylläpidon kehittäminen, pyörien pysäköintimahdollisuuksien parantaminen, pyöräilyn markkinointi sekä säilytys- ja vuokrauspalveluja tarjoavan pyöräkeskuksen edistäminen. Vantaalla on hyväksytty uusi pyöräilyn suunnitteluohje, jonka tavoitteena on pyöräilyn ja sen turvallisuuden lisääminen. Ohjeessa käsitellään esimerkiksi väylän mitoitusta, jalankulun ja pyöräilyn erottelua, kunnossapitoa, verkon luokitusta, pyörien pysäköintiä sekä mopoilun paikkaa. Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi 2011 valittiin keväällä kolme 17 20-vuotiasta nuorta. He ovat hyviä esimerkkejä nuorista, jotka ovat jatkaneet aktiivista pyöräilyä mopo- ja ajokorttiiän saavuttamisen jälkeenkin. Espoon kaupunki osallistui jälleen aktiivisesti pyöräilyä edistävään kilometrikisaan. Kaupungin omien yksiköiden lisäksi mukaan haastettiin myös espoolaiset yrittäjät. Myös HSY osallistui kisaan tänä vuonna viiden joukkueen voimalla. Kauppakeskus Sello avasi maaliskuussa yhteistyössä Fortumin kanssa neljä sähköautojen latauspistettä, jotka sijaitsevat kauppakeskuksen parkkihallissa. Fortumilla on Suomessa 53 julkista latauspistettä. Latausinfrastruktuurin kehittämisen lisäksi markkinoille tuodaan uusi Charge & Drive -konsepti, jossa Fortum huolehtii asiakkaansa latauspisteen asentamisesta, sähköstä, ylläpidosta ja häiriöpalvelusta. Vantaalla kauppakeskus Jumbon parkkihalliin on avattu kuusi latauspistettä. Helsinki- Vantaan lentoasemalla on jo latauspisteet. Rakennusten energiankulutus laskenut Kuva: Vantaan kaupunki Vuoden vantaalaiset pyöräilijät 2011 näyttävät esimerkkiä muille. Helsingin päivitetty sähköinen ympäristötilasto kertoo merkittävistä muutoksista rakennuskannan energiankulutuksessa. Helsingissä uudisrakennusten energiatehokkuus parani vuodesta 2009 vuoteen 2010 selvästi, kun tarkastellaan myönnettyjä rakennuslupia. Vuonna 2010 kaupungin rakennusvalvonnan myöntämistä luvista energiatehokkainta A-energialuokkaa oli jo noin 23 prosenttia kerrosalasta, kun vuonna 2009 osuus oli vain noin 5 prosenttia. Vuonna 2010 A-energialuokka oli yleisintä omakotitaloissa, pienissä 2 6 asunnon asuinrakennuksissa, toimistorakennuksissa ja liikerakennuksissa. Kerrostaloissa ja julkisissa palvelurakennuksissa A-energialuokan osuus oli selvästi pienempi. Vuonna 2009 rakennetut asuinkerrostalot kuluttivat kaukolämpöä jopa 20 prosenttia

4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE vähemmän kuin vuonna 2008 rakennetut asuintalot ja yli kolmanneksen vähemmän kuin 2000-luvun alussa rakennetut. Suurinta kaukolämmön kulutus on 1960-luvulla rakennetuissa asuinkerrostaloissa, jotka kuluttavat keskimäärin kaksi kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin uusimmat kerrostalot. Helsingissä Energiatehokkuusvaatimukset asuntotonttien tontinluovutuksissa -raportti valmistui ja kiinteistölautakunta päätti, että uusia asuntotonttien varauksia valmisteltaessa tonttien varausehtoihin sisällytetään rakentamisen energiatehokkuutta koskevia ehtoja. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja rakennuksen tulee täyttää A-energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset. Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua vaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta. Vantaalla uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on niin ikään parantunut viime vuosina huomattavasti. Suurista asuinrakennuksista A- ja B-luokkiin kuului huoneistojen määrällä mitattuna 6 prosenttia vuonna 2008 ja 75 prosenttia vuonna 2010. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla prosenttiosuus oli 86, ja erityisesti neliötä kohti alle 100 kwh energiaa kuluttavien A-luokan rakennusten osuus kasvoi. Uusista pientaloista 40 prosenttia kuului kahteen energiapiheimpään luokkaan vuonna 2008, mutta alkuvuonna 2011 rakennetuista omakotitaloista vastaavan luokituksen sai jo yli 80 prosenttia rakennuksista. Rakentamisen energiamääräysten tiukentuminen on näkynyt rakennusten energiatehokkuudessa myös Espoossa. Vuonna 2010 jo miltei 50 prosenttia uusista omakotitaloista oli A-luokkaa. Suurin osa omakotitaloista sijoittuu A- tai B-luokkaan. Kaupungin omassa rakennustuotannossa tavoitteena on A-luokka ja hankkeissa toteutetaan aktiivista energiaohjausta. Espoossa käynnistettiin Metropolia-mittausprojekti keväällä 2011. Kyseessä on nyt jo kolmena vuotena peräkkäin toteutettava Espoon kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyöprojekti. Mittausprojektin tavoitteena on selvittää pistokokein kaupungin koulujen ja päiväkotien sisäilman laatua ja energiataloutta sekä saada tietoa kaupungin energiatehokkuussopimuksen tueksi. Uusiutuvan energian hankkeita vireillä Espoossa on aloitettu uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tekeminen. Katselmuksessa kartoitetaan Motivan ohjeiden mukaisesti energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet sekä arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat ja maalämmölle, aurinkoenergialle ja tuulivoimalle otollisimmat alueet. Tietoja tullaan hyödyntämään etenkin kaavoituksessa. Samalla tähdätään siihen, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan isommissa yksiköissä, esimerkiksi asuinalueen yhteisessä maalämpökeskuksessa. Työhön saadaan tukea TEM:stä ja valmis energiakartta esitellään keväällä 2012. Alkuvuonna 2011 valmistuneessa selvityksessä arvioitiin vaihtoehtoja lämmöntuotannon päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen Espoon alueella. Fortum tutkii muun muassa mahdollisuutta aloittaa Suomenojan nykyisissä kattiloissa biopolttoaineen tai biohiilen polttaminen, joiden avulla pystyttäisiin korvaamaan kivihiilen käyttöä. Eräs vaihtoehto olisi lämpöpumppuratkaisujen nykyistä suurempi hyödyntäminen. Yritysasiakkaille Fortum on lanseerannut Hiilineutraali-kaukolämpötuotteen, jossa kulutetun kaukolämmön aiheuttamat päästöt kompensoidaan ilmastohankkeita rahoittamalla. Tiedon uusi, vuoden alussa käyttöön otettu energiatehokas konesali on voittanut kansainvälisesti arvostetun Green Enterprise IT (GEIT) -palkinnon. Yhdysvaltalaisen Uptime Instituten tunnustus tuli Beyond the Data Centre -sarjassa. Fortumin Tiedolle toimittamassa energiaratkaisussa konesalikeskus jäähdytetään lämpöpumppujen avulla, ja palvelimista syntyvä lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä. Tiedon konesali tuottaa lämpöä espoolaiskoteihin vuosittain noin 30 gigawattituntia, joka vastaa noin 1 500 omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta. Konesalin tuottamalla lämmöllä korvataan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa lämmöntuotantoa, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 10 000 tonnia vuodessa. Palkittu konesali on ensimmäinen moduuli Tiedon Espooseen rakennettavasta kokonaisuudesta, johon suunnitellaan yhteensä 6 000 neliön laajuista konesalitilaa. Kolmen kunnan yhteistyönä laadittu Östersundomin yleiskaavaluonnos valmistui keväällä. Alueen energiaratkaisut koostuvat useasta eri energialähteestä. Östersundomin alue profiloidaan aurinkosähkön tuotannon ja sen hyödyntämisen koeja testialueeksi. VTT.n selvityksen mukaan vähintään 35 prosenttia alueen sähköntarpeesta on katettavissa aurinkosähköllä. Yleiskaavassa varaudutaan muun muassa mahdollisuuteen asentaa aurinkosähköpaneeleja Porvoonväylän pohjois- ja eteläpuolelle noin 6 kilometrin matkalle. Aurinkosähkön syöttämistä sähköverkkoon selvitetään energiayhtiön kanssa. Yleiskaava-alueella on lisäksi mahdollista toteuttaa uusia keskitettyjä energiantuotantotapoja, kuten keskitetty maalämpö.helsingin Energian kaukojäähdytysjärjestelmä saavutti voiton arvostetussa International District Energy Climate Award -kilpailussa. Euroopan kolmanneksi suurinta ja nopeimmin kasvavaa kaukojäähdytysjärjestelmää kehuttiin kilpailuun osallistuneista innovatiivisimmaksi, monipuolisimmaksi ja ilmastovaikutuksiltaan myönteisimmäksi. Kaukojäähdytys tuotetaan Helsingissä 80 prosenttisesti energialähteistä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä, kuten merivedestä ja käyttämättä jäävästä lämpöenergiasta. Sitran hiiliniukkaa suunnittelua ja rakentamista toteuttavan Low2No-korttelin suunnittelu etenee Jätkäsaaressa. Kortteliin rakennettavien asuntojen ja Sitran toimitalon lisäksi kortteliin suunnitellaan muun muassa perinteinen ruokakauppa, lähiruokaa tarjoavia liikkeitä, ekopesula, yleinen sauna sekä

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE 5 Kuva: Suomen Ilmakuva Oy Ämmässuon mädätyslaitoksessa syntyvä biokaasu tullaan hyödyntämään ensisijaisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa. mahdollisuuksia pienimuotoisiin kaupunkiviljelmiin. Energiaratkaisuina tulevat olemaan korttelia varten kehitettävä kivihiiletön kaukolämpö päälämmitysratkaisuna, vapaa maalämpö ilmanvaihdon esilämmitykseen, kaukojäähdytys tilojen jäähdytykseen ja aurinkosähkö osana korttelin sähköistystä. Helsingin Energia tuo korttelin lämmitykseen uuden kaukolämpötuotteen, jonka avulla nopeutetaan uusiutuvien ja biopolttoaineiden osuuden kasvattamista kaukolämmön tuotannossa. Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja reaaliaikainen sähkön mittaus, joiden avulla voidaan optimoida lämmön ja sähkön käyttöä ja vähentää päästöjä. Kortteli suunnitellaan siten, että päästään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin lähes nollaenergiatasoa. Tavoitteena on käynnistää korttelin rakentaminen vuoden 2011 loppupuolella ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. HSY:n hallitus päätti maaliskuussa mädätyslaitoksen rakentamisesta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Laitoksessa syntyvä biokaasu hyödynnetään ensisijaisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa. Biokaasun jalostaminen ajoneuvokäyttöön on myös mahdollista, mikäli sille on riittävät tekniset, ympäristölliset, toiminnalliset ja taloudelliset perusteet. Mädätyksen lopputuote eli mädäte hyödynnetään kompostoinnin jälkeen mullan valmistuksessa. Kompostointi tapahtuisi jatkossakin Ämmässuon nykyisessä kompostointilaitoksessa. Rakennustyöt aloitetaan vuoden 2012 alussa, ja laitos otetaan käyttöön vuoden 2013 loppupuolella. Vuonna 2010 HSY vastaanotti lähes 57 000 tonnia lajiteltua biojätettä. Nykyisen kompostointilaitoksen kapasiteetti on 49 000 tonnia. Ämmässuon mädätyslaitoksen valmistumisen jälkeen kaikki HSY:lle toimitettu biojäte voidaan käsitellä omassa, kapasiteetiltaan 80 000 tonnin laitoksessa. Ekotehokkaan rakentamisen mallikohteita tekeillä Helsingin Viikkiin valmistuu elokuussa energiatehokkaan rakentamisen esimerkkikohde Ympäristötalo. Viisikerroksiseen, yli 6000 neliön taloon sijoittuvat Helsingin ympäristökeskus sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos. Ympäristötalo on toteutettu matalaenergiavaatimusten mukaan, ja sen energiakulutus on reilusti alle puolet tavanomaisen toimistorakennuksen kulutuksesta. Lisäksi Viikissä on kokeiltu laajasti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä ja huomioitu ympäristöasiat kokonaisvaltaisesti niin taloteknisessä toteutuksessa kuin materiaalivalinnoissa. Ympäristötalon energiatehokkuustavoitteena on 70 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa, mikä alittaa selvästi A-luokan vaatimukset (90kWh/m 2 /v). Taloon tulee tehokas lämmön talteenottojärjestelmä ja tiivis vaippa. Kaksoisjulkisivun uloin pinta koostuu aurinkopaneeleista. Paneeleita on myös rakennuksen vesikatolla. Julkisivun välitila tuuletetaan kesällä painovoimaisesti, kun taas talvella se kerää auringon lämpöä. Aurinkosähkövoimalan teho on 60 kw, ja se on yksi suurimmista aurinkovoimaloista Suomessa. Jäähdytysenergia otetaan maaperästä. Tontin alla sijaitsee 25 porakaivoa, jotka ulottuvat noin 200 metrin syvyyteen. Viikkin valmistuu myös toinen ekotehokas toimitalo, SYKEn uusi toimitalo SYNERGIA, jonka suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin loppuvuodesta 2010. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi yksimielisesti ehdotuksen Apila, joka on puurakenteinen rakennus, jonka tilat on sijoitettu puolilämpimiä sisäpihoja kiertäviin kapeahkoihin rakennusrunkoihin. Sisäpihat vähentävät olennaisesti ulkovaipan pinta-alaa ja parantavat energiatehokkuutta. Ehdotuksessa oli pienin energiankulutus ja alhaisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytön ja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt, mikä osoittaa, että suurehkosta matalasta rakennusmassastakin on mahdollista saada kustannustehokkaasti hyvin energiatehokas. Kilpailu osoitti myös, että kiristyvät normit eivät rajoita luovuutta. Ympäristötavoitteet synnyttävät uusia innovaatioita, jotka puolestaan voivat luoda edellytyksiä uudelle, mielenkiintoiselle arkkitehtuurille. Vanttilan koulu on Espoon kaupungin ensimmäinen energiatehokas pilottirakennus. Koulun suunnitteluvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota ilmatiiviyteen ja kompaktiin arkkitehtoniseen suunnitteluun. Ulkoseinien pinta-ala pieneni neljäsosan, jolloin rakennus tuli sekä halvemmaksi rakentaa että jatkossa ylläpitää. Seinien eristeet ovat hieman tavanomaista paksummat. Käyttövettä ja lattioita lämmitetään koulun katolla olevan 10 m 2 aurinkokerääjän tuottamalla energialla. Osa jäähdytystä hoituu kallioperäjäähdytyksen avulla. Lämpöä otetaan talteen

6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE ilmanvaihdossa, ja osa tilojen valaistuksesta syttyy ja sammuu liiketunnistimien avulla. Vuonna 2010 Vanttilan koulussa kului 17 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa kuin kolmessa muussa 2000-luvun espoolaiskoulussa, joihin sitä verrattiin. Koulun tilat ovat arkisin aktiivisessa käytössä iltayhdeksään asti. Koulun opettajat ja oppilaat ovat myös kiinnittäneet huomiota energiansäästöön ja lajitteluun. Vanttilasta saadut kokemukset ohjaavat osaltaan kaupungin uudisrakentamista. Parhaillaan Espoon kaupungilla onkin suunnitteilla ja rakenteilla vielä huomattavasti energiatehokkaampia rakennuksia. Espoon kaupunki ja Helsingin energia olivat mukana maaliskuussa päättyneessä Aalto-yliopiston Ekovalo-projektissa, jonka tavoitteena oli valaistuksen energiatehokkuuden lisääminen korvaamalla hehku- ja elohopealamput tehokkailla, ekologisilla valaistusratkaisuilla. Hankkeessa laadittiin kunnille uusi valaistushankintaohje, jota voi hyödyntää muun muassa Motivan Hankintapalvelun kautta sekä kotitalouksille kuluttajaopas energiatehokkaisiin lamppuvalintoihin. Lisäksi kunnille ja energialaitoksille kehitettiin toimintamalli, jonka avulla voidaan optimoida, miten ulkovalaistuksen 700 000 elohopealamppuvalaisinta korvataan energia- ja kustannustehokkaasti ja samalla vähennetään sähkön käyttöä ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n Ecodesign-direktiivin mukaan suurin osa hehkulampuista poistuu markkinoilta asteittain vuoteen 2011 mennessä ja elohopealamput vuoteen 2015 mennessä. Hankintojen ja jätteiden ilmastovaikutukset näkyviksi kaupunkeihin. Verkoston ajatuksena on kannustaa kaupunkeja toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tavoitteena on, että useampi suomalainen kaupunki tunnistetaan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Verkosto muun muassa etsii uusia keinoja vähähiiliseen kehitykseen ja jakaa hyviä käytäntöjä. Ensimmäisistä konkreettisista yhteishankkeista päätetään syksyllä. Ajatuksen takana ovat ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes ja se liittyy ERA17 - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -ohjelman toteutukseen. Keväällä 24 helsinkiläistä ja vantaalaista pilottiyritystä ja -organisaatiota sai Ekokompassi-todistuksen osoituksena hyvästä ympäristötyöstä. Todistus on sertifikaatti kevennetystä ympäristöjärjestelmästä. Ekokompassi -hankkeessa on kehitetty pääkaupunkiseudulle toimintamalli, jolla tuetaan alueen pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallintaa. Viisi hotellia, kuusi saaristoristeilijää, neljä ohjelmapalveluyritystä, viisi painoa, yksi pienteollisuusyritys sekä yksi kuljetusyritys olivat hankkeessa pilottiyrityksinä. Yritysten lisäksi myös Kansallisooppera ja Vallilan kirjasto ovat mukana. Ekokompassi saa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Ekokompassi-palvelut siirtyivät keväällä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta osaksi Ilmastoinfoa. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat Helsingin seudun kauppakamarin, Espoon ja pääkaupunkiseudun yrittäjien sekä Espoon kaupungin toimeksiannosta kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää espoolaisten yritysten toimia ja tavoitteita energia- ja ilmastoasioissa. Tulosten perusteella yritykset pitävät tärkeänä ympäristöasioissa energiatehokkuutta, Julia 2030 EU Life+ -hankkeessa valmistui Konsta-jätelaskuri, jonka avulla kotitaloudet voivat laskea jätemääränsä sekä jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tavoitteena on ohjata asukkaita jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Laskurin avulla voi myös verrata jätemääriään muiden kotitalouksien jätemääriin. Aiemmin HSY:ssä valmistui kotitalouksien Jätkä-jätelajihaku, jonka avulla selviää, minne mikäkin jäte kuuluu. Haun aakkosellisesta sanalistasta löytyy tyypillisimmät kotien poisheitettävät materiaalit ja käyttökelvottomat tavarat. Jätkä kertoo, mihin jäteastiaan kyseinen tavara kuuluu, kun klikkaa valittua sanaa. Sanoja hakukoneessa on tällä hetkellä reilut 700 ja niitä lisätään tarpeen mukaan. Julia 2030 EU Life + -hankkeen Hankinnat-projektissa on valmisteltu ympäristökriteerejä hankintaohjeisiin. Lisäksi on laadittu CO 2 -laskureita yksittäisiä hankintoja varten sekä yksityiskohtaisempia kilpailutusohjeita. Näkyvyyttä ilmastotyölle Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat sekä HSY ovat mukana helmikuussa 2011 perustetussa kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa. Mukana ovat myös Turku, Tampere ja Oulu. Jatkossa verkostoa on tarkoitus laajentaa muihin Kuva: HSY / Ilmari Hakala Konsta-jätelaskurin avulla kotitaloudet voivat laskea jätemääränsä sekä jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ ETENEE 7 Kuva: HSY/Kai Widell asiakasnäkökulmaa ja imagoa. Yritykset kaipaavat arkeensa valmiita palvelukonsepteja. Moni yritys oli panostanut esimerkiksi jätteiden käsittelyyn, jossa toimivia palvelukonsepteja on jo tarjolla. Yksittäisten ilmastotekojen sijaan yritykset keskittyisivät jokapäiväisiin hyviin käytäntöihin. Kyselyn tulokset osoittivat, että uusia toimintatapamalleja ja palveluja on kehitettävä etenkin pk-yrityksille. Toimitilojen ekotehokkuudella on suurta merkitystä yrityksille ja yrityksen imagolle. Kyselyn pohjalta on kehitteillä uusia palveluideoita, kuten yritysten energiaselvitykset ja hiilijalanjäljen laskenta. Ilmastoasiat esillä lukuisissa tapahtumissa Ilmastoinfo järjesti tammikuussa Sanomatalossa lmasto pelissä -tapahtuman, joka kokosi paikalle muun muassa ministerit Paula Lehtomäen, Anni Sinnemäen ja Astrid Thorsin sekä kansanedustaja Paavo Arhinmäen. Ilmastopelitapahtuma järjestettiin huhtikuussa myös Espoossa ja Vantaalla. Ilmasto pelissä -tilaisuuden tarkoituksena oli herättää keskustelua Ilmasto- ja energiapoliittisista kysymyksistä ja siitä mitä itse kukin meistä voi tehdä päästöjen pienentämiseksi. Ilmastoinfon tilat Sanomatalossa avautuivat asukkaille huhtikuussa. Kevään aikana Ilmastoinfo kampanjoi pyöräilyn edistämisen puolesta. Toukokuussa Ilmastoinfon tiloissa järjestettiin myös asukaskoulutus pihaviljelyn perusteista ja esiteltiin erilaisia tapoja kasvattaa hyötykasveja kaupungissa. Ilmastoinfo oli mukana myös tapahtumissa, muun muassa Vantaan kaupunkijuhlassa. Lauantaina 26.3. järjestettiin Kaapelitehtaalla Energiatehdas -kaupunkitapahtuma, joka keräsi noin 1500 ihmistä mittaamaan ja testaamaan energiarasteilla omien kulutustottumusten vaikutuksia hiilijalanjälkeen. Energiatehtaalla tarjottiin HSY:n ilmastoseminaarissa palkittiin Espoon varikko -liikelaitos ja Vantaan Havukosken oppilaskunta esimerkillisestä ilmastotyöstä. muun muassa mahdollisuus vaihtaa vanha hehkulamppu uuteen energiansäästölamppuun, ladata kännykkä polkemalla ja tutustua erilaisiin polkupyörävaihtoehtoihin. Tapahtumaa olivat järjestämässä Helsingin kaupunki, Helsingin Energia, Heureka, Kierrätyskeskus, Kuinoma, HSL ja HSY. Tammikuussa Helsinkiä kiersi Tieteen päivien yhteydessä Tiederatikka, jonka teemana olivat ilmastokysymykset ja raideliikenteen renessanssi. Ratikassa haastateltiin Suomen parhaita sää- ja ilmastotieteilijöitä muun muassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ja kaupunkiluonnosta ilmaston muuttuessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjesti järjestyksessään kolmannen seudun ilmastoseminaarin tammikuussa. Seminaari kokosi Helsingin kaupungintalolle kaksisataa ilmastoasioista kiinnostunutta. Seminaarissa HSY jakoi ensimmäistä kertaa Pääkaupunkiseudun ilmastopalkinnon ja IlmastoJuniori-palkinnon. Ilmastopalkinto myönnettiin Espoon varikko -liikelaitokselle aurinkoenergian hyödyntämisestä ja Ilmasto- Juniori vantaalaisen Havukosken koulun oppilaskunnalle Älä ole apina -energiansäästökampanjasta. Tunnustuksilla palkitaan toimijoita, jotka ovat aktiivisesti ja innovatiivisesti vähentäneet pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöjä tai kannustaneet siihen muita. Earth Hour tapahtumaa vietettiin 28.3. Earth Hour on WWF:n organisoima maailmanlaajuinen tapahtuma, jonka aikana ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa sammuttavat valonsa tunnin ajaksi samana päivänä samaan kellonaikaan. Suomessa tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Osallistumalla Earth Houriin ihmiset viestittävät huolensa ilmastonmuutoksesta sekä toiveensa siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti kaikilla tasoilla. Valojen sammuttaminen symboloi yhteistä huolta ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Kauniaisissa valot sammuvat Kauppakeskus Granista ja osasta Kauniaisten kaupungin kiinteistöistä. Espoossa kaikki kaupungin kiinteistöjen turhat valot olivat

sammuksissa, kuten aina viikonloppuiltaisin, ja kauppakeskuksissa sammuivat mainosvalot. Vantaa oli myös mukana, ja Myyrmäen Paalutorilla oli tulishow tapahtuman yhteydessä. HSY:ssä sammutettiin mainos- ja sisävaloja Itä- Pasilan toimitiloista sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sammutettiin ulkovalaistusta. Ekotukihenkilöitä jo yli tuhat Helsingin seudun kuntiin on koulutettu yhteensä jo yli tuhat ekotukihenkilöä. Ekotukitoiminnan on kehittänyt Helsingin kaupunki. Osana Julia 2030 -ilmastonmuutoshanketta toimintaa on laajennettu Helsingin lisäksi myös Espooseen, Vantaalle, Kauniaisiin, Kirkkonummelle ja Keravalle. Ekotukitoiminta on työpaikoille kehitetty toimintamalli, jonka avulla kiinnitetään huomiota työyhteisön ympäristöasioihin. Toiminnan tavoitteina on ympäristökuormituksen vähentäminen, luonnonvarojen säästäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. Työpaikkojen ympäristökuormitusta pyritään vähentämään esimerkiksi edistämällä energiansäästöä ja vähentämällä jätteiden määrää. Ekotukihenkilöitä on koulutettu kuntien toimipaikkoihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, uimahalleihin ja kirjastoihin. Ekotukihenkilöinä toimivat esimerkiksi opettajat, nuoriso-ohjaajat ja terveydenhoitajat. Seudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiatyö etenee HSY:n yhdessä kaupunkien kanssa laatima pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategialuonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle helmikuussa. Sopeutumisstrategiaan liittyen järjestettiin seminaari maaliskuussa. Kevään ajan oli avoinna myös nettisivu asukaspalautetta varten. Strategia valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Helsingin hulevesiohjelma valmistui 2008 ja Vantaalla 2009. Espoon ohjelma on valmistumassa ja ohjelmaehdotus käsiteltiin ympäristölautakunnassa toukokuussa. Hulevesiohjelman tavoitteena on parantaa ja kehittää sade- ja sulamisvesien eli hulevesien hallintaa. Rakennetuille alueille on kehitettävä uusia tapoja johtaa vesiä, kun kaupunkirakenne tiivistyy ja sade- ja sulamisvedet lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Tulva- ja ympäristöhaittoja ehkäistään muun muassa imeytyksen ja viivytysaltaiden avulla, ja parhaimmillaan näistä vesistä muodostuu resurssi viihtyisän ympäristön säilyttämiseksi. Vantaalla on käynnistetty viherkattoprojekteja, joissa muun muassa mietitään sopivia kohteita ja katoille soveltuvia kasvilajeja. Viherkatto imee jopa puolet sadevedestä haihduttaen sen ilmaan. Viherkatot myös sitovat hyvin melua ja eristävät lämpöä talvisin ja viilentävät kesäisin. Linkkejä: HSY:n ilmastotyö, pääkaupunkiseudun ilmastostrategia ja sopeutumisstrategia: www.hsy.fi/ilmastonmuutos Helsingin ympäristötilasto: http://www.helsinginymparistotilasto.fi Espoon ilmastotyö: www.espoo.fi/ymparisto Vantaan ilmastotyö: http://www.vantaa.fi/fi/ymparisto_ja_luonto Covenant of Mayors http://www.eumayors.eu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ: http://www.hsl.fi/fi/hlj2011 Östersundom: http://yhteinenostersundom.fi/ Sitran Low2No: www.sitra.fi/energia EUCO2 80/50 -ilmastohanke: www.euco2.eu ja www.hsy.fi/ilmastonmuutos Ilmastoinfo: www.ilmastoinfo.fi Ekokompassi: www.ekokompassi.fi Julia 2030 EU Life+ -hanke: www.hsy.fi/julia2030 Jälki-laskuri: www.hsl.fi/jälki Jätkä-jätelajittelu: www.hsy.fi/jatka Kansikuva: HSY/Jenni-Justiina NIemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi