JätepLUS JÄSENLEHTI 4/2011 Jätealan ammattilaisille Fluffin esikäsittely bioprosessia varten JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Mauri Marttilasta kunniajäsen
JätePLUS JätepLUS JÄSENLEHTI 4/2011 Tässä numerossa: Jätehuoltopäivillä ennätysyleisö s.5 Pääkirjoitus...3 JHY tiedottaa...4 Jätehuoltopäivät 2011... 5 Mauri Marttila, uusi kunniajäsen...6 bioliuotusta varten... 7 Maatilojen biokaasutuotanto... 10 Biokaasua auton tankkiin... 11 Hyötypalat... 13 Jätemiinus... 14 Yhteisöjäsenet... 15 Tapahtumakalenteri... 12 Tapasimme Mauri Marttilan.s.6 Jätehuoltoyhdistys ry:n jäsenlehti JätepLUS Julkaisija: Jätehuoltoyhdistys ry Päätoimittaja: Auli Westerholm Ekokem Oy Ab PL 181 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 755 1254 auli.westerholm@ekokem.fi Toimittaja: Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A 5 00560 HELSINKI puh. 050 490 3004 tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi Taitto: Johanna Luumi 2 futureimagebank.com futureimagebank.com ISSN 1455-3570 Pankkiyhteys: Nordea tilinro 106430-209010 www.jatehuoltoyhdistys.fi
JätePLUS Pakkausten tuottajavastuu pakkausten keräys Ekopistekonsepti Tokkopa JätePlussan lukijoilta on jäänyt huomaamatta, että uusi Jätelaki astuu voimaan toukokuussa 2012. Meistä moni oli mukana lain valmistelukuhinoissa ja -kahinoissa. Tällä hetkellä uutterat virkamiehet valmistelevat lakiin liittyviä asetuksia, ja me sidosryhmäläiset odotamme malttamattomina päästäksemme asetusluonnoksia repostelemaan. Uusi jätelaki laajentaa pakkausten tuottajavastuuta ja edellyttää tuottajavastuullisia järjestämään kattavan kuluttajapakkausten vastaanottoverkoston. Verkoston, joka vastaa kuluttajien tarpeita ja lain kirjainta. Verkoston, joka ei kuormita ympäristöä eikä maksa liikaa. Kuluttajapakkausten keräämisessä ja kierrätyksessä on paljon haasteita: Suomi on laaja maa, jonka pinta-alasta valtaosa on haja-asutusalueita. Lajittelu ja sen ohjeistaminen on joskus vaikeaa. Kierrätyksen ympäristöhyödyn pitäisi olla suurempi kuin kuormituksen. Päänvaivaa aiheuttavat myös kustannukset, kierrätysprosessit ja markkinat. Ekopisteitä on jo nyt aika paljon, katsokaa vaikka Kierrätys. infosta. Osa niistä on tuottajayhteisöjen omia, osa kuntien ja tuottajien yhteisesti ylläpitämiä, osasta vastaavat kunnat yksin ja osasta kaupat. Ekopisteitä ja toimintatapoja on siis hyvin erilaisia. Pääkirjoitus Ekopistekonseptin tavoitteena on kehittää yhteistyössä jätelain vaatimukset täyttävä ympäristön, kustannusten ja kuluttajien kannalta kohtuullisen palvelutason turvaava ja tehokas vastaanottopisteverkosto, joka muodostuu pääosin kaupan ekopisteistä sekä jätelaitosten ja muiden toimijoiden kanssa sovittavista palveluista. Pakkausten tuottajayhteisöjen, Päivittäistavarakauppayhdistyksen, Kaupan liiton, Elintarviketeollisuusliiton ja Jätelaitosyhdistyksen yhteisessä Ekopistekonseptin pilotointihankkeessa selvitetään tarvittavan verkoston rakentamiseen liittyviä vaatimuksia. Samalla selvitetään vastaanottojärjestelmien kustannustehokkuutta ja niihin liittyvän logistiikan ympäristövaikutuksia. Totta kai myös kuluttajien tarpeita, mielipiteitä ja kokemuksia ekopisteistä selvitetään. Pilotoinnin pohjalta voidaan arvioida valtakunnallisen vastaanottoverkoston vaatimukset. Arvovaltaisessa johtoryhmässä ovat edustettuina myös Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ELY-keskus. Pilotointi toteutetaan Pirkanmaan ja Savon alueilla siten, että pisteet edustavat erilaisia yhdyskuntarakenteita. Hankkeen tulokset ovat käytössä vuoden 2012 lopulla. J-P Salmi Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen Jätehuoltoyhdistys ry on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö.yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15.. Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, 00101 HELSINKI info@jatehuoltoyhdistys.fi (mm. osoitemuutokset) www.jatehuoltoyhdistys.fi 3
JHY tiedottaa JätePLUS Syyskokouskuulumisia Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidettiin 5. lokakuuta Jätehuoltopäivien yhteydessä Tampereella, Scandic Hotel Rosendahlissa. Kokoukseen osallistui 21 yhdistyksen jäsentä. Ennen sääntömääräisten asioiden käsittelyä puheenjohtaja Auli Westerholm kertoi yhdistyksen entisen taloudenhoitajan toimista aiheutuneen talousrikosasian etenemisestä. Väärinkäytösepäilyjen varmistuttua tammikuussa 2010 Jätehuoltoyhdistys sanoi välittömästi irti yhteistyön hänen kanssaan, minkä jälkeen Jyväskylän poliisille jätettiin tutkintapyyntö. Tutkinnan valmistuttua asia eteni Jyväskylän käräjäoikeuteen, jossa se käsiteltiin 30.8.2011. Taloudenhoitajaa syytettiin törkeästä kavalluksesta, luottamusaseman väärinkäytöstä ja kirjapitorikoksesta sekä tilitarkastajia tilintarkastusrikoksesta vuodelta 2008. Jätehuoltoyhdistys vaati 130 000 euroa korvauksia sekä tilintarkastusrikoksen laajentamista koskemaan vuosia 2005 2007. Taloudenhoitaja tuomittiin vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä maksamaan Jätehuoltoyhdistykselle korvauksia 135 000 euroa. Tilintarkastajille tuomittiin 20 päiväsakkoa tilintarkastusrikoksesta sekä soviteltu, yhteensä 10 000 euron korvausvelvollisuus. Jätehuoltoyhdistys ilmoitti tyytymättömyytensä tilitarkastajien sovitteluun ja jätti valituksen. Jatkokäsittely pidetään Vaasan hovioikeudessa. Toimintasuunnitelma ja talousarvio Auli Westerholm esitteli kokouksessa toimintasuunnitelman vuodelle 2012. Toimintaa kehitetään jäsenten toivomusten mukaisesti, ja koska myös kotimaan ekskursioita on toivottu, kevätkokouksen yhteydessä maaliskuussa järjestetään ekskursio Heinolaan, Kuusakoski Oy:n vieraaksi. Oulun seudulla järjestetään jätehuollon kevätpäivä. Ulkomaan opintomatka 9. 11.5.2012 suuntautuu Müncheniin, IFAT-jätehuoltomessuille. Mukaan mahtuu 20 Jätehuoltoyhdistyksen jäsentä. Lisätietoja matkasta saa Sakari Saloselta, sakari.salonen@ramboll.fi. Vuoden päätapahtuma, 26. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät, järjestetään Helsingissä Ympäristömessujen yhteydessä 10. 11.10.2012. Toimintasuunnitelmaan sekä syyskokouksen hyväksymään talousarvioon voi tutustua kirjautumalla Jätehuoltoyhdistyksen extranetiin. Hallitus, tilintarkastajat ja kunniajäsen Syyskokouksessa valittiin hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle vuosiksi 2012 2013. Puheenjohtajana jatkaa Auli Westerholm. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin suljetulla lippuäänestyksellä Sirje Stén ja Risto Saarinen ja varajäseniksi Juha-Pekka Salmi ja Sakari Salonen. Mikko Ahokas valittiin varajäseneksi yhdeksi vuodeksi eroa pyytäneen Mauri Marttilan tilalle. Tilintarkastajaksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja. Toiminnantarkastajaksi valittiin Antti Karlin ja varatoiminnantarkastajaksi Margareta Wahlström. Yhdistyksen kunniajäseneksi päätettiin kutsua pitkäaikainen hallituksen jäsen Mauri Marttila. Hallituksen kokoonpano vuonna 2012: Puheenjohtaja Auli Westerholm Varapuheenjohtaja Esa Mäkelä Jäsenet: Sirje Stén Risto Saarinen Johanna Krabbe Juha Uuksulainen Varajäsenet: Juha-Pekka Salmi Sakari Salonen Risto Pohjanpalo Mikko Ahokas Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet futureimagebank.com henkilöjäseniksi: Minna Kuuluvainen, Alueellinen jätelautakunta, Kuopio Leila Lahti, Santen Oy Karel Nieminen, Paperinkeräys Oy Outi Nieminen, Ekokem Oy Pauli Pääkkönen Saija Pöntinen, Alueellinen jätelautakunta, Kuopio Helmi Riihimäki, Oulun Jätehuolto Pirjo Schroderus, Keski-Suomen ELY-keskus Harri Sorvoja, HS Tekniikka Oy Nea Teerioja, HSY Markus Turunen, HSY Hannele Yli-Kauppila, Keski-Suomen ELY-keskus yhteisöjäseneksi: Ilmatieteen laitos 4 www.jatehuoltoyhdistys.fi
JätePLUS Jätehuoltopäivät keräsivät ennätysyleisön 25. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät keräsivät 321 jätehuoltoalan ammattilaista ja 25 näytteilleasettajaa Scandic Hotel Rosendahliin Tampereelle 5. 6. lokakuuta. Tämä rikkoi Jätehuoltopäivien kaikkien aikojen ennätyksen. Kansanedustaja Pertti Veltto Virtasen lennokkaan avauksen jälkeen koko keskiviikkoaamupäivä oli varattu uuden jätelain mukanaan tuomien muutosten käsittelyyn. Neuvotteleva virkamies Riitta Levinen kertoi jätealaa säätelevistä laeista ja asetuksista ja ylitarkastaja Ari Seppänen jäteveropohjan laajenemisesta. Alan toimijoiden puheenvuorot valaisivat, millä mielellä muutokset otetaan vastaan. Esimerkiksi Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari toivoi, että toimiala keskittyisi siihen miten 85 miljoonaa tonnia Suomessa syntyvää jätettä saataisiin hyötykäyttöön ja mitä liiketoimintamahdollisuuksia siitä syntyy, sen sijaan että kiisteltäisiin siitä, kuka saa kilpailuttaa kuljetuksen kahdelle miljoonalle tonnille kotitalousjätettä. Iltapäivän ajan pohdittiin, mihin biohajoavat jätteet ohjataan, kun orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittely kielletään, ja kuultiin millä eri tavoin biojätettä voidaan hyödyntää. Luentojen jälkeen jakauduttiin kahdelle eri ekskursiolle. Tampereen ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön tutustui 50 ensin ilmoittautunutta, koska isompi ryhmä ei olisi mahtunut tutustumaan muun muassa Suomen ensimmäisiin julkisiin sisäkuivakäymälöihin. Toinen bussilastillinen tutustui Ympäristötietokeskus Moreeniaan. Ensimmäinen seminaaripäivä huipentui yhteisellä illallisella, jossa puheenjohtaja Auli Westerholm julkisti Mauri Marttilan valinnan yhdistyksen kunniajäseneksi. Torstaiaamuna pureuduttiin materiaalitehokkuuden parantamiseen tutkimusinsinööri Tuuli Myllymaan (SYKE) johdolla. Hän itse alusti materiaalivirtojen ympäristövaikutuksista ENVIMATmallinuksen tulosten perusteella. Tutkija Mika Kuisma Aalto-yliopistosta esitteli MASCO-konseptin: mallissa materiaalitehokkuuteen erikoistunut yritys tekee asiakkaalleen materiaalinsäästöinvestoinnin, jonka takaisinmaksu perustuu asiakkaan saamiin kustannussäästöihin. Sen jälkeen kuulimme, miten konseptia on sovellettu Oras Oy:ssä ja Lumon Oy:ssä. Muovipakkausten hyödyntämisen haasteita pohdittiin tutkija Jussi Kauppilan (SYKE) johtamassa paneelikeskustelussa. Haasteita tuo muun muassa se, että erilaisia muovilaatuja on erittäin paljon ja ne vaativat erilaisen käsittelyn. Iltapäivällä keskityttiin elintarvikkeiden jätehuoltoon. Sivutuoteasetusten vaatimuksista kertoi neuvotteleva virkamies Pirjo Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä, ja niistä selviytymistä ympäristöhuoltoyrityksen näkökulmasta kommentoi kehityspäällikkö Tiila Korhonen Sita Finland Oy:stä. Elintarvikkeiden jätehuollosta kuulimme myös kaupan ja kansainvälisen liikenteen näkökulmasta. Jätehuoltopäivien luentomateriaalit löytyvät Jätehuoltoyhdistyksen nettisivuilta. Moreenia sijaitsee kosken partaalla sähkölaitoksen tiloissa. Sali täyttyi Jätehuoltopäivien osanottajista. Tuuli Myllymaa avasi torstain ohjelman. Jätehuoltoyhdistyksen taloudenhoitaja Kari Wellman (vas.), sihteeri ja Jätehuoltopäivien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Nekkula sekä kunniajäsen Mauri Marttila Jätehuoltopäivillä. Ympäristötietokeskus Moreeniassa tutustuttiin myös vanhaan sähkömittaristoon. Jätehuoltopäivien illallisen puheensorina oli korviahuumaava. 5
tapasimme sesta alkaen. Kiinteistöliitossa hän on vastannut jäteasioista vuodesta 1982 lähtien. Aluksi tutkimuspäällikkönä ja myöhemmin tutkimusjohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä toimenkuvaan on kuulunut luonnollisesti paljon muutakin. Miten jäteasiat ovat jaksaneet kiinnostaa? Jätehuollon kustannukset kiinteistön hoitokuluista ovat noin kolmen prosentin luokkaa, mutta sen toimimattomuus tai toimivuus on asumisessa merkitykseltään paljon suurempi, Marttila perustelee. Hän kantaa huolta myös tulevista sukupolvista, ja toivoo, että jätämme jälkeemme muutakin kuin jätettä. Vaikka Jätehuoltoyhdistys onkin luonteeltaan ammatillinen yhdistys, uskon, että kautta rantain asioihin on voinut vaikuttaa tätäkin kautta. Uskon siihen, ettei asioihin ole yhtä ainoaa oikeata ratkaisua, vaan usein paras ratkaisu on sekä että. Pitkäjänteiseksi tutkijatyypiksi tunnustautuvan Marttilan strategia on ollut muutenkin hoitaa edunvalvontatyötä taustalta. Hän on istunut yli kahdessa sadassa eri toimielimessä uransa aikana, ja käyttänyt siihen keskimäärin kolmasosan työajastaan. En ole yleensä puhunut paljon, mutta toivottavasti aina asiaa. Tutkimustyössään hän sanoo ehkä urautuneensa liikaakin samoihin asioihin, mutta toisaalta siten on saatu selville pitkiä linjoja ja kehityskaaria. Sitku-asiat järjestykseen 6 Mauri Marttila siirtää jo asiantuntemustaan aktiivisesti seuraajalleen. 30 vuotta vaikuttamista Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen pitkäaikaisin jäsen Mauri Marttila valittiin syyskokouksessa yhdistyksen kunniajäseneksi. Hän jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. -Aion jättää kaikki paskahommat, Mauri Marttila tokaisi pyytäessään eroa Jätehuoltoyhdistyksen hallituksesta kesken toimikauden, lähestyvän eläkkeelle jäämisen johdosta. Ero myönnettiin, mutta kutsu Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi pitää huolen, ettei hän kokonaan pääse alasta eroon. Pitkään hän on yhdistyksen aktiivijäsenenä viihtynytkin, sillä hän istui hallituksessa yhtäjaksoisesti 24 vuotta yhdistyksen perustami- Eläkkeelle Mauri Marttila jää virallisesti helmikuussa, mutta käytännössä jo vuoden 2012 alusta. Hän aikoo keskittyä kaikkiin elämänsä sitku-asioihin, jotka ovat toistaiseksi jääneet tekemättä. Golfin pelaamisesta on puhuttu 20 vuotta, mutta vieläkin se on aloittamatta. Oman taloyhtiön kuntosali odottaa uutta käyttäjää ja valokuvat järjestämistä. Kirjojakin voi taas alkaa lukea ammatillisten raporttien ja selontekojen sijaan. Haaveissa olisi myös maailmanympärysmatka, mikäli kunto riittää ja ympäristöomatunto antaa myöden. Myös museoautot kiinnostavat. Sisältöä eläkepäiviin tuo lisäksi ensimmäinen lapsenlapsi, nyt 8 kuukautta vanha tyttärentytär. Aikoinaan omien tytärten hoito jäi pitkälti vaimoni vastuulle, joten nyt aion korvata osan tästä hoitamalla isoisän virkaa aktiivisemmin. Katariina Krabbe Mauri Marttilan ura: syntynyt vuonna 1949 Jyväskylässä ylioppilas 1968, Jyväskylän lyseo humanististen tieteiden kandidaatti 1971 yhteiskuntatieteiden kandidaatti 1973 ja yhteiskuntatieteiden maisteri 1973, Jyväskylän yliopisto osastosihteeri maatilahallituksen tilastotoimistossa 1974 tutkimussihteeri Veronmaksajain keskusliitossa 1974 1982 tutkimuspäällikkö Suomen Kiinteistöliitossa 1982 1990, tutkimusjohtaja 1990 sivutoiminen luennoitsija, tenttien tarkastaja ja tutkielmien ohjaaja Kiinteistöalan Koulutussäätiössä / Koulutuskeskus Oy:ssä 1982 2011 sivutoiminen isännöitsijä useissa asunto-osakeyhtiöissä 1974 2010 Jäsen yli 200 toimielimessä 30 julkaisua
Pullokokeissa liuoksen oranssi väri osoittaa, että materiaali ei inhiboi mikrobeja. Tutkimus Esikäsittelemätön fluffi on heterogeenistä ja siksi haasteellista prosessoida. Metallipitoisen jätteen esikäsittely bioprosessia varten Autojen kierrätyksessä syntyy vuosittain Euroopassa noin 2,5 miljoonaa tonnia metallipitoista jätettä. Määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä, vaikka Euroopan komissio vaatii auton kierrätysasteen nostamista 95 prosenttiin. Tämän jätejakeen jatkohyödyntäminen on tulevaisuudessa välttämätöntä, mutta miten siitä saisi kannattavaa? Nykyisin Euroopan Unionin maissa 75 85 prosenttia romutukseen saapuvan auton materiaaleista voidaan kierrättää. Jäljelle jäävä osa muodostaa heterogeenisen sekä hankalasti kierrätettävän jätejakeen, jota kutsutaan ASR:ksi (auto shredder residue) tai fluffiksi. Fluffia on tutkittu runsaasti ja sitä on myös yritetty prosessoida monella eri tavalla, mutta kaupallisesti menestyvää käsittelymenetelmää ei ole vielä käytössä. Euroopassa fluffia syntyy tällä hetkellä noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 70 000 tonnia Suomessa. Määrän on arvioitu kasvavan 3,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi Euroopan komission asettaman End of Life Vehicles -direktiivin mukaan vuoteen 2015 mennessä auton materiaaleista tulee kierrättää 95 prosenttia, josta vain 10 prosenttia saa hyödyntää energiana. Tämä tarkoittaa, että kierrätysprosessissa muodostuvaa fluffia, joka on tähän asti pääsääntöisesti loppusijoitettu kaatopaikalle, on jatkossa käsiteltävä edelleen. Kierrätysaste edellyttää fluffin hyödyntämistä sekä materiaalina että energiana. Mitä fluffi on? Auton kierrätyksessä fluffia muodostuu käsittelyketjun kahdessa eri vaiheessa. Esikäsittelyn ja murskauksen jälkeen ilmaluokittimella erotettu kevytjae muodostaa yhden osan. Loppuosa fluffista syntyy, kun ilmaluokittimelta erottuneesta raskasjakeesta poistetaan metallit. Näin syntyvä fluffi muodostaa heterogeenisen jakeen, joka sisältää vaihtelevina osuuksina muovia sekä kumia, tekstiiliä, lasia, hiekkaa, pölyä ja metallia. Suurimpina pitoisuuksina esiintyviä yhdisteitä fluffissa ovat PCB ja mineraaliöljyt. Muita aineita ovat muun muassa orgaaninen hiili, kloridit sekä raudan ja muiden metallien yhdisteet. Fluffin partikkelikokojakauma on laaja, eikä massaltaan selkeää raeluokan erottumista juuri tapahdu. Monet aineet ja yhdisteet tosin konsentroituvat eri partikkelikokoluokkiin ja se onkin fluffin jatkokäsittelyn kannalta keskeinen ominaisuus. Yleisesti orgaanisen aineksen määrä kasvaa partikkelikoon kasvaessa ja vastaavasti hiekan ja epäorgaanisen aineksen määrä lisääntyy raekoon pienentyessä. Fluffin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä määrään vaikuttavat keskeisesti kierrätysprosessiin syötettävien autojen ikä ja sitä kautta autojen valmistuksessa käytetyt materiaalit. Näin esimerkiksi uusien autojen paloittelussa muodostuva fluffi poikkeaa jo lähtökohtaisesti merkittävästi vanhoista autoista peräisin olevasta fluffista. Lisäksi kierrätysprosessin ajoparametrit, kuten syötteen syöttönopeus eri yksikköprosesseihin, partikkeleiden puhtausjakaumat ja laitteiden erotustehokkuudet vaikuttavat fluffin kokonaismäärään sekä metallipitoisuuksiin. Tutkimus fluffin esikäsittelystä Käynnissä olevan Tekesin rahoittaman PROBIO-hankkeen tavoitteena on bioliuotukseen perustuvan jätemateriaalin ja kuonien jalostaminen. Yhtenä tavoitteena tässä hankkeessa on selvittää fluffin bioliuotussoveltuvuu- 7
Fluffi JätePLUS Fluffin tyypillinen koostumus: 5 10 % metalleja 20 30 % muovia 10 20 % kumia 5 15 % tekstiiliä/kuitua 15 25 % hienoa materiaalia (kiviainesta, lasia, maalia) Monet metallit ja yhdisteet konsentroituvat raekokoluokittain. den parantamista, sillä aikaisempien tutkimusten perusteella fluffin arveltiin estävän bioliuotuksessa käytettävien mikrobien toimintaa. Selvitys toteutettiin diplomityönä, johon kuului kirjallisuusselvityksen lisäksi koemateriaalin karakterisointia sekä mekaanista esikäsittelyä ja bioliuotussoveltuvuuskokeita. Fluffin esikäsittelykokeet käsittivät erilaisia fysikaalisia yksikköprosesseja, kuten murskausta, magneettierotusta, pesua ja seulontaa niin laboratoriokuin pilottimittakaavassakin. Lopuksi tutkimuksessa arvioitiin pullokokeilla esikäsittelyn vaikutusta fluffin bioliuotussoveltuvuuteen. Tutkimus toteutettiin VTT:n, Geologian tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä vuoden 2010 aikana. muodostuva fluffi on oikein prosessoituna mahdollista syöttää bioliuotusprosessiin. Monet mikrobien toimintaa rajoittavat yhdisteet ja aineet ovat keskittyneet tiettyihin partikkelikokoluokkiin, jolloin näiden konsentraatiopiikkien tasaaminen ennen bioliuotusta on välttämätöntä. Prosessiketjun suunnittelussa onkin ensisijaisen tärkeää optimoida yksikköprosessit siten, että esikäsitelty fluffi on mahdollisimman tasalaatuista bioliuotukseen. Silloin syötteen koostumusvaihtelut eivät kumuloidu esikäsittelyprosessin loppupäähän prosessin edetessä. Tämä edellyttää optimoitua prosessinohjausta sekä tarkkaa laadun- ja määrien valvontaa. Bioliuotuksen vaikutusta fluffijäännökseen ei tässä tutkimuksessa tutkittu. Jatkotutkimuksen tulisikin keskittyä fluffin suurempiin pilottimittakaavan bioliuotuskokeisiin. Näin saataisiin selville liuotuksessa erotettujen metallien todelliset saannit sekä jäännöksen koostumus ja ympäristöominaisuudet. Bioliuotus Bioliuotus on kustannustehokas menetelmä erottaa metalleja kompleksisista materiaalivirroista. Fluffin tapauksessa bioliuotuksen avulla voitaisiin erottaa metalleja, joiden talteenotto mekaanisin menetelmin olisi hankalaa ja/tai kallista. Liuotuksessa liuenneet metalli-ionit saostettaisiin takaisin kiinteiksi metalleiksi ja bioprosessissa muodostuva kiinteä jäännös ohjattaisiin jatkokäsittelyyn. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella auton kierrätyksessä Fluffi sisältää lukuisia erilaisia muovilaatuja, joiden erottaminen toisistaan on vaativaa. 8 www.jatehuoltoyhdistys.fi
JätePLUS Tutkimus Nykyään 75 85 prosenttia romutukseen saapuvan auton materiaaleista voidaan kierrättää. EU:n direktiivin mukaan kierrätysasteen pitäisi nousta 95 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Vastaava kirjoittaja: John Bachér, tutkija, VTT/Kierrätys ja materiaalihyödyntäminen EU:n ELV-direktiivin asettaman 95 prosentin kierrätysasteen saavuttamiseksi pitäisi bioliuotuksessa muodostuvan rejektin jatkokäsittelyä tutkia, sillä pelkästään bioliuotuksella ei saavuteta direktiivin mukaista kierrätysastetta. Osa kiinteästä rejektistä voidaan toki polttaa, muttei kaikkea. Olisikin tarpeellista optimoida auton kierrätyksen koko prosessiketju siten, että lajittelevalla esikäsittelyllä, kuten muoviosien ja sisustuksen purkamisella omiin erotusprosesseihinsa, sekä integroidulla fluffin kemiallisbiologisella yksikköprosessiketjulla saavutettaisiin EU:n direktiivin asettama kierrätysaste ja vieläpä taloudellisesti kannattavasti. Muut kirjoittajat: Elina Vestola, erikoistutkija, VTT/Kierrätys ja materiaalihyödyntäminen Jutta Laine-Ylijoki, erikoistutkija, VTT/Kierrätys ja materiaalihyödyntäminen Tero Korhonen, tutkija, GTK, Mineraalitekniikan laboratorio Artikkeli perustuu vastaavan kirjoittajan Aalto-yliopistoon tekemään diplomityöhön nimeltään Tutkimus fluffin mekaanisesta esikäsittelystä bioliuotukseen soveltuvaksi jakeeksi. Lisätietoa: Directive 2000/53/EC of the European Parliament and of the Council of 18 September 2000 on end-of-life vehicles 9
Biokaasu Biokaasulaitoksessa käsitelty jäännös haisee vähemmän kuin lanta, joten sen voi levittää asutuksen lähellä oleville pelloille ilman hajuhaittoja. Maatilojen biokaasulaitosten kannattavuus paranemassa Maatilojen biokaasutuotanto voi muuttua kannattavaksi hyvinkin nopeasti, kun energian ja lannoitteiden hinnat tulevaisuudessa nousevat. Maatilojen omat biokaasulaitokset ovat hyvin lähellä kannattavuusrajaa jo nyt, jos biokaasulaitoksessa tuotettu energia hyödynnetään maatilalla kokonaan ja sillä korvataan polttoöljyä. Kannattavin biokaasulaitoksen toimintamalli nykyisillä energiahinnoilla sekä investointi- ja tuotantotuilla on laitos, joka käsittelee lannan lisäksi porttimaksullisia materiaaleja kuten elintarviketeollisuuden sivuvirtoja tai pienpuhdistamolietettä. Myös tilan omaa lantaa ja energianurmea käsittelevä biokaasulaitos on lähes kannattava, mikäli kaikki tuotettu lämpö ja sähkö hyödynnetään tilalla ja lämpöenergialla korvataan polttoöljyä. Yhteislaitoksilla vielä heikko kannattavuus Laskelmien mukaan biokaasulaitoksen kannattavuus heikkenee, jos sähköä myydään verkkoon tai lämpöä jää hyödyntämättä. Tarkastelussa olleista vaihtoehdoista heikoin kannattavuus on lantaa ja energianurmea käsittelevällä maatilojen yhteislaitoksella. Syynä ovat investoinnin suuruus sekä tarkastelussa oletettu lannan suuri määrä suhteessa energianurmeen. Maatilakokoluokan biokaasulaitosten kannattavuutta ja hallinnointia selvitettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämässä, maatilojen biokaasutoimintaa kehittävässä BIOTILA-hankkeessa. Kannattavuuslaskelmat toteutti hankkeessa partnerina toimiva Envitecpolis Oy. Tarkastelussa verrattiin kahta maatilakokoluokan biokaasulaitosvaihtoehtoa. Niistä toinen käsittelee tilan omaa lantaa sekä energianurmea ja toinen lantaa sekä tilan ulkopuolelta vastaanotettavia, porttimaksullisia materiaaleja. Kolmantena vertailukohtana tarkasteltiin maatilojen yhteislaitosta, jossa käsitellään tiloilla muodostuvaa lantaa sekä tiloilla tuotettavaa energianurmea. Laitosten tuottama biokaasu hyödynnetään yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Hajuhaittojen vähenemisestä joskus merkittävä hyöty Maatilojen biokaasutuotannolla voidaan energiantuotannon lisäksi tehostaa ravinnekiertoja ja vähentää päästöjä. Ympäristöhyötyjen merkitystä kannattavuuteen on kuitenkin vaikea arvioida muutoin kuin kemiallisen typpilannoituksen vähenemisen kautta. Ympäristövaikutuksista merkittäviä ovat kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, ammoniakkipäästöjen ja niiden vaikutusten kuten happamoitumisen ja hajun väheneminen sekä ravinnevalumien väheneminen vesistöihin. Joskus kannattavuutta voi nostaa pelkästään se, että biokaasulaitoksessa käsitelty jäännös haisee vähemmän kuin lanta, jolloin sen voi levittää asutuksen viereisillekin pelloille ilman hajuhaittoja. Huolellinen suunnittelu tärkeää Kannustimien kehittäminen voisi lisätä maatilojen biokaasutuotantoa. Lisäksi liikennebiokaasu on tulevaisuuden mahdollisuus. Tilan oman biokaasulaitoksen kannattavuutta voi parantaa myös soveltuvien kierrätysosien käyttö sekä oman työn osuus rakentamisessa. Biokaasuteknologian käyttö on aina suunniteltava huolella ja tapauskohtaisesti, jotta toiminnasta saadaan paras mahdollinen vaikutus irti. Suomessa on tällä hetkellä kymmenkunta maatilalla toimivaa biokaasulaitosta sekä yksi tilojen yhteinen biokaasulaitos. Raportin kannattavuuslaskelmat pohjautuvat BIOTILA-hankkeen tuottamiin tutkimustuloksiin sekä MTT Maaningan toimipisteen oman biokaasulaitoksen tietoihin. Lisäksi hallinnolliseen tarkasteluun on koottu tietoa biokaasulaitoksen perustamisesta, lupamenettelystä ja tukivaihtoehdoista kuten investointija tuotantotuista. Raportissa on myös tuotu esille viranomaisten tulkintoja lupaprosesseissa. futureimagebank.com 10
Gasumin kaasutankkausasemilta joutsenmerkittyä biokaasua Gasumin tankkausasemilta voi nyt tankata kaasuautoon biokaasua. Autoilijoille tarjottava biokaasu tuotetaan Kouvolassa Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitoksella. Biokaasun raaka-aineina käytetään alueen jätevesilietteitä, kerättyjä biojätteitä ja energiakasveja vuodessa noin 19 000 tonnia. Biokaasu on ensimmäinen joutsenmerkitty liikennepolttoaine. Se vastaa laadultaan ja käyttöominaisuuksiltaan maakaasua. Joutsenmerkityn polttoaineen kasvihuonekaasujen päästöt ovat keskimäärin 45 prosenttia pienemmät kuin tavanomaisen polttoaineen, kun otetaan huomioon päästöt koko polttoaineen elinkaaren ajalta. Tällä hetkellä suomalaisen biokaasun tuottaminen ja jakelukustannukset ovat hieman korkeampia kuin maakaasun, mutta kaasu on edullisin liikennepolttoaine Suomessa. Biokaasun vertailuhinta bensiiniin on noin 0,90 euroa. Biokaasu siirretään tankkausasemille Gasumin kaasuputkiverkossa. Verkkoon syötettävän biokaasun määrä mitataan syötön yhteydessä. Gasum myy biokaasua ainoastaan sen määrän, joka tuotetaan tai hankitaan verkkoon. Biokaasun määrästä pysytään selvillä tasehallinnan avulla: verkkoon syötetyn biokaasun ja verkosta myydyn biokaasun määrän tulee täsmätä kuukauden tasejakson aikana. Biokaasua riittää normaaliolosuhteissa kaikille Suomen kaasuautoilijoille. Autoilijat voivat joko valita biokaasun tankkauksen yhteydessä tai tehdä Gasumin kanssa biokaasusopimuksen. Biokaasusopimuksen ovat tehneet muun kuva:gasum muassa Itella Posti Oy, jolla on kuusi postinjakeluautoa, Itella Logistics, jolla on kuusi kevytkuorma-autoa sekä pääkaupunkiseudulla toimiva, ekologisiin kuljetus- ja lähettipalveluihin erikoistunut A to B FINLAND. Gasum luovutti marraskuun alussa Liikkuvan poliisin käyttöön biokaasulla toimivan erikoisvarustelun kaasuauton, Volkswagen Passat Variant TSI Eco- Fuelin. Biokaasu vastaa laadultaan ja käyttöominaisuuksiltaan maakaasua. 3 2010 2010 4 Tynnyrien kunnostusmäärä romahti Pakkaajat järkyttyivät jätelakiehdotuksesta Näitä lisää? Muovijäte lisääntyy yhä Ravintola-ala pelkää jätelakiesityksen lisäävän jätettä Kuinka nano kierrätetään? Urakoitsija joutui keskelle kuljetusriitaa Puhdistamolietettä pellolle 2010 5 Näin kasvaa kierrätyspakkaus Sähköromun keräys käy kalliiksi Pohjakuonasta uusiomalmiksi Romuautot umpikujassa 3 3 Joko sinulle tulee maksuton uutiskirje Verkkoviesti? Uusiouutisten sähköinen uutiskirje ilmestyy noin 2 3 viikon välein suoraan sähköpostiisi. Saat jätealan ajankohtaiset uutiset ytimekkäässä muodossa. Tiesithän, että Verkkoviesti on mainio kanava kuulla tai kertoa myös kiinnostavista tapahtumista ja alan avoimista työpaikoista! Tilaa ilmainen Verkkoviesti: www.uusiouutiset.fi Lisätietoja Uusiouutisissa ja Verkkoviestissä ilmoittamisesta: Myyntipäällikkö Kalevi Sinisalmi, puh. 044 539 0908, kalevi.sinisalmi@uusiouutiset.fi 4
JätePLUS Hyötypalat kuva: ZenRobotics Oy ZenRobotics Oy on vuonna 2007 perustettu kierrätysalan huipputeknologiayritys. HSY/Hannu Bask ZenRobotics innovaatiokisan finaalissa ZenRobotics Oy valittiin jätteenlajittelurobotillaan kymmenen finalistin joukkoon eurooppalaisten ympäristömedioiden järjestämässä EEP Award -kilpailussa. Vuosittain järjestettävässä kilpailussa valitaan parhaat eurooppalaiset ympäristöä hyödyttävät innovaatiot. Finalistit valitsi ympäristötoimittajista sekä Euroopan ympäristöjärjestöjen liiton EFAEP:n edustajista koostuva jury. EEP:n suomalaisjäsen on Uusiouutiset. ZenRobotics kilpailee palkinnosta kolmen ranskalaisyrityksen, kahden belgialaisen sekä italialaisen, saksalaisen, sveitsiläisen ja portugalilaisen ehdokkaan joukossa. Kaikkiaan kilpailuun osallistui innovaatioillaan 70 yritystä. Kilpailun kolme parasta julkistetaan 30. marraskuuta Pollutec-ympäristömessuilla Pariisissa. Palkituille luvataan muun muassa kattavaa näkyvyyttä ympäristömedioissa. Aiemmin kisassa on menestynyt suomalaisista muun muassa St1, joka sai hopeaa vuonna 2008. Jopa puolet sähkö- ja elektroniikkaromusta keräysjärjestelmän ulkopuolelle Anu Toppila on tehnyt yritysten ympäristöjohtamisen Pro gradu -tutkielman jätehuollon tuottajavastuun alaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirroista Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. Tuottajayhteisöt ovat tukeneet Toppilan tutkimusta. Tutkimustulokset osoittivat, että jopa puolet vuosittain syntyvästä sähkö- ja elektroniikkaromusta kulkeutuu virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle. Sähkö- ja elektroniikkaromun positiivisen arvon vuoksi järjestelmän ulkopuoliset toimijat keräävät romua laajalti kilpaillen samalla tuottajavastuun alaisen keräysjärjestelmän kanssa romun saannista. Myös paristo- ja akkujätteestä yli puolet päätyy sivuvirtoina 12 virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle. Nämä sivuvirrat ovat voimakkaasti sidoksissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sivuvirtoihin, mutta niiden aiheuttajamekanismit ovat erilaiset. Kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat aiheutuvat miltei kokonaisuudessaan kuluttajien puutteellisesta kierrätyskäyttäytymisestä. Tutkimustulosten perusteella yksittäisen kuluttajan voitiin todeta olevan keskeisessä roolissa tuottajavastuun alaisen keräysjärjestelmän toimivuudessa. He pystyvät vaikuttamaan yhtäältä siihen, että tuottajavastuun alaiset jätteet päätyvät kotitalouksista kierrätykseen ja toisaalta siihen, päätyvätkö jätteet lailliseen järjestelmään. futureimagebank.com Petri Kouvo valittiin ISWAn hallitukseen HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo on valittu ISWAn hallitukseen. Valinnasta päätettiin ISWAn vuosikokouksessa 16.10.2011 Daegussa, Etelä-Koreassa. International Solid Waste Association (ISWA) on 1972 perustettu itsenäinen, kansainvälinen yhdistys, jolla ei ole valtiollista tai aatteellista taustaa. IS- WAn päämääränä on edistää kestävän kehityksen mukaista jätehuoltoa maailmanlaajuisesti. ISWAssa on kansallisia jäseniä 35 maasta eri puolilta maailmaa ja henkilöjäseniä 50 maasta. Suomessa ISWAn jäseniä ovat muun muassa Jätehuoltoyhdistys, Ympäristöyritysten liitto, Jätelaitosyhdistys, Molok ja Ekokem. HSY (aiemmin YTV) on ollut ISWAn organisaatiojäsen vuodesta 1998. Tekniikan tohtori Petri Kouvo on toiminut Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän jätehuollon toimialajohtajana ja sen edeltäjän YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuoltojohtajana vuodesta 2004. Kouvo on lisäksi Jätelaitosyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä jätteiden energiakäytön dosentti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. ISWA:n hallituspaikka on tärkeä kansainvälinen tunnustus suomalaisen jätehuollon osaamisesta ja asiantuntijuudesta. Otan tehtävän vastaan innostuneena, Kouvo toteaa. Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo kertoo, että kansainvälisen äänestyksen tuloksena Suomi on ensimmäistä kertaa edustettuna ISWAn hallituksessa. Kouvo on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettu jätehuollon asiantuntija. Uskon hänen pystyvän antamaan aktiivisen ja tuoreen panoksen www.jatehuoltoyhdistys.fi ISWAn toimintaan, Salo kommentoi.
JätePLUS Nimitys kuva: Ecosir Putkikuljetusjärjestelmä ammattikeittiöihin Metos ja Ecosir Group ovat solmineet ammattikeittiöiden biojätteen keräysratkaisuja koskevan jälleenmyynti- ja yhteistyösopimuksen. METOS BIOMASTER -putkikuljetusjärjestelmä perustuu Ecosir Groupin kehittämään alipainekuljetusteknologiaan ja suljettuun keräyssäiliöjärjestelmään. Metos markkinoi ja edustaa uutta järjestelmää osana yrityksen laajaa ammattikeittiölaitteiden valikoimaa. Biojätteen hygieeninen ja tehokas keräys on ollut suuri haaste erityisesti keskikokoisissa keittiöissä. METOS BIOMASTER-järjestelmällä bakteerihaitat voidaan minimoida samalla kun henkilökunnan työpanos voidaan suunnata tuottavampiin tehtäviin. Järjestelmään investoimalla voidaan ennalta valmistautua EU:n biojätteen sivutuoteasetuksen kiristyviin vaatimuksiin. Myös ergonomiahyödyt ovat merkittäviä. Erityisesti astianpesuosastoilla tehdään paljon toistuvia rutiinitehtäviä, joita automatisoimalla voidaan kehittää keittiöiden ergonomiaa, tuotepäällikkö Timo Värpiö Metokselta kertoo. Ecosir Group Oy:n toimitusjohtaja Mauri Leposen mukaan yhteistyö Metoksen kanssa on tuottanut uuden käyttökohteen Ecosirin teknologialle: Meillä on pitkä kokemus kiinteistöissä syntyvien kierrätys- ja jätejakeiden keräys- ja siirtojärjestelmien teknologiasta. Alalta on kuitenkin aiemmin puuttunut kompakti järjestelmä 500 1 000 annosta valmistaviin keittiöihin. Jätehuollon kriisinsietokykyä testattiin Jätealan huoltovarmuustoimikunta järjesti 11.10.2011 intensiivisen valmiusharjoituksen, joka testasi jätehuollon toimivuutta poikkeuksellisessa tilanteessa. Harjoitus järjestettiin Länsi- Uudellamaalla. Jätehuollon valmiusharjoitus oli toimialalla Suomen ensimmäinen harjoitus, jossa testattiin viranomaisten, jätehuoltotoimijoiden ja sidosryhmien yhteistoimintaa jätehuoltoon kohdistuvien häiriötilanteiden hallinnassa. Harjoitukseen osallistuivat kunnallinen jätehuoltoyhtiö Rosk n Roll Oy Ab, Pelastuslaitos, ympäristö- ja terveysviranomaisia sekä muita sidosryhmiä. Osa harjoitukseen osallistuvista viranomaisista kokoontui samaan tilaan harjoituspäivänä. Niin sanottu peliryhmä koordinoi harjoituksen kulkua konsultin ohjaamana. Harjoituksen tarina oli tapahtumaketju, joka sisälsi monipuolisesti erilaisia jätehuoltoon vaikuttavia häiriötilanteita. Harjoituksessa hyödynnettiin kriisisimulaattoria, jolla tilannepäivitykset ja uutisartikkelit saatiin välitettyä osallistujille internetin kautta. Harjoituspäivän kuvitteellisiin tapahtumiin kuului muun muassa jatkuvista sateista johtuvia haasteita, 70 tonnin kalaerän pilaantuminen kalajalostamolla, rekan kaatuminen pakastebroilerilastissa sekä juomaveden saastuminen, mistä syytettiin väärin perustein jätehuoltoa. Harjoittelijoiden piti pystyä reagoi- METOS BIOMASTER -putkikuljetusjärjestelmä perustuu alipainekuljetusteknologiaan. Harjoituspäivän kuvitteellisiin haasteisiin kuului muun muassa 70 tonnin pilaantunut kalaerä. maan muuttuviin tilanteisiin, välittää oikeaa tietoa ja torjua huhuja. Harjoituksen pääjärjestäjinä toimivat Huoltovarmuuskeskus, Jätelaitosyhdistys ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Rosk n Roll Oy Ab:n edustaja oli aktiivisesti mukana suunnittelussa ja peliryhmässä, mutta ei osallistunut harjoituspäivään harjoittelijana. Peliryhmän ulkopuolisille työntekijöille ja viranomaisille oli täysi yllätys, mitä harjoitus sisälsi. Huoltovarmuuskeskuksen asettama Jätealan huoltovarmuustoimikunta kokoaa harjoituksesta aineiston, jossa kuvataan harjoituksen toteuttamistapa ja harjoituksesta saatuja keskeisiä tuloksia. Materiaalia on tarkoitus hyödyntää valmiusharjoitustoiminnan kehittämisessä ja suunniteltaessa harjoituksia myös muille jätehuoltoalueille. futureimagebank.com EKOKEM OY AB Auli Westerholm on nimitetty Ekokemin viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden päälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän vastaa uuden viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikön toiminnasta ja raportoi toimitusjohtajalle. Westerholm on Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja. Ämmässuon kaasuvoimalle lisää sähköntuontantoa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kaasuvoimala lisää sähköntuotantoaan 1,3 megawatilla, mikä riittää kattamaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oman sähkönkulutuksen. Lisäsähköä saadaan lokakuun lopussa käyttöön otetun uuden kaasumoottorien pakokaasujen lämmön talteenottojärjestelmän avulla. Kaasuvoimala pystyy hyödyntämään lähes kaiken Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun. Uuden prosessin myötä voimala tuottaa enimmillään sähköä noin 17 megawatin teholla. Lisäksi voimala tuottaa noin 8 megawattia kaukolämpöä Ämmässuon alueen omaan käyttöön. Kaasuvoimalan vuosittainen sähköntuotanto vastaa lähes kahdeksantuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta. Se osuus sähkön tuotannosta, jota ei käytetä Ämmässuon omissa toiminnoissa, voidaan myydä alueelle rakennetun verkkoliittymän kautta, sanoo HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo. Kaatopaikkakaasua hyödyntävän kaasuvoimalan toinen vaihe valmistui 26.10.2011. Sen myötä voimalan savukaasujen energia voidaan ottaa talteen lämmönvaihtimissa ja kerätty hukkalämpö hyödynnetään lisäsähkön tuotannossa erillisessä ORCprosessissa (Organic Rankine Cycle). HSY/Kai Widell
Jätemiinus JätePLUS??? Aineksen käytön tehostus Tunnethan mantran siitä, että aines pitää kierrättää kerta toisensa jälkeen uuden tuotteen valmistamisessa. Tarpeettomaksi käyneelle ainekselle pitää keksiä uusi tarkoitus eli käyttökohde. Erään kaupparyhmittymän asiakaslehden niksipalstalla on JäteMiinuksen toimituskunnan laskujen mukaan kerrottu 254 erilaista käyttötapaa sukkahousuille sen jälkeen, kun silmänpako on niitä kohdannut. Tämä sinänsä arvokas tapa ohjeistaa kanssakulkijoitamme voi johtaa meidät harhaan. Saatamme luulla olevamme tehokkaita, jos vielä keräämme päivän aviisit sun muut keräyspaperit toimittaaksemme ne kierrätettäväksi uusien aviisien alustaksi. JäteMiinuksen toimitus on huolestunut siitä, ettei materiaalien käytön tehokkuus ole edennyt riittävän pitkälle. Tarkastellaanpa asiaa hiukan kauempaa. Astutaan siis pari askelta taaksepäin. Huomaamme, että aineksen käyttö tähtää aina siihen, että pikkuruinen siittiö kasvaa harmaahapsiseksi vanhukseksi saaden elämänsä aikana ravintoa, lämpöä, mielihyvää ja muita kiksejä. Siihen homma sitten pysähtyykin. Moniko meistä panee itsensä todella likoon aineksen käytön tehostamiseksi? Parhaat käytännöt elämämme jälkeisestä materiaalina palvelemisesta ovat tässä: Timantti. Kehossamme hiilen määrä on riittävän suuri, jotta suuren paineen alla tomumajastamme saadaan puristettua reippaan kokoinen timantti. Ei ehkä Afrikantähden kaltaista, mutta kelpo kivi kuitenkin ripustettavaksi hopeisessa vitjassa jonkun mallikkaan ihmisyksilön kaulaan. Siinä sitä kelpaisi meikäläisenkin killutella auringonpaisteessa paahtuneen neitokaisen rinnuksilla. Kuuntelisi sydämenlyöntejä, kun valssi siivittäisi häntä armaansa käsivarsilla pitkin tanssisalongin jalopuista lattiaa. Jos niin kävisi, että timantin haltija olisikin joku ulkomuodoltaan vähemmän huomiota herättävä, nauttisi tuon ihmisolennon jaloista puheista. Suurimman osan vuodesta saisi lojua pöytälaatikon uumenissa muiden arvoesineiden joukossa. Jännitystä elämään toisivat murtovarkaat, jotka varastettuaan timantin pakoilisivat poliiseja huippunopeilla urheiluautoillaan. Timantiksi muuttuminen olisi olosuhteista riippumatta kaiken kaikkiaan hyödyllinen hanke. Ikkunalasi. Erittäin käytännöllinen menetelmä kroppamme hyödyntämiseksi olisi jalostaa siitä ikkunalasia. Kuumassa pätsissä pitäisi ensin sulatella ja mahdollisesti lisätä hiukan piitä. Tasaisella alustalla tehdashallin lämpötilaan jäähtyessään saisi ikkunalasi lopullisen olemuksensa. Olisi hienoa tarjota suojaa sateelta ja kylmältä. Kelpaisi Pihtiputaan mummon ihailla viljan lainehtimista maalaismaisemassa tai Helsingin herran haaveksia katsellessaan pulleapurjeisia veneitä Lauttasaaren selällä. Riippuen elopainosta meistä kustakin saisi eri määrän ikkunalasia. Ison tavaratalon näyteikkunoiden valmistukseen olisi kuitenkin paras varata neitseellistä lasiainesta. Sellaista riskiä ei kannata ottaa, että ikkunan vanhetessa alkaisi lasin aiempi olemus hahmottua tuotteiden tuijottelijoille. Bioetanoli. Etyylialkoholi on aineista jaloimpia. Se syntyy eloperäisen aineksen käymisreaktiossa. Sopivissa olosuhteissa hauis hajoaa ja muuntuu edelleen etyylialkoholiksi. Valitettavasti osa muuttuu hiilidioksidiksi, joten ilmastonmuutoksen kannalta keino ei ole yhtä hyvä kuin kaksi edellistä. Niissähän hiili jää loukkuun ikuisiksi ajoiksi. Hiilinielusta tässäkin on kyse, mutta siitä vasta myöhemmin. Ensin pitää käymistuotteen tislautua lämmössä, jolloin aine höyrystyy tiivistyäkseen kolonnissa ylempänä pisaroiksi, jotka jälleen höyrystyvät ja vihdoin vapautuvat jäähdytyskanavassa tippa kerrallaan keruuastiaan valuvaksi viinaksi. Sitten tuliliemeksikin kutsuttu neste auttaa ihmisolentoja saavuttamaan nousuhumalan sielukkaimman asteen, jolloin maan murheet häipyvät ja kaikille ongelmille löytyy ratkaisu. Annostelun kanssa on oltava tarkkana, jotta vältetään ylenmääräinen riehaantuminen. Bioetanolia voidaan toki käyttää myös moottorikäyttöisen ajoneuvon tankkiin. Tuolloin pääsee ihmispolo muutaman kilometrin autollaan paikkaan B. Sekin on joskus tarpeen. Tässä tulivat paljastetuiksi vain mitalisijoille yltäneet keinot aineksen käytön tehostamiseksi. JäteMiinuksen toimituskunta palkitsee parhaat lukijoiden lähettämät ehdotukset raikuvilla aplodeilla. JätePlussan lukijoille matemaattista tasapainoa toivottaen?? futureimagebank.com 14 www.jatehuoltoyhdistys.fi
JätePLUS Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi - SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: Jäteplus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 EUR, opiskelijajäsenmaksu 10 EUR, yhteisöjäsenmaksu 200 EUR. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla www-sivuilla (extranet) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi Nimi sähköposti Yritys/oppilaitos Osoite (koti) (työ) Puhelin (koti) (työ) (muu) Fax (koti) (työ) Jäsenposti kotiosoitteeseen ( ), työosoitteeseen ( ) PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi Jätehuoltoyhdistys ry:n yhteisöjäsenet ALLU Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Biopartners Oy Ab BMH Technology Oy Oy Botniarosk Ab Citec Engineering Oy Ab Compactor Finland Oy Cross Wrap Oy ECO Environment Ltd Oy Ecomond Oy EcoSir Group Oy Ekokem Oy Ab Ab Ekorosk Oy Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Humuspehtoori Oy HYRIA Koulutus Oy Hämetrans Oy Ilmatieteen laitos Jasto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jyväskylän kaupunki Jätekukko Oy Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Oy Machine Tool Co Metsäsairila Oy Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy Niska & Nyyssönen Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy OYS tekninen palvelu Pafe Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Preseco Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry (SERTY) Silo Oy Sito Oy SOILREM Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Ab Oy Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy TKK Lahden keskus Tramel Oy UFF, U-landshjälp från folk till folk Uusioaines Oy Uusiouutiset / Kempulssi Oy Veolia Vesi Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöpalvelu Enviroc Oy Ympäristöyritysten Liitto ry futureimagebank.com 15
futureimagebank.com Tapahtumakalenteri 2012 Oulun alueen kevätpäivät 2012 suunnitteilla. Lisätietoja: mikko.ahokas@wspgroup.fi Kevätkokous ja ekskursio maaliskuussa 2012 Tutustumme Kuusakoski Oy:hyn Heinolassa Opintomatka Müncheniin 9.-11.5.2012 Ohjelmassa muun muassa IFAT ENTSORGA -jätehuoltomessut Lisätietoja messuista: www.ifat.de/en Lisätietoja matkasta: www.jatehuoltoyhdistys.fi ohjelman täsmentyessä 26. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 10. 11.10.2012 Jäte- ja kierrätysmessujen yhteydessä Helsingin messukeskuksessa