Savojen ilmasto-ohjelmatyö Varkaus 30.5.2011 Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Taustaa ja odotuksia Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Pohjois-Savon maakuntastrategia Laadittava hallitusohjelma ELY-keskusten strategia-asiakirja 2012-2015 Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskusten strategiset tulossopimukset 2012-2015
Elyjen strategia-asiakirja, versio 2, 25.5.2011 Tasapainoinen väestörakenne ja korkea työllisyys Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimiva liikennejärjestelmä Luonnonvarojen kestävä käyttö Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Alueen elinvoimaisuus Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Kasvu ja kansainvälistyminen Uusiutuva energia ja ekotehokkuus Hyvä saavutettavuus ja maankäyttö Elinkeinoelämän menestystekijät Toimivat työmarkkinat ja osaava työvoima Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Kestävä hyvinvointi -taloudellinen -sosiaalinen -ekologinen Nuorten osallistaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Väestön hyvinvointi Kirjasto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Toimivat matkat Turvallinen ruoka 5
Strategia-asiakirjan haasteita 1/3 Energiantuotannon sekä uusiutuvan ja hajautetun energiatuotannon kehittämisellä edistetään ilmastonmuutoksen hillintää. Energiatukea kohdistetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja tuotantoon kohdistuviin investointeihin. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti ELY-keskukset edesauttavat maataloudelle asetetun uusiutuvan energian tuotannon 4-5 TWh:n tavoitteen saavuttamisessa, tukemalla ja edistämällä maatalousbiomassojen energiakäyttöä muun muassa biokaasun tuotannossa. Tuulivoimatuotannon lisäämistä edistetään vaikuttamalla tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen ripeään etenemiseen ja siihen, että tuulivoimarakentaminen ohjautuu ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille. ELY-keskusten tuella ja yrityspalveluilla vaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen, energiankäytön tehostamiseen, uuden energiateknologian käyttöönottoon sekä energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseen. Energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen sekä ympäristöystävällisten vesihuolto- ja jäteratkaisujen kehittäminen edellyttävät uusien teknologioiden ja palvelumallien kehittämistä ja käyttöönottoa.
Strategia-asiakirjan haasteita 2/3 Luonnonvarojen älykästä, kestävää ja hajautettua käyttöä sekä energiatehokkuutta tuetaan edistämällä biotalouden osaamista ja innovaatioiden kehittämistä. Erityisesti tuetaan yrittäjyyttä, joka tarttuu uusiutuvien luonnonvarojen uusiin mahdollisuuksiin. Biotaloutta edistetään hyödyntämällä kestävästi metsä-, maa- ja puutarhataloudesta saatavia uusiutuvia luonnonvaroja bioenergian tuotannossa, puun käytön monipuolisessa lisäämisessä ja paikallisessa elintarvikkeiden jatkojalostuksessa. ELY-keskukset edistävät ympäristöjärjestelmien käyttöä ja yritysten ympäristövastuullisuutta. Näistä on yrityksille kilpailuetua kansainvälisesti ja myös kotimarkkinoilla. ELY-keskusten tuella ja yrityspalveluilla vaikutetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen, energiankäytön tehostamiseen, uuden energiateknologian käyttöönottoon sekä energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentämiseen. ELY-keskukset vastaavat alueellisesta jätesuunnittelusta. Materiaalitehokkuutta parannetaan käyttämällä luonnonvarojen tehokkaammin ja kierrättämällä materiaaleja sekä ehkäisemällä jätteiden syntyä ja lisäämällä jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöä. Jätteiden käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt ja sen osuus on edelleen kasvamassa. Jätteiden hyötykäyttö tarjoaa mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle.
Strategia-asiakirjan haasteita 3/3 ELY-keskukset vastaavat osaltaan rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuuden parantamisesta. Olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen niin että se osaltaan vastaa uusien energiansäästötavoitteiden vaatimuksiin toteutetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti rakennusten ominaispiirteiden ehdoilla. Rakennusten käyttöikää voidaan laadukkaiden korjausten yhteydessä huomattavasti pidentää. Korjausrakentamisen periaatteita ja toimintatapoja kehittämällä tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. Yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää kehittämällä voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeistä on liikennetarpeeseen vaikuttaminen, päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen, turvallisuuden parantaminen sekä matkojen ja kuljetusten ja liikkumisen ennakoitavuus ja häiriöttömyys. ELY-keskukset edistävät ympäristön turvallisuutta ja varautumista muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin sekä onnettomuus- ja häiriötilanteisiin. Luonnon- ja ympäristöonnettomuuksissa ja muissa erityistilanteissa.
Etelä-Savon ELY-keskuksen aloite 3.6.2010 maakuntaliitolle ilmasto-ohjelman laatimisesta Uusiutuvat energiamuodot ovat haaste ja suuri mahdollisuus Vihreä teknologian tutkimus- ja kehittämistyö Elinkeinojen ekotehokkuuden parantaminen Rakennusten energiatehokkuus Aluerakenne ja liikennejärjestelmät
Savojen ilmasto-ohjelma Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ovat käynnistäneet Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskusten kanssa Savojen ilmasto-ohjelman laatimisen (2010). Maakuntaliitot rahoittavat ilmasto-ohjelmaa EAKR-hankerahalla. Hankkeen toteuttajina ovat ELY-keskukset. Taustaselvitysten jälkeen tehdään sidosryhmätyönä ilmastonmuutoksen toimialakohtaiset maakunnalliset tavoitteet ja toimenpide-esitykset
Tavoitteet Luoda maakunnallinen tahtotila ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi Tuoda EU:n ja kansalliset tavoitteet maakunnallisiin ohjelmiin ja asettaa niiden pohjalta omat tavoitteet Tuottaa toimialakohtaisia toimenpideohjelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Tunnistaa ilmastonmuutoksen tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet
Toimenpiteet Kasvihuonekaasutase molemmille maakunnille kunnittain Tehdään haastatteluja asiatuntijoille ja pidetään työpajoja / seminaareja Työryhmätöiden ja teetettävien selvitysten tuloksena on tarvittavien toimenpiteiden listaus hankkeista ja asioista, joita on käynnistettävä.
Aikataulu ja kustannus 2010 valmistelu 2011 Ohjausryhmän ja teema ryhmien perustaminen, neuvottelukunta nimetään, projektipäällikkö töihin varsinainen työvaihe 2012 Viimeistely Kustannusarvio ilman virkatyötä: 133.000
Työn eteneminen (alustava) Aikataulu Ohjelma valmis ELYjen välinen sopimus EU-ohjausryhmän nimeäminen EU-ohjausryhmän kokoukset Suunnitteluryhmän nimeäminen Suunnitteluryhmän kokoukset ELYt pyytää liittoja nimeämään neuvottelukunnan Neuvottelukunnan nimeäminen Neuvottelukunnan kokoukset MYR-käsittelyt Maakuntahallitukset Taselaskelmien tarjouspyynnön valmistelu Taselaskelmien tilaus Taselaskemat Projektipäällikkö töissä Näkökulmien tarkastelu, tarpeen mukaan seminaarit Tiedotus, viestintä, seminaarit, netit yms. 2011 2012 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Organisoituminen Neuvottelukunta Pj. Jussi Huttunen sihteeri Sanna Poutamo 8+8 jäsentä Suunnitteluryhmä pj. Anni Panula-Ontto-Suuronen Sanna Poutamo / Kimmo Koistinen Seppo Laitila / Jari Jääskeläinen Kuopion ja Mikkelin kaup. ympäristöpuolen edustajat EU-hankkeen ohjausryhmä Pj. Erkki Pärjälä Projektipäällikkö ESAELY ELYjen sisäiset verkostot, Ilmastoareena, Ekotehokkuusryhmä Näkökulmat Yhdyskuntarakenne - liikenne - kaavoitus ja alueiden käyttö - matkailu ja muu ilmastonmuutokselle herkkä toiminta Energiantuotanto - polttoaineet - tekniikka - jätteet - maa- ja metsätalous Ekotehokkuus - teollisuus, rakentaminen - kulutus - maatalous - liikenne - koneet ja laitteet Vaikutukset luonnonvaroihin ja monimuotoisuuteen