POSTLARS/ RATA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ MUUTOSLUONNOKSEN (2298) LAUSUNTOJEN JA MIELIPITEIDEN REFERAATIT JA NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos olivat nähtävillä mielipiteiden kuulemista varten MRA 30 mukaisesti 30.12.2013 31.1.2014. Kerava-seura ry:llä, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolla ja rakennuslautakunnalla ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosluonnoksesta. VASTINELUETTELO: Keravan Vammaisneuvoston lausunnon mukaan alueella tapahtuvaan liikennöintiin ja sen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi tulee huomioida meluntorjunnan laajentamisen tarpeellisuus työpaikka-alue huomioiden sekä raideliikenteen aiheuttamat katastrofi- ja ensiapuvalmiuksien erityistarpeet. Postlarinkadun katualuetta on levennetty siten, että kadun pohjoispuolella olevat kevyen liikenteen väylät voidaan yhdistää. Radan suuntainen Postlarinkuja on muutettu kevyen liikenteen väyläksi, jolla on tontille ajo sallittu. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle on osoitettu melunsuojamerkintä (me-18), jonka osuudelle on rakennettava melusuojaus rakennuksilla tai/ja aidoilla. Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmästä on määritelty mm. riskienhallintamenettelyt. Rautatieturvallisuuden valvomisesta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnossa on todettu, että Keski-Uudenmaan maakuntamuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistoria ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Museovirasto lausuu muinaismuistolain alaisista kohteista. Merkitään tiedoksi. Keravalla on päivitetty tiedot kaupungin alueella sijaitsevista muinaisjäännöksistä. Tarkastus on tehty vuosina 2013-2014 yleiskaavan laatimista varten. Tehdyn tarkastuksen perusteella suunnittelualueelta ei ole löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnossa on todettu, että teollisuus- ja asuinalueen liikenne ei saa sekoittua siten, että siitä syntyy liikenneturvallisuuden kannalta haastavia kohtia.
Suunnittelualueen eteläpuolella on parinkymmenen erillispientalon Imppalanmäen asuinalue sekä Tuko Logistics Osuuskunnan logistiikkakeskus ja sen työntekijöiden autopaikka-alue. Asuinalueen sekä logistiikka-alueen ajoneuvoliikenne käyttää Postlarinkatua. Tuko Logistics Osuuskunnan raskas liikenne on ohjattu käyttämään Tervahaudankatua. Postlarinkadun pohjoispuolella sekä Kilpilahdenradan länsipuolella olevat alueet ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T-14 ja T-9). Tämä tarkoittaa, että ajoneuvoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn risteävä liikenne on sijoitettava siten, ettei niistä synny vaarallisia paikkoja. Postlarinkadun pohjoispuolella olevalle korttelialueelle on osoitettu liittymäkiellot siten, että korttelin tonttiliittymä on mahdollista sijoittaa Postlarinkadulle ainoastaan Viikalankujan kohdille. Radan suuntainen Postlarinkuja on muutettu kevyen liikenteen väyläksi, jolla on tontille ajo sallittu. Keravan Kaupunkitekniikka - liikelaitoksen johtokunnalla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Asemakaavan muutoksessa tulee nykyinen Postlarinkatu varustaa kevyen liikenteen väylällä koko matkaltaan. Keravan Kaupunkitekniikan johtokunta totesi lausunnossaan, että Kilpilahdenradan tasoylikäytävää varten tulee selvittää tarvittavat toimenpiteet Liikenneviraston kanssa. Asemakaavan muutosehdotuksessa on Postlarinkadun katualuetta laajennettu pohjoiseen. Katu- ja liikennealueen yhteinen rajamitta on kasvanut n. 7,5 m ja katualueen pinta-ala on kasvanut muutoksen seurauksena Kilpilahdenradan läheisyydessä n. 200 m2. Katualueen laajentamisen johdosta on mahdollista yhdistää tasoylikäytävän molemmin puolin olevat kevyen liikenteen väylät. Kaavoituksesta pyydettiin lausuntoa Liikennevirastolta, Trafilta että VR- Yhtymä Oy:ltä. Kaavahankkeesta ei saatu lausuntoa osin siksi, että kaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että Pasila- Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisen ensimmäisen vaiheen ratasuunnitelma on mahdollista hyväksyä. Imppalanmäen asukasyhdistyksen mielipiteessä on todettu, että pääradan melu on lisääntynyt ilman meluntorjuntaan liittyviä toimenpiteitä. Tavaraliikennerata lisää liikennettä ja melua. Mielipiteessä on todettu, että melu tulee lähemmäksi asuntoaluetta. Meluntorjunnan tarpeellisuus on osoitettu useissa selvityksissä. Meluaita on lausunnon mukaan rakennettava nyt. Postlarinkuja on hyvin kapea ja vilkasliikenteinen. Liikenne tulee tulevaisuudessa lisääntymään kaavoituksen ja Kurkelan yhtenäiskouluhankkeen myötä. Postlarinkadulla ei ole kevyen liikenteen väylää Kilpilahdenradan ylityskohdassa. Se on rakennettava pikimmiten ja ulotettava aallopille asti. Postlarinkadun turvallisuutta tulee lisätä, sillä kadun reunat ovat jyrkät ja jyrkimpiin kohtiin tarvitaan suojakaiteet. Mielipiteessä on todettu, että raskaan liikenteen ohjausta pois Postlarinkadulta tulee lisätä.
Postlarinkujalta puuttuva kevyenliikenteen väylä on huomioitava suunnittelussa aallopille asti. Mielipiteessä on ihmetelty miten viheryhteys toteutetaan sekä miten tärinä ja runkomelu otetaan huomioon suunnittelussa. Mielipiteessä haluttiin lisätietoa alueen suunnitelmista. Pasila-Riihimäki välityskyvyn nostamisen hankkeessa on tehty selvitykset melun ja tärinän ympäristövaikutuksista. Uusi tavaraliikenneraide tulee lähemmäksi nykyistä asutusta ja melutilanne ympäristössä hieman muuttuu nykyisestä. Lisäksi liikenteen määrä kasvusta aiheutuu ympäristön melutason nousua. Ympäristön melutasoa on pyritty pienentämään suunnittelemalla meluntorjuntaa radan varteen. Keravalle on Imppalanmäen kohdalle osoitettu neljän metrin meluaita. Osoitettu korkea meluaita ei kuitenkaan suojaa kaikkia radan lähellä olevia kiinteistöjä. Niiden asuntojen meluntorjuntatoimenpiteet, joiden päivänajan keskiäänitaso on yli 65 db tai yöajan keskiäänitaso on yli 60 db, tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Näiden kohteiden osalta tulee seuraavassa suunnitteluvaiheessa tutkia lunastusmahdollisuutta, tonttiaitaratkaisuja ja/tai julkisivun ääneneristyksen parantamista. Tehtyjen selvitysten mukaan liikennemäärien kasvaessa saattaa havaittavaa tärinää esiintyä aiempaa useammin, mutta tärinän voimakkuus ei tule hankkeen johdosta kasvamaan. Kerava on vaatinut lausunnossaan, että raiteiden perustamistapojen vaikutukset tärinään tulee selvittää ja niiden torjuntatoimet tulee sisällyttää kohdennettuina rakennuskustannuksiin. Runkomelun selvittäminen on Liikenneviraston konsultin mukaan selvittelyn alla. Postlarinkadun ajoneuvoliikenne tulee lisääntymään kadun pohjoispuolella olevan alueen toteutuessa. Samoin tulee alueen kävelyn ja pyöräilyn osuus lisääntymään Kytömaan rakentuessa. Radan suuntainen Postlarinkuja on muutettu kevyen liikenteen väyläksi, jolla on pihoihin ajo sallittu. Postlarinkatua on levennetty Kilpilahdenradan läheisyydessä, jolloin alueella voi yhdistää radan molemmin puolin olevat kevyen liikenteen väylät. Postlarinkadun ylitys on suunniteltava lähellä päärataa siten, että kadun ylitys on turvallista. Viheryhteys toteutetaan katualueen kautta. Katualueelle on osoitettu istutettavaksi puurivi ja Postlarinkadun pohjoispuolella olevalle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle on osoitettu istutettava alueen osa (i-53), jota ei saa aidata kadun puolelta. Istutettavan tontin osalla tulee kasvillisuuden olla monimuotoista ja kerroksellista sekä luonnonpuita tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Petri Savinainen toteaa mielipiteessään, että Imppalanmäki on saarrettu teollisuudella ja radalla muilta suunnilta kuin pohjoinen ja että nyt on suunnitelmissa tuoda teollisuusalueelle ajo Postlarinkadun päähän saakka. Postlarinkadun pohjoispuolella olevalle alueelle tulee olla ajo Viikalankujan risteyksen kohdalta. Postlarinkadun ja -kujan risteys lähimpänä päärataa on vaarallinen, koska kevyen liikenteen väylä loppuu väärälle puolelle.
Alueelle tehtävän kaavamuutoksen tavoitteena mahdollistaa pääradan välityskyvyn lisääminen ratasuunnitelman mukaisesti. Postlarinkadun pohjoispuolella oleva alue on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten aluetta. Alueen käyttötarkoitusta ei ole muutettu. Kevyen liikenteen turvallisuutta on pyritty lisäämään Postlarinkadun laajennuksella lähellä Kilpilahdenrataa siten, että olemassa olevat kevyen liikenteen väylät voidaan yhdistää. Postlarinkadun katualuetta on levitetty myös läntisimmässä mutkassa. Lisäksi kaavaan on merkitty istutettavat puurivit, jotka rajaavat eri kulkumuotojen väylät. Kevyen liikenteen väylän suunnittelu ja toteuttaminen on Keravan kaupunkitekniikalla. Suunnittelun yhtenä kriteerinä on huomioida turvallisuus. Kaavassa on osoitettu Postlarinkadulle istutettavia puurivejä jakamaan eri kulkumuotojen väyliä. Asemakaavan muutosehdotukseen on osoitettu mahdollisuus tonttiliittymään Viikalankujan kohdalta. Imppalanmäen asutusta vasten on asemakaavan muutoksessa määrätty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen eteläosaan meluntorjunta (me-18) joko rakennuksin ja/tai aidoin. Postlarinkadun pohjoispuolella oleville tonteille on annettu istutusmääräys (i-53). Määräyksen mukaan istutettavan tontin osan kasvillisuus tulee olla monimuotoinen ja kerroksellinen. Luonnonpuita tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan.