HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI

Transkriptio

1 HALLINTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU HOLMINRANNAN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN SEKÄ KEHITYSKUVAN PALAUTERAPORTTI Holminrannan osayleiskaavan tarkistus kuulutettiin vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanon yhteydessä. Holminrannan osayleiskaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kehityskuva olivat julkisesti nähtävillä Niihin saatiin palautteita viranomaisilta ja maanomistajilta. Suunnitelmista saatiin 8 lausuntoa ja 4 mielipidettä, jotka on koottu tiivisteinä palauteraporttiin. Raportissa esitetään kaavoittajan vastine saatuun palautteeseen. Kaavaasiakirjoihin tehtävät täydennykset ja tarkistukset erottuvat lihavoituina.

2 LAUSUNNOT No Lausunto Vastine 1. Pirkanmaan ELY-keskus (johtopäätökset) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjä selvityksiä tulee suunnittelun edetessä täydentää ja saattaa ajan tasalle erityisesti luonto- ja meluselvitysten osalta. Mikäli alueelle on tavoitteena sijoittaa paljon tilaa vaativaa kauppaa, niin palveluverkkoselvityksiä on tarpeen tarkastella myös mitoituksellisista lähtökohdista. ELY keskus näkee tarkoituksenmukaisena tutkia teollisuuden sijoittumismahdollisuuksia liikenteellisesti ja ympäristövaikutusten perusteella kyseisille toiminnoille sopiville, esitetyille alueille. Lotilanjärven ranta-alueille ja siihen liittyville alueille esitetty virkistyskäyttö turvaa alueen luonto- ja virkistyskäyttöarvot. Esitetty kehityskuva ei täysin vastaa voimassa olevaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tavoitteita. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota maakuntaliiton kehityskuvasta antamiin tavoitteisiin. Lausunnon johdosta viherverkko- ja luontoselvityksestä on 2012 valmistunut laajemman alueen luonto- ja viherverkkotarkastelu, painopiste liito-oravien yhteyksillä. Verkostokartta liitteenä. Alueelle on laadittu 2008 meluselvitys mahdollista asumisen suunnittelua varten. Lähtökohdat eivät tästä ole olennaisesti muuttuneet. Yleiskaavamuutoksen tavoitteissa alueelle ei sijoiteta melulle herkkiä toimintoja, mistä syystä 2008 tehtyä meluselvitystä voidaan pitää riittävänä suunnitelluille toiminnoille. Osayleiskaavan kehityskuvan lähtökohtana tulisi ELY- keskuksen näkemyksen mukaan olla laajemmalta alueelta tarkasteltu strateginen yleiskaava ja rakenneyleiskaavan päivitys, jolla on tutkittu eri tuomintojen tavoitteet koko kaupungin näkökulmasta, pääasiassa teollisuuden ja työpaikkojen sijoittumisen, palveluverkon toimivuuden ja mitoituksen, asumisen, kevyen liikenteen ja virkistysalueverkoston osalta. Kehityskuvavaiheen jälkeen liitekarttoihin on lisätty sekä Valkeakosken maankäytön strateginen suunnitelma 2030+, että tuore viherverkkoselvityksen ensimmäinen osa, joka painottuu liito-oravien elinpiirien ja reittien huomioimiseen laajalta alueelta. Kehityskuvan tavoitteet liittyvät johdonmukaisesti sekä kaupungin strategiseen kehittymiseen että laajoihin viheryhteyksiin. Kaavoituksen edetessä tulee kaavaluonnosvaiheessa järjestää aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 2. Pirkanmaan liitto Esitetty kehityskuva poikkeaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Pirkanmaan liitto pitää hyvänä ratkaisuna tutkia maakuntakaavasta poikkeavaa ratkaisua kehityskuvan avulla. Kehityskuvassa olisi perusteltua tarkastella laajemmin Valkeakosken läntisen sisääntulotien ja maantie 130 alueelta mm. teollisuus- Valkeakosken rakenneyleiskaava 2005 on pohjana osayleiskaavoille. Rakenneyleiskaavan jälkeen väkiluku on kääntynyt kas-

3 ja työpaikka-alueiden mitoituksen, liikenneyhteyksien, palveluverkon, palveluiden saavutettavuuden ja mitoituksen sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen näkökulmista. Pirkanmaan liitto on aloittamassa 2. maakuntakaavan laadinnan, jossa tullaan ottamaan kantaa mm. kuntien yhdyskuntarakenteeseen sekä palvelu- ja liikenneverkkoa koskeviin kysymyksiin. Tässä yhteydessä tulee esille myös Holminrannan alueen tuleva maankäyttö, Valkeakosken läntinen yhdyskuntarakenne sekä paljon tilaa vaativan kaupan sijoittuminen. Pirkanmaan liitto puoltaa Holminrannan osayleiskaavan jatkovalmisteluja edellä esitetyin ohjeistuksin. vuun, ja on 2012 n. 1% vuositasolla. Samaan aikaan Valkeakoski perinteisenä teollisuuspaikkakuntana on kokenut äkillisen rakennemuutoksen, ja mahdollisesti teollista työpaikkaa on hävinnyt verrattain lyhyen ajan kuluessa. Tästä syystä rakenneyleiskaavan aluevaraukset asumiselle ja teollisuudelle eivät kaikilta osin ole enää riittävät. Aluevarausten tarkentamista voidaan tehdä rajattujen alueiden osayleiskaavoilla. Holminrannan osayleiskaavan koko on n. 180 ha. Sen laajentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Teollisuusalue sijoittuu liikenteellisesti tarkoituksenmukaiseen kohtaan lähelle taajamarakenteen palveluja. Kaavaselostukseen on lisätty liitekartta Maankäytön strategia Kartta on yhteenveto kaupunginhallituksen päättämästä kaavoitusohjelmasta, joka ilmaisee kaupungin strategisen tahdon. Kaavoitusohjelma laaditaan vuosittain viideksi vuodeksi siten, että ylläpidetään ennakoivasti riittävää aluevaraus- ja tonttivarantoa ja turvataan hallittu kehitys. Keskustajaamaa on edelleen tarkoitus kehittää ja maltillisesti laajentaa tiiviinä, kaupunkimaisena ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoisena. Holminrannan tuleva teollisuusalue täydentää olemassa olevaa teollisuusaluekokonaisuutta, joka tukeutuu hyviin liikenneyhteyksiin sekä rataan. Ympäristöhäiriöt ovat hallinnassa eivätkä vaaranna asuinympäristön viihtyisyyttä tai turvallisuutta. Koska alue täydentää tiivistä asemakaava-aluetta, se hyödyntää kaupungin olemassa olevia palveluita sekä joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen verkkoja. Kaavaselostukseen on lisätty liitekartta Viherverkkoselvitys, liito-oravien elinpiirit ja kulkureitit, josta ilmenee liito-oravien elinpiirien ja kulkureittien muodostama viherverkko. Selvitys on yhteenveto tiedossa olevista esiintymistä sekä niiden yhteyksistä. Osayleiskaavaratkaisun liittymistä kokonaisuuteen voidaan tarkastella tämän verkoston kautta. Viherverkko myös liittyy virkistysalueverkkoon. Virkistyksen ja kevyen liikenteen aluevaraukset ja yhteysmahdollisuudet on huomioitu kaavaluonnoksessa. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja, käsittää 80 hehtaaria ja mittavuudellaan on tarkoitettu palvelemaan laajoja kaupunginosia ja laajempaa Lotilanjärven virkistysaluekokonaisuutta. 3. Pirkanmaan maakuntamuseo Arkeologisessa inventoinnissa kohde Juuson- Kohteen sijainti on huomioitu selostuksessa

4 ranta 1 on sijoitettu karttaan väärin, oikea sijainti liitekartassa. ja lausunnon liitekartta liitetty selostukseen. Kohde sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle eikä aiheuta muutoksia kaavakarttaan. Alueella on historiallisen ajan rakenteita, joita ei ole aikaisemmin dokumentoitu: Valkeakoskelta Lempäälään johtavan tien käytöstä poistunut osa ja Korentiojaa ylittäneen sillan rakenteet. Kyseessä on muinaismuistolain nojalla suojeltava jäännös. Lotilan hyppyrimäen tukirakenteet. Kyseessä ei ole muinaisjäännös, mutta kaavassa olisi suositeltavaa merkitä se suojeltavana rakenteena. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi kaavaalueen arkeologista inventointia tulee täydentää historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta MML 13 ja MRL 9 mukaisesti ottaen huomioon tarkentuneet ohjeet. Selvityksen kustannuksista vastaa kaavahankkeen toteuttaja. Maakuntamuseon tarkennus on huomioitu, ja tielinjaus ja sillan rakenteet on merkitty karttaan muinaismuistolain nojalla suojeltavina jäännöksinä. Hyppyrimäen rakenteet on merkitty kaavaan historiallisen ajan rakenteina. MML 13 kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. MRL 9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Kaava-alueelle on tehty tuore muinaisjäännösinventointi 2008 (Mikroliitti Oy, Poutiainen, Jussila) asemakaavatyöhön liittyen, ja se liitetään yleiskaavaselvityksiin. Inventoinnissa on huomioitu myös historiallisen ajan jäänteet. Löydösten vähäisyys selittyy sillä, että alue on kylien välialuetta ja takamaata, minne vaatimatonta asutusta on tullut vasta 1800-luvulla (ks inventointi). Osa muinaisuudessa on vesirajassa tai sen alla. Kaava-alueen luoteisosaan on rakennemallissa sijoitettu työpaikka-alue. Alueella on tällä hetkellä lähinnä pientaloasutusta ja siten rakennemallitavoite on ristiriidassa olemassa olevan rakennetun ympäristön kanssa. Alueen mahdolliset kulttuurihistorailliset ja maisemalliset arvot tulee määritellä maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaisten riittävien selvitysten pohjalta. Alueen rakennetun ympäristön historian ja maiseman elementit on selvitetty kaavaasiakirjoissa, aiemman 2003 tehdyn yleiskaavatyön pohjalta. Alueella ei ole tapahtunut maankäytön muutoksia tällä välin, joten selvitysten sisältö ei ole vanhentunut. Alueen rakennuskanta on vähäistä eikä sisällä merkittäviä arvoja. 4. Liikennevirasto (ratahallinto) Kaavoituksessa huomioitavat seikat raideliikenteen osalta: Kaavoituksessa on noudatettava valtioneuvoston päätöstä melutason ohjeravoista. Tärinälle herkällä maaperällä

5 kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta. Kaikki liikenne radan poikki tulee johtaa kaavassa ylikulusillan kautta. Kevyen liikenteen yhteystarve radan poikki voidaan toteuttaa vain eritasoratkaisuna. Yleiskaavassa osoitetaan tässä vaiheessa radan poikki olemassa oleva ja käytetty virkistys- ja kevyen liikenteen yhteys ja Lotilanjärven virkistyskäytön edellyttämä virkistysyhteys. Asemakaavan toteuttamisen yhteydessä tulee harkittavaksi yhteyden suunnittelu ja rakentamisen tapa. 5. Tukes Alueella ei ole tällä hetkellä sellaisia yrityksiä, joiden valvonta kuuluu vaarallisten kemikaalien osalta Tukesille. Saarioinen Oy Valkeakosken tuotantolaitos ja Bemis Valkeakoski Oy ovat riittävän etäällä. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ei ole huomautettavaa Holminrannan osayleiskaavasta. 6. Gasum Oy Gasum Oy:llä on korkeapaineista maakaasuun siirtoputkistoa kaava-alueen etelä- ja länsipuolella. Maakaasuputkisto ei rajoita rakentamista alueella. Maakaasua on mahdollista saada käyttöön alueella. Kaavamääräykset tulisi laatia siten, että paineenvähennysaseman ja maakaasuputken rakentaminen kaava-alueelle on mahdollista. Kaavamääräyksissä huomioidaan, että paineenvähennysaseman ja maakaasuputken rakentaminen kaava-alueelle on mahdollista. 7. Fingrid Oyj Voimajohto sijoittuu virkistysalueelle (V) ja voimajohtojen kanssa risteää kevyen liikenteen yhteystarve sekä ulkoilureitti. Työpaikkaja teollisuusalueet sijoittuvat voimajohtoalueen ulkopuolelle. Fingridillä ei ole huomauttamista kehityskuvan osoittamasta maankäytöstä. Kehityskuvan virkistysaluemerkintää on jatkosuunnittelussa tarkoituksenmukaista muuttaa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta, tai virkistys- tai ympäristöarvoja. 8. Valkeakoski-seura Ei huomautettavaa.

6 MIELIPITEET No Mielipide Vastine 1. Reijo Heino (suullinen palaute kaavoituspäällikölle) Raksantiellä halutaan jatkaa asumista ja saada varmuus, että maankäyttö jatkuu sellaisena, että asumiseen voi edelleen panostaa. Kevennetty kunnallistekniikka on jo alueella olemassa. Melualue, joka on esitetty asumisen esteenä, ulottuu korkeintaan 50 m Lempääläntiestä. Rinnemetsä (nuorta taimikkoa) ei ole tällä hetkellä liito-oravalle sopiva eikä siellä ole tehty havaintoja liito-oravasta. Voidaan tutkia kaavamääräystä jossa alueella sallitaan yrittämiseen liittyvä asunto. Metsäalueen pääkäyttötarkoitus olisi aiheellista muuttaa MY- määräykseksi, jolla maisemaa muuttavat toimenpiteet kuten avohakkuut edellyttävät maisematyölupaa ja mahdollistetaan ulkoilutarpeita palvelevia reittejä. Raksantien alueen läpi on tarpeen johtaa ulkoilureitti joka yhtyy olemassa olevaan kulku-uraan. 2. Antti Liuttula Holminrannan osayleiskaavassa tulisi huomioida kaupungin kehitykselle tärkeä rautatie voimakkaammin. Rautatien olemassaolon turvaa parhaiten riittävän laaja käyttäjäkunta. Alueen hyvät liikenneyhteydet ja energiaverkostot luovat mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Lotilanjärven ranta-alueen omakotirakentamisen mahdollisuus kannattaisi myös tutkia. Viheralueen ei tarvitse ulottua suunnitellun levyisenä rautatielle saakka. Etelään suunnittelualueesta on käytännössä pelkkää teollisuusaluetta. Tälle alueelle joutunut eläin useasti menehtyy. Huomio on aiheellinen, ja luonnosvaiheessa rautatien hyödyntämistä maankäytössä pyritään edelleen vahvistamaan. Ratkaisu tukisi sekä maakunnallisia että valtakunnallisia tavoitteita raideliikenteen käytön tehostamisesta. Viheralueen rajausta radan läheisyydessä on aiheellista luonnosvaiheessa tarkistaa siten että korttelialueita ja pistoraidemahdollisuutta radan varressa lisätään, sillä viherverkkoselvityksen (osa 1, 2012) perusteella liito-oravan yhteydet alueella kulkevat rantoja pitkin ja alueen pohjoisosasta muille alueille. Etelässä radan toisella puolella on jo rakentunut teollisuusalue joka ei ole oravalle suotuisa. Tällä perusteella ei ole huomioon otettavaa liito-oravan tarvitsemaa yhteyttä radan yli eikä radan varren maankäyttö vaaranna liito-oravan liikkumista eikä lajin säilymistä. Rannan rakentaminen ei ole mahdollista luontoarvojen vuoksi. Yhteisessä käytössä rannat palvelevat laajojen alueiden virkistyskäyttöä. 3. Hannu Heinonen (referoitu pääkohdittain) Yhtenä kehiteltävänä ehdotuksena pidämme Raksantien toimivan taloyhteisön jättämistä pois kaavasuunnitelmasta. Raksantielle suunnitteilla oleva osayleiskaavamuutos ei saa vaikuttaa alueen olemassa olevan asujaimiston elinolosuhteisiin. Liikennettä voitaisiin helposti ohjata läntiselle sisääntuloväylälle sitä suosimalla. Raksantien alue rajautuu nykyisin jo olemassa oleviin asemakaava-alueisiin, eikä sitä valitettavasti voi jättää kaavoituksen ulkopuolelle, vaikka onkin ymmärrettävää että asukkaat toivoisivat maaseutumaisen ilmeen säilyvän. Edellisessä yleiskaavassa tavoitteena oli jatkaa pientaloasumista sekä Raksantiellä että Holminrannassa. Kaavatyön yhteydes-

7 Haluamme, että rakennettava alue on kaikkine osineen näkymättömissä mäen takana. Myös liikenneyhteydet eivät saa heikentää Raksaniten asukkaiden elinolosuhteita. Rautatieyhteyden säilymisestä on ennen suunnittelun jatkumista varmistuttava. Kaavoitustoimen suunnittelemaa kauppakeskusta huoltoasemineen mielestämme kannattaisi sijoittaa Lempääläntien, 304-tien ja 130-tien risteysalueelle jo vaadittavien liikennevirtojenkin takia. sä kuitenkin sekä ympäristökeskus että Raksantien asukkaat vastustivat tieyhteyttä uudelle alueelle, jolloin liikenteellisesti ratkaisu jäi epäjohdonmukaiseksi. Muun muassa tästä syystä pientalovaihtoehdosta on kaavatyössä jouduttu luopumaan. Raksantie sijaitsee sisääntuloväylän varrella, liikennemelualueella, vastapäätä Pispantallin pienteollisuusaluetta. Koska Raksantie ei enää liity rakenteellisesti pientaloalueiden vyöhykkeeseen, on luontevaa liittää se osaksi työpaikkavyöhykettä ja rajata asuminen Korentinojaan. Raksantien nykyisen haja-asutuksen luonne tulee pitkällä tähtäimellä väistämättä muuttumaan merkittävästi, kun se liitetään osaksi asemakaava-aluetta. Alue on liikenteellisesti ja ympäristöhäiriöiden takia hankala ja epätaloudellinen kaavoittaa asumiselle näin rajallisen alueena. Yleiskaavatyössä on tutkittava muut, kaupunkirakenteellisesti johdonmukaisemmat vaihtoehdot, kuten työpaikka-alue tai tilaa vaativa kauppa. 4. Markku Heinonen Raksantien Tp aluetta pitäisi laajentaa ja osa muuttaa teollisuus- ja varastoalueeksi liitteen 1 mukaisesti. - Tp-alueen laajennusosa ei sovellu virkistysaluekäyttöön - Soveltuu sijaintinsa ja maastonsa puolesta hyvin Tp-alueeksi ja pienteollisuusalueeksi. - Täydentää osayleiskaavan Tp-aluetta - Alueella on ollut aiempaa asutusta - Tiestö valmiina sekä kunnallistekniikka vieressä lähes valmiina. - Ei vaikuta millään lailla osayleiskaavan muihin toimintoihin, kuten virkistysalueitten käyttöön, liito-oravan pesintäalueisiin eikä kulkureitteihin. (Liito-oravista ei ole ko. alueella yhtään havaintoa 50 vuoden aikana) - Jos kaupunki hankkii alueet omistukseensa, sen ei tarvitse heti tehdä muutoksia nyt valmisteilla olevaan osayleiskaavaan. Aluetta on jätetty metsäiseksi jotta voidaan turvata liito-oravan liikkuminen kaavaalueelle ja sen kautta. Alueen merkityksestä liito-oravalle Valkeakoskella on neuvoteltu useaan otteeseen Pirkanmaan ELYkeskuksen kanssa. Vuonna 2012 valmistunut laajempi selvitys liito-oravan käyttämistä tai sille soveltuvista reiteistä tukee yhteystarvetta tätä kautta. Esitettyä aluetta olisi vaikea osoittaa korttelialueeksi jyrkän maaston takia. Alueelle jää voimalinja.

8