Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus
HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien hyödyntämistä sijaintija paikkatiedon avulla sekä selvittää alueen bioenergiatuotantoon liittyvät eri kehitysasteilla olevat hankkeet. Hankkeessa lasketaan bioenergiatuotannon potentiaalit pelto- ja lantabiomassojen osalta sekä tutkitaan maakunnan energiakulutuskeskittymät. Tavoitteena on luoda maakunnan energiaprofiiliin teemakarttoja, joiden pohjalta pystytään tarkastelemaan potentiaalisia energiahankkeita. Energialaitokset + energiankulutuskeskittymät + energiapotentiaali = energiakartta
Varsinais-Suomi eläintilojen sijainnit
Somero esimerkkitarkastelu
Varsinais-Suomi pelto-, lanta- ja metsäpotentiaali Mukana biomassoja hyödyntävät energialaitokset
Esimerkki saatavuusanalyysin tuloksesta Nivalan alueella (Sankari T. & Imppola R., 2011), Oulun seudun ammattikorkeakoulu
VARSINAIS-SUOMI nykytilanne Kaukolämpötilaston 2012 mukaan Varsinais-Suomen alueella kaukolämpöyritykset tuottivat energiaa yhteensä 32,6 GWh biomassoilla, joihin sisältyi kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet, kierrätyspuu, puupelletit ja briketit. Mukana myös puunjalostusteollisuuden jäteliemet ja sivu- ja jätetuotteet. Maksimipotentiaali: Pellot 935 GWh Kotieläimet 419 GWh Teknis-taloudellinen potentiaali (~25%): Pellot 233 GWh 11 650 OKT:n lämmitys (20 000 KWh) Kotieläimet 104 GWh 5 200 OKT:n lämmitys 337 GWh 16 850
Kivihiili Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy Palaturve Metsäpolttoaine Teollisuuden puutähde Muut biomassat Biokaasu Teollisuuden sekundäärilämpö Sähkö Lämpöpumpulla talteen otettu lämpö Muut Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä Edellisestä kaukolämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä LÄMMÖNTUOTTAJA 3.1 3.2 3.3 3.6 3.9 3.10 3.11 3.12 3.14 3.15 3.16 3.17 3.18 3.19 GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh GWh Turku Energia Oy Ab, Kaarina - 1,7 3,1 - - - - - - - - - 4,8 4,8 Laitilan Lämpö Oy - 3,0 0,3 - - - - - - - - - 3,3 3,3 Liedon Lämpö Oy - 2,6 2,9-31,9 - - - - - - - 37,4 37,4 Loimaan Kaukolämpö Oy - 7,5 0,6-26,4 56,9 - - 14,5 - - - 105,9 105,9 Vapo Oy, Mynämäki - - 4,3 - - - 15,1 - - - - - 19,4 19,4 Turku Energia Oy Ab, Naantali - - 6,4 - - - - - - - - - 6,4 6,4 Paimion Lämpökeskus Oy - 13,7 0,3-55,0-0,8 - - 1,2 - - 71,0 71,0 Pargas Fjärrvärme Ab Oy - 6,1 - - 22,9 - - - 16,4 - - - 45,4 45,4 Turku Energia Oy Ab, Raisio - 17,0 5,0 - - - - - - - - - 22,0 22,0 Salon Kaukolämpö - 2,4 - - - - - - - - - - 2,4 2,4 Someron Lämpö Oy - 6,5 0,2 13,0 13,1 9,3 0,2-4,4 - - - 46,7 46,7 Turku Energia Oy Ab, Turku - 278,2 10,3 - - - - 2,7 - - - - 291,2 291,2 Varissuon Lämpö Oy - 4,2 0,1-56,5 1,0 - - - - - - 61,8 61,8 VS Lämpö Oy - 87,9 0,1 - - - - - - - - - 88,0 88,0 YHTEENSÄ 0,0 430,8 33,6 13,0 205,8 67,2 16,1 2,7 35,3 1,2 0,0 0,0 805,7 805,7 TUKKUMYYJÄT Finnsementti Oy, Parainen - - - - - - - - 5,8 - - - 5,8 5,8 Höyrytys Oy, Turku - - - - - - - 8,1 - - - - 8,1 8,1 Late-Rakenteet Oy, Turku - - - - - 1,9 - - - - - - 1,9 1,9 Nordkalk Oy, Parainen - - - - - - - - 10,6 - - - 10,6 10,6 Pansion Lämpö Avoin Yhtiö - - - - 88,0 - - - - - - - 88,0 88,0 Perniön Hakelämpö Oy - 1,1 - - 13,2 - - - - - - - 14,3 14,3 Perttelin Sementtivalimo Oy - - 0,3 1,9 0,3-1,9 - - - - - 4,4 4,4 Picea Oy Ab, Laitila - - - - - 50,5 - - - - - - 50,5 50,5 Suomen Bioenergia/V-S Puulava Oy, -Lieto - - - - - 4,5 - - - - - 4,5 4,5 TS-Yhtymä, Turku - - - - - - - - 8,9 - - - 8,9 8,9 Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto 2779,0 Oy 18,5 0,1 6,4 158,4 71,0 10,1-35,3 63,1 186,7 134,8 3463,4 626,6 Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat - - - - - - - - 45,0 - - - 45,0 45,0 YHTEENSÄ 2779,0 19,6 0,4 8,3 259,9 123,4 16,5 8,1 105,6 63,1 186,7 134,8 3705,4 868,6
PAIKKATIETO Bioenergiapotentiaalin hyödyntämisen mahdollisuudet ovat riippuvaisia maantieteellisestä sijainnista (raaka-aineet jakautuneet epätasaisesti) paikallinen hyödyntäminen hajautettu energiatuotanto Mallinnuksia ja analyysejä sekä tulosten visualisointi, mukana myös logistinen tarkastelu kuinka paljon muutama keskitetty iso energialaitos saa biomassoja eri etäisyyksiltä niin, että maksimimäärä massoista tulisi käytettyä eivätkä alueet menisi päällekkäin millaisia olisivat pienten hajautettujen laitosten keräilyalueet, kun jokaisella laitoksella on tietty tavoitekapasiteetti ja kuljetusmatkat minimoidaan
Polttoainelogistiikka on keskeisessä asemassa Biopolttoaineen laitoshinnasta valtaosa muodostuu kuljetuskustannuksista. Biomassojen hankinta ja kuljetukset ratkaisevat toiminnan kannattavuuden Tutkimustietoa bioenergiaa koskevaan kansalliseen ja paikallistason päätöksentekoon: Koska monet energiantuotantoa koskevat päätökset ja vaikutukset ovat alueellisia, tulee päätöksenteon tueksi tuottaa arviointeja myös paikallisesta näkökulmasta.