Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Mikko Harma Edita Prima Oy Helsinki 2014

Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan jätevedet kahdella Suomen suurimmalla puhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista ja puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on ollut ja on edelleen merkittävä. HSY:n molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet suoraan Itämereen ja näin ollen myös vastuu toiminnan kehittämisestä on nähty jo vuosia Itämeren hyväksi tehdyksi työksi. Vuosi 2013 oli sateisuudeltaan normaali ja sen myötä käsitelty jätevesimääräkin oli keskimääräistä tasoa. Puhdistuskapasiteetin kasvattamiseen tähtäävät hankkeet etenivät aikataulun mukaisesti. Suomenojan puhdistamon korvaavan Blominmäen puhdistamon tilasuunnittelu saatiin päätökseen. Viikinmäen puhdistamon uuden, 9. biologisen linja rakennustekniset työt olivat vuoden 2013 lopussa lähes valmiit. Prosessin edellyttämät koneisto- ja laiteasennukset on aloitettu ja ne jatkuvat vuonna 2014. prosessilinjan suunnittelu saatiin päätökseen ja rakennusurakan kilpailutus suoritettua. Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna 2020 ja Viikinmäen 9. linja kesällä 2014. Suomenojan puhdistamon jätevesiliete kompostointiin HSY:n Metsäpirtin kompostikentällä kesästä 2013 lähtien. Aikaisemmin kompostointi suoritettiin ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja se sijoitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sekajätteen peittäviin rakenteisiin. Muutoksen myötä lietteen orgaaninen aines ja ravinteet ohjautuvat hyötykäyttöön kompostista valmistettujen tuotteiden muodossa. Energian käytön tehostaminen liittyy oleellisesti jätevedenpuhdistuksen toiminnan kehittämisen painopistealueisiin. Suomenojan biokaasun jalostaminen Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi toimi häiriöttä koko vuoden. Molemmilla tuotantolaitoksilla tehostettiin sähkönkulutuksen mittausta ja seurantaa. Uusituvan energiatuotannon lisäämisen keskeiset hankkeet olivat Viikinmäen uusi korkealla hyötysuhteella toimiva kaasumoottori ja siihen liittyvä ORC-laitteisto sekä Suomenojan puhdistamon lietteen lämmöntalteenotto. Fortum Oy:n kanssa tehtiin sopimus jätevesilämmön hyödyntämisestä. Toiminta käynnistynee vuoden 2015 alusta lähtien. Viikinmäen, Suomenojan ja Blominmäen ympäristölupahakemukset toimitettiin aluehallintovirastoon vuoden 2013 lopussa. Puhdistamoiden yhteisraportin myötä pyritään kertomaan aikaisempaa erillisraportointia selvemmin ja läpinäkyvämmin jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöistä ja ympäristövaikutuksista koko Helsingin Metropolialueen osalta. Raportoinnin ensisijaisena lähtökohtana on kuitenkin edelleen valvontaviranomaisten edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi tietyt kaaviot ja taulukot esitetään aikaisempien mallien mukaisesti. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportointia tukee HSY:n julkaisusarjassa ilmestyvä erillinen energiaan ja kasvihuonekaasupäästöihin pureutuva vuosiraportti. Helsingissä 4.4.2014 Jukka Piekkari Tommi Fred

Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen yhteisen vuosiraportin tarkoituksena on tarjota sekä valvoville viranomaisille että kuntalaisille kokonaiskuva jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta sekä puhdistustehokkuudesta vuonna 2013. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2013 sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristölupaehdot. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupaehtojen mukaiset. Vuosi 2013 oli pääkaupunkiseudulla sääolosuhteiltaan normaali, mikä vaikutti puhdistamojen toimintaan positiivisesti. Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli 132 milj. m 3, mikä vastaa hyvin pitkän aikavälin keskiarvoa. Typpikuormitus mereen oli 942 tonnia ja fosforikuormitus 31 tonnia. Vesistökuormitus oli aikaisempiin vuosiin verrattuna keskimääräistä pienempi. Typen ja fosforin osalta saavutettiin selvästi myös HSY:n sisäinen, lupaehtoja tiukempi tavoitetaso. HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeissa jätevedenpuhdistusprosessin tehostamisen lisäksi energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen olivat keskeisessä roolissa myös vuonna 2013. Viikinmäessä uusittiin yksi alkuperäinen kaasumoottori ja saatettiin päätökseen ORC-laitteiston hankinta. Energianseurannan parantamiseksi sekä Viikinmäkeen että Suomenojalle asennettiin lukuisia energian kulutusmittareita. Suomenojalla otettiin käyttöön liete-lietelämmönvaihdin. Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessin tuottamien kasvihuonekaasujen jatkuvatoimisen mittauksen osalta vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen mittausvuosi ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen mittaus antaa arvokasta tietoa prosessin kehittämisen ja päästöjen vähentämisen tutkimustyöhön. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Eija Lehtinen ja Aninka Urho Päivämäärä 17.4.2014 Julkaisun nimi Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Avainsanat Jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, ravinnekuormitus, ympäristölupa, yhdyskuntien ravinnekuormitus Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 2/2014 issn l 1798-6087 isbn (nid.) 978-952-6604-82-4 isbn (pdf) 978-952-6604-83-1 issn (nid.) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 60 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Viikinmäen puhdistamon sähköenergian tuotanto oli 27 GWh, mikä on suurempi kuin koskaan aikaisempina vuosina. Sähköntuotannon omavaraisuusaste nousi Viikinmäessä tasolle 69 %. 4

Sammandrag Avloppsvattnet i huvudstadsregionen renas vid de två största avloppsreningsverken i Finland: i Viksbacka i Helsingfors och i Finno i Esbo. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) svarar för reningsverkens verksamhet. Syftet med denna gemensamma årsrapport om avloppsvattenreningen i huvudstadsregionen är att ge både de övervakande myndigheterna och kommuninvånarna en helhetsbild av avloppsreningsverkens verksamhet samt rengöringseffektivitet under år 2013. Verksamheten vid avloppsreningsverken styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. År 2013 uppfyllde både Viksbacka och Finno reningsverk samtliga villkor för miljötillståndet. Det renade avloppsvattnets biologiska och kemiska syreförbrukning, kväve- och fosforhalt, halt av suspenderade ämnen samt avledningseffekten uppfyllde tillståndsvillkoren. År 2013 var väderförhållandena normala i huvudstadsregionen, vilket påverkade reningsverkens verksamhet positivt. Reningsverkens sammanlagda inkommande flöde var 132 miljoner m 3, vilket motsvarar väl långtidsmedelvärdet. Kvävebelastningen till havet var 942 ton och fosforbelastningen 31 ton. Belastningen på vattendrag låg under genomsnittet jämfört med tidigare år. För kvävet och fosforn uppnåddes klart även HRM:s interna börnivå som är strängare än tillståndsvillkoren. Inom HRM:s utvecklingsprojekt för avloppsvattenreningen under 2013 spelade förutom processen för rening av avloppsvatten också förbättringen av energieffektiviteten och anpassningen till klimatförändringen en central roll. I Viksbacka bytte vi ut en gasmotor som hörde till den ursprungliga utrustningen och slutförde anskaffningen av ORC-utrustning. För att förbättra energiuppföljningen installerades flera förbrukningsmätare både i Viksbacka och i Finno. I Finno togs en slam/slam-värmeväxlare i bruk. Vad gäller de kontinuerliga mätningarna av växthusgasutsläpp från Viksbacka avloppsreningsprocess var 2013 det första hela året. De även på global nivå unika mätningarna ger värdefull information till forskningen som görs för att utveckla processen och minska utsläppen. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Eija Lehtinen ja Aninka Urho Datum 17.4.2014 Publikationens namn Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Nyckelord Avloppsvattenrening, avloppsreningsverk, näringsbelastning, miljötillstånd, samkommunernas näringsbelastning Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 2/2014 issn l 1798-6087 isbn (hft) 978-952-6604-82-4 isbn (pdf) 978-952-6604-83-1 issn (hft) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Språk: finska Sidor: 60 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011 www.hsy.fi Elenergiproduktionen vid Viksbacka reningsverk låg på 27 GWh, vilket är mer än någonsin tidigare. Självförsörjningsgraden inom elproduktionen steg i Viksbacka till 69 procent. 5

Abstract Wastewater in the Helsinki Metropolitan Region is treated at two of Finland s largest wastewater treatment plants: Viikinmäki in Helsinki and Suomenoja in Espoo. The operation of the wastewater treatment plants is the responsibility of the HSY Helsinki Region Environmental Services Authority. The purpose of the joint annual report on wastewater treatment in the Helsinki Metropolitan Area is to provide both supervisory authorities and city residents with an overview of the operation and treatment efficiency of the wastewater treatment plants in 2013. The operation of the wastewater treatment plants is governed by plant-specific environmental permits. In 2013, the Viikinmäki and Suomenoja wastewater treatment plants both complied with all environmental permit conditions. The biological and chemical oxygen consumption and the nitrogen, phosphorus and solids content and removal efficiency of treated wastewater all met the permit conditions. In 2013, the weather conditions in the Helsinki Metropolitan Area were normal, which had a positive impact on the operations of the wastewater treatment plants. The combined influent flow of the wastewater treatment plants was 132 million m 3, which is very close to the long-term average. The summary of the nitrogen load on the Baltic sea was 942 tonnes, and the phosphorus load 31 tonnes. Compared to the previous years, the load on water body was lower than average. For nitrogen and phosphorus, the plants clearly also reached HSY s internal target values, which are stricter than the permit conditions. In HSY s development projects for wastewater treatment, improvement of the wastewater treatment process, energy efficiency and adaptation to climate change played central roles in 2013, too. The Viikinmäki plant replaced one of the original gas engines with a new one and completed the acquisition process of ORC equipment. In order to improve energy monitoring, several energy consumption meters were installed at both Viikinmäki and Suomenoja. Suomenoja started using a sludge-to-sludge heat exchanger. 2013 was the first complete year of continuous measurements of the greenhouse gases produced in the wastewater treatment process in Viikinmäki. These globally unique measurements provide valuable information for the research used to develop the process and reduce emissions. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Eija Lehtinen ja Aninka Urho Title of publication Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Date of publication 17.4.2014 Keywords Wastewater treatment, wastewater treatment plant, nutrient load, environmental permit, community nutrient load Publication series title and number: HSY publications 2/2014 issn l 1798-6087 isbn (print) 978-952-6604-82-4 isbn (pdf) 978-952-6604-83-1 issn (print) 1798-6087 issn (pdf) 1798-6095 Language: Finnish Pages: 60 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, 00066 HSY Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011 www.hsy.fi The production of electricity at the Viikinmäki wastewater treatment plant was 27 GWh, which is more than in any of the previous years. The level of self-sufficiency in the production of electricity at Viikinmäki rose to 69%. 6

Sisällys Tiivistelmä 4 OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta 1 Jätevedenpuhdistamot 10 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite 10 1.2 Viikinmäki 10 1.3 Suomenoja 11 2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 12 2.1 Jätevesimäärä 12 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2013 13 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto 13 2.2 Tulokuormitus 14 2.3 Teollisuusjätevedet 16 3 Tarkkailu 17 3.1 Käyttötarkkailu 17 3.2 Kuormituksen tarkkailu 17 4 Päästöt vesistöön 18 4.1 Lupaehdot 18 4.2 Päästöt vesistöön 20 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 22 4.4 Muut haitalliset aineet 22 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu 24 4.6 Purkualueen tarkkailu ja kalatalousvelvoitteet 24 5 Päästöt ilmaan 25 5.1 Voimatuotannon päästöt 25 5.2 Prosessin kaasumaiset päästöt 26 5.3 Haju 26 5.3.1 Hajukartoitukset 26 5.3.2 Hajuvalitukset 26 5.4 Melu 26 6 Kemikaalit 28 7 Energia 29 8 Liete 30 9 Jätteet 31 9.1 Välppäjäte ja hiekka 31 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte 31 10 Häiriötilanteet ja riskienhallinta 32 10.1 Erikoistilanteet 32 10.2 Työturvallisuus ja riskien hallinta 2013 32 10.3 Ympäristöriskeihin varautuminen 32 11 Toiminnan kehittäminen 2013 33 11.1 Energian säästö ja ilmastonmuutos 33 11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen 33 11.1.2 Kaasumoottorin ja ORC-laitteiston hankinta 33 11.1.3 Rejektiveden erilliskäsittely 33 11.1.4 Puhdistetun jäteveden lämmöntalteenotto Suomenojalla 33 11.2 Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen 33 11.2.1 Investointien kehittämissuunnitelma 33 11.2.2 Viikinmäen mädättämöiden huolto 33 11.2.3 Fosforin poiston tehostaminen 33 11.2.4 Suomenojan kaasuntuotannon tehostaminen 34 11.2.5 Viikinmäen puhdistamon laajennus 34 11.2.6 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo 34 11.2.7 Suomenojan muut kehittämistoimet 34 11.2.8 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hanke 34 11.3 Vuotovesien vähentämistoimenpiteet 34 11.3.1 Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella 34 11.3.2 Pukinmäen pumppaamon saneeraus ja laajentaminen 34 11.3.3 Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishanke 35 11.3.4 Pumppaamoautomaation yhtenäistäminen 35 11.4 Purkuvesistön laadun tarkkailu 35 12 Puhdistamoiden tarkkailu 2014 ja luvitus 37 OSA II DATA 13 Ympäristöluvat 40 14 Käyttötarkkailun tulokset 2013 41 15 Jätevesitarkkailun tulokset 45 16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen puhdistamoiden tarkkailussa vuonna 2013 47 Näytteenotto 47 Näytteenottopisteet 47 Tulosten laskeminen kuormitustarkkailussa: Yhdistelmätaulukko II: neljännesvuosittain 47 17 Jätevesitarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 49 17.1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailussa vuonna 2013 käytetyt määritysmenetelmät 49 17.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät vuonna 2013 50 18 Haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä 51 19 Raskasmetallipitoisuudet 57 20 Prosessikemikaalien kulutus 58 21 Sähköenergian tuotanto, kulutus ja osto 59 22 Lietteen laatu, määrä ja jatkokäsittelypaikka 60 23 Jätteet 62

Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 10 Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi 11 Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi 11 Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2004 2013. 12 Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2013 Viikinmäessä 13 Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2013 Suomenojalla 13 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2004-2013 15 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2004 2013 15 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2004 2013 15 Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Viikinmäki 19 Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Suomenoja 19 Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Viikinmäki 19 Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Suomenoja 19 Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus, Viikinmäki 19 Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus. Suomenoja 19 Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Viikinmäki 20 Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Suomenoja 20 Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Viikinmäki 20 Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Suomenoja 20 Kuva 20 Päästöt mereen: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2004 2013 21 Kuva 21 Päästöt mereen: Fosfori (t/a) vuosina 2004 2013 21 Kuva 22 Päästöt mereen: Typpi (t/a) vuosina 2004 2013 21 Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2004 2013 22 Kuva 24 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 25 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä 28 Kuva 26 Metanolin vuosikulutus, tonneja 28 Kuva 27 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä 28 Kuva 28 Polymeerin vuosikulutus 28 Kuva 29 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä 29 Kuva 30 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla 29 Kuva 31 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus 30 Kuva 32 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 31 Kuva 33 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 31 Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 12 Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2013 14 Taulukko 3 Puhdistamoiden tulokuorma vuosina 2004 2013 14 Taulukko 4 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella 16 Taulukko 5 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2013 18 Taulukko 6 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2013 18 Taulukko 7 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2013 20 Taulukko 8 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 22 Taulukko 9 PRTR-päästöt vesistöön 23 Taulukko 10 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu 24 Taulukko 11 Ilmapäästöt vuonna 2013 25 Taulukko 12 Hajuvalitukset vuonna 2013 26 Taulukko 13 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n viemäröintialueella 35 Taulukko 14 Viikkovirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2013 41 Taulukko 15 Viikkovirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2013 42 Taulukko 16 Kuukausivirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2013 43 Taulukko 17 Kuukausivirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2013 43 Taulukko 18 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2013 44 Taulukko 19 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2013 44 Taulukko 20 Jätevesitarkkailun tulokset 2013 Viikinmäki 45 Taulukko 21 Jätevesitarkkailun tulokset 2012 Suomenoja 46 Taulukko 22 Haitalliset aineet jätevedessä 51 Taulukko 23 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Viikinmäki 57 Taulukko 24 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Suomenoja 57 Taulukko 25 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2013, Viikinmäki 58 Taulukko 26 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2013, Suomenoja 58 Taulukko 27 Energiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2012, Viikinmäki 59 Taulukko 28 Energiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2012, Suomenoja 59 Taulukko 29 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja 60 Taulukko 30 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki 61 Taulukko 31 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Suomenoja 61 Taulukko 32 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2013, Viikinmäki ja Suomenoja 62 8

OSA I Jätevedenpuhdistamojen toiminta

1 Jätevedenpuhdistamot 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella syntyvät jätevedet vastaavat lähes 1,1 miljoonan asukkaan kuormitusta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Siuntion jätevedet johdetaan Suomenojan puhdistamolle vuoden 2014 aikana. Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puh- distamoiden lupaehtojen ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden tekninen toiminta on hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla. 1.2 Viikinmäki Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistuksen vaiheina ovat mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus. Ravinteista fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoi- Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue 10

M M M M minnan avulla. Puhdistamon puhdistusprosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2013. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla. 1.3 Suomenoja Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemialli- sesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2013. Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle. VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI Metanoli (Kalkki) Ferrosulfaatti VÄLPPÄYS HIEKAN- EROTUS ESI- ILMASTUS ESISELKEYTYS Raakaliete ILMASTUS JÄLKISELKEYTYS BIOLOGINEN SUODATIN POISTOTUNNELI Ylijäämäliete KOMPRESSORIT TULOPUMPPAUS Lämpö, sähkö Biokaasu Polymeeri M = kaasumoottori G = generaattori G G G G G M Rejekti LIETTEEN MÄDÄTYS KAASUN KÄYTTÖ LIETTEEN KUIVAUS LIETTEEN JATKOJALOSTUS MULTATUOTTEIKSI Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi Metanoli Sooda Ferrosulfaatti SUOMENOJAN JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI VÄLPPÄYS HIEKANEROTUS HIENOVÄLPPÄYS ESI-ILMASTUS ESISELKEYTYS ILMASTUS JÄLKISELKEYTYS Sekaliete Ylijäämäliete KOMPRESSORIT POISTOTUNNELI Virtaaman tasauslammikko Gasum Polymeeri Lämpö, sähkö ESISAKEUTUS Biokaasu Rejekti Polymeeri Liikennepolttoaineeksi Maakaasu G M KAASUN KÄYTTÖ LIETTEEN MÄDÄTYS Rejekti M = kaasumoottori G = generaattori Rejekti JÄLKISAKEUTUS LIETTEEN KUIVAUS LIETTEEN KOMPOSTOINTI Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi VEDENPUHDISTUSPROSESSI 11 Hiilidioksidi

2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 2.1 Jätevesimäärä Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta. Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, mikä tarkoittaa, että hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 4.) HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2013 jäte vettä yhteensä 131,6 milj. m 3, josta Viikinmäkeen 96,3 milj.m 3 ja Suomenojalle 35,3 milj.m 3. Jätevesimäärä väheni n. 13 % vuodesta 2012 palaten pitkän aikavälin keskiarvoon. HSY:n oman toiminta-alueen jätevesimäärä oli yhteensä 118 milj. m 3. Ohessa (Taulukko 1) on esitetty vuoden 2013 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueen kuntien kesken. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2013 jätevesivirtaamat ja jäteveden lämpötilavaihtelut osoittavat että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät Kunta milj. m 3 Helsinki 71,65 Vantaa 18,28 Espoo 27,57 Kauniainen 0,5 Sipoo 0,94 Kirkkonummi 2,25 Pornainen 0,21 Järvenpää 3,15 Kerava 4,25 Tuusula 2,76 vesiosuuskunnat 0,06 yhteensä 131,62 (Kuva 5 ja Kuva 6). Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia. Kuvaajissa näkyy myös selvästi yksittäisten rankkasadepäivien vaikutus puhdistamoiden tulovirtaamaan: tammikuussa 2 päivää, toukokuussa 1 päivä, elokuussa 6 päivää ja lokakuussa 3 päivää. Huhtikuun suuret jätevesimäärät johtuivat lumien sulamisvesistä. Loka joulukuussa lähes kaikki sateet tulivat vesisateena ja vähäinen lumena tullut sade ehti sulaa ennen vuoden vaihdetta. Vuoden 2013 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 263 875 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 608 022 m 3, 5.11.2013. Tulovirtaama Mm 3 /a 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SUOMENOJA VIIKINMÄKI Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2004 2013. 12

Tulovirtaama, m 3 /d 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 21 18 15 12 9 6 3 Lämpötila, ºC 0 01.01 01.02 01.03 01.04 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 Tulovirtaama, m 3 /d Lämpötila, C 0 Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2013 Viikinmäessä Tulovirtaama, m 3 /d 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 01.01 01.02 01.03 01.04 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 Tulovirtaama, m 3 /d Lämpötila, C 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lämpötila, ºC Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2013 Suomenojalla Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 96 737 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 240 783 m 3 mitattiin 19.4.2013. Puhdistamoiden vuoden 2013 viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14. 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2013 Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta allasalasta ja tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Kummallakaan laitoksella ei ollut puhdistamo-ohituksia vuonna 2013. 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Vuonna 2013 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuotoja arvioitiin mallinnuksen avulla tapahtuneen yhteensä n. 170 000 m 3, josta asumisjäteveden osuus oli vajaat 1,7 % eli n. 3 000 m 3. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Suurin yksittäinen kuormittaja oli Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo, joka aiheutti yli puolet mallilla tarkasteltavien ylivuotokaivojen jätevesipäästöistä. Tämä on alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. 13

Ylivuotolaskennan lisäksi mallinnuksen avulla pyritään löytämään verkoston mahdollisia pullonkauloja sekä testaamaan mahdollisia verkostomuutoksia ennen investointeja, jotta sekaviemäröintialueen ylivuotoja pystyttäisiin pienentämään. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti FCG Oy. Vuoden 2013 laskentoja varten malliin päivitettiin verkostomuutosten lisäksi koordinaatisto ja korkotiedot vastaamaan Helsingin nykyistä järjestelmää (ETRS-GK25-tasokoordinaatisto, N2000-korkeusjärjestelmä). Vanhoihin korkoihin lisättiin 30,5 cm. Lisäksi purkuaukkojen merenpinnan korkeus muutettiin vastaamaan havaittua merenpinnan korkeusdataa, jota tilataan Ilmatieteen laitokselta. Huhtikuuhun asti laskennat tehtiin käyttäen Ilmatieteen laitokselta saatua tuntikeskiarvoa sateille. Huhtikuun jälkeen siirryttiin käyttämään Ilmatieteen laitoksen avoimen datan kymmenen minuutin keskiarvoa sateen intensiteetille (mm/h). Tämä aineisto paljastaa paljon sellaisia lyhyempiä piikkejä, jotka eivät näy tunnin kertymä -aineistossa. 2.2 Tulokuormitus HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2013 tulokuormitus lupaparametrien osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvo 1 vastaa sellaista vuorokausikuormitusta, jonka biologinen hapenkulutus BOD 7ATU on 70 g happea. BOD 7ATU kuvaa jätevedessä olevan orgaanisen lika-aineen aiheuttamaa hapentarvetta seitsemän vuorokauden aikana. Vuoden 2013 asukasvastineluvut on laskettu aikaisemmista vuosista poiketen ympäristöhallinnon julkaisussa Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011 esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD 7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90 persentiili (prosenttipiste). 90 persentiili ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista. Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2013 Laitos Tulokuormitus Yksikkö Mitoitus Toteutunut 2013 % VIIKINMÄKI Virtaama m 3 /d 300 000 263 875 88 % BOD 7ATU kg/d 66 000 56 264 85 % Kok.P kg/d 2 400 1 685 70 % Kok.N kg/d 12 600 12 408 98 % Kiintoaine kg/d 72 040 Asukasvastineluku 1 052 654 SUOMENOJA Virtaama m 3 /d 110 000 96 737 88 % BOD 7ATU kg/d 16 800 19 481 116 % Kok.P kg/d 670 745 111 % Kok.N kg/d 3 800 6 074 160 % Kiintoaine kg/d 24 200 25 348 105 % Asukasvastineluku 334 995 Taulukko 3 Puhdistamoiden tulokuorma vuosina 2004 2013 VUOSI BOD 7ATU t/a Fosfori t/a Viikinmäki Typpi t/a Tulovirtaama Mm 3 BOD 7ATU t/a Fosfori t/a Suomenoja Typpi t/a Tulovirtaama Mm 3 2004 20 114 624 3 905 107,8 5 777 229 1 477 31,7 2005 23 580 727 4 213 99,3 6 354 239 1 642 31,1 2006 20 949 699 4 271 93,2 6 640 254 1 768 32,6 2007 23 517 657 4 356 103,4 6 428 262 1 962 35,1 2008 22 950 640 4 588 110,1 7 038 274 2 112 38,1 2009 21 921 652 4 384 92,0 7 248 270 2 058 32,3 2010 21 358 664 4 509 92,8 7 142 284 2 070 32,7 2011 23 983 631 4 676 102,7 7 117 286 2 182 36,5 2012 23 651 661 4 881 113,6 7 234 280 2 288 38,6 2013 20 536 615 4 529 96,3 7 111 272 2 217 35,3 14

35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2004 2013 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2004 2013 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2004 2013 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 15

Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti lihan kulutuksen kasvusta. Tulokuormitus viimeisen 10 vuoden ajalta on esitetty kuvissa 7-9. Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2013 em. sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 12 421 m 3. Nämä lietteet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormassa. Taulukko 4 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n viemäröintialueella Vastaanotetut jätteet 2013 m 3 /a Viikinmäen viemäröintialue Viikinmäen jätevedenpuhdistamo sako- ja umpikaivot 12 421 rasvakaivot 13 044 Murskattu biojäte 468 Glykoli ja permeaattitiviste 24 747 Muiden laitosten raakaliete 5 975 Kekkilä Metsä-Tuomela kompostointilaitoksen rejektit 675 Muut 52 Viikinmäki yht 57 383 Kulomäen loka-asema, Vantaa 37 700 Viikinmäen viemäröintialue yhteensä 152 465 Suomenojan viemäröintialue Suomenojan loka-asema, Espoo 56 732 Koskelon loka-asema, Espoo 81 689 Kirkkonummen loka-asema, Veikkola 14 165 Suomenojan viemäröintialue yhteensä 152 586 YHTEENSÄ 305 052 Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 13 044 m 3 ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvajätteitä sekä 31 918 m 3 muita nestemäisiä jätteitä. Nämä erät vastaanotetaan tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 4). 2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY:llä oli vuoden 2013 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia sekä Viikinmäen että Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 64 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita ovat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat. Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 8 %. Viiden suurimman teollisuuskuormittajan yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) osuus oli vuonna 2013 noin 13 % Viikinmäen puhdistamolle tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Suomenojalla teollisuuden osuus puhdistamon ravinnekuormituksesta vaihteli 0,5 3 %:iin. Suurin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli Ämmässuon kaatopaikka kompostointilaitoksineen. Sen orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) kuormitus oli 2,8 % ja typen kuormitus 16 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2013 oli 537 011 m 3, mikä oli 1,5 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti, joka toimitetaan viranomaiskäyttöön tämän puhdistamoraportin kanssa. 16

3 Tarkkailu 3.1 Käyttötarkkailu HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, ph:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin. Automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja. 3.2 Kuormituksen tarkkailu Vuonna 2013 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden kuormituksen tarkkailut perustuivat vuonna 2009 hyväksyttyihin tarkkailuohjelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Kuormituslaskennan perusteena olevat analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Viikinmäessä kuormituslaskentaan on valittu käyttötarkkailunäytteistä yksi näytekerta viikossa. Valinnan tekee riippumaton tutkimuslaboratorio, joka ilmoittaa valitsemansa näytepäivät HSY:lle neljännesvuosijaksoa seuraavan kuukauden alussa. Viikinmäen käyttötarkkailunäytteet analysoitiin 2013 Metropolilab Oy:ssa. Suomenojan kuormituslaskentaan käytetään kaikkien käyttötarkkailunäytteiden tuloksia. Suomenojan näytteet analysoitiin erikoisanalytiikkaa lukuun ottamatta HSY:n Suomenojan jätevesilaboratoriossa. Puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto on kuvattu tarkemmin luvussa 16. 17

4 Päästöt vesistöön 4.1 Lupaehdot tuslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15. Kuvissa 10 19 esitetään pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja poistoteho kaikkien lupaparametrien osalta vuosilta 2009-2013. Taulukko 5 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2013 Viikinmäki BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr Kiintoaine mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l poistoteho % LUPAEHTO 10* 95* 0,3* 95* 70** 75* 80* 15* Vuosi 2013 5,8 97,3 0,21 96,8 92,4 42,8 92,0 6,4 I/2013 6,8 97,3 0,22 96,9 92,6 47 92,0 7,2 II/2013 6,8 96,4 0,23 96,0 90,0 45 90,5 7,9 III/2013 4,0 98,3 0,19 97,4 95,2 39 93,6 4,3 IV/2013 5,5 97,1 0,19 96,7 91,9 41 91,9 6,1 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona mg/l Taulukko 6 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2013 Suomenoja BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr Kiintoaine mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l Kuormituslaskennan perusteella vuonna 2013 täytettiin kaikki lupaehdot molemmilla puhdistamoilla kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Samalla täytettiin myös VN asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot. Vuoden 2013 kuormi- poistoteho % LUPAEHTO 10* 95* 0,4* 93* 70** 75* 85* 15* Vuosi 2013 4,8 97,6 0,32 95,9 73,2 45,7 90,6 6,4 I/2013 5,5 97,6 0,31 96,5 72,0 51,3 90,9 6,9 II/2013 5,2 97,2 0,29 95,9 67,9 46,5 89,5 5,9 III/2013 4,1 98,2 0,36 95,8 79,4 41,6 91,9 5,5 IV/2013 4,2 97,6 0,32 95,3 73,5 43,5 90,2 7,0 *) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona mg/l 18

100 10,0 100 10,0 99 8,0 99 8,0 98 6,0 98 6,0 97 4,0 97 4,0 96 2,0 96 2,0 95 % 2009 2010 2011 2012 2013 0,0 mg/l 95 % 2009 2010 2011 2012 2013 0,0 mg/l BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU poistoteho % BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU poistoteho % Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Viikinmäki Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus, Suomenoja 99 0,35 99 0,35 98 0,30 98 0,30 98 0,25 98 0,25 97 0,20 97 0,20 97 0,15 97 0,15 96 0,10 96 0,10 96 0,05 96 0,05 95 % 2009 2010 2011 2012 2013 mg/l Kok.P mg/l Kok.P poistoteho % 0,00 Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Viikinmäki 95 % 2009 2010 2011 2012 2013 mg/l Kok.P mg/l Kok.P poistoteho % 0,00 Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus, Suomenoja 95 50 95 50 94 40 94 40 93 30 93 30 92 20 92 20 91 10 91 10 90 % 2009 2010 2011 2012 2013 0 mg/l 90 % 2009 2010 2011 2012 2013 0 mg/l COD Cr mg/l COD Cr poistoteho % COD Cr mg/l COD Cr poistoteho % Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus, Viikinmäki Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus, Suomenoja 19

100 18,0 100 18,0 95 15,0 95 15,0 90 12,0 90 12,0 85 9,0 85 9,0 80 6,0 80 6,0 75 3,0 75 3,0 70 % 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 mg/l Kok.N mg/l Kok.N poistoteho % Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Viikinmäki 70 % Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus, Suomenoja 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 mg/l Kok.N mg/l Kok.N poistoteho % 100 10,0 100 10,0 99 8,0 99 8,0 98 6,0 98 6,0 97 4,0 97 4,0 96 2,0 96 2,0 95 0,0 95 0,0 % 2009 2010 2011 2012 2013 mg/l % 2009 2010 2011 2012 2013 mg/l mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Viikinmäki Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus, Suomenoja 4.2 Päästöt vesistöön HSY:n hallituksen asettama toiminnallinen tavoitetaso jätevedenpuhdistukselle on määritetty ravinnekuormitukselle Itämereen. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupaehtoja tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2013 yhteensä 942 tonnia (v. 2012 1 234 tonnia ) ja fosforipäästö yhteensä 31 tonnia (38 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 olivat typelle 1200 tonnia ja fosforille 40 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa kuormitustasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin. Oheisissa kuvissa (Kuva 20 Kuva 22) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta. 20 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Taulukko 7 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2013 2013 Viikinmäki Suomenoja YHT HSY tavoite Typpi (Kok. N) t/a Fosfori (Kok. P) t/a 345 597 942 < 1100 20 11 31 < 32

1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 20 Päästöt mereen: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2004 2013 SUOMENOJA 288 246 173 172 175 160 153 170 182 169 VIIKINMÄKI 965 600 678 710 764 604 939 594 763 564 60 50 40 30 20 10 0 SUOMENOJA 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 16 16 10 10 11 10 11 11 12 11 Kuva 21 Päästöt mereen: Fosfori (t/a) vuosina 2004 2013 VIIKINMÄKI 34 24 24 20 25 22 29 20 26 20 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 448 440 461 485 553 467 520 571 641 597 648 480 469 512 610 404 634 473 593 345 Kuva 22 Päästöt mereen: Typpi (t/a) vuosina 2004 2013 21

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupaehtojen saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupaehtojen prosentuaalinen osuus vaadituista lupaehdoista. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 29 numeerista lupaehtoa. OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupaehtoihin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti: OCP = BOD 7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok Taulukko 8 esittää vuosien 2004 2013 OCP-indeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Kuvaajassa (Kuva 23) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden osalta. 4.4 Muut haitalliset aineet 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2005 2007 2009 2011 2013 SUOMENOJA VIIKINMÄKI Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2004 2013 Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 9). Päästöt on laskettu kaikista biologisesti käsitellystä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC-päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty luvussa 18. Puhdistamoil- Taulukko 8 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Viikinmäki Suomenoja VUOSI Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a 2004 94 150 16 030 76 310 9 918 2005 100 120 11 630 82 310 9 725 2006 100* 121 11 550 100 270 9 501 2007 100 112 11 900 100* 280 9 895 2008 100* 124 14 250 100 304 11 224 2009 100 109 10 056 100 289 9 600 2010 79 159 15 269 100 326 10 613 2011 100 108 11 118 100 317 11 556 2012 100 122 14 048 100 332 12 925 2013 100 90 8 763 100 340 12 031 * Lupavaatimukset kiristyivät kesken vuotta 22

le tulevien ja käsiteltyjen vesien raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät on esitetty luvussa 19. Taulukko 9 E-PRTR-päästöt vesistöön PRTRno. AINE VIIKINMÄKI SUOMENOJA YHTEENSÄ Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Käsitellyn veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Päästö vesistöön yhteensä kg/a Kynnysarvo kg/a 12 Kokonaistyppi x) 3,50 344 560 17 597 140 941 700 50 000 13 Kokonaisfosfori x) 0,21 19 966 0,32 11 133 31 099 5 000 17 Arseeni 0,0006 58 0,0012 42 100 5 18 Kadmium 0,00007 6,8 0,00022 7,8 15 5 19 Kromi 0,00095 92 0,0022 78 169 50 20 Kupari 0,0099 955 0,0075 265 1 220 50 21 Elohopea 0,00017 16 0,00016 5,6 22 1 22 Nikkeli 0,0008 77 0,011 388 466 20 23 Lyijy 0,0038 367 0,0025 88 455 20 24 Sinkki 0,063 6 080 0,038 1 342 7 421 100 35 Dikloorimetaani (DCM) <0,0003 nd <0,0003 nd nd 10 40 AOX 0,077 7431 0,026 918 8 349 1 000 50 Orgaaniset tinayhdisteet kokonaistinana 52 Tetrakloorietyleeni (PER) 0,00000865 0,83 0,000008 0,28 1 50 <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 58 Trikloorimetaani <0,0005 nd <0,0005 nd nd 10 64 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit 70 Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 71 Fenolit (kokonaishiilenä) 72 PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä <0,0001 nd 0,00063 22 nd 1 0,00064 62 0,0098 346 408 1 <0,0077 nd 0,0077 272 nd 20 <0,000010 nd <0,000010 nd nd 5 76 TOC xx) 15,5 1 495 754 15 539 592 2035 346 50 000 79 Kloridit 86 8 299 022 65 229 5211 10 594 233 2 000 000 83 Fluoridit 0,20 19 300 0,30 10 593 29 893 2 000 87 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit <0,0001 nd <0,0001 nd nd 1 Päästöt on laskettu käsitellystä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta. x) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt. xx) Kokonaistyppi, kokonaisfosfori- ja TOC =CODCr/3 päästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt. 23

Taulukko 10 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu Vaihteluväli pmy/1 ml Keskiarvo pmy/1 ml Viikinmäki Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 830 290 Fekaaliset streptokokit 6 89 370 Suomenoja Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 300 3 400 1 600 Fekaaliset streptokokit 85 1 000 350 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Lämpökestoiset koliformiset bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Fekaalisia streptokokkeja esiintyy myös kasvikunnassa. Ohessa (Taulukko 10) esitetään vuonna 2013 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit. 4.6 Purkualueen tarkkailu ja kalatalousvelvoitteet Jätevesien vaikutusta merialueilla seurattiin Helsingin Viikinmäen puhdistamon ja Espoon Suomenojan puhdistamon jätevesien sekä Fortumin Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesien vesistövaikutusten yhteistarkkailu 2006 2015 ohjelman mukaisesti. Tarkkailun suoritti Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tutkimustulokset jul- kaistaan vuosittain erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Fortumin Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin vuonna 2013 yhteensä 17 489 919 m 3. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Vuonna 2013 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama, Helsingin energia, Helsingin Liikuntavirasto sekä Espoon kaupungin tekninen keskus. Tarkkailu tehtiin Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012 2023 ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2013 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2012 2013 raportti valmistuu keväällä 2014. 24

5 Päästöt ilmaan 5.1 Voimatuotannon päästöt Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa ja dieselkaasumoottorissa. Viikinmäen voimatuotannon päästöt on ympäristöluvan mukaisesti mitattava kolmen vuoden välein. Päästöt mitattiin 1.4 13.6.2013, mittauksen toteutti Ramboll Analytics. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet ja päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella. Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla sijaitsevalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää biometaanin maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta ja yhtä kaasumoottoria koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten. Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2013 tehtyjen mittausten perusteella. Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2013 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa (Taulukko 11.) Taulukko 11 Ilmapäästöt vuonna 2013 Ilmapäästöt 2013 Viikinmäki kg/a Suomenoja kg/a HSY yht. Päästöt Prosessi Voimatuotanto Yhteensä Prosessi voimatuotanto Yhteensä Hiukkaset 216 216 18 18 234 Metaani, CH 4 257 009 35 105 292 115 91 068 5 556 96 624 388 739 Hiilimonoksidi, CO 88 578 88 578 7 279 7 279 95 857 Hiilidioksidi, CO 2 bio 38 923 591 2 604 646 41 528 237 9 860 043 218 474 10 078 517 51 606 754 Hiilidioksidi, CO 2 fossil 1 362 1 362 0 0 1 362 Dityppioksidi, N 2 O 129 687 129 687 45 067 45 067 174 754 Ammoniakki, NH 3 645 645 199 199 844 NMVOC 3 3 1 140 0 1 140 1 143 Typen oksidit, NO X 1 433 42 540 43 973 1 449 4 253 5 702 49 675 Rikin oksidit, SO X 5 3 302 3 307 2 200 202 3 509 1,2-dikloorietaani, EDC 1 1 0 0 1 Dikloorimetaani, DCM 3 3 1 1 4 Heksaklooribentseeni, HCB 0 0 0 0 0 Pentaklooribentseeni, PCB 0 0 0 0 0 Tetrakloorieteeni, PER 20 20 7 7 27 Tetrakloorimetaani, TCM 1 1 0 0 1 1,1,1-trikloorietaani 1 1 0 0 1 Trikloorieteeni, TRI 17 17 6 6 23 Trikloorimetaani 2 2 1 1 3 Bentseeni 11 11 4 4 15 Mitatut päästöt on merkitty lihavoinnilla. kg/a 25

5.2 Prosessin kaasumaiset päästöt Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa. Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Viikinmäen osalta vuoden 2013 prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella taulukossa 11 mainittujen päästöjen osalta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu aikanaan Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla. Mallilla lasketaan sekä prosessi- että voimatuotannon ilmapäästöt. Laskentamallia päivitettiin sekä prosessi- että voimatuotannonpäästöjen osalta Viikinmäessä vuonna 2013 tehtyjen mittausten perusteella. Kokonaispäästöt metaani- ja dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) osalta ylittävät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaiset raportoinnin kynnysarvot molemmilla puhdistamoilla. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2013 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 11). 5.3 Haju 5.3.1 Hajukartoitukset Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica toteutti hajuselvitykset elokuussa 2013. Viikinmäessä tarkastelu tehtiin 28.8. ja Suomenojalla 27.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä laitokselta tuulen suuntaan. Hajuja pysähdytään havainnoimaan muutamien kymmenien metrien välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Kaikki hajupaneelin asiantuntijajäsenet ovat läpäisseet standardin SFS-EN 13725 mukaisen n-butanoli-hajutestin. Viikinmäkeä koskevassa hajupaneelissa hajuhavainnot vaihtelivat hajuttomasta selvään. Havaintoja tehtiin kaikkiaan 32 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat puhdistamon poistopiipulta n. 1 400 m itään. Selvää hajua havaittiin neljässä paikassa etäisimmillään 700 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamon poistopiipusta koilliseen ja heikkoa hajua 10 paikassa enintään 600 metrin etäisyydellä poistopiipusta. Voimakasta hajua ei paneelipäivänä havaittu lainkaan ja jatkuvaa haju oli vain aivan puhdistamoalueen läheisyydessä. Havaintopäivänä tuuli oli enimmillään 1,3 m/s ja puuskissa 5,8 m/s, ja hajujen leviämistilanne epävakaa. Vallitseva tuulen suunta oli lännestä ja länsilounaasta. Suomenojalla hajun voimakkuus hajupaneelissa vaihteli hajuttomasta selvään. Havaintoja tehtiin kaikkiaan 45 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat Nuottaniemessä n. 1 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta koilliseen. Voimakasta hajua havaittiin vain itse puhdistamon alueella yhdessä paikassa. Selvää hajua havaittiin 11 paikassa enintään 600 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta ja heikkoa hajua 13 paikassa enintään 900 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Tätä suuremmilla etäisyyksillä hajua ei kyseisissä olosuhteissa havaittu. Tuulen nopeus oli suurimmillaan 1,3 m/s, puuskissa 3,6 m/s, ja hajujen leviämistilanne lievästi epävakaa. Vallitseva tuulen suunta oli länsilounaasta. Hajukartoitusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina. 5.3.2 Hajuvalitukset Jätevedenpuhdistamoihin kohdistuneita varsinaisia hajuvalituksia ei tullut vuonna 2013. Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy. Hajuvalituksia tuli 25 kpl vuonna 2013 jakautuen seuraavasti: Taulukko 12 Hajuvalitukset vuonna 2013 Hajuvalitukset 2013 Helsinki Espoo Vantaa Yhteensä Verkosto 8 5 3 16 Pumppaamot 4 1 4 9 Yhteensä 12 6 7 25 Vuonna 2013 HSY:ssä kehitettiin hajuvalitusten kirjaamismenettelyä. Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esim. tuuletuksen parantamista. 5.4 Melu Viikinmäen ympäristöluvan mukaan melu tulee mitata aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Melumittaukset toteutettiin vuonna 2013 vaikka toiminnassa ei ole tapahtunut luvassa tarkoitettuja muutoksia. 26

Mittaus suoritettiin elokuussa 2013 klo 01:00 03:30. Lahdenväylän liikenteestä johtuen melu päiväaikaan on huomattavasti suurempi joten mittaukset suoritettiin yöllä. Mittausten aikana puhdistamo toimi normaalisti ja voima-asemalla oli käytössä neljä kaasumoottoria täysteholla. Myös poistoilman puhaltimet toimivat täydellä teholla. Mittauksia tehtiin kymmenessä eri pisteessä. Säätila oli mittausten toteuttamiseksi erittäin edullinen. Mittaustuloksista käy ilmi, että melutaso on noussut edellisestä mittauksesta. Voima-aseman takana mitattu melu ylittää ympäristöluvan yöaikaisen melu raja-arvon 50 db. Lisäksi viidessä mittauspisteessä havaittu melu on kapeakaistaista eli soinnillista, jolloin mittaustuloksiin lisätään +5 db. Näissä pisteissä äänitasot olivat 51 55 db ylittäen raja-arvon. Asuinkerrostalon leikkipiha osoitteessa Hernepellontie 26 sijaitsee noin 60 m päässä puhdistamon poistoilmapiipusta. Kaavamääräysten mukaan poistoilmakojeiden keskiäänitaso LA,eq saa olla enintään 45 db läheisten rakennusten ikkunoiden ulkopuolella mitattuna. Vuonna 2013 toteutettujen melumittausten mukaan melutaso ylittää edellä mainitulla leikkipihalla määräysten mukaisen melutason. Vuonna 2013 mitatut arvot olivat selvästi suurempia, kuin aikaisempina vuosina vaikka toiminnassa ei ole tapahtunut puutoksia. Liikenteen melu alueella on huomattava. Suomenojan ympäristöluvan mukaan melu on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästä lisänneiden muutosten jälkeen. Melumittaukset tehtiin Suomenojan puhdistamoalueella ja sen lähiympäristössä kesällä 2013. Äänitasot vaihtelivat 39 48 db. Mittaustuloksista käy ilmi, että melutaso on noussut vuodesta 2010, mikä todennäköisesti johtuu Gasumin biokaasujalostuslaitoksen toiminnasta. Mittaus suoritettiin samalla menetelmällä vuonna 2010 ja vuonna 2013, joten mittaustulokset ovat vertailukelpoisia. Melumittauksessa ei erotella alueella sijaitsevien muiden toimintojen aiheuttamaa meluvaikutusta. Laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee mm. Fortumin voimalaitos. Eri laitosten osuutta melutasoon ei ole eroteltu. Kaikki mitatut keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon eli 50 db. Asukasyhteydenotot melun osalta ovat olleet viime vuosina harvinaisia. Vuonna 2013 Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vastaanotettiin ilmoitus voimakkaasta yönaikaisesta melusta. Äänen selvitettiin syntyneen Fortumin voimalaitoksen toiminnasta. 27

6 Kemikaalit 16 000 14 000 12 000 10 000 Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri sekä tarvittaessa alkalointikemikaalina sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupaehtojen mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknistaloudellisesti oikealla tasolla. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2013 on esitetty luvussa 20. 140 120 tonnia 8 000 6 000 4 000 2 000-2009 2010 2011 2012 2013 SUOMENOJA 3 609 3 338 4 187 4 504 4 027 VIIKINMÄKI 9 791 10 247 9 941 8 522 9 237 Kuva 24 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja 6 000 5 000 100 4 000 g/m 3 80 60 tonnia 3 000 40 2 000 20 1 000-2009 2010 2011 2012 2013-2009 2010 2011 2012 2013 SUOMENOJA 112 102 115 116 115 SUOMENOJA 1 801 1 594 1 761 1 945 1 938 VIIKINMÄKI 106 110 97 74 96 Kuva 25 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä 60 50 40 VIIKINMÄKI 2 724 1 838 2 930 2 905 2 882 Kuva 26 Metanolin vuosikulutus, tonneja 160 140 120 100 g/m 3 30 20 tonnia 80 60 10 40 20-2009 2010 2011 2012 2013-2009 2010 2011 2012 2013 SUOMENOJA 56 49 48 47 55 SUOMENOJA 48 51 49 40 43 VIIKINMÄKI 30 20 29 25 30 Kuva 27 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä VIIKINMÄKI Kuva 28 Polymeerin vuosikulutus 89 96 103 83 108 28

7 Energia HSY:n molemmilla puhdistamoilla Viikinmäessä että Suomenojalla prosessien sivutuotteena syntyvä raaka-sekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omissa voimalaitoksissa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Vuonna 2013 biokaasua tuotettiin Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 13,3 milj.m 3, josta käytettiin kaasumoottoreilla yhteensä 11,4 milj.m 3, kattiloilla 1,6 milj.m 3 ja ylijäämäpolttimilla 0,3 milj.m 3. Viikinmäen kokonaissähkönkulutus vuonna 2013 oli 39,2 GWh, josta itse tuotetun sähkön osuus oli 27,2 GWh ja ostosähkön osuus 12,1 GWh. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 35,4 GWh, josta kaasulla tuotettiin 28,6 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 6,8 GWh. Lisäksi toimitettiin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle lämpöä 2 GWh. Suomenojalla biokaasua tuotettiin yhteensä 3,9 milj.m 3, josta myytiin Gasum Oy:lle suurin osa, 3,7 milj.m 3. Kaa- sumoottorilla biokaasua käytettiin 0,13 milj.m 3, kattiloilla 0,07milj. m 3 ja 0,05 milj.m 3 ylijäämäpolttimella. Suomenojan puhdistamolla sähköä kulutettiin yhteensä 12,7 GWh, josta itse tuotettiin 0,3 GWh. Suomenojan puhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 11,6 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 8,7 GWh ja biokaasulla 0,6 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 2,3 GWh. Lämpöä toimitettiin SYKE:n tutkimusasemalle ja verkko-osaston tukikohdalle yhteensä 0,4 GWh. Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Energian säästöön liittymistä kehittämistoimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvussa 11.1. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21. 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Ostettu sähköenergia 19 500 18 037 15 329 19 200 12 116 Tuotettu sähköenergia 18 200 20 661 24 773 21 500 27 181 Omavaraisuusaste 48 % 53 % 62 % 53 % 69 % 0 Ostettu sähköenergia Tuotettu sähköenergia Omavaraisuusaste 2009 2010 2011 2012 2013 8 234 8687 8 168 7 657 12 400 5 830 5452 4 598 5 122 320 41 % 39 % 36 % 40 % 3 % Kuva 29 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä Kuva 30 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla 29

60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 SUOMENOJA VIIKINMÄKI 14 064 14 139 12 766 12 779 12 720 37 700 38 698 40 103 40 700 39 176 Kuva 31 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus 8 Liete Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui 2013 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 63 270 tonnia (28 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 22 371 tonnia (29 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22. Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 58 922 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu osuus lietteistä, 4 279 tonnia, kuljetettiin kaupunkien ja Vapo Oyj:n välisen lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti Teuvalle kompostoitavaksi. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22. Suomenojan liete ajettiin rekka-autoilla Nurmijärvelle, Metsä-Tuomelan jäteasemalle kompostoitavaksi toukokuun loppuun asti 2013. Kompostoinnista vastasi Kekkilä Oy. Kompostoitu liete käytettiin pääasiassa Ämmässuon kaatopaikan verhoiluun. Kesäkuun alusta 2013 Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely on hoidettu Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. 30

9 Jätteet 9.1 Välppäjäte ja hiekka Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 500 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys. Välpe ja hiekka pestään ja kuivataan ennen poiskuljetusta, ja vesi palautetaan jätevesiprosessiin. Välpe kuljetetaan Viikinmäestä Riihimäen jätteenpolttolaitokselle poltettavaksi ja Suomenojan välpe puolestaan sijoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, minne myös hiekkajäte sijoitetaan molemmilta puhdistamoilta. 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Vaaralliset jätteet viedään käsiteltäväksi Ekokemille Riihimäelle. Sekajäte viedään pääosin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Taulukko vuoden 2013 jätemääristä on esitetty luvussa 23. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 0 2009 2010 2011 2012 2013 SUOMENOJA 51 78 85 93 60 SUOMENOJA 381 474 462 442 456 VIIKINMÄKI 341 272 265 234 224 VIIKINMÄKI 781 676 724 640 667 Kuva 32 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla Kuva 33 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 31

10 Häiriötilanteet ja riskienhallinta 10.1 Erikoistilanteet Vuonna 2013 erikoistilanteita raportoitiin 8 kpl. Ajoneuvo-onnettomuuksia tapahtui kaksi. Niistä selvittiin ilman henkilövahinkoja. Perjantai-iltana 30.8. klo 21.20 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon luolatiloissa havaittiin tulipalo. Palo oli saanut todennäköisesti alkunsa näytteenottokopin sähkölaitteesta. Palossa tuhoutui näytteenottokoppi varusteineen ja ympäristöstä tuhoutui kaapelirata kaapeleineen, valaistusta, putkiston eristeitä, allashallin ikkuna ja jonkin verran muuta materiaalia. Savu aiheutti mittavia vahinkoja luolaston alueella kuitenkin siten, että savuvahingot jäivät pääasiallisesti yhteen savulohkoon. Tulipalo ei vaikuttanut jätevedenpuhdistusprosessin toimintaan. Erikoistilanteet käydään jälkikäteen läpi tarkoituksenmukaisen ryhmän kanssa etsien ratkaisuja, joilla poikkeamatilanne voidaan jatkossa estää. 10.2 Työturvallisuus ja riskien hallinta 2013 Työtapaturmia sattui neljä, joista kaksi oli lieviä, eivätkä ne aiheuttaneet sairaslomia. Tapaturmat tutkittiin ja niiden perusteella on kehitetty toimintatapoja ja ohjeistuksia. Erityisesti jatkossa tullaan kehittämään mikrobialtistukseen liittyvää ohjeistusta. HSY on mukana kansallisessa Nolla tapaturmaa -foorumissa, jossa jaetaan käytännön työkaluja ja tietoa työsuojelun parantamiseksi. Työturvallisuutta kehitetään pysyvin menettelyin, joita ovat riskinarvioinnit, turvallisuuskierrokset ja henkilöstön kannustaminen turvallisuushavaintojen kirjaamiseen. Turvallisuuskierroksia pidettiin laitoksilla yhteensä 15 kpl; laitoksilla, pumppaamoilla sekä Metsäpirtin kompostointikentällä. Kierrosten tarkoituksena on varmistaa, että työtilat ja -olosuhteet ovat kaikin puolin turvallisia ja henkilöstö oppii havainnoimaan työturvallisuuden kannalta oleellisia asioita yhteisten periaatteiden mukaisesti. Molemmilla laitoksilla pidettiin jokavuotinen työturvallisuuspäivä. Päivän teemoina oli mm. kemikaaliturvallisuus, sähköturvallisuus ja vuoden aikana tapahtuneet erikoistilanteet. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistusosastolla tapahtui tapaturmia vähemmän kuin aikaisemmin. Toimintaennätys ilman sairaslomaa vaativia työtapaturmia oli yhtäjaksoisesti 217 vuorokautta. 10.3 Ympäristöriskeihin varautuminen Viemäröinnin ympäristöturvallisuussuunnitelman (SSP eli Sanitation Safety Plan) laadinta käynnistettiin loppuvuonna 2012. Työ kattaa jäteveden ympäristö- ja terveysriskit sekä verkostossa, pumppaamoilla että laitoksilla. Sanitation safety plan- eli SSP-hankkeessa luotiin Water Safety Plan WSP:lle rinnakkainen jätevesihuollon riskien hallintatyökalu. Työkalu on tulevaisuudessa nettipohjainen ja sen tarkoitus on ohjata riskiarvioinnin tekijää huomioimaan perustoiminnan riskitilanteet sekä niiden merkittävyys ja todennäköisyys. Vuoden 2013 aikana tuotettiin SSP-työkalun sisältö ja työkalu testattiin HSY:llä laatimalla SSP:n mukainen riskiarvio ympäristölupahakemusta varten. HSY on toiminut valtakunnallisen SSP-hankkeen projektikoordinaattorina, osallistunut työkalun kehittämiseen ja testaamiseen. Työtä ohjasi ulkopuolinen jätevesihuollon asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Valtakunnallisen hankkeen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto. Suomenojan purkutunnelin ROV-kuvaus tehtiin vuonna 2013. Kuvauksella tarkistettiin purkutunnelin kunto. Kahdeksan kilometrin pituisesta tunnelista kuvattiin 6,7 km. Kesällä 2014 kuvauksia jatketaan kuvaamalla tunnelin loppupää purkuaukon suulta mantereelle päin. Myös Viikinmäen purkutunnelin kuntoa seurataan säännöllisesti. Seuraava kartoitus Viikinmäen purkutunnelille tehdään vuosina 2015 2017. 32

11 Toiminnan kehittäminen 2013 11.1 Energian säästö ja ilmastonmuutos 11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen Jätevedenpuhdistusosaston energiankulutuksen seurantaa kehitettiin edelleen vuoden 2013 aikana. Energian kulutusmittareiden asennuksia on jatkettu Suomenojalla ja Viikinmäessa. Energian kulutusta voidaan seurata reaaliajassa internet-portaalin kautta. Muutokset tukevat HSY:n energian säästötavoitetta. 11.1.2 Kaasumoottorin ja ORC-laitteiston hankinta Vuonna 2012 uusittiin yksi alkuperäinen kaasumoottori uudella hyötysuhteeltaan paremmalla ja tehokkaammalla 1,5 MW biokaasumoottorilla. Vuoden 2013 aikana uuden moottorin avulla lämmön- ja sähköntuotantoa saatiin tehostettua ja toimintavarmuutta parannettua. Viikinmäessä biokaasulla tuotettu sähkömäärä oli vuonna 2013 ennätykselliset 27 181 MWh. Vuonna 2013 aikana käynnistettiin myös uuden kaasumoottoriin liittyvä ORC-laitteiston hankinta ja ORC-laitteisto on saatu käyttöön vuoden 2014 alussa. ORC-laitteiston avulla uuden kaasumoottorin pakokaasulämpö käytetään hyväksi sähköntuotannossa. Energiantuotannon kehittäminen jatkuu tulevina vuosina ja voimalaitoksen käyttövarmuutta ja energiatehokkuutta pyritään lisäämään uusimalla vanhaa konekantaa edelleen. 11.1.3 Rejektiveden erilliskäsittely Viikinmäen typenpoiston tehostamiseksi on käynnissä rejektivesien erilliskäsittelyn osalta Demon -prosessin pilottihanke, jonka pääasiallisena tavoitteena on toimia Viikinmäen täyden mittakaavan investoinnin tukena sekä tuottaa tietoa Blominmäen puhdistamon jatkosuunnittelulle. Demon -pilottiprosessissa n. 10 15 % Viikinmäen puhdistamon linkojen erotusvedestä käsitellään deammonifikaatioon perustuvassa biologisessa aktiivilieteprosessissa ja pilotin koko vastaa normaalin suomalaisen jätevedenpuhdistamon täyden mittakaavan prosessia. Menetelmällä pyritään poistamaan erotusvesien mukana laitoksen sisällä kiertävää typpeä energiatehokkaasti ja samalla vapauttamaan typenpoistokapasiteettia kuormituksen kasvun vaatimuksiin itse pääprosessista. Pilotti otettiin käyttöön vuonna 2012 ja tutkimusjakso jatkui vuonna 2013. Hanketta rahoitti Suomen vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto, Tampereen Vesi sekä Lahti Aqua sekä HSY:n jätehuollon toimiala. 11.1.4 Puhdistetun jäteveden lämmöntalteenotto Suomenojalla HSY ja Fortum Oyj välillä solmittiin sopimus jätevesilämmön hyödyntämisestä kaukolämmön tuotannossa. Fortum rakentaa Suomenojan voimalan yhteyteen lämpöpumppulaitoksen, jossa puhdistetun jäteveden lämmöstä tuotetaan kaukolämpöä. Hankkeen suunnittelu ja siihen liittyvät laitehankinnat käynnistyivät vuoden 2013 aikana. Laitoksen lämpötuotanto on vuodessa noin 300 GWh. Talteenotto käynnistyy vuoden 2015 alussa. 11.2 Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen 11.2.1 Investointien kehittämissuunnitelma Investointien kehittämissuunnitelmassa tunnistettiin jätevedenpuhdistusosaston investointitarpeet 2044 asti. Investointitarpeet pohjautuvat hyvin vahvasti kasvun odotuksiin ja toteutuneeseen lika-aineiden- ja vesimäärän kasvuun. Kasvun taustalla ovat niin asukasmäärän absoluuttinen kasvu kuin myös asukaskohtaisen kuormituksen kasvu etenkin typen osalta. Toisaalta taustalla vaikuttaa megatrendinä ilmastonmuutos, jonka toteutumisen voimakkuus vaikuttaa osaltaan vesimäärä ennusteisiin. Kehittämissuunnitelmassa on tunnistettu kapasiteetin lisäämistarpeen lisäksi puhdistustason parantamista koskevia sekä toimintavarmuuden parantamista koskevia investointitarpeita. 11.2.2 Viikinmäen mädättämöiden huolto Vuonna 2013 aloitettiin Viikinmäen mädättämöiden kunnon tarkistukset. Mädättämöt ovat olleet yhtäjaksoisesti käytössä laitoksen käyttöönotosta asti, lähes 20 vuotta. Tarkoituksena on tyhjentää vuorollaan jokainen neljästä mädättämöstä, tarkistaa mädättämön rakenteellinen ja toiminnallinen kunto sekä huoltaa sekoittajat. Ensimmäinen mädättämö tyhjennettiin syksyllä 2013. Sen uudelleen käyttöönottaminen viivästyi työn aikana vahingoittuneen sekoittajan korjaamisen vuoksi. Mädättämö oli poissa käytöstä koko loppuvuoden 2013. 11.2.3 Fosforin poiston tehostaminen Kesällä 2013 tutkittiin kiekkosuodattimen toimivuutta jälkisuodatusyksiköltä lähtevässä virrassa pilottimittakaavan laitteiston avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli 33

selvittää kiekkosuodattimen tehokkuutta fosforin ja kiintoaineen poistossa sekä kemikaalilisäyksellä että ilman. Kesän tulokset olivat lupaavia, joten tutkimuksia jatketaan vuonna 2014 hieman suuremman mittakaavan ja paremmin automatisoidun kiekkosuodatinpilottilaitteiston avulla. Tavoitteena on saavuttaa lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuus joka on alle 0,2 mg/l ja alle 0,1 mg/l, jolloin pystytään varautumaan mahdollisiin tulevaisuudessa tapahtuviin fosforin päästörajojen tiukentumisiin. Lisäksi tutkimuksessa saadaan käyttö- ja mitoitustietoja sekä Viikinmäen että suunnitteluvaiheessa olevalle Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. 11.2.4 Suomenojan kaasuntuotannon tehostaminen Suomenojan puhdistamolla aloitettiin vuonna 2013 kaasuntuotannon tehostamiskokeet BioCat+ arkkibakteerin avulla. BioCat+ laitteisto syöttää lämmitettyä, vedessä elävää bakteerimassaa mädätysprosessiin. Bakteeri tehostaa mädättäjämikro-organismien aineenvaihduntaa. Valmistaja lupaa jopa 25 % lisäystä tuotetun kaasun määrään. Alustavien analyysien perusteella kaasuntuotanto Suomenojalla on lisääntynyt ajoittain, mutta ei jatkuvasti, ja kaasuntuotannon vaihteluille etsitään selittäjää. Kokeilu jatkuu vielä vuonna 2014. 11.2.5 Viikinmäen puhdistamon laajennus Viikinmäen jätevedenpuhdistamoa laajennetaan rakentamalla 9. biologinen linja, eli aktiiviliete- ja jälkiselkeytysallas. Linjan varsinainen rakentaminen käynnistyi vuoden 2012 viimeisellä loppupuolella. Rakennustyöt saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Laiteasennukset alkoivat vuonna 2013 jatkuvat alkuvuoden 2014. Linja otetaan käyttöön kesällä 2014. Valmistuttuaan se lisää toimivarmuutta erityisesti huippuvirtaamatilanteissa. 11.2.6 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo Tulevaisuudessa Suomenojan puhdistamon korvaa Blominmäen kalliopuhdistamo. Puhdistamon suunniteltu käyttöönotto on vuonna 2020. Vuoden 2013 aikana puhdistamon tilasuunnittelu saatiin lähes valmiiksi. Tilasuunnittelu toimii louhintasuunnitelmien lähtökohtana. Suunnittelu eteni tilasuunnittelun lisäksi pääputkisto ja koneistojen 3D-suunnittelulla. 11.2.7 Suomenojan muut kehittämistoimet Suomenojalla toteutettiin vuonna 2013 teknisen veden aseman sähkösaneeraus. Samalla uusittiin aseman pumput. Kahden uuden hiekkapesurin asennustyöt ehdittiin aloittaa vuoden 2013 joulukuussa. Niiden käyttöönotto oli vuoden 2014 tammi helmikuussa. Lisäksi puhdistamolla aloitettiin biologisesti käsitellyn veden jatkuvatoiminen alkaliteettimittaus. Sen avulla pyritään optimoimaan biologisen osan soodan syöttöä. 11.2.8 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hanke HSY:n jätevedenpuhdistamot osallistuivat loppuvuonna Vesilaitosyhdistyksen ja Envieno ky:n koordinoimaan Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hankkeeseen. Hankkeeseen osallistui Suomessa yhteensä 63 jätevedenpuhdistamoa, joiden AVL ylitti 10 000. Hankkeessa analysoitiin sellaisia haitallisia aineita, joiden selvittämistä jätevedenpuhdistamoilta edellytetään. Osa näistä haitallisista aineista on tunnistettu jo aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana sellaisia haitallisia aineita, joille on asetettu raja-arvoja tulevissa säädöksissä tai joille on ehdotettu raja-arvoja säädösluonnoksissa. Uusia aineita olivat dioksiinit, heksabromosyklododekaanit, PFOS, cybytryne, cypermethrin, aclonifen, terbutryn, bifenox, estradioli-hormonit sekä diklofenaakki. Analyyseille oli asetettu tavoitemääritysrajat, joiden perusteella analyysilaboratoriot kilpailutettiin. Hankkeen tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin. Koska osallistujia oli niin paljon, voidaan tulosten perusteella arvioida, mitä aineita jätevedenpuhdistamoilta tulisi jatkossa analysoida ja mitkä voidaan sulkea pois jatkotarkastelun piiristä. 11.3 Vuotovesien vähentämistoimenpiteet 11.3.1 Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella Jätevesiverkoston sisään vuotavat ns. vuotovedet kuormittavat jätevedenpuhdistusjärjestelmää tarpeettomasti: verkostoon päätyvä hulevesi lisää pumppaamoiden ja verkoston ylivuotojen riskiä. Puhdistamolle johdettuna vuotovesi kuluttaa sekä kapasiteettia varsinaiselta jätevedeltä että energiaa pumppausten yms. prosessoinnin myötä. Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston saneeraustoimenpiteistä ja muista vuotovesiä vähentävistä toimenpiteistä. 11.3.2 Pukinmäen pumppaamon saneeraus ja laajentaminen Pukinmäen jätevesipumppaamo on HSY:n suurimpia ja se sijaitsee Vantaanjoen rannalla. Pumppaamon saneeraus aloitettiin vuonna 2012 ja koneistouudistukset saatettiin valmiiksi vuonna 2013. Pumppaamon toimintavarmuutta parannettiin kahdentamalla pumppausjärjestelmä: käyttöön otettiin toinen imuallas ja pumppujen lukumäärää lisättiin kolmesta viiteen. Saneerauksen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi HSY:n alueen jätevesipumppaamoita saneerattiin yhteensä 25 kpl. 34

Taulukko 13 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n viemäröintialueella Viikinmäen toiminta-alue Viemärisaneeraus (m) Kaivojen korjaus (kpl) Muut toimenpiteet/lisätietoa Helsinki 6 000 Ei erillisiä kaivosaneerauksia Itä-Vantaa 2 500 Ei erillisiä kaivosaneerauksia Kuntotutkittu kuvaamalla n. 65 km. Selvitys sekaviemäriylivuotojen vähentämisestä. Koko Vantaan alueella kuvattu yhteensä n. 47 km Sipoo 200 0 Vuotovesiselvitys Nikkilässä. Takaisinvirtausventtiilin asentaminen Kärrin pumppaamon ylivuotoputkeen, mikä vähentää vuotovesiä arviolta 2000 m 3 /v. Pornainen 280 Vesiosuuskuntien verkostoissa ei saneeraustoimenpiteitä. Vaikutus alueen vuotovesiin pieni. Mäntsälä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ohkolan sairaalan vesihuoltoverkosto uusittu, n. 130 m + muutama kaivo. Vaikutus vuotovesimääriin vähäinen. Tuusula 1 265 92 Pätkäsujutus. Kuntotutkittu kuvaamalla 9 km. Vuotovesimäärien arviointi Riihikalliossa virtaamamittareilla. Kerava 874 33 Viemärisaneeraus aukikaivamalla pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti. Sekaviemäröintimaksun käyttöönoton jälkeen n. 400 kiinteistöä lopettanut hulevesien johtamisen viemäriverkkoon. Järvenpää Suomenojan toiminta-alue Espoo ja Kauniainen 145 m aukukaivamalla 750 m sujuttamalla 23 kpl saneerausten yhteydessä 39 kpl erillisprojekteina Viemärisaneeraus (m) Kaivojen korjaus (kpl) Muuta 10 000 Ei erillisiä kaivosaneerauksia Länsi-Vantaa 0 Ei erillisiä kaivosaneerauksia Kirkkonummi 312 Ei erillisiä kaivosaneerauksia Viemärisaneeraus perustuu pitän aikavälin saneerausohjelmaan. Vuotovesimäärät ovat olleet 2000-luvulla laskusuunnassa. Kuntotutkittu kuvaamalla n. 35 km Koko Vantaan alueella kuvattu yhteensä n. 47 km Vuotoveden osuus 36 % Ylivuotojen tarkistus ja tulppaus 11.3.3 Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishanke Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitokset torjuivat jätevesipäästöjä vuosina 2012 2013 toteutetussa yhteistyöhankkeessa, jota rahoitti Uudenmaan liitto ja Suomen vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto. Vuonna 2013 hankkeessa laadittiin vesihuoltolaitosten käyttöön kiinteistönomistajille ja isännöitsijöille suunnattu esite hulevesin ohjaamisesta kiinteistöllä. Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin seminaari vuotovesien hallinnasta. Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. 11.3.4 Pumppaamoautomaation yhtenäistäminen Helsingin, Espoon ja Vantaan erilliset pumppaamojen valvontajärjestelmät korvataan uudella yhtenäisellä kaukovalvontajärjestelmällä. Vuonna 2012 uuteen ohjausjärjestelmään kytkettiin Helsingin ja Vantaan pumppaamot, ja vuoden 2013 aikana järjestelmään lisättiin Espoon pumppaamot. Kaikki pumppaamot on kytketty uuteen ohjausjärjestelmään, mutta suuri osa pumppaamoiden paikallisista ohjauskeskuksista on uusimatta. Ala-asemien uusintatyö jakaantuu usealle lähivuodelle siten, että vuosittain uusitaan ala-asemat noin 100 jätevedenpumppaamolla. Uusittu kaukovalvontajärjestelmä on osa HSY:n ympäristöriskien hallintaa. Se yhdenmukaistaa pumppaamojen valvontaa ja mahdollistaa pumppaamotiedon kehittyneemmän käsittelyn. 11.4 Purkuvesistön laadun tarkkailu Merialueen yhteistarkkailuohjelma uusittiin vuonna 2013. Yhteistarkkailussa on mukana kaikki merkittävät merialueen kuormittajat pääkaupunkiseudulla: HSY, Helsingin 35

Satama, Helsingin Energia, Fortumin Suomenojan voimalaitos, Espoon tekninen keskus sekä Arctech Shipyard. Lisäksi ohjelmaan osallistuu Helsingin ja Espoon ympäristökeskukset. Helsingin ympäristökeskus toteuttaa pääosin merialueyhteistarkkailuun sisältyvät tutkimukset ja raportoi tulokset määräajoin ohjelman mukaisesti. Mikroskooppinen muoviroska vesistöissä on tutkimuskohteena uusi. Vuonna 2012 laaditussa esiselvityksessä tutkittiin mikroskooppisen muoviroskan määriä Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevedestä. Suurimmat mikroroskamäärät löytyivät prosessin alkupäästä esiselkeytyksen jälkeisestä jätevedestä, mutta roskan määrä pieneni merkittävästi puhdistusprosessin aikana. Myös Helsingin merialueelta otetuista vesi- ja sedimenttinäytteistä löytyi mikroskooppista muoviroskaa. Jätevedenpuhdistamon pistekuormittavaa vaikutusta merialueella ei kuitenkaan esiselvityksessä havaittu. Jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden kuitu- ja partikkelipitoisuus oli selvästi suurempi kuin merialueilta otetuissa vesinäytteissä, etenkin kuitujen kohdalla. Tämä viittasi siihen, että jätevedenpuhdistamo voi toimia mikroskooppisen roskan pistekuormittajana vesiympäristölle. Vuonna 2013 merialueen näytteenottoa tarkennettiin niin, että mikoroskakuormitus olisi mahdollista havaita. Lisäksi selvitettiin tarkemmin kuinka paljon Viikinmäen jätevedenpuhdistamo ottaa vastaan mikrokokoluokan roskaa. Vuonna 2013 tutkittiin myös kiekkosuodattimen vaikutusta mikroskooppisen muoviroskan määrään puhdistetussa jätevedessä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää pilottimittakaavan laitteiston avulla kiekkosuodattimen soveltuvuutta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta lähtevän veden laadun parantamiseen fosforin ja kiintoaineen osalta. Mikroskooppinen muoviroska on osa jäteveden kiintoainesta, mutta sen poistamista suodatusteniikoilla ei ole aikaisemmin tutkittu, eikä sitä ole otettu huomioon suodattamistekniikoita kehitettäessä. HSY on mukana mikromuovien tutkimuksessa myös vuonna 2014. 36

12 Puhdistamoiden tarkkailu 2014 ja luvitus Merialueiden yhteistarkkailu toteutetaan vuonna 2013 laaditun Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman 27.9.2013 mukaisesti. Ohjelma on lähetetty 3.12.2013 Uudenmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. Kalataloudellista tarkkailua jatketaan Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymän Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012 2023 mukaisesti. Puhdistamoiden käyttötarkkailut perustuvat vuonna 2014 edelleen vuonna 2009 hyväksyttyihin tarkkailuohjelmiin. Ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi on liitetty ympäristölupahakemuksiin. Vuoden 2013 lopussa jätettiin Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle (ESAVI) ympäristölupahakemukset kolmesta jätevedenpuhdistamosta: hakemukset lupamääräysten tarkistamiseksi Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoista ja uuden laitoksen lupahakemus Blominmäestä. 37

38

OSA II DATA

13 Ympäristöluvat Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2013 seuraaviin päätöksiin: Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 56/2004/1, 18.10.2004) Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 21/2006/1, 13.10.2006) Vaasan hallinto-oikeuden päätös (nro 06/0137/3, 22.5.2006) Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 5/2008/1, 12.2.2008) puhdistamon hajupäästöjen osalta Viikinmäen puhdistamon ympäristökuormituksen tarkkailuohjelma 2009. Laadittu 29.7.2008 Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2012 seuraaviin päätöksiin: Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.6.2007 antama päätös nro 26/2007/1 (Dnro LSY- 2006-Y-368) Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.12.2009 hyväksymä Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma (Dnro 0195Y0241-121) 40

14 Käyttötarkkailun tulokset 2013 Taulukko 14 Viikkovirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2013 Viikko Aika Tulovirtaama m 3 /vko Q max m 3 /d Q min m 3 /d 1 31.12.2012-6.1.2013 3 231 681 584 150 338 361 2 7.1.2013-13.1.2013 2 019 788 313 117 250 535 3 14.1.2013-20.1.2013 1 741 901 259 362 231 514 4 21.1.2013-27.1.2013 1 610 593 237 044 216 371 5 28.1.2013-3.2.2013 1 680 875 283 485 217 805 6 4.2.2013-10.2.2013 1 611 165 237 725 218 693 7 11.2.2013-17.2.2013 1 608 585 249 954 210 165 8 18.2.2013-24.2.2013 1 518 318 226 123 209 062 9 25.2.2013-3.3.2013 1 640 273 259 393 218 125 10 4.3.2013-10.3.2013 1 601 980 245 577 214 834 11 11.3.2013-17.3.2013 1 525 328 231 766 205 624 12 18.3.2013-24.3.2013 1 541 265 236 701 207 583 13 25.3.2013-31.3.2013 1 564 851 236 356 207 746 14 1.4.2013-7.4.2013 1 796 797 287 733 209 907 15 8.4.2013-14.4.2013 2 443 984 522 773 265 472 16 15.4.2013-21.4.2013 3 896 065 598 411 484 788 17 22.4.2013-28.4.2013 2 786 876 481 261 320 245 18 29.4.2013-5.5.2013 2 144 209 358 856 278 045 19 6.5.2013-12.5.2013 1 883 170 293 063 247 958 20 13.5.2013-19.5.2013 1 771 722 265 238 238 780 21 20.5.2013-26.5.2013 1 989 505 379 912 232 755 22 27.5.2013-2.6.2013 1 659 620 246 544 214 522 23 3.6.2013-9.6.2013 1 554 400 234 419 197 057 24 10.6.2013-16.6.2013 1 693 297 283 195 216 752 25 17.6.2013-23.6.2013 1 431 520 244 260 163 836 26 24.6.2013-30.6.2013 1 428 709 222 862 190 591 27 1.7.2013-7.7.2013 1 515 682 254 007 196 976 28 8.7.2013-14.7.2013 1 296 464 195 710 169 446 29 15.7.2013-21.7.2013 1 320 487 208 897 171 739 30 22.7.2013-28.7.2013 1 274 849 191 131 162 236 31 29.7.2013-4.8.2013 1 382 907 246 639 175 878 32 5.8.2013-11.8.2013 1 677 345 371 983 189 733 33 12.8.2013-18.8.2013 2 545 758 577 736 229 961 34 19.8.2013-25.8.2013 1 676 569 311 005 206 045 35 26.8.2013-1.9.2013 1 575 844 265 313 200 523 36 2.9.2013-8.9.2013 1 505 407 241 950 193 547 37 9.9.2013-15.9.2013 1 454 803 221 002 187 778 38 16.9.2013-22.9.2013 1 512 053 238 657 200 025 39 23.9.2013-29.9.2013 1 448 575 213 667 190 438 40 30.9.2013-6.10.2013 1 406 564 208 224 192 476 41 7.10.2013-13.10.2013 1 507 536 271 971 186 906 42 14.10.2013-20.10.2013 1 656 316 409 098 200 160 43 21.10.2013-27.10.2013 1 724 444 288 382 214 469 44 28.10.2013-3.11.2013 2 218 979 446 421 256 669 45 4.11.2013-10.11.2013 3 073 478 608 022 321 582 46 11.11.2013-17.11.2013 2 219 876 368 416 270 415 47 18.11.2013-24.11.2013 2 551 625 525 865 285 658 48 25.11.2013-1.12.2013 1 974 821 300 034 253 676 49 2.12.2013-8.12.2013 1 794 094 302 553 226 600 50 9.12.2013-15.12.2013 1 852 619 290 631 247 189 51 16.12.2013-22.12.2013 1 974 978 303 190 259 775 52 23.12.2013-29.12.2013 2 505 874 397 387 341 497 1 30.12.2013-5.1.2014 2 052 664 330 435 274 806 41

Taulukko 15 Viikkovirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2013 Viikko Aika Tulovirtaama m 3 /vko Q max m3/d Q min m 3 /d 1 31.12.2012-6.1.2013 1 131 299 218 216 91 031 2 7.1.2013-13.1.2013 818 530 126 725 106 532 3 14.1.2013-20.1.2013 646 631 100 775 86 227 4 21.1.2013-27.1.2013 600 167 88 585 81 161 5 28.1.2013-3.2.2013 602 863 91 964 82 940 6 4.2.2012-10.2.2013 59 3731 87 416 81 315 7 11.2.2013-17.2.2013 58 3801 86 395 78 318 8 18.2.2013-24.2.2013 556 932 80 907 78 568 9 25.2.2013-3.3.2013 600 122 92 287 83 007 10 4.3.2013-10.3.2013 591 277 86 696 80 971 11 11.3.2013-17.3.2013 575 670 85 386 78 310 12 18.3.2013-24.3.2013 570 749 83 459 79 291 13 25.3.2013-31.3.2013 591 224 87 277 80 474 14 1.4.2013-7.4.2013 682 162 106 258 78 440 15 8.4.2013-14.4.2013 888 114 196 424 102 565 16 15.4.2013-21.4.2013 1 539 047 240 783 186 323 17 22.4.2013-28.4.2013 1 162 557 200 291 132 318 18 29.4.2013-5.5.2013 843 714 132 922 106 004 19 6.5.2013-12.5.2013 713 862 109 967 93 582 20 13.5.2013-19.5.2013 672 300 108 982 86 526 21 20.5.2013-26.5.2013 698 733 119 669 91 015 22 27.5.2013-2.6.2013 639 567 97 239 78 926 23 3.6.2013-9.6.2013 578 650 86 873 72 441 24 10.6.2013-16.6.2013 578 626 89 829 70 805 25 17.6.2013-23.6.2013 541 033 99 734 56 269 26 24.6.2013-30.6.2013 525 029 80 022 65 626 27 1.7.2013-7.7.2013 487 989 74 334 62 729 28 8.7.2013-14.7.2013 455 632 74 139 58 921 29 15.7.2013-21.7.2013 442 124 65 345 58047 30 22.7.2013-28.7.2013 444 436 69 992 59 061 31 29.7.2013-4.8.2013 494 223 83 591 63 542 32 5.8.2013-11.8.2013 521 592 86 105 67 205 33 12.8.2013-18.8.2013 753 153 149 105 74305 34 19.8.2013-25.8.2013 624 688 100 000 74 253 35 26.8.2013-1.9.2013 558 684 85 701 65 874 36 2.9.2013-8.9.2013 560 143 88 224 71 329 37 9.9.2012-15.9.2013 553 302 96 952 64 195 38 16.9.2013-22.9.2013 568 350 91 385 75 252 39 23.9.2013-29.9.2013 540 404 81 132 71 087 40 30.9.2013-6.10.2013 535 166 82 153 71 187 41 7.10.2013-13.10.2013 542 701 81 797 71 489 42 14.10.2013-20.10.2013 570 818 93 695 74 909 43 21.10.2013-27.10.2013 614 537 91 099 84 086 44 28.10.2013-3.11.2013 807 555 130 175 93 739 45 4.11.2013-10.11.2013 995 507 174 356 115 535 46 11.11.2013-17.11.2013 880 206 145 472 106 400 47 18.11.2013-24.11.2013 920 937 177 249 106 405 48 25.11.2013-1.12.2013 776 816 124 815 99 134 49 2.12.2013-8.12.2013 689 533 105 260 87 469 50 9.12.2013-15.12.2013 661 347 103 249 88 245 51 16.12.2013-22.12.2013 696 614 102 428 97 064 52 23.12.2013-29.12.2013 919 290 140 553 110 381 1 30.12.2013-5.1.2014 790 079 134 505 100 257 42

Taulukko 16 Kuukausivirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2013 Kuukausi Biologisesti käsitelty jätevesi Ohitus esiselkeytyksen jälkeen min m 3 /d max m 3 /d kesk m 3 /d Puhdistamon tulovirtaama Ohitus verkostossa (sis. pumppaamot) yht. m 3 m 3 d yht. m 3 vuosineljännes m 3 / tammi 216 371 584 150 297 126 9 210 913 9 210 913 Kokonaisvirtaama m 3 vuosineljännes helmi 209 062 263 630 227 872 6 380 405 6 380 405 767 22 533 944 maalis 205 624 259 393 223 931 6 941 859 6 941 859 huhti 209 907 598 411 386 743 11 602 276 11 602 276 touko 232 755 379 912 268 494 8 323 321 8 323 321 16 018 26 495 891 kesä 163 836 283 195 218 476 6 554 276 6 554 276 heinä 162 236 254 007 193 128 5 986 957 5 986 957 elo 175 878 577 736 258 504 8 013 635 8 013 635 136 962 20 527 748 syys 187 778 265 313 213 006 6 390 194 6 390 194 loka 186 906 446 421 237 908 7 375 149 7 375 149 marras 253 676 608 022 349 319 10 479 564 10 479 564 32 037 26 942 678 joulu 226 600 397 387 292 127 9 055 928 9 055 928 yhteensä vuodessa keskimäärin vuorokaudessa d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut Taulukko 17 Kuukausivirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2013 Kuukausi Biologisesti käsitelty jätevesi Ohitus esiselkeytyksen jälkeen 96 314 477 96 314 477 185 784 96 500 261 263 875 263 875 509 264 384 Puhdistamon tulovirtaama Ohitus verkostossa (sis. pumppaamot) Kokonaisvirtaama min m 3 /d max m 3 /d kesk m 3 /d yht. m 3 m 3 d yht. m 3 m 3 / d m 3 /kk tammi 81 164 218 216 111 216 3 447 692 3 447 692 600 5 3 448 292 helmi 78 318 91 964 83 290 2 332 126 2 332 126 2 1 2 332 128 maalis 78 310 92 287 83 618 2 592 147 2 592 147 2 592 147 huhti 78 440 240 783 151 182 4 535 464 4 535 464 7 30 4 535 471 touko 86 526 124 575 101 219 3 137 785 3 137 785 300 21 3 138 085 kesä 56 269 99 734 79 672 2 390 145 2 390 145 1 1 2 390 146 heinä 58 047 74 139 65 622 2 034 297 2 034 297 2 034 297 elo 63 542 149 105 86 055 2 667 712 2 667 712 6 1 2 667 718 syys 64 195 96 952 79 495 2 384 864 2 384 864 800 1 2 385 664 loka 71 187 130 175 85 197 2 641 108 2 641 108 9 1 2 641 117 marras 99 134 177 249 127 229 3 816 856 3 816 856 50 1 3 816 906 joulu 87 469 140 553 107 386 3 328 953 3 328 953 10 1 3 328 963 yhteensä vuodessa keskimäärin vuorokaudessa d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut 35 309 149 35 309 149 1 785 63 35 310 934 96 737 96 737 96 742 43

Taulukko 18 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2013 Ohituspaikka Jakso Määrä m 3 BHK 7ATU kg Kok.P kg Kok.N kg Ohitus Helsingin kantakaupunki, sekaviemäröity alue I 735 19 0,54 3 II 3 783 34 0,97 5,4 III 135 017 1 033 29,3 163,1 IV 31 087 490 13,9 77,4 Ohitus HSY:n verkosto I 2 0,198 0,0058 0,048 II 55 6,49 0,2057 1,705 III 280 70,68 2,132 15,98 IV Ohitus HSY:n ulkopuolinen verkosto I 30 6 0,15 1,2 II 12 180 2 436 60,9 487,2 III 1 665 333 8,325 66,6 IV 950 190 4,75 38 Verkosto-ohitukset yhteensä 185 784 4 618 121 860 Verkosto-ohitusten osuus vesistökuormituksesta % 0,19 0,82 0,04 0,25 Ohitus esiselkeytyksen jälkeen I II III IV Ohitukset esiselkeytyksen jälkeen yhteensä Laitosohitusten osuus kuormituksesta % Kaikki ohitukset, osuus vesistökuormituksesta % 0,19 0,82 0,04 0,25 Taulukko 19 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2013 Ohituspaikka Jakso Määrä m 3 BHK 7ATU kg Kok.P kg Kok.N kg HSY:n verkosto I 602 136 5 42 II 308 69 2,7 22 III 806 180 7,4 58 IV 60 10 0,8 3 HSY:n ulkopuolinen verkosto I II III IV 9 1,56 0,12 0,48 Verkosto-ohitukset yhteensä 1 785 397 16 126 Verkosto-ohitusten osuus vesistökuormituksesta % 0,005 0,235 0,147 0,021 Ohitus esiselkeytyksen jälkeen I II III IV Ohitus esiselkeytyksen jälkeen yhteensä Laitosohitusten osuus kuormituksesta % Kaikki ohitukset, osuus vesistökuormituksesta % 0,005 0,235 0,147 0,021 44

15 Jätevesitarkkailun tulokset Vuoden 2013 jätevesitarkkailun tulokset puhdistamoittain on koottu seuraaviin taulukoihin. Puhdistustulokset neljännesvuosittain. Taulukko 20 Jätevesitarkkailun tulokset 2013 Viikinmäki Jakso I /2013 II/ 2013 III/ 2013 IV/2013 2013 Kokonaisvirtaama m 3 /d 250 377 291 164 223 128 292 855 264 384 Ohitus verkostossa m 3 /d 9 176 1 489 348 509 Puhdistamolle tuleva virtaama m 3 /d 250 369 290 988 221 639 292 507 263 875 Ohitus esiselkeytyksen jälkeen m 3 /d 0 0 0 0 0 Biol. käsitelty virtaama m 3 /d 250 369 290 988 221 639 292 507 263 875 BOD 7ATU tuleva kg/d 63 823 54 200 51 296 55 739 56 264 BOD 7ATU puhdistamo-ohitus kg/d 0 0 0 0 0 BOD 7ATU biol.käsitelty kg/d 1 696 1 951 868 1 617 1 533 BOD 7ATU vesistöön kg/d 1 696 1 978 884 1 624 1 546 BOD 7ATU tuleva mg/l 254,9 186,3 231,4 190,6 215,8 BOD 7ATU puhdistamo-ohitus mg/l - - - - 0,0 BOD 7ATU biol.käsitelty mg/l 6,8 6,7 3,9 5,5 5,7 BOD 7ATU vesistöön mg/l 6,8 6,8 4,0 5,5 5,8 BOD 7ATU poistoteho % 97 96 98 97 97 Fosfori tuleva kg/d 1 755 1 674 1 609 1 700 1 685 Fosfori puhdistamo-ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Fosfori biol. käsitelty kg/d 54,2 65,5 41,8 55,9 54,3 Fosfori vesistöön kg/d 54,2 66,2 42,2 56,1 54,7 Fosfori tuleva mg/l 7,01 5,75 7,26 5,81 6,46 Fosfori puhdistamo-ohitus mg/l - - - - 0,00 Fosfori biol. käsitelty mg/l 0,22 0,23 0,19 0,19 0,21 Fosfori vesistöön mg/l 0,22 0,23 0,19 0,19 0,21 Fosfori poistoteho % 97 96 97 97 97 Typpi tuleva kg/d 12933 12542 11977 12179 12408 Typpi puhdistamo-ohitus kg/d 0 0 0 0 0 Typpi biol. käsitelty kg/d 956 1247 574 991 942 Typpi vesistöön kg/d 956 1252 577 992 944 Typpi tuleva mg/l 51,7 43,1 54,0 41,6 47,6 Typpi puhdistamo-ohitus mg/l - - - - 0,0 Typpi biol. käsitelty mg/l 3,8 4,3 2,6 3,4 3,5 Typpi vesistöön mg/l 3,8 4,3 2,6 3,4 3,5 Typpi poistoteho % 93 90 95 92 92 Kiintoaine tuleva kg/d 72 631 72 225 71 358 71 945 72 040 Kiintoaine puhdistamo-ohitus kg/d 0 0 0 0 0 Kiintoaine biol. käsitelty kg/d 1 794 2 281 939 1 772 1 697 Kiintoaine vesistöön kg/d 1 795 2 313 949 1 777 1 709 Kiintoaine tuleva mg/l 290,1 248,2 322,0 246,0 276,6 Kiintoaine puhdistamo-ohitus mg/l - - - 0,0 0,0 Kiintoaine biol. käsitelty mg/l 7,2 7,8 4,2 6,1 6,3 Kiintoaine vesistöön mg/l 7,2 7,9 4,3 6,1 6,4 Kiintoaine poistoteho % 98 97 99 98 98 COD Cr tuleva kg/d 145 362 136 493 134 493 149 308 141 414 COD Cr puhdistamo-ohitus kg/d 0 0 0 0 0 COD Cr biol. käsitelty kg/d 11 680 12 935 8 645 12 015 11 319 COD Cr vesistöön kg/d 11 681 13 016 8 671 12 026 11 348 COD Cr tuleva mg/l 581 469 607 510 541,7 COD Cr puhdistamo-ohitus mg/l - - - - 0,0 COD Cr biol. käsitelty mg/l 47 44 39 41 42,8 COD Cr vesistöön mg/l 47 45 39 41 42,8 COD Cr poistoteho % 92 90 94 92 92 Lämpötila, tulokanava C 12,6 13,4 17,6 14,9 14,4 Alkaliteetti esiselkeytetty mmol/l 5,1 4,7 4,9 4,6 4,8 Alkaliteetti biol. käsitelty mmol/l 2,0 1,9 1,7 1,8 1,8 Ammoniumtyppi tuleva mg/l 40,2 33,5 40,7 34,3 37 Ammoniumtyppi esiselkeytetty mg/l 43,6 38,9 43,7 38,0 41 Ammoniumtyppi biol. käsitelty mg/l 1,2 1,3 0,3 0,8 0,9 Nitraattityppi tuleva mg/l 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nitraattityppi aktiivilieteprosessin jälk mg/l 13,0 14,3 11,4 12,4 12,8 Nitraattityppi biol. käsitelty mg/l 0,9 1,2 1,1 1,7 1,2 Fosfaattifosfori tuleva mg/l 3,5 2,8 3,5 3,1 3,2 Fosfaattifosfori aktiivilieteprosessin jälk mg/l 0,2 0,2 0,2 0,2 0,21 Fosfaattifosfori biol. käsitelty mg/l 0,1 0,1 0,1 0,1 0,07 Kokonaisrauta tuleva mg/l 13,7 11,2 10,7 6,8 10,6 Kokonaisrauta biol. käsitelty mg/l 0,7 0,6 0,4 0,7 0,6 45

Taulukko 21 Jätevesitarkkailun tulokset 2013 Suomenoja Jakso I-2013 II-2013 III-2013 IV-2013 2013 Kokonaisvirtaama m 3 /d 93 029 110 590 77 040 106 380 96 742 Puhdistamolle tuleva virtaama m 3 /d 93 022 110 587 77 031 106 380 96 737 Ohitus esiselk., ei näytteissä m 3 /d 0 0 0 0 0 Ohitus esiselk., on näytteissä m 3 /d 0 0 0 0 0 Ohitus pumppaamoilta m 3 /d 0 0,08 8,8 0,11 2,3 Ohitus verkostosta m 3 /d 6,7 3,3 0 0,64 2,6 Biol. käsitelty virtaama m 3 /d 93 022 110 587 77 031 106 380 96 737 BOD 7ATU tuleva kg/d 20 919 20 680 17 240 19 086 19 481 BOD 7ATU esiselkeytetty kg/d 9 799 10 095 7 996 9 086 9 244 BOD 7ATU ohitus kg/d 1,51 0,76 1,96 0,13 1,09 BOD 7ATU biol.käsitelty kg/d 507 579 311 451 462 BOD 7ATU vesistöön kg/d 509 580 313 451 463 BOD 7ATU tuleva mg/l 225 187 224 179 204 BOD 7ATU esiselkeytetty mg/l 105 91 104 85 96 BOD 7ATU biol.käsitelty mg/l 5,5 5,2 4,0 4,2 4,7 BOD 7ATU vesistöön mg/l 5,5 5,2 4,1 4,2 4,8 BOD 7ATU poistoteho % 98 97 98 98 98 Fosfori tuleva kg/d 807 778 670 724 745 Fosfori esiselkeytetty kg/d 325 377 319 354 344 Fosfori ohitus kg/d 0,06 0,03 0,08 0,01 0,04 Fosfori biol. käsitelty kg/d 28,5 31,6 28,0 34,0 30,5 Fosfori vesistöön kg/d 28,5 31,6 28,0 34,0 30,5 Fosfori tuleva mg/l 8,7 7,0 8,7 6,8 7,8 Fosfori esiselkeytetty mg/l 3,5 3,4 4,1 3,3 3,6 Fosfori biol. käsitelty mg/l 0,31 0,29 0,36 0,32 0,32 Fosfori vesistöön mg/l 0,31 0,29 0,36 0,32 0,32 Fosfori poistoteho % 96 96 96 95 96 COD Cr tuleva kg/d 52 281 48 925 39 594 47 389 47 047 COD Cr esiselkeytetty kg/d 24 323 26 745 20 835 23 786 23 923 COD Cr ohitus kg/d 3,76 1,90 4,50 0,33 2,62 COD Cr biol. käsitelty kg/d 4 770 5 136 3 199 4 625 4 433 COD Cr vesistöön kg/d 4 774 5 138 3 203 4 626 4 435 COD Cr tuleva mg/l 562 442 514 445 491 COD Cr esiselkeytetty mg/l 261 242 270 224 249 COD Cr biol. käsitelty mg/l 51 46 42 43 46 COD Cr vesistöön mg/l 51 46 42 43 46 COD Cr poistoteho % 91 89 92 90 91 Kiintoaine tuleva kg/d 27 503 27 434 21 509 24 946 25 348 Kiintoaine esiselkeytetty kg/d 11 951 12 947 10 637 12 201 11 934 Kiintoaine ohitus kg/d 1,98 1,00 2,44 0,18 1,40 Kiintoaine biol. käsitelty kg/d 643 653 422 750 617 Kiintoaine vesistöön kg/d 645 654 425 750 618 Kiintoaine tuleva mg/l 296 248 279 235 264 Kiintoaine esiselkeytetty mg/l 128 117 138 115 125 Kiintoaine biol. käsitelty mg/l 6,9 5,9 5,5 7,0 6,3 Kiintoaine vesistöön mg/l 6,9 5,9 5,5 7,0 6,4 Kiintoaine poistoteho % 98 98 98 97 98 Typpi tuleva kg/d 6 497 6 066 5 572 6 162 6 074 Typpi esiselkeytetty kg/d 5 578 5 663 4 861 5 671 5 443 Typpi ohitus kg/d 0,47 0,24 0,63 0,04 0,34 Typpi biol. käsitelty kg/d 1 816 1 947 1 149 1 632 1 636 Typpi vesistöön kg/d 1 816 1 947 1 150 1 632 1 636 Typpi tuleva mg/l 70 55 72 58 64 Typpi esiselkeytetty mg/l 60 51 63 53 57 Typpi biol. käsitelty mg/l 20 18 15 15 17 Typpi vesistöön mg/l 20 18 15 15 17 Typpi poistoteho % 72 68 79 74 73 Ammoniumtyppi tuleva mg/l 54 45 57 45 50 Ammoniumtyppi esiselkeytetty mg/l 49 42 51 45 47 Ammoniumtyppi käsitelty mg/l 2,6 2,4 0,80 1,13 1,7 Nitrifikaatioaste % 96 96 99 98 97 Nitraattityppi biol. käsitelty mg/l 17 14 13 14 15 Alkaliteetti biol. käsitelty mmol/l 1,4 1,2 1,1 1,0 1,2 Fosfaattifosfori suodatettu biol. käsitelty mg/l 0,08 0,09 0,17 0,11 0,11 Lämpötila, biol.prosessissa C 11,2 12,7 18,1 14,3 14,1 46

16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen puhdistamoiden tarkkailussa vuonna 2013 Näytteenotto Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteet on otettu automaattisilla näytteenottolaitteilla 24 tunnin kokoomanäytteinä virtaaman suhteessa. Bakteerimääritykset on tehty kertanäytteistä ja metallimääritykset sekä AOX-määritykset kuukauden kokoomanäytteistä. Lieteja lietevesinäytteet on otettu kertanäytteinä. Lietenäytteiden metallimääritykset on tehty kuukauden kokoomanäytteistä. Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteet on otettu automaattisilla näytteenottolaitteilla 24 tunnin kokoomanäytteinä virtaaman suhteessa. Bakteerimääritykset ja elohopeamääritykset on tehty kertanäytteistä. Muut metallimääritykset on tehty kuukauden kokoomanäytteistä. Liete- ja lietevesinäytteet on otettu kertanäytteinä. Näytteenottopisteet Tuleva jätevesi VIIKINMÄESSÄ tarkoittaa jätevettä, joka on otettu tulopumppauksen jälkeen puhdistamon tulokanavasta ennen minkäänlaista käsittelyä. SUOMENOJALLA tarkoittaa karkeavälpättyä jätevettä. Tulevassa jätevedessä on mukana linkojen rejektivedet. Esiselkeytetty jätevesi (VMK & SOJA) tarkoittaa jätevettä, joka on välppäyksen ja hiekanerotuksen lisäksi käsitelty esi-ilmastus- ja esiselkeytysyksiköissä. Esiselkeytetyssä vedessä on mukana ferrosulfaatti. Ohitusvesi (VMK) on mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyä esiselkeytettyä vettä. Käsitelty jätevesi (VMK &SOJA) tarkoittaa mekaaniskemiallis-biologisesti puhdistettua jätevettä. Vesistöön johdettu jätevesi (VMK & SOJA) tarkoittaa jätevettä, jonka laatu on määritetty laskennallisesti ottamalla huomioon käsitellyn jäteveden laatu ja ohitetun jäteveden laatu. Yksittäisen näytepäivän tuloksessa on huomioitu kyseisen näytepäivän laitosohitus ja jakson tuloksessa on huomioitu kaikki mahdolliset ohitukset. Kokonaisvirtaama (VMK & SOJA) tarkoittaa jakson aikana puhdistamolle tulevan vesimäärän sekä verkostoissa ja pumppaamoilla tapahtuneiden ohitusten vesimäärien summaa. Tulosten laskeminen kuormitustarkkailussa: Yhdistelmätaulukko II: neljännesvuosittain Tuleva kuormitus [kg/d] (SOJA & VMK) on tarkkailuvuorokausien kuormitusten [kg/d] summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä. Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (VMK) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja, muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja sekä Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueella tapahtuvia ylivuotoja. HSY:n toiminta-alueen verkosto- ja pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan ajankohtaa lähinnä otettujen tulevan jäteveden näytteiden pitoisuuksien ja ylivuotomäärien tulona. Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintijärjestelmän ylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan arvioidun ylivuotomäärän ja sateiden aikaisten viemärivesien keskimääräisten pitoisuuksien tulona. Sateiden aikaisten viemärivesien keskimääräiset pitoisuudet on määritetty Mike Urban mallin käyttöönoton yhteydessä ja ne vastaavat Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tulevan veden sadejakson pitoisuuksia. Muiden viemäröintialueen kuntien verkosto- ja pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan sovittujen vakiopitoisuuksien ja ylivuotomäärien tuloina. Vakiopitoisuudet ovat: BOD 7ATU 200 mg/l, kokonaisfosfori 5,0 mg/l, kokonaistyppi 40 mg/l, kiintoaine 240 mg/l ja CODCr 600 mg/l. Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (SOJA) tarkoitetaan HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja pumppaamoiden ylivuotoja ja muiden viemäröintialueen kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja. Kaikkien pumppaamo- ja verkostoylivuotojen aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan laskentajakson tulevan jäteveden keskimääräisten pitoisuuksien ja ylivuotomäärien tulona. Laitosohituksella (SOJA & VMK) tarkoitetaan ohitusta esiselkeytyksen jälkeen. Kuormitus [kg/d] lasketaan laskentajakson keskimääräisen ohitetun jäteveden määrän [m 3 /d] ja ohitustilanteissa mitattujen tarkkailunäytteiden pitoisuuksien keskiarvon tulona. 47

Ohitusten aiheuttama kuormitus [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan kaikkien verkosto- ja pumppaamo-ohitusten sekä laitosohitusten kuormitusten summana. Käsitellyn jäteveden aiheuttama kuormitus [kg/d] (VMK & SOJA) on tarkkailuvuorokausien kuormitusten summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä. Päästö vesistöön [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan käsitellyn jäteveden ja ohitusten aiheuttamien kuormitusten summana. Keskimääräinen pitoisuusarvo [mg/l] (VMK & SOJA) lasketaan virtaamalla painottaen eli jakamalla ao. keskimääräinen kuormitus sitä vastaavalla keskimääräisellä vesimäärällä. Poistoteho [%] (VMK& SOJA) = 100 * (tuleva kuormitus [kg/d] - kuormitus vesistöön [kg/d]) / (tuleva kuormitus [kg/d]) Vuosikeskiarvot [mg/l] ja [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan neljännesvuositulosten keskiarvona. 48

17 Jätevesitarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 17.1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailussa vuonna 2013 käytetyt määritysmenetelmät Määritykset tehtiin MetropoliLab Oy-nimisessä laboratoriossa, osoite Viikinkaari 4. Laboratorio on mittatekniikan keskuksen akkreditoima (akkreditointi-todistus Nro T058/A16/2008). Myös valtaosa Viikinmäen jäteveden puhdistamon näytteistä tehtävistä määrityksistä on akkreditoitu. Oheisessa luettelossa on akkreditoitujen määritysten perässä merkintä (*). Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän perässä suluissa. Vedet ja lietteet ph (*)(vesi) ph (liete) SFS 3021:1979 (± 0,2 ph-yks.) SFS-EN 13037(± 0,2 ph-yks.) Sähkönjohtavuus (*) SFS-EN 27888:1994 (± 5 %) Alkaliteetti (*) SFS-EN ISO 9963-1/1996 (± 10 %) BOD7 (*) Kemiallinen hapenkulutus, COD Cr (*) Kiintoaine, SS (*) Kokonaistyppi (*) (vesi) SFS-EN1899-1:1998 (± 15 % ja ± 2 mg/l, kun pit. <15 mg/l) SFS 5504:1988, fotometrinen menetelmä, Macherey-Nagel Nanocolor (± 15 % ja ± 5 mg/l, kun pit. <40 mg/l) SFS-EN 872:2005, suodatin Whatman GF/A (± 10 % ja ± 2 mg/l, kun pit. <20 mg/l) SFS-EN ISO 11905-1:1998, Aquakem-analysaattori (± 15 %) Kokonaistyppi (*) (liete) Poltto, Dumasin mukaan Leco-analysaattori (± 10 %) Kokonaisfosfori (*) (vesi) SFS-EN ISO 6878:2004, Aquakem-analysaattori (± 15 %) Kokonaisfosfori (liete) Nitraattityppi (NO 3 -N/l) (*) SFS 3026, Aquakem-analysaattori SFS-EN ISO 13395:1997, EPA:n ohje 353.1, Aquakemanalysaattori (± 15 %) Ammoniumtyppi (NH 4 -N/l) (*) SFS-EN 11732:1998, Aquakem-analysaattori (± 15 %) Ortofosfaattifosfori (PO 4 -P/l) (*) SFS 3025;1986 (kumottu), Aquakem-analysaattori (± 15 %) Kloridi (Cl/l) (*) SFS-EN ISO 10304-1:2007, ionikromatografi (± 10 %) Sulfaatti (SO 4 /l) (*) SFS-EN ISO 10304-1: 2007, ionikromatografi (± 10 %) Rauta (Fe/l) (*) SFS EN-ISO 17294-2, ICP-MS-menetelmä, ( ± 20 %) AOX (µg/l) (*) EN ISO 9562:2004 (± 15 %) Asetaatti (*) SFS-EN ISO 10304-1: 2007, ionikromatografisesti (± 15 %) TOC (*) Fekaaliset kolimuotoiset bakteerit (kpl/ml) SFS 4088:2001 Fekaaliset streptokokit SFS-EN 1484:1997, orgaaninen hiili hapetetaan polttamalla hiilidioksidiksi, joka määritetään infrapunaspektrometrisesti (± 15 %) SFS 3014:1984, Slanetzin ja Bartleyn agarilla Kiintoaine, SS (*) bioliete, lietevesi SFS 3037 (kumottu), suodatin Whatman GF/A (± 10 %) Hehkutusjäännös (*) Kuiva-aine, TS ja sen hehkutusjäännös, (*) SFS 3008:1990 (± 10 %) Mädättämölietteen alkaliteetti, haihtuvat hapot, VFA määritetään pitämällä kiintoainesuodatinta 1 tunti 550 C:ssa ja punnitsemalla (± 10 %). kaksivaiheinen titraus (laboratorion sisäinen menetelmä). 49

Metallit Metallimääritykset (kokonaismetallit) SFS-EN ISO 17294-2:2005, ICP-MS-menetelmällä (± 10 25 %) Elohopea SFS-EN ISO 17294-2:2005 (± 20 %) Elohopea (liete) LECO;n AMA-analysaattorilla(± 20 %) 17.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät vuonna 2013 Määritykset tehtiin perusanalyysien osalta suurimmaksi osaksi HSY:n jätevedenpuhdistusosaston valvontapalveluiden laboratoriossa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän perässä suluissa. ph (vesi) ph (liete) SFS 3021;1979 (± 0,2 ph yks.) SFS-EN 12176; 1998 (± 0,2 ph yks.) Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888;1994 (± 5 %) Sameus SFS-EN 27027;1994 Kiintoaine (SS) Kuiva-aine (TS) ja sen hehkutusjäännös lietteistä SFS-EN 872;1996, (suodatin Whatman GF/A) (±17 %) SFS 3008;1990 (± 10 %) Ammoniumtyppi NH 4 -N SFS 3032;1976 indofenolimenetelmä (± 15 %) Tislausmenetelmä isoille pitoisuuksille (SFS 5505) (± 15 %) Nitraattityppi NO 3 -N UV-abs.menetelmä (Standard Methods) (± 12 %) Kokonaistyppi N tot SFS 5505;1988 poltto (± 15 %) Suodatettu ortofosfaatti PO 4 -P SFS 3025;1986 (kumottu), (suodatin Whatman 0,45 µm) (± 10 %) Fosfori P tot SFS 3026;1986 (kumottu) (± 10 %) Kemiallinen hapenkulutus COD Cr O 2 SFS 5504;1988 valmiit putket (± 20 %) Biologinen hapenkulutus BOD 7ATU O 2 SFS-EN 1899-1;1998, elektrodimittaus (± 20 %) Alkaliteetti SFS-EN-ISO 9963;1996 (± 10 %) Mädättämölietteen alkaliteetti, haihtuvat hapot ALIHANKINNAT: Metropolilab Kaksivaiheinen titraus (sis.menetelmä) Kloridi Cl Sulfaatti SO 4 Fekaaliset streptokokit Fekaaliset kolimuotoiset bakteerit Metallimääritykset (vesi, liete) Elohopea 50

18 Haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden vesistä tehtyjen haitallisten aineiden analyysitulokset vuodelta 2013 on esitetty seuraavassa taulukossa. Analyysit on teetetty Metropolilab Oy:ssa. Haitallisten aineiden tutkimukset liittyvät puhdistamoiden tarkkailuohjelmiin. Taulukko 22 Haitalliset aineet jätevedessä T = puhdistamolle tuleva jätevesi L = biologisesti käsitelty jätevesi, SOJA = Suomenojan puhdistamo, VMK = Viikinmäen puhdistamo Nro PRTR Dir 2008/ 105/EY Aine [2] SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 25 C01 Alakloori µg/l <0,010 <0,010 26 C09a1 Aldriini µg/l <0,010 <0,010 27 C03 Atratsiini µg/l <0,003 <0,003 30 C08 Klorfenvinfossi µg/l <0,010 <0,010 32 C09 Klorpyrifossi µg/l <0,010 <0,010 33 C09b1 DDT µg/l <0,010 <0,010 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 17.12.2013 17.12.2013 ka.2013 34 C10 1,2-dikloorietaani (EDC) µg/l <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 35 C11 Dikloorimetaani (DCM) µg/l <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 36 C09a2 Dieldriini µg/l <0,010 <0,010 37 C13 Diuroni µg/l <0,05 <0,05 39 C09a3 Endriini µg/l <0,010 <0,010 40 Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) [10] 42 C16 Heksaklooribentseeni (HCB) 43 C17 Heksaklooributadieeni (HCBD) 44 C18 1,2,3,4,5,6-heksakloorisykloheksaani (HCH) µg/l 47 26 83 µg/l <0,010 <0,010 µg/l <0,010 <0,010 µg/l <0,010 <0,010 45 Lindaani µg/l <0,010 <0,010 48 C26 Pentaklooribentseeni µg/l <0,010 <0,010 49 C27 Pentakloorifenoli (PCP) µg/l <0,010 <0,010 51 C29 Simatsiini µg/l <0,005 <0,005 52 C29a Tetrakloorietyleeni (PER) (-eteeni) 53 C06a Tetrakloorimetaani (TCM) 57 C29b Trikloorietyleeni (trikloorieteeni) 58 C32 Trikloorimetaani (kloroformi) µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 61 C02 Antraseeni µg/l <0,020 <0,020 <0,020 <0,020 0,015 <0,020 62 C04 Bentseeni µg/l <0,4 <0,4 <0,4 <0,4 <0,4 51

Nro Dir 2008/ Aine [2] SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T 64 C24 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE-yhdisteet) C24a nonyylifenoli (4-nonyyli-fenoli) [8] 67 C19 Isoproturoni µg/l <0,02 <0,02 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 17.12.2013 17.12.2013 ka.2013 µg/l 6,0 0,63 5,7 <0,3 0,14 <0,1 µg/l 1,2 0,31 1,1 <0,3 <0,1 <0,1 68 C22 Naftaleeni µg/l 0,087 <0,020 0,16 0,023 0,20 <0,020 1,0 69 Orgaaniset tinayhdisteet (kokonaistinana) 70 C12 Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 71 Fenolit (kokonaishiilenä) [14] 72 C28 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAHyhdisteet) [15] neljä yhdistettä µg/l 0,0235 0,008 0,0068 0,0087 0,0316 0,0086 µg/l 5,6 9,8 1,6 0,90 2,2 0,38 mg/l 0,0308 0,0077 0,0231 <0,0077 0,0385 <0,0077 µg/l 0,018 <0,010 0,036 0,003 0,125 <0,010 73 Tolueeni µg/l 1,3 <0,5 <0,5 <0,5 0,68 74 C30 Tributyylitina ja tributyylitinayhdisteet [16] tinana 75 Trifenyylitina ja trifenyylitinayhdisteet [17] tinana 76 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3) µg/l <0,00041 <0,00041 <0,000082 <0,000088 µg/l <0,00034 <0,00034 <0,00034 <0,00034 mg/l 17 11 77 C33 Trifluraliini µg/l <0,010 <0,010 78 Ksyleenit [18] µg/l 79 Kloridit (kokonaiskloorina) mg/l 82 Syanidi mg/l <0,005 <0,005 83 Fluoridi mg/l 0,3 0,3 0,2 87 C25 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit C25a oktyylifenoli ((4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenoli)) µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 µg/l 88 C15 Fluoranteeni µg/l 0,035 <0,020 0,11 <0,020 0,045 <0,020 89 C09a4 Isodriini µg/l <0,010 <0,010 91 C28d Bentso(g,h,i)peryleeni µg/l <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 72 C28a Bentso(a)pyreeni µg/l 0,018 <0,002 0,012 0,003 0,005 <0,002 72 C28b1 Bentso(b)fluoranteeni µg/l <0,010 <0,010 0,010 <0,010 <0,010 <0,010 72 C28b2 Bentso(k)fluoranteeni µg/l <0,010 <0,010 0,014 <0,010 <0,010 <0,010 72 C28e Indeno(1,2,3-cd)- pyreeni µg/l <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 0,12 <0,010 D01 klooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 D02 1,2-diklooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 D03 1,4-diklooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 D05 D06 dibutyyliftalaatti (DBP) resorsinoli (1,3-bentseenidioli) µg/l <0,30 1,9 <0,30 <0,30 0,10 <0,10 µg/l <1 <1 D10 dimetoaatti µg/l <0,02 <0,02 52

Nro Dir 2008/ D11 D12 Aine [2] SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T MCPA (4-kloori-2- metyylifenoksietikkahappo) metamitroni (4-amino- 3-metyyli-6-fenyyli- 1,2,4-triarsiini-5-oni) 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 17.12.2013 17.12.2013 ka.2013 µg/l <0,02 <0,02 µg/l <0,02 <0,02 Fenoli mg/l 0,04 0,01 0,05 <0,01 muut VOC:t: MTBE µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 TAME µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 bromidikloorimetaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 etyylibentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 bromoformi µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 styreeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 0,76 Dibromikloorimetaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,3- ja 1,4-ksyleeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,4-Ksyleeni µg/l <0,5 1,2-Ksyleeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 Vinyylikloridi µg/l <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 1,1,1-trikloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,1,2,2-tetrakloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,1,2-trikloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,1-dikloorietaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,1-dikloorieteeni µg/l <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 1,2,3-triklooribentseeni 1,2,4-triklooribentseeni µg/l 0,82 1,1 <0,5 <0,5 <0,5 µg/l 0,60 0,67 <0,5 <0,5 <0,5 1,2-dkloorieteeni cis µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,2-dikloorieteeni trans µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,2-diklooripropaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,3,5-triklooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,3-diklooribentseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,3-diklooripropeeni cis 1,3-diklooripropeeni trans 2-kloorieteenivinyylieetteri µg/l <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 µg/l <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1-hekseeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1-okteeni µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 dekaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 1,8 pentaani µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 DIPE µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 ETBE µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 MEK µg/l <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 4,2 MIBK µg/l <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 TAEE µg/l <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 <0,5 TBA (t-butanoli) µg/l 20 5,8 <3 <3 8,5 53

Nro Dir 2008/ Aine [2] SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T muut PAH:t: 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 17.12.2013 17.12.2013 ka.2013 PAH yhteensä µg/l 1,1 <0,1 2,3 <0,1 1,6 <0,1 2-metyylinaftaleeni µg/l 0,074 <0,020 0,14 <0,020 0,17 <0,020 1-metyylinaftaleeni µg/l 0,046 <0,020 0,10 <0,020 0,12 <0,020 biphenyyli µg/l 0,042 <0,020 0,16 <0,020 0,017 <0,020 2,6-dimetyylinaftaleeni µg/l 0,45 <0,020 0,82 <0,020 0,29 <0,020 asenaftyleeni µg/l 0,010 <0,010 0,015 <0,010 0,022 <0,010 asenafteeni µg/l 0,047 <0,010 0,089 <0,010 0,083 <0,010 2,3,5-trimetyylinaftaleeni µg/l 0,041 <0,010 0,18 <0,010 0,099 <0,010 fluoreeni µg/l 0,037 <0,010 0,81 <0,010 0,099 <0,010 fenantreeni µg/l 0,070 <0,020 0,17 <0,020 0,067 <0,020 1-metyylifenantreeni µg/l <0,020 <0,020 <0,020 <0,020 <0,020 <0,020 pyreeni µg/l 0,071 <0,010 0,17 0,014 0,092 <0,010 bentso(a)antraseeni µg/l 0,010 <0,010 0,047 <0,010 0,024 <0,010 kryseeni µg/l 0,011 <0,011 0,045 <0,010 0,030 <0,010 bentso(e)pyreeni µg/l <0,010 <0,010 0,020 <0,010 <0,010 <0,010 peryleeni µg/l <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 0,014 <0,010 dibentso(a,h)- antraseeni PCB:t µg/l <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 0,024 <0,010 pcb:t yhteensä µg/l <0,040 <0,040 pcb 28 µg/l <0,010 <0,010 pcb 52 µg/l <0,010 <0,010 pcb 77 µg/l <0,040 <0,040 pcb 101 µg/l <0,010 <0,010 pcb 105 µg/l 0,022 <0,010 pcb 118 µg/l <0,010 <0,010 pcb 126 µg/l <0,010 <0,010 pcb 138 µg/l <0,010 <0,010 pcb 153 µg/l <0,010 <0,010 pcb 156 µg/l <0,010 <0,010 pcb 169 µg/l <0,040 <0,040 pcb 180 µg/l <0,010 <0,010 pcb 195 µg/l <0,040 <0,040 muut kloorifenolit: kloorifenolit yhteensä µg/l <0,010 <0,010 2,6-dikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,4-dikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,4,6-trikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,4,5-trikloorifenoli µg/l <0,010 <0,010 2,3,4,6-tetrakloorifenoli muut torjunta-aineet: 2,6-diklooribentsamidi(BAM) µg/l <0,010 <0,010 µg/l <0,02 <0,02 atsinfossi-metyyli µg/l <0,05 <0,05 bentatsoni µg/l <0,05 <0,05 bromasiili µg/l <0,02 <0,02 54

Nro Dir 2008/ Aine [2] SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T DEA (desetyyliatratsiini) DIA (deisopropyyliatratsiini) 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 17.12.2013 17.12.2013 ka.2013 µg/l <0,01 <0,01 µg/l <0,03 <0,03 diklorproppi µg/l <0,02 <0,02 fenmedifaami µg/l <0,02 <0,02 fluatsifoppi-p-butyyli µg/l <0,05 <0,05 fluatsinami µg/l <0,03 <0,03 heksakinoni µg/l <0,003 <0,003 kinometionaatti µg/l <0,02 <0,02 linuroni µg/l <0,02 <0,02 malationi µg/l <0,02 <0,02 mekoproppi µg/l 0,03 0,03 metalaksyyli µg/l <0,02 <0,02 metatsaklori µg/l <0,01 <0,01 metributsiini µg/l <0,01 <0,01 penkonatsoli µg/l <0,02 <0,02 pirimikarbi µg/l <0,01 <0,01 propatsiini µg/l <0,01 <0,01 sulfoteppi µg/l <0,02 <0,02 terbutryyni µg/l <0,010 <0,010 terbutylatsiini µg/l <0,003 <0,003 triadimefoni µg/l <0,02 <0,02 triasulfuroni µg/l <0,01 <0,01 DDD µg/l <0,010 <0,010 DDE µg/l <0,010 <0,010 endosulfaani sulfaatti µg/l <0,010 <0,010 endosulfaani, alfa- µg/l <0,010 <0,010 endosulfaani, beta- µg/l <0,010 <0,010 heptakloori µg/l <0,010 <0,010 heptaklooriepoksisi endo trans heptaklooriepoksisi exo cis µg/l <0,010 <0,010 µg/l <0,010 <0,010 klordaani, cis- µg/l <0,010 <0,010 klordaani, oksy- µg/l <0,010 <0,010 klordaani, trans- µg/l <0,010 <0,010 mireksi µg/l <0,010 <0,010 2,4-D µg/l <0,01 <0,01 bitertanoli µg/l <0,05 <0,05 diflubentsuroni µg/l <0,01 <0,01 Orgaaniset tinayhdisteet: Monobutyylitina, MBT ng/l 19 8,7 2,7 9,5 20 8,8 Dibutyylitina, DBT ng/l 21 4,2 9,8 4,4 34 4,0 Tributyylitina, TBT ng/l <1 <1 <1 <1 <0,2 <0,2 Tetrabutyylitina, TetraBT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Mono-oktyylitina, MOT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Dioktyylitina, DOT ng/l <1 <1 <1 <1 2,3 1,8 55

Nro Dir 2008/ Aine [2] SOJA T SOJA L VKM T VKM L VKM T VKM L VKM T Trisykloheksyylitina, TCHT 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 16.4.2013 17.12.2013 17.12.2013 ka.2013 ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Monofenyylitina, MPT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Difenyylitina, DPT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Trifenyylitina, TPT ng/l <1 <1 <1 <1 <1 <1 Oktyyli- ja nonyylifenolit sekä niiden etoksilaatit: 4-tert-Oktyylifenoli= oktyylifenoli ((4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)- fenoli)) 4-t-Oktyylifenolimonoetoksilaatti 4-t-Oktyylifenolidietoksilaatti iso-nonyylifenolimonoetoksilaatti iso-nonyylifenolidietoksilaatti ng/l <100 <100 <100 <100 <100 <100 ng/l <100 <100 <100 <100 <100 <100 ng/l <100 <100 <100 <100 <100 <100 ng/l 360 <300 310 <300 <100 <100 ng/l 4400 320 4300 <300 <100 <100 Bisphenol A ng/l 1900 290 300 290 160 <100 muut ftalaatit: Dimetyyliftalaatti (DMP) ng/l <300 <300 <300 <300 <100 <100 Dietyyliftalaatti (DEP) ng/l 1100 <300 800 <300 890 <100 Di-n-oktyyliftalaatti (DOP) butyylibentsyyliftalaatti (BBzP) ng/l 380 <300 <300 <300 <100 <100 ng/l <300 <300 <300 <300 <100 <100 Kevyet hiilivedyt C5-C10 µg/l <20 <20 Kokonaishiilivedyt mg/l <0,5 <0,5 56

19 Raskasmetallipitoisuudet Taulukko 23 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Viikinmäki Pitoisuudet: Tuleva T1 µg/l Käsitelty L µg/l Kuivattu liete mg/kgts Kadmium 0,21 0,07 0,6 Kromi 4,1 0,95 35 Kupari 74 9,9 341 Elohopea 0,27 0,17 0,45 Nikkeli 5,7 8,0 20 Lyijy 3,7 3,8 18 Sinkki 169 63 587 Arseeni 1,7 0,6 4 Tulovirtaama milj.m 3 /a 96,3 liete määrä t/a 63 270 TS% 27,8 Määrät: Tuleva T1 kg/a Käsitelty L kg/a Kuivattu liete kg/a Kadmium 20 7 11 Kromi 395 91 616 Kupari 7 126 953 5 998 Elohopea 26 16 7,9 Nikkeli 549 770 352 Lyijy 356 366 317 Sinkki 16 275 6 067 10 325 Arseeni 164 58 70 Taulukko 24 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Suomenoja Pitoisuudet: Tuleva T1 µg/l Käsitelty L µg/l Kuivattu liete mg/kgts Kadmium 0,22 0,22 0,5 Kromi 9,5 2,2 45 Kupari 83 7,5 298 Elohopea 0,20 0,16 0,5 Nikkeli 7,8 11 26 Lyijy 4,9 2,5 12 Sinkki 154 38 538 Arseeni 2,4 1,2 5,1 Tulovirtaama milj.m 3 /a 35,3 liete määrä t/a 22 371 TS% 28,6 Määrät: Tuleva T1 kg/a Käsitelty L kg/a Kuivattu liete kg/a Kadmium 8 8 3,2 Kromi 335 78 288 Kupari 2 930 265 1 908 Elohopea 7 6 3,2 Nikkeli 275 388 166 Lyijy 173 88 77 Sinkki 5 436 1341 3 445 Arseeni 85 42 33 Raskasmetallipitoisuudet on laskettu tulevan ja käsitellyn veden osalta kuukauden kokoomanäytteiden tulosten keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta. Raskasmetallipitoisuudet on laskettu tulevan ja käsitellyn veden osalta kuukauden kokoomanäytteiden tulosten keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on puolet määritysrajasta. 57

20 Prosessikemikaalien kulutus Taulukko 25 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2013, Viikinmäki Kuukausi Puhdistamolle tuleva virtaama Ferrosulfaatin kulutus Sammutetun kalkin kulutus Metanolin kulutus Polymeerin kulutus m 3 kg g/m 3 kg kg g/m 3 kg Tammi 9 210 913 823 000 89 82 800 210 900 23 7 810 Helmi 6 380 405 695 000 109 124 500 181 000 28 8 507 Maalis 6 941 859 753 900 109 40 900 211 000 30 11 956 Huhti 11 602 276 605 300 52 83 200 301 200 26 12 296 Touko 8 323 321 757 800 91 82 100 296 900 36 11 292 Kesä 6 554 276 682 900 104 83 100 232 000 35 10 963 Heinä 5 986 957 759 200 127 124 300 211 700 35 8 185 Elo 8 013 635 717 100 89 86 700 131 900 16 7 795 Syys 6 390 194 916 800 143 122 600 239 400 37 7 891 Loka 7 375 149 955 500 130 205 400 269 800 37 8 946 Marras 10 479 564 748 300 71 0 361 200 34 6 810 Joulu 9 055 928 822 900 91 167 400 234 900 26 5 612 Yhteensä 96 314 477 9 237 700 96 1 203 000 2 881 900 30 108 064 Taulukko 26 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2013, Suomenoja Kuukausi Puhdistamolle tuleva virtaama Ferrosulfaatin kulutus Soodan kulutus Metanolin kulutus Polymeerin kulutus m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 kg g/m 3 kg Tammi 3 447 692 331 850 96 128 420 37 125 420 36 3 000 Helmi 2 332 126 293 700 126 92 780 40 154 080 66 3 250 Maalis 2 592 147 274 500 106 115 960 45 179 480 69 3 750 Huhti 4 535 464 311 400 69 117 300 26 114 260 25 3 500 Touko 3 137 785 341 850 109 109 980 35 174 820 56 3 750 Kesä 2 390 145 249 350 104 36 520 15 153 420 64 3 000 Heinä 2 034 297 293 050 144 35 000 17 159 220 78 3 750 Elo 2 667 712 356 550 134 116 840 44 172 980 65 3 750 Syys 2 384 864 404 850 170 111 020 47 170 520 72 3 000 Loka 2 641 108 382 350 145 105 980 40 177 480 67 3 250 Marras 3 816 856 411 300 108 132 320 35 204 980 54 4 000 Joulu 3 328 953 376 500 113 109 120 33 151 600 46 5 000 Yhteensä 35 309 149 4 027 250 114 1 211 240 34 1 938 260 55 43 000 58

21 Sähköenergian tuotanto, kulutus ja osto Taulukko 27 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2013, Viikinmäki Kuukausi Ostettu, MWh Tuotettu, MWh Käytetty prosessissa Kokonaiskulutus, MWh Tammi 1 751 1 744 3 152 3 403 Helmi 1 123 1 905 2 693 3 030 Maalis 1 328 2 063 3 010 3 379 Huhti 1 183 2 419 3 241 3 595 Touko 767 2 710 3 064 3 471 Kesä 687 2 408 2 709 3 093 Heinä 618 2 316 2 570 2 941 Elo 809 2 484 2 898 3 287 Syys 818 2 258 2 701 3 078 Loka 955 2 358 2 935 3 314 Marras 1 112 2 267 3 025 3 371 Joulu 964 2 250 2 896 3 214 Yhteensä 12 116 27 181 34 892 39 176 Taulukko 28 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna 2013, Suomenoja Kuukausi Ostettu, MWh Tuotettu, MWh Käytetty jätevedenpuhdistamolla, MWh Muualle myyty sähkö, MWh Tammi 1 102 181 1 176 108 Helmi 1 036 16 944 108 Maalis 1 224 31 1 144 110 Huhti 1 346 10 1 225 131 Touko 1 176 0 1 043 134 Kesä 1 066 0 969 97 Heinä 1 038 4 939 104 Elo 1 090 7 982 115 Syys 1 090 33 1 019 104 Loka 1 191 14 1 083 122 Marras 1 228 11 1 118 122 joulu 1 232 12 1 079 165 Yhteensä 13 820 320 12 720 1 420 1) sisältää muualle myydyn sähkön 59

22 Lietteen laatu, määrä ja jatkokäsittelypaikka Taulukko 29 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja Viikinmäki 2013 Suomenoja 2013 pienin keskiarvo suurin pienin keskiarvo suurin ph 7,7 8 8,3 7,4 7,8 8,4 kuiva-aine % 26,5 27,8 29,5 26,6 28,6 30,3 hehkutusjäännös % TS 43,5 45,7 47,7 37,0 42,8 46,0 kokonaistyppi g/kgts 29 32 35 38 40 42 kokonaisfosfori g/kgts 16 31 36 33 38 43 kalium g/kgts 0,9 1,1 1,4 0,8 1,1 1,6 kalsium g/kgts 17 29 38 15 19 28 alumiini g/kgts 3,9 4,5 5,7 2,8 5,7 9,1 magnesium g/kgts 2,3 2,7 3,3 1,6 2,2 3,4 rauta g/kgts 80 114 160 24 96 140 koboltti mg/kgts 6 8 9 elohopea mg/kgts 0,4 0,5 0,5 0,3 0,5 1,7 kadmium mg/kgts 0,5 0,6 0,8 0,4 0,5 0,7 kromi mg/kgts 28 35 46 30 45 99 kupari mg/kgts 260 341 390 250 298 450 lyijy mg/kgts 14 18 31 9 12 18 mangaani mg/kgts 300 353 410 290 381 650 nikkeli mg/kgts 13 20 24 18 26 42 sinkki mg/kgts 450 587 670 430 538 840 arseeni mg/kgts 3,0 4,0 5,0 3,0 5,1 8,0 60

Taulukko 30 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki Kuukausi Kuivattu liete Kompostointi HSY Metsäpirtti, Sipoo Lietteen jatkojalostus Kompostointi Vapo Oyj Teuva tonnia tonnia % tonnia % Tammi 5 576 5 031 90 % 545 10 Helmi 4 915 4 526 92 % 389 8 Maalis 5 159 4 545 88 % 613 12 Huhti 5 034 4 488 89 % 546 11 Touko 5 698 5 660 99 % 38 1 Kesä 5 360 5 360 100 % Heinä 5 482 5 407 99 % 75 1 Elo 4 651 4 418 95 % 233 5 Syys 5 445 4 899 90 % 547 10 Loka 6 347 5 722 90 % 625 10 Marras 5 161 4 572 89 % 589 11 Joulu 4 442 4 364 98 % 78 2 Yhteensä 63 270 58 992 93 % 4 279 7 Taulukko 31 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Suomenoja Kuukausi Kuivattu liete Kekkilä Oy, Nurmijärvi Lietteen jatkojalostus Kompostointi HSY Metsäpirtti, Sipoo tonnia tonnia % tonnia % Tammi 1 834 1 834 100 Helmi 1 559 1 559 100 Maalis 2 008 2 008 100 Huhti 2 012 2 012 100 Touko 1 980 1 980 100 Kesä 1 521 1 521 100 Heinä 1 903 1 903 100 Elo 1 715 1 715 100 Syys 1 786 1 786 100 Loka 2 078 2 078 100 Marras 2 087 2 087 100 Joulu 1 887 1 887 100 Yhteensä 22 371 9 393 42 % 12 978 58 61

23 Jätteet Taulukko 32 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2013, Viikinmäki ja Suomenoja EWC-koodi Jätelaji Viikinmäki t/a Suomenoja t/a Toimitettu 190801 Välppäjäte 592 Ekokem Oy, Riihimäki 190801 Välppäjäte 75 456 Ämmässuon kaatopaikka HSY 190802 Hiekkajäte 224 60 Ämmässuon kaatopaikka HSY 190805C Mädätetty ja kuivattu liete 58 992 12 978 Metsäpirtti, Sipoo, HSY 190805C Mädätetty ja kuivattu liete 4 279 Vapo, Teuva 190805C Mädätetty ja kuivattu liete 9 393 Kekkilä, Nurmijärvi 200101 Paperi, kartonki ja pahvi 5 Lassila & Tikanoja Oy 200101 Toimistopaperi tuhottavaksi 0,03 Paperinkeräys Oy/Encore 200101 Paperi, kartonki ja pahvi 0,7 Jyrki Rauhala Oy 170201 Puujäte 10,3 Kuusakoski Oy 200140 Metalliromu 68,9 46,4 Kuusakoski Oy 200301 Sekajäte 34,6 13,1 Ämmässuon kaatopaikka HSY 200108 Biojäte 5,1 Ämmässuon kaatopaikka HSY 200136 Elektroniikkaromu 0,32 Ekokem Oy, Riihimäki 130899 Kiinteä öljyinen jäte 0,71 0,18 Ekokem Oy, Riihimäki 130208 Käytetty voiteluöljy 12,9 Ekokem Oy, Jämsänkoski 130208 Käytetty voiteluöljy 1,2 Ekokem Oy, Riihimäki 200121 Loisteputket ja loistelamput 0,25 0,022 Ekokem Oy, Riihimäki 130703 Polttoöljy, liuotinjäte 0,017 Ekokem Oy, Riihimäki 160601 Lyijyakut 2,3 Ekokem Oy, Riihimäki 80111 Kiinteä maalipitoinen jäte 0,1 Ekokem Oy, Riihimäki 200121 Energiansäästölamput 0,019 Ekokem Oy, Riihimäki 160506 Laboratoriojäte 0,02 HSY Sorttiasema 170904 Rakennusjäte 9,3 42,9 Kuusakoski Oy YHTEENSÄ 64 311 22 991 62

63

002 HSY:n julkaisuja 2/2014 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 - Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot HSY:n julkaisuja ı HRM:s publikationer 2/2014 ISSN-L 1798-6087 ISSN 1798-6087 (nid.) ISSN 1798-6095 (pdf) ISBN 978-952-6604-82-4 (nid.) ISBN 978-952-6604-83-1 (pdf) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi