Tulisijan lämmitys- ja huolto-ohje
Tulisijan lämmitys- ja huolto-ohje 2 1 Yleistä Varaavat uunit testataan normin DIN EN 15250 mukaan. Sisällys 1 Yleistä 2 2 Toimintaperiaatteen kuvaus 2 3 Vaihdettavat osat 2 4 Palamisilma 3 5 Riittävä veto 3 6 Polttopuut 4 7 Palonsuoja-alue ja suojaetäisyydet 4 8 Tulisijan alkulämmitys ja sisäänajo 4 9 Tulisijan lämmittäminen 5 9.1 Puiden latominen ja määrä 5 9.2 Sytyttäminen 7 9.3 Vedon säätö 7 9.4 Puiden lisääminen 7 9.5 Lämmityksen lopettaminen 7 10 Ruoanlaitto tulisijassa 8 11 Tulisijan hoito 9 11.1 Tuhkan käsittely 9 11.2 Savukanavien puhdistus 9 11.3 Luukkujen jälkikiristys 9 11.4 Kivipintojen puhdistus 10 12 Mahdolliset toimintahäiriöt 11 Ole varovainen, kun käytät takkaa. Kuuma luukku voi aiheuttaa palovammoja. Takkaluukku on tulisijan käytön aikana pidettävä suljettuna. 2 Toimintaperiaatteen kuvaus Hopealoimu-uunit toimivat vastavirtausperiaatteella, eli savukaasut nousevat tulipesästä yläpalotilaan ja sieltä kuumat kaasut virtaavat alakanaviin. Kuumat kaasut johdetaan savupiippuun. Raskas rakenne uuneissa mahdollistaa erittäin korkea lämmönvarauskyvyn. 3 Vaihdettavat osat Seuraavat osat voidaan vaihtaa helposti uunista: arina tuhkaluukku 1 kpl takkaluukku 1 kpl nokiluukku 2-3 kpl liesitaso Uunin varaosien tulee olla samantyyppiset kuin testatuissa uuneissa on käytetty, eli valmistajan toimittamat varaosat sallitaan. Toimita takan pakkausmateriaalit kaatopaikalle palavien jätteiden keräyspisteeseen, josta ne menevät 100 % hyötykäyttöön uusioenergian tuotannossa. Suojamuoveja ei saa polttaa takassa.
4 Palamisilma Puun palamisessa syntyvästä energiasta 15 % syntyy puun kuiva-aineksen ja loput 85 % vapautuvien kaasujen palamisesta. Hopealoimu-tulisijojen tulipesät ja kanavat on suunniteltu siten, että kaasujen palaminen on tehokasta. Näin lämpö pääsee tehokkaasti varautumaan koko tulisijan massaan. Puu vaatii palaakseen runsaasti ilmaa: 8 m 3 puukiloa kohden - 10 kg puita vaatii 2,5 m korkean ja 30 m 2 : suuruisen huoneellisen ilmaa. Tilassa, jossa tulisijaa käytetään, tulee olla saatavissa riittävästi ilmaa. Palamiseen tarvittava ilma on johdettava korvausilmana uunin viereen tai alle. Korvausilmaventtiili voi olla tulisijan lähellä ulkoseinällä tai ilma voidaan johtaa tulisijan alle ja siitä tuhkaluukun alle. Uusissa rakennuksissa LVI-suunnittelija määrittää korvausilmaventtiilin paikan. Palamisilma johdetaan tuhkaluukun sekä luukkujen ilmanvaihtoaukkojen kautta arinan läpi tulipesään. 5 Riittävä veto Varmista aina ennen uunin lämmittämistä, että veto on riittävä. Tulisijan veto on helppo varmistaa ennen tulen sytyttämistä seuraavasti: avataan tuhkaluukku testataan tulitikulla tai sytyttimellä vetääkö hormi vai tuleeko ilma hormista huoneistoon (liekin suunta ilmaisee vedon suunnan). Mikäli ilma virtaa huoneeseen ei tulta pidä yrittää sytyttää, ennen kuin veto on syntynyt. Usein peltien avaaminen hyvissä ajoin ennen sytyttämistä auttaa. Jos hormin veto on huono, ilman voi saada liikkeelle hormissa puhaltamalla kuumaa ilmaa hormin puhdistusluukun kautta tai polttamalla paperia siellä. Tulisija ja rakennuksen ilmastointi. Ilmastointi johtaa käytettyä ilmaa pois rakennuksesta ja aiheuttaa alipaineen talon sisään. Tulisijan hormin vedon on oltava suurempi kuin tämä alipaine, jotta savut virtaisivat ulos. Rakennuksen ilmastointi voi olla: Painovoimainen: ilma poistuu painovoimaisesti ilmahormien kautta, tavallisesti vanhat talot. Palamisilmaa on tavallisesti saatavissa riittävästi. Koneellinen poisto: käytetty ilma poistetaan puhaltimella (esim liesituuletin tai huippuimuri). Tuloilma virtaa sisään korvausilmaventtiilien kautta. Tällaisessa ilmastointitavassa rakennuksessa on aika voimakas alipaine. Tulisijaa varten on oltava vähintään yksi 100 mm:n tuloilmaventtiili. Ennen tulisijan sytyttämistä on hyvä kytkeä poistopuhallin pois päältä noin 15 minuutiksi ja tarvittaessa avattava ikkunaa tai ovea, jotta alipaine tasaantuu. Koneellinen ilmanvaihto: poistoilman ja tuloilman virtauksia ohjataan koneellisesti. Tulisijaa varten tuodaan korvausilmaputki. Jos hormin vedon kanssa on ongelmia, voidaan alipainetta pienentää säätämällä poistoilman ja tuloilman suhdetta. Korvausilma. Hyvän vedon varmistamiseksi on huolehdittava riittävän korvausilman saannista. 3 Liesituulettimen ja keskuspölynimurin sa-
manaikaista käyttöä takan kanssa ei suositella, jollei ilmanvaihtojärjestelmä ole varustettu paineentasausjärjestelmällä (esim. ilmanvaihtokoneen takkakytkin). Takkakytkin lisää huonetilan ylipainetta vain hetkellisesti. Tarvittaessa voidaan ainakin sytyttämisen ajaksi avata esim. ikkuna vedon varmistamiseksi. Kun puut ovat kunnolla syttyneet, veto paranee yleensä niin paljon, että ikkuna voidaan sulkea. Tulisijan käyttö kesällä. Tulisijan ja hormin toiminta perustuu siihen, että lämmin ilma nousee ylöspäin ja aiheuttaa vedon hormiin. Kesällä voi hormin yläpäässä ilma ollakin lämpimämpää kuin hormin alapäässä. Tällöin hormissa ei ole vetoa, vaan ilma virtaa sisään päin. Kesällä on erityisen tärkeätä, että hormin veto testataan ennen tulen sytyttämistä. 6 Polttopuut Polttopuiden kuivuus vaikuttaa ratkaisevasti tulisijan tehoon ja toimintaan. Puut kannattaa nostaa lämpimään kuivumaan pari päivää ennen polttamista. Suoraan ulkoa tuotu ilmakuiva pilke sisältää niin paljon kosteutta, että uunin hyötysuhde voi helposti laskea jopa viidenneksen verrattuna siihen, että puut ovat pari päivää lämpimässä. Huonetilassa olleessa, ns. ylivuotisessa pilkkeessä kosteutta on 15-20 %, kun vastaavasti vasta kaadetussa puussa sitä on peräti 50 %. Märän puuaineksen käyttäminen lämmityksessä huonontaa oleellisesti puun palamisen hyötysuhdetta. Kostea puu tuottaa huomattavasti enemmän noki- ja tervamuodostumia ja saattaa lisäksi aiheuttaa nokipalon. Kosteasta puusta haihtuva kosteus imeytyy uunin rakenteisiin ja saattaa siellä kiehua ja haurastuttaa rakenteita. Tulisijassa ei tule polttaa: lastulevyjä, vaneria eikä liimaa tai maalia sisältäviä materiaaleja. Älä sytytä uuniasi jätteillä kuten maitopurkeilla, muoveilla tai aikakauslehdillä. Myös muovipitoisia tavaroita (esim. muoviset rakennustarvikkeet ja eristeet, voirasioiden kannet, suojamuovit, muovikalvot, vaahtomuovit, muovipullot, makkarapussit ja tekstiilit) ei saa puulämmitteisessä uunissa polttaa. 7 Luukun palonsuoja-alue ja suojaetäisyydet Uunin edessä on oltava palonsuoja-alue, joka ulottuu 40 uunin luukun eteen ja 10 cm molemmin puolin luukkua. Uunin luukkujen säteilyalueelle eikä mitään palavaa 80 cm etäisyydelle luukusta, esim. rakenteita tai huonekaluja. Uuni on perustettava palamattoman perustuksen päälle. Suojaetäisyys uunin taakse on 50 mm ja uunin sivuille 100 mm. 8 Tulisijan alkulämmitys ja sisäänajo Alkulämmityksen tarkoituksena on saada valuissa oleva vesi poistumaan haihtumalla. Jos tulisijaa kuumennetaan liian voimakkaasti ensimmäisillä käyttökerroilla, valuissa oleva vesi alkaa kiehua, ja rakenteisiin syntyvä höyrynpaine haurastuttaa tulisijan rakenteita. Ensimmäisen viikon aikana tulta ei pidä sytyttää uuniin lainkaan. Asennuksen jälkeen uunin veto voidaan todeta polttamalla vähäinen määrä pahvinpalasia pesässä. Muurattavassa uunissa ei pidä polttaa puita kahteen viik- 4
koon, koska rakenteissa on kosteutta huomattavasti enemmän kuin elementtiuuneissa. Veden haihtumista (elementtien kuivumista) voidaan alussa nopeuttaa myös asettamalla sähköpuhallin tulipesään ensimmäisinä päivinä. Puhallinta käytettäessä savupelti ja tuhkaluukku on pidettävä auki. Tulisijan kivipinta ei läpäise kosteutta, joten vesi poistuu rakenteista vain hormiin ja saumojen läpi. Kuivumista voidaan nopeuttaa ottamalla alkulämmityksen aikana uunin päällä olevat irtonaiset katekivet pois tai vaihtoehtoisesti raotettava niitä. Sisäosien kosteus pääsee näin tehokkaasti haihtumaan. Ennen puiden polttoa on varmistettava, että nuohousluukun kannet uunin sivuilla ja hormissa sekä mahdollisesti tuhkapesässä olevat puhdistusluukut ovat tiiviisti paikoillaan. Tulisija ei kuivaa lämmityskuivuuteen, vaikka se olisi lämpimässä tilassa useita kuukausia. Aina tarvitaan sisäänajolämmitys, jotta kosteus saadaan poistetuksi rakenteista. Toisen viikon aikana uunissa poltetaan n. 2 kg tikkuja kerrallaan noin viikon ajan. Tikkuja voidaan polttaa useita kertoja päivässä. Polttokertojen välillä hormin sulkupelti ja tuhkaluukku pidetään auki, jotta kosteus pääsee haihtumaan hormiin. Kolmannella viikolla poltettavaa puumäärää voidaan vähitellen lisätä 3-4 kiloon. Tiivistelmä tulisijan sisäänajosta: Anna tulisijan kuivua takka- ja nuohousluukut auki vähintään viikon. Kuivumista voidaan nopeuttaa käyttämällä lämpöpuhallinta. Huomaa, että myös pitkään käyttämättä olleen tulisijan lämmitys täytyy aina aloittaa varovasti, jottei kiviaineeseen kertynyt kosteus vaurioita tulisijaa. 5 9 Tulisijan lämmittäminen Seuraavien lämmitysohjeiden noudattaminen on tärkeätä, jotta saavutetaan puhdas palaminen, korkea hyötysuhde ja pitkä tulisijan kestoikä. Ennen lämmitystä tarkistetaan, ettei tulipesässä ole liikaa tuhkaa ja ettei tuhkapesä ole täynnä, jotta ilma pääsee virtaamaan arinan kautta. Jos tuhka tukkii arinan osittainkin, estyy ilmansaanti, palaminen häiriintyy ja pahimmassa tapauksessa arina saattaa ylikuumentua ja vahingoittua. Tuhkat on poistettava vasta, kun ne ovat täysin jäähtyneet. Tuhkien tyhjennyksessä on käytettävä peltiastiaa. Avaa hormipelti ennen tulisijan lämmitystä. 9.1 Puiden latominen ja määrä Puut ladotaan vaaka-asentoon muutama puu rinnakkain ja sitten seuraava kerros ristikkäin edellisten kanssa. Puut eivät saa ulottua tulipesän takaseinän reikien yläpuolelle, koska seurauksena on epäpuhdas palaminen. Puiden päälle ladotaan sytykkeiksi pieniksi hakattua puunsäleitä ja yksi sytytyspala. Puita ladottaessa tulee huomata, etteivät puut saa olla lähempänä kuin 10 cm luukun lasia eikä kiinni tulipesän keraamiseen takaosaan. Yleinen suositus poltettavan puun määrästä lämmityskertaa kohti on 0,7 kg 100 kg uunin varaavaa massaa kohden. Esimerkiksi pieni SMF (paino 1250 kg) suositus on 0,7 x 1250
6 kg = noin 9 kg, joka tulipesän pienuudesta johtuen voidaan polttaa kolmessa erässä kerralla kolme kiloa. Suuriessa takkaleivinuunissa TLUR (paino 2500 kg) voidaan puolestaan polttaa puuta noin 17 kg. Maksimipuumäärä lämmityskertaa kohden on 17 kg, joka suositellaan poltettavaksi kolmessa 5-6 kilon erässä. Lämmityskerran polttomäärässä on noudatettava mainittuja puumääriä. Lämpö varastoituu tulisijan rakenteisiin liekin ja savukaa- sujen lämpötilaeron vuoksi. Jos uuni on jo erittäin kuuma, jää lisättävän puuerän hyöty vähäiseksi. Samalla aiheutetaan uunil-le kova rasitus, joka saattaa lyhentää uunin käyttöikää. Kylmällä säällä on parempi lämmittää uunia kaksi kertaa päivässä kohtuullisesti kuin kerran liikaa. Hopealoimu-tulisijat on suunniteltu siten, että pintalämpötila nousee enintään 70 asteeseen. Ilman pintalämpötilamittaria tuntee lämpötilan siitä, että kämmenellä voi koskea pintaan vain pienen hetken. Jos polttomäärä nostaa pintalämpötilan huomattavasti korkeammaksi alkaa tulla riski, että tulisijan ulkokuoren laastit alkavat menettää lujuuttaan. Samalla takan kestoikä lyhenee. 9.2 Sytyttäminen Yllä: Käytä lämmityksessä pintakuivaa puuta, se antaa parhaan hyötysuhteen. Alla: Puut ladotaan ristikkäin kuvan osoittamalla tavalla. Sytykkeiksi ladonnan päälle asetetaan ohuita puita. Arina avataan sytytystä varten kääntämällä luukun alla olevaa nuppia vastapäivään. Näin sytytykseen saadaan riittävä ilmamäärä. Ennen sytytystä avaa tuhkaluukku ja takkaluukun ilmasäädöt. Varmista, että hormin on sulkupelti on avattuna. Kesäpellin (sytytyspellin) käyttäminen. Mikäli uunissa on kesäpelti eli uunin yläosa on yhdistetty suljettavalla pellillä hormiin, avataan tämä pelti sytytettäessä muutamaksi minuutiksi. Tulisijaa ei saa polttaa yläliittymäpelti auki ja suuluukut samanaikaisesti suljettuina. Silloin kuumuus pääsee suoraan hormiin ja saattaa aiheuttaa hormin halkeamisen ja kesäpellin vääntymisen. 9.3 Vedon säätö Kun puut palavat kunnolla, pienennetään palamisilman määrää kääntämällä luukun alla olevaa nuppia oikealle päin. Tällöin ilman
7 virtaus arinan kautta pienenee ja palamisilma tulee entistä suuremmissa määrin tulipesän takaseinien reikien ja takkaluukun tuuletusaukkojen kautta. Puita lisättäessä hiilloksen päälle avataan ensin suuluukku hivenen raolleen ja odotetaan hetki, että palaminen ja paine tasaantuvat. Puita lisättäessä niitä ei saa heittää takkaan, koska isku kuumaan tulipesän peräseinään Jos liekki on valkoinen, saa tulisija liikaa saattaa aiheuttaa halkeaman keraamiseen ilmaa, ja savukaasut virtaavat osittain palalaattaan. Takuu ei kata tällaista virheellisestä mattomina hormiin. Tulen värin tulee olla käyttötavasta aiheutunutta vahinkoa. Tämän jonkin verran punertava mutta ei liian tumma. jälkeen suuluukku avataan hitaasti. Jos suunuppia säädetään siten, että liekin palaminen luukku avataan nopeasti, tulee savu huoneeon reipasta mutta ei humisevaa. seen. 9.4 Puiden lisääminen Mikäli lämpöä tarvitaan enemmän kuin yksi pesällinen, lisätään toinen pesällinen vasta kun ensimmäinen pesällinen on hiilloksella. Palamista ei tule häiritä: tarpeetonta tulen kohentamista ja suuluukkujen avaamista tulee välttää, sillä tämä aiheuttaa ylimääräisen ilmavirran uunin läpi, jolloin osa palavista kaasuista virtaa palamattomina ulos ja palamisen hyötysuhde alenee. Samalla savukaasujen häkäpitoisuus nousee oleellisesti. Ohuet sytykepuut ladonnan päällä sytyttävät vähitellen allaan olevat puut. Kun puut ovat palaneet hiillokseen asti, voidaan tarvittaessa lisätä uusi pesällinen. Jos uunissa on sytytyspelti, se voidaan avata hetkellisesti luukkua avattaessa, jolloin huonetilan mahdollinen alipaine ei aiheuta niin herkästi savutusongelmia. Sytytyspelti on suljettava heti, kun luukku on suljettu. 9.5 Lämmityksen lopettaminen Sytytyspalat palavat useita minuutteja ja sytyttävät ympärillä olevat puut. Hiillosvaiheessa luukkujen ilma-aukot suljetaan. Hiillosvaiheessa hormipeltiä voi pienentää siten, että se jää auki noin 3-4 cm. Kun hiillos on täysin tummunut, pellit voidaan
8 sulkea turvallisesti ilman häkävaaraa. Hiilipalo. Hiilten palamista voidaan nopeuttaa avaamalla arina alla olevaa läppää. Nuppia voi kääntää ensin 1 /8 kierrosta, jolloin hiilten palamisen liekki muuttuu kirkkaaksi ja hiillos palaa ja tummene nopeammin. Kylmillään ollut tulisija. Jos tulisija on ollut pitkään lämmittämättömänä kosteassa tilassa, esim. kesämökillä, ovat tulisijan rakenteet imeneet ilmasta itseensä kosteutta. Ensimmäisellä lämmityskerralla saa tulisijassa polttaa ainoastaan pienen pesällisen puita. Jos jätät rakennuksen kylmilleen, jätä pellit auki. Auki jätetyn hormin kautta ilma vaihtuu, ja uuni sekä rakennus pysyvät kuivina. 10 Ruoanlaitto tulisijassa Haudutusuuni lämpiää takkapesässä poltettavan tulen lämmöllä. Lämmityksen voi suorittaa joko etukäteen tai sen voi tehdä ylläpitolämmityksenä. Joka tapauksessa tulisijassa kannattaa polttaa puuta jo edellisenä päivänä, jotta tulisijan lämpötilat ovat tasaisemmat ja varautunutta massaa on riittävästi ruoanlaittoa varten. Oikea lämmitysmäärä riippuu poltettavan puun laadusta ja ruuanlaittoon kuluvasta ajasta. Esitteen mukaisten takkaleivinuunin toimintaperiaatteiden b ja c (suljettu leivinuuniosa) lämmitys on täysin samanlainen kuin edellä varaavan takan lämmittäminen. Takkaleivinuuni haudutusuunina (toimintaperiaate on c eli lakipellin ollessa suljettuna leivinuuniosa toimii haudutusuunina): Edellinen pesä annetaan palaa hiillokselle asti Leivinuuniosa voidaan lämmittää erikseen (yläkuva), ennen kuin lisätään puita hiilloksen pitämällä tulta leivinuunissa. Kylmää leipäälle (alakuva). vinuuniosiota on kuitenkin vaikeata saada vetämään. Sen vuoksi onnen lämmitystä on takassa pidettävä tulta esim. puoli pesällistä, jotta saadaan hormiin hyvä veto. Riippuen vedosta saattaa olla, että leivinuuni luukkua on pidettävä vähän raollaan, jotta palaminen saa tarpeeksi ilmaa. Takkaleivinuunissa alalämpö takkaosan tulipesässä on lämmityksen jälkeen muuta uunia korkeampi. Takkaosassa paistaminen voidaan tehdä erillisen pellin päällä, joka taas on noin 20 mm:n kivikaistojen päällä. Huom! Arin-
alämpömittari ei kestä, jos se pidetään uunissa lämmityksen ajan. Aseta mittari uuniin vasta lämmittämisen jälkeen. Liesileivinuuneissa leivinuuniosan saa helpommin vetämään, jos pitää ensin tulta liedessä. Ennen tulen sytyttämistä leivinuuniin on avattava uunin laen päällä oleva vetopelti uunin päältä. Paistoaikaa voi pidentää, jos leivinuunin lämmittämisen jälkeen pidetään pientä tulta liedessä. Huom! Mikäli lieden valurautaosat alkavat hehkua punaisina, niiden lämpötila on yli +600 C, jolloin valuraudassa tapahtuu pysyvä muodonmuutos. Tällöin vetoa on heti pienennettävä ja annettava tulisijan jäähtyä. 11 Tulisijan hoito 11.1 Tuhkan käsittely Tuhkalaatikkoa tyhjennetään säännöllisesti, jotta tuhka ei estä ilman virtausta palotilaan. Käsittele turvallisuussyistä vai kylmää tuhkaa. Kuuma tuhka on tyhjennettävä metalliastiaan sitä ei saa laittaa roskiin (tulipalon vaara). 11.2 Savukanavien puhdistus Varaava takka tulee nuohota kerran lämmityskauden aikana. Poista tuhka savukanavista. Tuhkalaatikko pitää tyhjentää riittävän usein, jotta paloilma pääsee arinan läpi. Ilma jäähdyttää arinaa ja se voi vahingoittua ilmantulon estyessä. Suuluukkujen lasit puhdistetaan valmistajan ohjeen mukaisesti. Takan takasivujen kanavat nuohotaan uunin sivuilla olevien nokiluukkujen kautta tai usein kulmamalleissa tuhkapesän seinämissä olevien puhdistusluukkujen kautta. Nuohouksessa suositellaan käytettäväksi jousivarrella varustettua nailonrassia ja tuhkaimuria. Mikäli seinämallin tulisija on kytketty hormiin toisen sivun kautta, on puhdistusluukku tehty tavallisesti tuhkapesän sivuseinämään. Mikäli näin ei ole, voidaan hormin puoleinen poskikanava nuohota toisen sivun nokiluukun kautta rassilla 50 mm:n viemäriputken pätkän avulla, jonka päässä on 90 asteen mutka. Rassin varsi työnnetään mutkan puolelta putken läpi. 9 11.3 Luukkujen jälkikiristys Kun tulisijaa on lämmitetty jonkin aikaa, venyvät luukkujen kiinnityspultit jonkin verran, ja luukku saattaa alkaa liikkua. Kun luukkuun tartutaan ja liikutetaan sitä sisään ja ulos, tulee luukussa tuntua pieni liike. Jos luukku kiristetään liian tiukalle, saattaa luukun kehys laajetessaan liikuttaa sivuelementtejä ulospäin. Luukun jälkikiristys kuuluu tulisijan käyttäjän huoltotoimenpiteisiin. Kiristystoimenpide riippuu luukkutyypistä. Suorat luukut (41 * 41 ja 55 * 41) on pääosin kiinnitetty luukun kehyksen läpi menevillä 6 mm:n pulteilla. Pulttien päät ovat joko ristipääkannalla tai kuusiokoloavaimella. Suorassa luukkumallissa ei luukun sisäpuolella olevia sivusuojalevyjä tarvitse ottaa pois. Pultit kiristetään käsivaraisesti. Erkkeriluukut on useimmiten kiinnitetty koukuilla pintaelementin taakse ja kiristystä varten on sivujen suojalevyt otettava pois. Leveän koukun takana oleva mutteri kiristetään 13 mm:n kiintoavaimella kohtuullisesti
ja asennetaan sivulevyt takaisin. Luukkujen maali. Luukkujen kuumuudenkestävä maali kestää vähän yli 400 asteen lämpötilan. Jos maali alkaa vaaleta luukuista ja vaalea valurauta tulee esille, on vika joko siinä, että polttomäärä on liian suuri tai puut ovat liian lähellä luukkuja. Palamisen aikana on luukkujen ilmanottoaukot pidettävä auki. Palamisilma jäähdyttää luukkuja. 11.4 Kivipintojen puhdistus Seuraavasta luettelosta saat pika-apua eri Hopealoimu-pintojen hoitoon: Sileä kivipinta (S) lika ja pöly lähtevät sienellä, vedellä ja miedolla pesuaineella rasva ja steariini voidaan poistaa liuottamalla kivi asetonilla tai vähätuoksuisella tärpätillä, mikä jälkeen kiven pinta voidaan hioa hiomapaperilla ja pestä vedellä ja sienellä. Tästä käsittelystä ei jää jälkeä kiveen. naarmu tai kynänjälki: hio ja pese Lohkokivipinta (L) pölyn puhdistus onnistuu kätevimmin harjalla tai imurilla humusjäljen saa pois messinkiharjalla ja vedellä hankaamalla laastitahrat voidaan poistaa vedellä ja karkealla harjalla tai pehmeällä teräsharjalla harjaamalla. Liete imeytetään sieneen. Antiikkilaasti (A) puhdistus pölyharjalla; antiikkilaastipintaa ei saa puhdistaa kostealla antiikkilaastipinnan voi käsitellä uusiksi notkealla antiikkilaastilla tai sirotemaalilla, jotka peittävät esim. hiushalkeamia ja pinnan tummentumia 10 Valurautaosat maalatut valurautapinnat: emäksinen pesuaine, esim. konetiskiaine, saniteettipuhdistusaine ja sieni / talouspaperi valurautaosat voi tarvittaessa maalata uudelleen tai käsitellä ruokaöljyllä Liesitaso maalikäsitelty (polttomaalattu) kehys: puhdista vedellä ja sienellä: hankaavia puhdistusaineita ei pidä käyttää, koska ne saattavat naarmuttaa kiiltävän maalipinnan. valurautaosa voidaan puhdistaa teräsvillalla kevyesti ja silloin tällöin rasvata suolattomalla ruokaöljyllä tai mustata liesimustalla. Luukun lasi noen puhdistus onnistuu kostealla talouspaperilla. Kostea paperi kastetaan tuhkaan ja hangataan nokea. Pyyhitään kuivalla talouspaperilla tai sanomalehdellä. Luukun lasia ei saa puhdistaa kuumana, ei kuivana eikä kosteana. Vaarana ovat palovammat ja lasin särkyminen. Eduslaatoitus / lattiapinnat normaali imurointi, pesu ja pölyjen pyyhkiminen vedellä ja sienellä tai pintojen pesu puhdistus vedellä, sienellä, miedolla pesuaineella pinnan voi halutessaan vahata Berner 740-vahalla, mattavahaa pinttynyt lika voidaan poistaa hiomalla kostealla santapaperilla.
12 Mahdolliset toimintahäiriöt Vetovaikeuksia tai savuttamista saattaa esiintyä, jos savupelti on kiinni tai nuohousluukut eivät ole paikoillaan uuni tai hormi on äskettäin muurattu: kostea piippu tai tulisija vetää huonosti. lämpötila ulkona on korkeampi kuin sisällä esim. hellekautena uuni on ollut pitkään lämmittämättömänä sää on hyvin kostea ja tyyni. Matalapaineen ja sateiden aikana veto on aina huonompi kuin hyvällä säällä tai talvipakkasella. Hyvä piippuhattu pitää hormin kuivana ja estää hormin pakkasvauriot. puut ovat märkiä, jolloin puista irtoava kosteus tukkii vedon huoneessa on koneellinen ilmanvaihto päällä, jolloin huonetilaan syntyy alipaine, joka kääntää hormin vedon väärään suuntaan. Mikäli vetovaikeuksia havaitaan, ensimmäisenä on tarkistettava hormin ilmavirtauksen suunta avaamalla hormin nokiluukku ja polttamalla tulitikkua nokiluukun aukossa. Jos virtaus kulkee huoneeseen päin, hormia on lämmitettävä, jotta virtaus lähtee kulkemaan hormissa ylöspäin. Hormin pelti on syytä avata huomattavasti 11 aikaisemmin ennen tulen sytyttämistä. Jos käytettävissä on sähkö- tai nestekaasupuhallin, niillä on helppo lämmittää hormia. Hormin alapäässä voi myös polttaa paperia tai pahvia, mutta niiden palamisjätteet tulee poistaa hormista aika ajoin. Jos veto hormissa on epävarma, ei uunia pidä täyttää puilla, vaan vetoa on kokeiltava hyvin pienellä määrällä kuivia tikkuja. Paloturvallisuusvinkkejä: Takan eteen ei kannata sijoittaa mitään syttyviä materiaaleja, kuten polttopuita tai pehmustetyynyjä. Yleisin syttymissyy on tulisijasta lennähtävä kipinä tai kaatuva puu. Suojattu takanedusta on myös helpompi pitää puhtaana. Tarkasta säännöllisesti myös takan suojaritilöiden kunto. Kipinät polttavat lattiaan helposti reikiä, vaikka eivät varsinaista tulipaloa sytyttäisikään. Jos kipinäsuoja puuttuu (erkkeriluukulliset takat), on syytä pitää suuluukut suljettuina lämmityksen aikana. Anna nuohoojan suorittaa uunin ja piipun nuohous vähintään kerran vuodessa, kesämökillä joka kolmas vuosi. Karstaantumisen syynä on yleensä huono veto, alilämmitys tai märän polttopuun käyttö. Poista jäähtynyt tuhka tulipesästä säännöllisesti metalliastiaan. Tuhka heitetään pois vasta kun se on täysin kylmää.
Lämpimiä hetkiä Hopealoimu-tulisijasi parissa! Pihtipudas (014) 561 901 - Pirkkala (03) 3122 6000 www.takka.fi