LIITE 4 JÄRJESTELYTOIMIKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 JÄRJESTELYTOIMIKUNNAN ASEMA JA TEHTÄVÄT Kuntajakolain 29 mukaan uutta kuntaa varten on kuukauden kuluessa siitä, kun kuntajaon muutos on määrätty, asetettava järjestelytoimikunta. Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten luvun määrää ja toimikunnan asettaa lääninhallitus kuntien esityksestä. Järjestelytoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus on valittu. Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta on säädetty. Kuntalain 23 mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöiille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kuntajakolain 33 :n mukaan, jos kuntajaon muutos merkitsee kunnan lakkaamista tai kuntaan kuuluvan alueen siirtymistä toiseen kuntaan, asianomainen kunnan viranomainen ei sen jälkeen, kun kuntajaon muutoksesta on määrätty, saa päättää asioista, joiden on katsottava kuntajaon muututtua kuuluvan toisen kunnan viranomaiselle ja jotka voidaan sille siirtää. Järjestelytoimikunnan toimintaan sovelletaan kuntalain ja hallintolain esteellisyyssäännöksiä sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Järjestelytoimikunta voi asettaa valmistelutyöryhmiä, joista säädetään erikseen 3 :ssä.
2 KOKOUSMENETTELY 2.1 Kokousaika ja paikka Järjestelytoimikunta pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö järjestelytoimikunnan jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 2.2. Kokouksen koolle kutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille, varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus järjestelytoimikunnan kokouksissa, järjestelytoimikunnan päättämällä tavalla. Järjestelytoimikunnan päätettyä kokousaikataulunsa, julkaistaan se kuuluttamalla kuntien aikaisemman käytännön mukaisesti seuraavasti: - Jyväskylän kaupungissa virallisella ilmoitustaululla kaupungintalolla sekä sanomalehti Keskisuomalaisessa, - Jyväskylän maalaiskunnassa virallisella, kunnantalolla sijaitsevalla ilmoitustaululla, kunnan kaikissa kirjastoissa sekä kunnan yhteispalvelupisteissä. Lisäksi kuulutus julkaistaan Internetissä kunnan kotisivulla. - Korpilahdella kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla sekä internetissä kunnan kotisivulla. 2.3. Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa erillistä kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 2.4. Varajäsenen kutsuminen Järjestelytoimikunnan jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
2.5. Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei järjestelytoimikunta toisin päätä. Järjestelytoimikunta voi päättää ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 2.6. Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä järjestelytoimikunnan kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistetavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 2.7. Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 2.8. Läsnäolo järjestelytoimikunnan kokouksessa Järjestelytoimikunnan kokouksissa ovat läsnä Jyväskylän kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat (1.1.2009-). Järjestelytoimikunta voi kuulla asiantuntijoita ja ottaa itselleen sihteerin. Muista kokouksessa läsnä olevista henkilöistä järjestelytoimikunta päättää itse. 2.9. Esittely Asiat päätetään kokouksissa Jyväskylän kaupunginjohtajan esittelystä. Hänen poissa ollessaan tai ollessaan esteellinen esittelijänä toimii Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja (1.1.2009-) Lepistö. Järjestelytoimikunta voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan esityksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin järjestelytoimikunta on
tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. 2.10. Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestyksessä määrätään: Asian käsittely Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä järjestelytoimikunnan hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei ole kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se järjestelytoimikunnan päätökseksi. Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettava muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää järjestelytoimikunnan hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että:
1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Näistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin, jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 2.11. Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla valittua pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja pidetään nähtävänä järjestelytoimikunnan päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu. Järjestelytoimikunnan pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi; - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: - asiaotsikko; - sen henkilön yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää lisätietoja päätöksestä; - selostus asiasta; - päätösehdotus; - esteellisyys
- tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; - päätöksen toteaminen; sekä - eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; - puheenjohtajan allekirjoitus; - pöytäkirjanpitäjän varmennus, - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä - merkintä nähtävänä pidosta; mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin myös viranhaltijan tai luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 2.12. Otto-oikeus Asian ottamisesta järjestelytoimikunnan käsiteltäväksi päättää järjestelytoimikunta, sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja. 2.13. Ottokelpoisten päätösten ilmoittaminen Järjestelytoimikunnan alaisen viranhaltijan tai järjestelytoimikunnan asettaman toimielimen tulee ilmoittaa tekemistään päätöksistä 4 päivän kuluessa järjestelytoimikunnalle. 2.12. Allekirjoittaminen Järjestelytoimikunnan puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset sekä toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa järjestelytoimikunnan sihteeri. Järjestelytoimikunnan sihteeri tai hallintosihteeri voi allekirjoittaa lähetekirjeet ja asian valmistelua koskevat kirjeet. Järjestelytoimikunnan pöytäkirjanotteet todistaa oikeaksi järjestelytoimikunnan sihteeri tai hallintosihteeri.
2.13. Asiakirjojen lunastus Asiakirjojen lunastuksessa noudatetaan Jyväskylän kaupungin hyväksymää taksaa. 2.14. Kokouspalkkiot Järjestelytoimikunnan jäsenille maksetaan palkkiota kokoukseen osallistumisesta. Puheenjohtajalle maksetaan sen lisäksi vuosipalkkio. Jäsenten kokouspalkkioissa ja puheenjohtajan vuosipalkkiossa noudatetaan Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön kaupunginhallitusta koskevia määräyksiä. Palkkioiden maksamisesta huolehtii Jyväskylän kaupunki.
3 JÄRJESTELYTOIMIKUNNAN ASETTAMISTA TYÖRYHMISTÄ Järjestelytoimikunnan alaisuudessa toimii neljä valmistelutyöryhmää: - sosiaali- ja terveyspalvelut - kaupunkirakennepalvelut - sivistyspalvelut - talous- ja investointityöryhmä Järjestelytoimikunta nimeää työryhmien jäsenet ensimmäisessä kokouksessaan ryhmien esityksistä. Työryhmien kokoonpanossa on noudatettava tasa-arvolain säännöksiä sekä otettava huomioon alueellinen edustus. Työryhmien keskuudestaan valitsemat puheenjohtajat ovat luottamushenkilöitä.