1(5) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi (*). Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyssä voidaan esimerkiksi työstää lausuntoa tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f0200094c1f5828f.par. Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, puh. 02951 63382, liisa-maria.voipio-pulkki@stm.fi (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvos Anne Koskela, puh 02951 63384, anne.koskela@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus) Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, puh 02951 63406, lotta.hameen-anttila@stm.fi (sosiaalihuolto) Lääkintöneuvos Timo Keistinen, puh 0295 163 385, timo.keistinen@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh 0295 163995, lasse.ilkka@stm.fi (ensihoito) Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Hang Pham, puh 0295 163569, hang.pham@stm.fi
2(5) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi: johtajaylilääkäri Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot o Etunimi: Antti o Sukunimi: Turunen o Sähköposti: antti.turunen@pkssk.fi 4. Onko vastaaja* o Kunta o Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue o Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin o Valtion viranomainen o Järjestö o Joku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen? kantaa 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Suomen päivystävien sairaaloiden verkko on hajautunut liian pieniin yksiköihin, joilla ei aina ole tosiasiallista mahdollisuutta tuottaa laadukkaita palveluja. Hajautunut verkko syö myös resursseja. Käytännössä kaikissa ei-yliopistollisissa sairaaloissa on jonkinlaista vajausta mm. päivystävistä lääkäreistä. Kun päivystävät sairaalat selkeästi ryhmittyvät annettavan vaatimustason mukaisesti, kokonaisuus pystytään paremmin turvaamaan. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Ensihoitopalvelun suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa niin, että ne yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin vietävien palvelujen kanssa muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden, on tarpeellinen ja tervetullut uudistus. Säännökseen on lisätty uutena asiana kotiin vietävien palveluiden
3(5) huomioiminen kokonaisuuden suunnittelussa. Erilaisten kotiin vietävien palvelujen tarve lisääntyy väestön ikääntyessä, jolloin väestön palvelujen tarpeeseen voidaan vastata kotiin vietävien palvelujen, päivystyksen ja ensihoidon muodostamalla kokonaisuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensihoito ja päivystys ovat samaa kokonaisuutta ja niiden pitää toimia saumattomasti yhteen. Potilaiden tasa-arvoisen palvelun vuoksi on perusteltua valmistella ensihoidon saavutettavuuskriteerit yhdessä ensihoitokeskuksen kanssa, mutta on tärkeää, että ensihoidon järjestämisvastuun ja päivystyksen järjestämisvastuun tulee olla samalla taholla. Ensihoito on päivystyksen lonkero sairaalan ulkopuolelle ja näiden tulee toimia saumattomasti yhdessä. Ensihoidon järjestämisvastuun siirtäminen viidelle alueelle, kuten joissakin kaavailuissa on ollut nähtävissä, sekoittaa ja vaikeuttaa yhteistoimintaa päivystyksen kanssa eikä tästä koidu mitään hyvää potilaille eikä siitä myöskään synny säästöjä. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) kantaa 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Toiminnan keskittäminen on perusteltua, mikäli sillä saavutetaan merkittäviä etuja potilasturvallisuuden tai kustannusten näkökulmasta. Se ei saa kuitenkaan tapahtua kategorisesti mielikuvien pohjalta ilman luotettavaa datapohjaa. Kaikkien keskittämisten täytyy perustua tutkimusnäyttöön tai suomalaisiin rekistereihin siitä, että niin toimimalla koituu hyötyä potilaalle ja kustannussäästöjä. Pelkkä asiantuntijamielipide tai "mututuntuma" ei ole riittävä argumentti. Ei myöskään hatusta vedetyt toimenpidemäärät, jotka ovat "riittäviä", koska väärät päätökset 1) johtavat keskussairaaloiden toiminnan alasajoon 2) laadukkaan päivystysvalmiuden alasajoon 3) entistä suurempiin rekrytointiongelmiin 4) sparrauksen puutteeseen. Valitettavasti Suomessa ei ole yhtenäistä kansallista laaturekisteriä, josta hoidon turvallisuutta ja tuloksia voitaisiin luotettavasti verrata. Sairaala ei esimerkiksi leikkaa ketään, vaan ne ihmiset, jota sairaalassa työskentelevät. Hyvään lopputulokseen tarvitaan paljon henkilöja tiimikohtaista osaamista, taitoa ja tietoa. Usein riittävä kokemus on saavutettavissa keskussairaalassakin keskittämällä erikoistyöt sisäisillä järjestelyillä siten, että erityisosaamista vaativaa kirurgiaa kertyy vuositasolla kirurgia kohden riittävä määrä paitsi ammattitaidon ylläpitämiseksi, myös sen kehittämiseksi. Toisaalta yleisosaajia on oltava niin paljon, että voidaan taata hyvä kirurginen laatu ajankohdasta riippumatta. On tärkeää muistaa, että jo tälläkin hetkellä Suomessa toimii tiettyjen hoitojen keskittäminen sellaisiin sairaaloihin, jotka toiminnallaan ovat ansainneet asemansa kuten vaikkapa HYKS:n maksakirurginen yksikkö. Jos jollain ratkaisulla parannetaan jonkin potilasryhmän tilannetta, mutta samalla seurannaisvaikutuksena huononnetaan jonkin toisen, jopa suuremman potilasmäärän hoidon saantia tai turvallisuutta, voidaan perustellusti kysyä, onko hoito kokonaisuudessaan parantunut vai huonontunut. Tällainen tilanne voisi syntyä, jos harkitsemattomalla keskittämisellä saadaan aikaan valmiuden huononeminen päivystysaikana joko resurssien tai osaamisen katoamisen kautta. Keskussairaaloiden päivystykseen tulee viikoittain akuutisti sairastuneita ja hengenvaarassa olevia potilaita, jotka ovat välittömän tai kiireellisen leikkaus- tai muun hoidon tar-
4(5) peessa. Osa heistä ei kestä kuljetussiirtoa seuraavaan sairaalaan tai ainakin heidän ennusteensa huononisi merkittävästi siirron aiheuttaman viivästyksen takia. Merkittäviä ovat myös hoitoon pääsyn hitaudesta johtuvat ja usein kalliisti jälkihoidettavat komplikaatiot. 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 ) kantaa 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Kiireellisen hoidon jaottelu erilaisten tasojen kategorioihin selventää tilannetta ja antaa paremmat mahdollisuudet alueellisesti kehittää toimintaa. Toisaalta se tuo myös kustannuksia ja velvoitteita, joihin täytyy pystyä vastaamaan, mikä osaltaan lisää tasa-arvoa maan eri osissa asuvien ihmisten kesken. 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) kantaa 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Tämä on erittäin perusteltua. Omien selvitystemme mukaan valtaosalla päivystyspalvelujen suurkäyttäjistä ja monia eri sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävistä on jokin sosiaalinen ongelma, johon pitäisi pystyä puuttumaan napakammin ja aikaisemmin, etenkin mikäli asia on päivystyksellinen. Moniammatillinen työote on saatava kiinteäksi osaksi jokapäiväistä perustason työtä, varsinkin päivystystä. Myös ikäihmisillä esimerkiksi yksinäisyys tai terveydenhuollon toimenpiteen jälkiset pelkotilat aiheuttavat palvelutarvetta, kun ei tiedetä miten hoitaa tai mistä saa tukea ja palvelua. Moniammatillisessa tiimissä päivystyksessä voidaan asiakkaille taata apua terveydenhuollon ja/tai sosiaalisesta tarpeesta lähtevään palvelutarpeeseen eivätkä esim. ikäihmiset jää terveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle vaikkapa muistamattomuutensa takia. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 ) kantaa 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Säädös jäntevöittää ja yhdenmukaistaa sosiaalipäivystyksen toimintatapoja. Kuntien asukkaat ovat yhdenmukaisessa asemassa mm. yhteydensaannin kannalta ja sosiaalipäivystyksen tarpeen arvioimisessa. Sosiaalipäivystyksessä suurin osa asiakkaista tulee perheristiriitojen tai lastensuojelun tarpeen vuoksi, joten on pidettävä selkeästi esillä näiden asiakasryhmien ja ikäihmisten tarpeet eikä vain terveydenhuollon tai muiden yhteistyökumppanien palvelun yhteydessä tulevien asiakastarpeiden hoitaminen (vrt 29 ).
5(5) Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a ) kantaa 17. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Alueellisesti toiminta on järkevää keskittää, koska pienillä alueilla voi esiintyä varsin harvoin sosiaalipäivystyksen tarvetta esim. palvelutarpeen arvioinnissa. Alueille tulisi saada järjestelmä, jossa hälytysjärjestelmän tai takapäivystyksen tms. avulla kohtuullisessa ajassa saadaan sosiaalipäivystys järjestymään esim. pienten terveysasemien alueilla virka-ajan ulkopuolella ja myös virka-aikana (yhteys sosiaaltoimeen). Pienissä kunnissa ei voi olla ilta- ja viikonlopputyössä sosiaalityöntekijöitä kaikkien terveydenhuollon yksiköiden yhteydessä, koska siellä ei edes välttämättä ole montaakaan sosiaalityöntekijää edes virka-aikana eikä asiakkaita ole normaalisti virka-ajan ulkopuolella. Mikäli ympärivuorokautinen puhelinpäivystys ja terveydenhuollon päivystyksen ja kiireellisen vastaanoton (esim. kaikilla terveysasemilla) yhteydessä tuleva työ vie yhä suuremman osan resursseista eikä kunnissa voida osoittaa tähän lisäresursseja, on vaarassa ensisijaisten sosiaalipäivystystä tarvitsevien palvelujen huonompi saatavuus. Tämän vuoksi terveydenhuollon yhteydessä olevan sosiaalipäivystyksen tulee voida toimia esim. sosionomien työpanoksella osittain, että sosiaalityötä vaativa toiminta voidaan turvata. Samoin on turvattava sosiaalityöntekijöiden riittävyys virka-ajan työhön esim. jos osa on varallaoloa ja siitä hälytyksiä aktiivityöhön. 18. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä. Sairaaloiden välistä työnjakoa ja perusteltua toiminnan keskittämistä ei pidä nähdä pelkästään negatiivisena asiana tavallisen keskussairaalan näkökulmasta. Toiminnan keskittäminen on perusteltua, mikäli sillä saavutetaan merkittäviä etuja potilasturvallisuuden tai kustannusten näkökulmasta ja ehkäistään tarpeetonta kilpavarustelua. Se ei saa kuitenkaan tapahtua kategorisesti mielikuvien pohjalta ilman luotettavaa datapohjaa. Julkisen vallan tarkoituksena täytyy olla suomalaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden, laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen. Tämä tarkoittaa, että myös ei-yliopistollisten keskussairaaloiden toimintaedellytyksistä pitää huolehtia niissä puitteissa kuin sairaaloiden aseman toiminnallisessa ja etenkin päivystyskategoriassa on ajateltu olevan. Tämä edellyttää puolestaan keskeisten ammattilaisryhmien työn sisällön kilpailukykyisyyttä, mikä vaarantuu harkitsemattoman ylhäältä päin sanellun keskittämisen tuloksena. Potilaan paras, mikä on pitkällä tähtäimellä myös yhteiskunnan paras, voidaan turvata vain tosiasioiden pohjalta yhdessä suunnitellen ja kokonaisuus huomioon ottaen, ei ylhäältä käsin joidenkin kapeiden intressien pohjalta sanellen. 19. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.