MATKA KIINAAN 2006 Guilin Taiji ry:n ensimmäinen Kiinan matka sai virallisen lähtölaukauksensa Stockmannin Hulluilla päivillä huhtikuun 8. päivänä 2006. Opettajamme Liu Shaohua ja hallituksen puheenjohtaja Martti Nevalainen hoitivat halpojen lentolippujen metsästyksen, ja lähtöpäiväksi varmistui heinäkuun kuudestoista. Toukokuun lopulla ulkoharjoitusten myötä alkoi myös määrätietoinen Yilun liikesarjojen harjoittelu, mikä tiesi vähemmän hyppyjä ja enemmän koristeellisia ranneliikkeitä. Monelle lähtijöistä alkoi vasta tässä vaiheessa vähitellen selvitä, minkä näköisiä ihmisiä matkaseuraksi oli luvassa. Vaikka takana oli aikamoinen määrä yhteisiä treenitunteja, useimmat meistä olivat korkeintaan puolituttuja keskenään. Sunnuntai 16.7.2006 Matkan ensimmäinen osuus Helsingistä Guangzhouhun taitettiin Finnairin suoralla lennolla, joka lähti klo 17 Suomen aikaa. Opettajamme Liu Shaohua oli matkustanut jo edeltä Guiliniin hoitamaan muita matkajärjestelyjä. Monille 14-henkisen seurueemme jäsenille Kiinan matka oli elämän ensimmäinen. Jännitti, mutta hyvällä tavalla. Lähes kymmentuntisen lennon aikana oli hyvää aikaa aloittaa tutustuminen matkatovereihin tai ottaa pienet nokoset. Vaan kuinka kävikään... Maanantai 17.7. Perillä Guangzhoussa noin 7.35 paikallista aikaa. Useimmat meistä eivät onnistuneet nukkumaan lennon aikana, joten odotettavissa on uusia valvomisennätyksiä. Opettajamme Liu on meitä vastassa kentällä heiluttaen pientä Suomen lippua. Sää on harmaa ja sateinen, mutta lämpötila lähentelee +30 astetta. Huhutaan ukkosrintamasta, joka saattaa aiheuttaa muutoksia illan lentojen aikatauluihin. Joka tapauksessa meillä on iltaan asti aikaa tapettavana. Guangzhoun lentokentällä
Tapani Aaltosen ehdotuksesta meille on järjestetty turistiajelu Guangzhoussa. Bussinkuljettajan hämmästyttävien logististen lahjojen ansiosta kaikki neljätoista matkalaukkua, käsimatkatavarat ja suomalaiset taiji-harrastajat oppaineen saadaan mahtumaan pikkubussiin. Kiertoajelun etappeja ovat mm. Yuexiu Parkin kuuluisat nähtävyydet Sun Yat-Sen Memorial Hall sekä Five Goat Statue, ja upea monikymmenkukkulainen Mount Baiyun (White Cloud Mountain). Sen vehreissä suojissa keräämme voimia kaupungilla nautitun lounaan jälkeen. Jotkut innostuvat jopa hieman harjoittelemaan. Kuskimme soittaa kertoakseen, että joutuisi pistäytymään sairaalassa telottuaan selkänsä laukkujemme kanssa. Bussi matkatavaroineen ilmestyy kuitenkin sovittuun paikkaan vain hieman myöhässä. Yuexiu-puiston nähtävyyksiä. Välillä oli levähdettävä. Marja ja Maria näyttävät mallia. Guilinin lentoamme on lykätty jo pariin otteeseen. Lähtöajan lopulta varmistuttua seuraa jännittävä terminaalimaraton, kun lähtöportti vaihtuu viime hetkellä laajahkon terminaalin vastakkaiseen päätyyn. Hyvin ehditään, ja juoksu ja adrenaliini virkistävät. Lennon aikana voimakas turbulenssi menee eräiltä meistä melkein ohi väsymyksen takia, mutta hauskuttaa kiinalaislapsia. Myöhemmin saamme tietää kuoppaisen lennon ja lykkäysten todellisen syyn: lähestyvä taifuuni. 2
Guilinin kentällä on iltakymmenen jälkeen vastassa pieni mutta iloinen joukko Liun oppilaita, joilta saamme tervetuliaislahjaksi kukkaseppeleet kaulaan. Päivän suurin yllätys odottaa perillä. Flower Bridge hotellin sisäänkäynnin yläpuolelle on viritetty riemukas punakeltainen banderolli: WARM WELCOME Mr. Martti Nevalainen & Taiji Group from Finland! Check-in muodollisuuksien jälkeen siihen on hyvä päättää ensimmäinen päivä Kiinassa. Bussilla kohti hotellia Vastaanotto Flower Brigde -hotellilla 3
Tiistai 18.7. Herätys armeliaasti vasta 8.30. Suihku, aamiainen ja puistoon. Luulot joiden mukaan edessä olisi kaksi vihreän teen kyllästämää viikkoa, alkavat osoittautua vahvasti liioitelluiksi. Aamiaispöydässä on kannu vahvaa mustaa teetä... ei, vaan laihaa kahvia! Anun myötävaikutuksella kahvi kuitenkin vahvistuu aamu aamulta. Muuten tarjontaa voisi luonnehtia kiinalaiseksi versioksi mannermaisesta aamiaisesta: on munakokkelia ja nakkeja, riisivelliä, erilaisia pikkukakkusia, makeaa valkoista leipää suolaisilla leikkeleillä, höyrypullia (mantou) sekä hedelmiä. Monien yllätykseksi löytyy maustamatonta jogurttiakin. Vasen: Hotellin portaikkoa. Oikea: Hotellihuoneet olivat siistit ja miellyttävät. Näkymä toisesta kerroksesta hotellin vastaanottoon. Puoli kymmenen aikaan olemme valmiit ensimmäisiin harjoituksiin. Paikalliseen käytäntöön verrattuna tämä on kovin myöhään, joten hyvän ensi vaikutelman luomiseksi olemme sonnustautuneet taiji-pukuihin. Qi Xing Park (Seven Star Park), jossa harjoittelemme seuraavat kaksi viikkoa, sijaitsee aivan hotellimme vieressä. Ulkomaalaiset saavat pulittaa sisäänpääsystä 35 yuania (n. 3,5 ), mikä tuntuu meistä melko kovalta. Kaikki on tietysti suhteellista, hinta ei ole hirmuinen, sillä kyseessä on melkoinen teemapuisto vesiputouksineen, luolineen, näköalapaviljonkeineen, muistomerkkeineen ja 4
eläintarhoineen. Yksistään puistoelämää viettävien kiinalaisten näkeminen on meille elämys: korttirinkejä, käsiä huljuttelevia terveyskävelijöitä, musikantteja, vedellä kiveen kirjoittavia runoilijoita ja tietysti taiji-harrastajia. Kuuma ja kostea ilma saa hien virtaamaan ennen ensimmäistäkään taiji-liikettä. 700 vuotta vanha Flower Bridge alkaa hotellimme edestä ja johtaa Xiaodong-joen ylitse Seven Star puistoon. Näkymä Flower Bridge -sillalta Xiaodong-joelle 5
Vasen: Näkymä Seven Star -puistosta. Oikea: Kamelivuori Seven Star -puistossa (lähde: http://www.chinatravelclub/regions/guilin03.htm. Puiston suosituimmalla ja parhaalla harjoittelupaikalla odottaa noin satapäinen joukko. Meidät vastaanotetaan hurraahuudoin ja taputuksin, kaikkialla näkyy hymyileviä uteliaita kasvoja. Paikalla on myös toimittajia ja kuvaajia Guilin Daily lehdestä. Marttia haastatellaan, ja hän esittää rohkean vetoomuksen, että Guilinista tehtäisiin yksi Kiinan taiji-keskuksista. Haastattelu esitetään CCTV:n (Kiinan keskustelevisio) koko maan kattavassa lähetyksessä. Vasen: Guilin Daily haastattelu. Oikea: CCTV:n haastattelu. Esitykset aloittaa paikallisten yli 70-vuotiaiden ryhmä, jota seuraa neljä nuorempien harrastajien ryhmää. Omalla vuorollamme teemme Yilu-sarjan hieman lyhennettynä ja jännityksestä haparoiden, mutta hyppymme kirvoittavat reippaat aplodit. Sitten, kuten kiinalaiset ystävämme sanovat, We play taiji together. Teemme yhdessä koko Yilu-sarjan, ja lopuksi näemme sooloesitykset Wang Yongilta sekä Huang Jiangilta. Yhteisharjoitus 6
Wang Yong esittää Yilu-sarjan Huan Jian esittää Erlu-sarjan Hotellilla meitä odottaa kussakin huoneessa 24 vesipullon laatikko erittäin tarpeellinen lahja paikallisilta taiji-harrastajilta. Syömme lounasta hotellin ravintolassa ja syöksymme keskustaan ostoksille sekä rahanvaihtoon. Liu opastaa halukkaita taiji-kenkien hankinnassa. Vasen: Li-joen silta Oikea: Tavaratalo Niko Niko Do (Wei shao tang) 7
Päivän päätteeksi Liun paikalliset oppilaat tarjoavat meille illallisen hotellin ravintolassa. Liu ja Martti pitävät pienet puheet ja ystävyysmaljoja kohotellaan. Lopuksi yhteen kootut tuliaisemme levitetään pöydälle isäntien valittaviksi. Liu puhuu illallisella hotellin ravintolassa. Tilaisuus päättyy kiinalaiseen tyyliin hyvissä ajoin, kahdeksaan mennessä. Teemme vielä kävelyretken kaupungille pitkin Li-joen rantaa, ja näemme mm. Fur Laken kaksoispagodit öisessä loistossaan. Kuulemme, että Guangzhoussa on väkeä evakuoitu taifuuni Billin tieltä, ja kadut tulvivat. Oikea: Kaksoispagodit Vasen: Öistä Guilinia Keskiviikko 19.7. Herätys klo 7, silmät auki, taiji-puku ylle ja aamiaisen kautta puistoon. Oletettu maksuton sisäänpääsy ei onnistukaan ennen aamukahdeksaa, iltakahdeksan jälkeen kylläkin, mutta se ei meitä auta. Puistoon saapuneiden taijiharrastajien kesken jaetaan vielä eilisiltaisia tuliaisiamme. Useat eri ryhmät esittävät tänäänkin Yilu-sarjaa. Harjoitusten jälkeen kiertelemme yhdessä Seitsemän tähden puistossa. Mestari Ma Hongia odotetaan saapuvaksi puolen päivän aikaan, ja ilmassa on suuren taiji-juhlan tuntua. Martti on mukana rautatieasemalla Ma Hongin vastaanottokomiteassa, joka lopulta paisuu lähes satapäiseksi. Ma Hongin edellinen ja ainoa aikaisempi käynti Guilinissa taijita opettamassa on ollut vuonna 1996. Silloin Ma Hongin edistyneimpiin oppilaisiin kuulunut Liu Shaohua oli kutsunut hänet Gui- 8
liniin. Tämän matkan aikana luotiin pohja Ma Hongin tyylisuunnan entistä laajemmalle harjoittelulle Guilinissa. Nyt paikalliset taijin harrastajat ja opettajat jännittävät, mitä Ma Hong sanoo heidän edistymisestään. Vuonna 1996 Ma Hongin vierailupäätökseen oli vaikuttanut Liun hieno kilpailumenestys Kiinan tärkeimmissä chen-taiji -kilpailuissa. Tällä kertaa päätökseen on vaikuttanut ratkaisevasti Liun ja suomalaisryhmän saapuminen Guiliniin. Päiväleponsa jälkeen Mahong ilmoittaa haluavansa nähdä joidenkin suomalaisten tekevän taijia. Liu noutaa paikalle Juhon, Jukan ja Martin. Hieman hämmentyneinä ja ilman alkuverryttelyä he tekevät vuorotellen pyydetyt 16 ensimmäistä Yilun liikeosaa. Ma Hong kommentoi suorituksia melko maltillisesti ja sanoo palaavansa asiaan luentojensa yhteydessä. Tämän tapahtuman arvo nousee entisestään myöhemmin, kun näemme monen kokeneen paikallisen oppilaan pyytävän turhaan kiireisen Ma Hongin arviota omasta suorituksestaan. Illallinen nautitaan Ma Hongin kunniaksi. Liu, Martti ja Anu saavat kunnian istua samassa pöydässä mestarin ja hänen puolisonsa kanssa. Martti kertoo Ma Hongille yhdistyksemme toiminnasta Suomessa ja tiedustelee mm. mestarin vahvojen jalkojen salaisuutta. Voimat ovat kuulemma seurausta pelkästään taijin harjoittelusta. Nuorempana Ma Hong sanoo tehneensä Yilu-sarjan 10 kertaa peräkkäin joka päivä. Yksi kiinalaisen illallisen keskeinen elementti syömisen ja juomisen ohella on maljojen kohottelu. Aterioinnin varhaisessa vaiheessa tämä ei ole kohteliasta, mutta kun ensin on syöty rauhassa, maljat alkavat nousta. Kustakin pöydästä suunnataan vuorollaan toisiin pöytiin kilistämään maljoja - kiitokseksi, terveydeksi tai vain silkasta yhdessäolon ilosta. Maljan juomista edeltävät usein reippaat gan bei huudot (suomeksi kutakuinkin muki tyhjäksi ) joihin useat, nyt jo alkukankeudestaan parantuneet seurueemme jäsenet vastaavatkin asiaankuuluvasti ja tyylikkäästi tyhjentämällä lasinsa. Ei ihme, että viiniä annostellaan pikku pikareihin vain muutama sentti kerrallaan! Vielä hauskempaa tästä saadaan, kun yritetään kilistäessä saada oma malja toisen maljaa alemmas. Tällä tavalla halutaan osoittaa omaa alemmuutta eli kunnioitusta juomakumppanin edessä. Suomalaisryhmä päivällispöydässä. 9
Juhlan alussa kaikki ovat vielä rauhallisesti omien pöytiensä tuntumassa. Kiinalaisille niin tärkeä sosiaalinen puuha, valokuvaaminen, päättää illallisen. Kaikki valuvat kuin yhteisestä sopimuksesta hotellin aulaan, jossa eri kokoonpanot asettuvat punaisen maton päällystämille portaille muiden kuvattaviksi. Portaiden juurelle kertyy valokuvaajia, jotka näpsivät kuvia useammalla kameralla. Tulokset tarkastetaan heti kameran näytöltä hyväksyvin huudahduksin. Dramatiikkaakin iltaan liittyy. Saaran kädessä on pahannäköinen tulehdus Guangzhoussa saadun hyönteisen piston jäljiltä, ja Liun paikalle kutsuma lääkäri Hou vie kuumeisen potilaan suoraan illallispöydästä sairaalaan tutkimuksiin. Torstai 20.7. Herätys on jo kuudelta, sillä aamuvirkku Ma Hong aloittaa harjoituksensa aikaisin. Hänen arvovaltansa turvin kiinalaiset ystävämme saavat tingityksi meille ulkomaalaisille seitsemän yuanin alennuksen puistomaksusta. Anun joka aamuiseksi rutiiniksi muodostuu puistokolehdin kerääminen. Helpottuneina kuulemme, että Saara on saanut tukun lääkekuureja ja voi jo hieman paremmin. Selvittyään innokkaiden ihailijoidensa vastaanottoseremonioista Ma Hong esittää Yilu-sarjan sellaisella taidolla ja ryhdikkyydellä, että on vaikea kuvitella kenenkään muun hänen ikäluokassaan pystyvän samaan. Näyttävimmissä kohdissa yleisö antaa teräsvaarille raikuvat suosionosoitukset. Teemme sarjan kertaalleen yhdessä, minkä jälkeen on esitysten vuoro. Tunnelma on kuin kuninkaallisella vastaanotolla, jossa eri valtuuskunnat esittelevät taitojaan hallitsijalle. Ma Hongin tavaramerkkinä ovat Chen Zhaokuin oppien mukaiset matalat asennot. 10
Sininen lohikäärme nousee vedestä, oikealla Lohikäärme maassa. Esitysten jälkeen opettajamme Liu valitsee ryhmämme jäsenille henkilökohtaiset ohjaajat, ja harjoittelu jatkuu näiden johdolla. Kahdeksalta palaamme hotellille syömään aamiaista, ja treenit puistossa jatkuvat sen jälkeen noin klo 11:een. Alamme jo oppia käyttämään vesipullojen lisäksi myös viuhkoja ja hikirättejä. Iltapäivällä klo 16 Ma Hong aloittaa ensimmäisen luentonsa. Luento on hotellimme kokoustilassa ja siellä on meidän lisäksemme alun toista sataa kuulijaa. Tulkkinamme toimii Xiang Ling Hong, Chang Sha sta, Hunanin maakunnasta saapunut taiji-oppilas. Ma Hong käy läpi yleisiä taijin harjoittamiseen liittyviä asioita ja lupaa paneutua yksityiskohtiin seuraavilla luennoilla. Ma Hongin luennoista on julkaistu erillinen kooste Budoka-lehden numerossa 1/2007. Artikkelin jatko-osa julkaistaan saman lehden numerossa 2/2007. Ma Hong avaa luennot. Koko paneeli vasemmalta: Ma Hong, Liu Shaohua ja Zhou Jishi Chang Sha sta. 11
Luennon jälkeisellä illallisella hotellin ravintolassa isäntinä toimivat Chang Sha sta tulleet taijin harrastajat. Anu ja Martti istuvat jälleen samassa pöydässä Ma Hongin kanssa, muilla suomalaisilla on oma pöytä. Ruokalajeja on toistakymmentä mehevistä kasvisannoksista hapanimelään kalaan, ankkaan ja porsaanlihaan. Friteeratut banaanit nautitaan pääruokien joukossa, ja jälkiruokana on tuoreita hedelmiä kuten vesimelonia ja ananasta. Kiinalaiset juovat aterioilla vihreää teetä, hedelmämehuja sekä varsinkin nuorempi polvi myös olutta ja viiniä. Meidän länsimaalaisten oletetaan haluavan vettä, olutta tai viiniä. Teetä pitää erikseen pyytää. Ensimmäisenä iltana kiinalaisessa pöytäseurueessa aterioineet Juho ja Jukka ovat oppineet ihailtavasti paikallisille juomatavoille ja toimivatkin suomalaispöydän epävirallisina juomavastaavina. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että olut ja viini eivät pöydästämme lopu. Illallinen päättyy jälleen aikaisin, koska mestari Ma Hong menee hyvissä ajoin nukkumaan. Hän herää aina aikaisin ja menee puistoon tekemään chen-tyylin 83-liikkeen sarjan. Hän ei tupakoi ja alkoholia hän juo vain harvoin, juhlissa, ja silloinkin vähän. Omilta oppilailtaankin hän vaatii terveellisiä elämäntapoja. Perjantai 21.7. Aamun ohjelma kuudelta ylös, seitsemäksi puistoon - alkaa sujua jo rutiinilla. Joukkomme on yhtä henkeä vajaa, sillä Maikki jää hotelliin potemaan eilen puhjennutta flunssaansa. Saara sen sijaan on jo toipumaan päin ja ottaa varovasti osaa harjoituksiin. Myös hänen huonetoverinsa Maria Rautalappi on toipilaan kirjoissa. Flunssaa on kuulemma liikkeellä, ja Ma Hongin täyteen pakatuilla luennoilla köhitäänkin jatkuvasti. Lisäksi edestakainen liikkuminen kuumasta ja kosteasta ulkoilmasta ilmastoituihin sisätiloihin käy hengitysteiden päälle, ja laskemmekin leikkiä siitä, kuka kaatuu seuraavaksi. Tämänpäiväisellä luennollaan Ma Hong käy läpi Yilun ensimmäiset 16 liikettä. Erittäin yksityiskohtainen, räväkkä ja persoonallinen esiintyminen takaa sen, että kaikki seuraavat esitystä suurella mielenkiinnolla. Ma Hong korostaa erityisesti opettajien roolia. Näiden tulee tietää pikku detaljeja myöten, kuinka liike tehdään oikein, kuinka esimerkiksi painopistettä siirrellään jne. Demonstraatioissa nousevat toistuvasti esiin kyynärpäiden ja polvien käyttö hyökkäysaseina, sekä samanaikaisuus ja ympyrän muoto käsien ja jalkojen liikkeissä. Kaksisuuntaisesta liikkeestä tulkkimme käyttää englanninkielistä termiä folding strength. Tämä tarkoittaa sitä, että voidakseen avautua pitää ensin sulkeutua; samoin jos haluaa mennä eteenpäin, on ensin mentävä taaksepäin jne. Suomalaisille oli luentosalissa varattu parhaat paikat. 12
Sovelluksissa Ma Hongia avusti Tu Pong Chen Jianxista. Luennon jälkeen meidät on jälleen kutsuttu illalliselle hotellin ravintolaan. Tällä kertaa isäntinä ovat Seven Star -puistossa harjoittelevat oppilaat. Mukana on myös Ma Hong puolisoineen. Pöytätapamme ovat kehittyneet huomattavasti, ja maljan alemmuudesta kisatessa eräiden taiturien lasit kolahtavat jo lattiaan. Lopuksi otetaan taas runsaasti ryhmäkuvia hotellin aulassa. Ma Hong suomalaisryhmän kanssa Wang Yong ja Ge Xue Yan suomalaisryhmän kanssa 13
Lauantai 22.7. Olemme puistossa jo ennen seitsemää. Teemme sarjan kahdesti, ja toisella kerralla myös Ma Hong ja Liu ovat mukana. Aamiaisen jälkeen valittu joukko Liun täkäläisiä oppilaita opettaa meidän pientä ryhmäämme. Käymme yksityiskohtaisesti ja hyvin hitaasti läpi 16 ensimmäistä liikettä. Juhon ohjaajana toimiva Wang Yong osallistuu myös opetukseen. Anu ja Martti pääsevät omien sanojensa mukaan kuokkimaan lounaalle, jonka hotellin johtaja Si Hong tarjoaa Ma Hongille. Muut syövät kaupungilla tutuissa ja turvallisissa paikoissa kuten tavaratalo Niko Niko Do n cafeteriassa tai valmistavat hotellihuoneessaan pikanuudeleita. Ma Hongin kolmas luento käsittelee Yilun liikkeitä 17-32. Valokuvaaminen ja videointi eivät olleet enää sallittuja, mutta mestari painottaa muistiinpanojen tekemisen tärkeyttä. Erityisesti omat virheet on syytä aina kirjata muistiin ja tutkia niitä säännöllisin väliajoin. Ensin kaksi oppilasta suorittaa liikkeet, minkä jälkeen Ma Hong analysoi heidän suorituksensa. Tänään tämä jännittävä tehtävä lankeaa guilinilaiselle Wang Yongille ja Juholle. Ma Hong korostaa edelleen pienten detaljien hallintaa ja oikeanlaista voiman käyttöä. Ma Hong näyttää sovellusta liikkeelle Suojaudu ja lyö käsivarrella. Illallinen nautitaan tänään poikkeuksellisesti kaupungilla, ravintola Yi Yuanissa, joka on tunnettu hyvästä sichuanilaisesta ruoastaan. Ravintola on suosittu paitsi paikallisten, myös länsimaisten turistien keskuudessa, minkä varmaankin osittain selittää maininta Lonely Planet -matkaoppaassa. Saapuessamme noin klo 19.30 ravintola on varsin täynnä 10-henkistä seuruettamme ajatellen. Henkilökunta kierittää kuitenkin muitta mutkitta halkaisijaltaan suuremman pöytälevyn takahuoneesta ja nostaa sen tottuneesti pienemmän pöydän päälle. Vielä valkoinen liina, ja pöytä kymmenelle on valmis. Tilaamme mm. tángcùyú ta (hapanimelä kokonainen kala), gong bao (kung po) kanaa, rautapannulla tirisevää härkää ja herkullista marinoitua tofua. Useita ruokalajeja leimaavat sichuanilaiseen tyyliin reilut chilin aromit. Ko- 14
keilemme tulisuudestaan kuuluisia dan dan -nuudeleita, jotka tarjoillaan pienissä kulhoissa erikseen kullekin ruokailijalle. Ne maistuvat kaikille erinomaisesti. Länsimaisten turistien suosima Yi Yuan -ravintola. Suomalaiset nauttivat sichuanilaisista ruuista. Mukavan verkkaisella kävelymatkalla takaisin hotellille Martti käy läpi Guilin Taijiquan ry:n historian. Erityisen kiinnostavaa on kuulla, kuinka Martti ja Anu tutustuivat Liu Shaohuaan ja onnistuivat lopulta houkuttelemaan tämän Suomeen. Ymmärrämme entistä paremmin, kuinka onnekkaita olemme saadessamme opiskella näin hienon opettajan johdolla. Ylitettyämme keskustaa ja omaa kaupunginosaamme yhdistävän Liberty Bridgen törmäämme sattumalta iltakävelyllä olevaan Liu hun. Tunnelma on yllämainituista syistä tavallistakin iloisempi ja varsin liikuttunut. Sunnuntai 23.7. Suoriudumme puistoon jo ennen puolta seitsemää. Maria ja Maikki jäävät lepäämään, ja Maikki käy sinnikkään kuumeensa takia lääkärissä. Anu sekä nuori taiji-opettaja Ge Xue Yan ovat mukana tulkkaamassa. Puistossa harjoitukset sujuvat entiseen malliin. Ma Hong tekee Yilun edistyneimpien oppilaiden kanssa, ja aamiaisen jälkeen harjoitellaan omien opettajien johdolla. 15
Ma Hong tekee ryhmässä Yilusarjaa. Suomalaisia Liun paikallisten oppilaiden ohjauksessa. Ma Hong pitää neljännen luentonsa, jonka aiheena ovat liikeosat 33-52. Wang Yong and Juho joutuvat taas piinapenkkiin, mutta selviävät liikeosien suorituksesta jo rutiinilla. Ma Hong toteaakin diplomaattisesti, että liikkeet suoritettiin lähes oikein, mutta siellä täällä on korjaamista. Ma Hong puhuu mm. hyökkäyksen eliminoimisesta, dan tienin käytön tärkeydestä ja keskustan pitämisestä. Luennon lopuksi Ma Hong vastaa suomalaisten vieraiden hänelle esittämiin kysymyksiin. Kysymykseen uudesta ja vanhasta tyylistä Ma Hong vastaa erityisen yksityiskohtaisesti ja painokkaasti ja lupaa kirjoittaa artikkelin osoittaakseen, että hänen opettajansa Chen Zhaokuin tyyli, jonka tämä oli oppinut isältään Chen Fakelta on alkuperäinen Chen-tyyli (lao jia). Tämä Ma Hongin puheenvuoro saa kuulijoilta erittäin innostuneet suosionosoitukset. Illalla mestari Liun Guilinin oppilaat tarjoavat Martille ja Anulle illallisen. Muut ryhmäläiset ottavat tuntumaa Guilinin sunnuntai-iltaan kaupungilla käyskennellen. Ihmisvilinä hämmästyttää rauhallisiin suomalaisiin sunnuntai-iltoihin tottuneita. 16
Maanantai 24.7. Lähtö puistoon kello 6.20. Ohjelma on edellisten aamujen kaltainen: harjoittelua kahdeksaan asti, aamiainen hotellilla, takaisin puistoon ja harjoittelua noin yhteentoista saakka. Osa ryhmästämme lounastaa hotellin ravintolassa, loput popsivat huoneessaan pikanuudeleita ja hedelmiä. Kello neljä iltapäivällä alkaa Ma Hongin viimeinen luento. Suurennuslasin alla ovat tällä kertaa liikeosat 53-83, Wang Yongin ja Juhon esittäminä. Tässä osassa on niin paljon kertausta, että uusia sekvenssejä on vain 12. Aikaisemmilla luennoilla hyvin onnistunut tulkkimme on joutunut palaamaan Changshaan, mutta lopulta löytyy kuitenkin toinen käyttökelpoinen tulkkaaja. Tässä sarjan osassa esiintyy runsaasti hyppyjä, jalan maahan polkemista, kiertopotkuja, erittäin matalia asentoja sekä sormenpää- ja kyynärpäähyökkäyksiä. Monet perusasiat lienevät kaikilla jo hyvin mielessä, mutta muistin tueksi Ma Hong esittelee vielä listan ohjeita, joita noudattamalla voi päästä entistä parempaan taiji-sarjan suoritukseen. Luento päättyy melkoisiin suosionosoituksiin ja lievään sekasortoon kuulijoiden rynnätessä hakemaan omistuskirjoituksia ostamiinsa Ma Hongin kirjoihin. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Ma Hongin luentosarjansa aikana esittämät ohjeet ovat suurelta osin tuttuja jo mestari Liun opetuksesta, mutta jäivät nyt varmasti entistä paremmin kaikkien muistiin. Ma Hong on esittänyt runsaasti mielenkiintoisia liikkeiden sovelluksia. Useat niistä Liu on jo ehtinyt näyttää meille, mutta paljon uusiakin nähtiin. Kyynärpäiden käyttöä hyökkäyksissä Ma Hong painottaa ehkä hieman enemmän kuin Liu omassa opetuksessaan. Ma Hong jää vielä pariksi päiväksi nauttimaan Guilinin luonnonkauneudesta ja vieraanvaraisuudesta, ja osallistuu Guilinin taiji-oppilaiden tarjoamaan illallisjuhlaan. Juhlan jälkeen Saara, Juho, Jukka, Tom ja Jani lähtevät Wang Yongin, Ge Xue Yanin ja Sun Xiao Tingin kanssa tutustumaan Guilinin öiseen luontoon. Ohjelmassa on mm. jokiveneellä seilaamista ja piknik joen rannassa. Yöllistä retkeilyä Guilinissa Tiistai 25.7. Tänään on vapaapäivä harjoituksista, sillä aamukahdeksalta lähdemme odotetulle Yangshuon retkelle. Bussi noutaa meidät kahdeksalta hotellin edestä mukanaan opas, joka puhuu mainiota englantia ja on surffannut netistä vaikuttavan paketin Suomi-tietoa. Matka satamaan kestää puolisen tuntia, ja ennen yhdeksää nousemme jo yhteen paristakymmenestä paatista, jotka valuvat yhtenä letkana pitkin Li-jokea, määränpäänään Yangshuo. 17
Vilkasta liikennettä Li-joella Vilkasta liikennettä Li-joella Maisemat ovat huikaisevat. Alkumatkasta Li-joen omaperäisiä vuorimaisemia kuvataan ahkerasti, mutta vuoria on sentään 27 000, joten loppumatkasta jaksamme innostua kuvaamaan vain todella fantastisia näkymiä. Kaupustelijoita riittää. Osalla on lupa tehdä kauppaa aluksella, osa kiipeilee pitkin laivan seiniä, ajettuaan ensin pienen bambulauttansa kiinni aluksen kylkeen. Li-joen maisemaa 18
Li-joen maisemia kuvattiin innokkaasti Risteilyn hintaan kuuluu lounas, joka valmistetaan suurissa wokeissa laivan perään rakennetussa avokeittiössä. Astiat pestään Li-joessa. Käärmeviinaa tarjotaan kovaan hintaan. Ostamme mukillisen, joista riittää maistettavaa kaikille halukkaille. Yangshuossa on kuuminta koko matkan aikana. Silver Cave -luolan +23-asteisessa hämärässä on mukava vilvoitella ja ihmetellä mielikuvituksellisia tippukivimuodostelmia. Kiinalaisen tavan mukaan jokaiselle muodostelmalle on annettu runollinen, taruihin perustuva nimi. Silver Cave on eräs Yangshuon merkittävimmistä turistinähtävyyksistä. Luolasto on 2 miljoonaa vuotta vanha, ja se on historiansa aikana toiminut mm. turvapaikkana vainotuille. Värivalojen hehkussa on turvallista yrittää eläytyä muinaisten piileskelijöiden tunnelmiin. Näkymiä Silver Cavesta Luolakierroksen jälkeen palaamme Yangshuohon. Kiertelemme West Streetillä, joka on paikallinen ostoskuja. Kahveja ja teeannoksia nautitaan eri muodostelmissa Susanna s Cafessa. Yangshuo on kuuluisa juuri tästä ostoskadustaan ja länsimaisesta, melkein välimerellisestä tunnelmastaan sekä menneisyydestään yhtenä huumeiden reittikeskuksista. Täällä osataan englantia, ja kaikilta maailman kolkilta saapuneet turistit parveilevat ympäriinsä. Kirjoittamaton laki on, että tinkimättä ei osteta mitään, siispä joudumme kaikki viimein opettelemaan tätä kaupankäyntitaktiikkaa. Yuanimme vaihtuvat mm. pöytäliinoihin, silkkivaatteisiin, koriste-esineisiin ja koruihin. Parin tunnin kiertelyn jälkeen monet meistä kokevat ostoshuuman ja turistirihkamapaljouden turruttavana. 19
Osa ryhmästämme käy Martin kanssa katsomassa mestari Gaon International Kunfu Schoolia. Mestari Gao esittelee erilaisia asetekniikoita, taijita ja chi kongia, ja hänen poikansa muutamien oppilaidensa kanssa taijita ja kunfua. On kiehtovaa nähdä vilaus toisenlaisesta Yangshuosta, vain kivenheiton päässä ostoskadulta. Kokoonnumme bussille klo 19 ja lähdemme katsomaan ulkoilmanäytöstä Yangshuon lähelle. Li-joen suvantokohtaan rakennettu show kestää tunnin, ja siihen osallistuu kaikkiaan 600 esiintyjää. Harjoituksia on vedetty viisi vuotta ja sen kyllä uskoo. Pienet bambuveneet kiitävät veden pinnalla musiikin ja valojen siivittäminä, sadat kalaverkot heilahtavat yhtä aikaa vesipisaroista kimallellen, norjavartiset neidot sukivat hiuksiaan, kansallispukujen värit ja kuorolaulu lumoavat. Silkkaa eksoottista mannaa meille turisteille. Esityksen jälkeen palaamme bussilla hotelliimme Guiliniin väsyneinä mutta tyytyväisinä noin klo 23.15. Keskiviikko 26.7.2006 Tänä aamuna Ma Hong ei enää mene puistoon, joten meilläkin on varaa hieman myöhäisempään herätykseen. Osa porukasta jää hotellin aulaan seuraamaan, kun Ma Hong antaa opetusta Wang Yongille ja eräälle naisopettajalle, osa lähtee yhdeksäksi puistoon. Varsinaisia aamutreenejä ei ole, mutta nutturapäinen rouva nimeltä Zhen Huang Lan tarjoaa upean miekkaesityksen. Zhen Huang Lan esittää Chen tyylin miekkasarjaa 20
Iltapäivällä Martti ja Anu muistelevat menneitä ja käyvät katsomassa entistä asuinaluettaan Xi Xing Hua Yanissa. Talo on kuulemma ennallaan, mutta vanhan tutun urheilukentän kohdalla ammottaa iso monttu. Tämä on pettymys erityisesti Martille, jolla on lämpimiä muistoja kentän voimistelutelineistä. Ma Hongin juna lähtee alkuillasta kohti Pekingiä, ja Liu, Martti sekä Anu osallistuvat hyvästelyseremonioihin rautatieasemalla. Heidän saapuessaan Ma Hong puolisoineen istuu jo junassa. Saattajia on viitisenkymmentä, ja innokkaimmat yrittävät viimeiseen asti kommunikoida mestarin kanssa ikkunan läpi. Tämä haluaisi ilmeisesti kuitenkin jo rentoutua, ja joutuu lopulta nousemaan vaunusta ja ohjaamaan ihmisiä asemalaiturin uloskäyntiä kohti. Viesti menee perille, ja arki palaa Guilinin taiji-yhteisöön. Torstai 27.7. Wang Yong ja Ge Xue Yan ovat oppainamme tänään. Ensin klo 8.30 suuntaamme bussilla Xi Shan -puistoon. Saapuessamme perille hieman klo 9:n jälkeen puisto vaikuttaa lähes autiolta. Vasta nyt meille selviää, että oppaamme haluavat kuvata meitä taijin tiimellyksessä. Teemme 16 ensimmäistä liikettä kirkkaassa auringonpaisteessa. Kuumuus pakottaa vaihtamaan paikkaa. Poseeraamme vielä pyynnöstä erilaisissa taiji-asennoissa hiki noruen. Kukaan ei ole ihmeemmin lisätreenien tarpeessa, kun homma on saatu purkkiin. Xi Shan puiston rauhassa saimme pitkästä aikaa tehdä taijia ilman yleisöä Vaatteidenvaihto arveluttavasti lemuavassa puistovessassa on elämys. Bussia odotellessa osa porukasta haluaisi ostaa lähikaupasta hyttysmyrkkyä, mutta Wang Yong kiirehtii estämään. Syy selviää myöhemmin iltapäivällä, kun jokainen meistä saa lahjaksi kaksi pulloa tuota ihmeainetta. 21
Seuraavaksi ohjelmassa on käynti Reed Flute Cave luolassa. Sen suurimmat tilat ovat paljon avarampia kuin Yangshuon lähellä näkemässämme Silver Cavessa. Lounastamme Yi Yuan -ravintolassa keskustassa. Illalla klo 20 iso osa ryhmästämme osallistuu tunnin pituiselle joki- ja kanavaristeilylle. Laiva lähtee Li-joen rannasta pimeän tultua klo 20.30, kulkee jokea ylävirtaan ja kanavan kautta sisäjärville. Järven rannoille on valojen avulla sommiteltu runollisia näkymiä, joita musiikki tehostaa. Toiset ovat lumoutuneita, toiset pitävät showta hieman liian imelänä turistiherkkuna. Vaikutuksen se tuntuu joka tapauksessa tekevän, suuntaan tai toiseen. Risteilyn päätyttyä auto kuljettaa mukavasti takaisin hotellille. Huoneisiin vetäydytään noin klo 22. Perjantai 28.7. Herätys klo 7.30 ja aamutreenit puistossa klo 8. Joudumme kuitenkin palaamaan hotellille jo 9.30, koska sade ei suostu taukoamaan, ja kostea kivinen alusta käy liian liukkaaksi harjoittelua ajatellen. Illalla tarjoamme hotellin ravintolassa läksiäisaterian Liu-opettajamme täkäläisille oppilaille, jonkinlaiselle ydinjoukolle. Liu sekä hotellin johtaja Si Hong ovat auttaneet ruokalajien valinnassa. Olut, punaviini ja tuoremehu on hankittu kätevää paikallista tapaa noudattaen lähikaupasta. Aluksi on hiljaisempaa kuin monen aikaisemman yhteisen aterian alkumetreillä, ehkä siksi, että isäntinä olemme me, jäyhät suomalaiset. Lopulta, kahden tusinan ison olutpullollisen ja kuuden viinipullon voimalla meininkiä alkaa irrota, varsinkin nuorista miehistä niin suomalaisista kuin kiinalaisista. Oluen kulutus onkin arvioitu pahasti alakanttiin ja joudumme ostamaan täydennystä hotellin varastoista. Vaikka ei sen puoleen, ilman ilolientäkin kiinalaisten kanssa syödessä on helppo riehaantua. Nauramme ja kilistämme ja kehumme toisiamme ja toistelemme gan bei ta sekä kippistä. Lopuksi kamerat ovat kovassa käytössä, ja kaikki suomalaiset haluavat ikuistaa itsensä vähintään oman paikallisen opettajansa kanssa. Onnistumme tekemään illallisten pituusennätyksen, sillä kiinalaisittain myöhään kestävä tilaisuus on ohi vasta yhdeksään mennessä. Jotkut meistä käyvät vielä kiinalaisten tuttujen kanssa ulkona, osa siirtyy huoneisiinsa iltatoimiin, mielessä aamu ja aikainen herätys. Lauantai 29.7. Nautimme aamiaista jo klo 7, ja koska ilmassa on edelleen sateen makua, lähdemme puiston sijasta harjoittelemaan Li-joen rantaan, Liberty Bridgen kupeeseen. Paikalla on myös meille uusi auktoriteetti, Tianjinista saapunut opettaja Zheng Bin, joka seuraa ja kommentoi paikallisten taiji-opiskelijoiden esityksiä. Zhen Bin Tianjinista demonstroi liikkeiden sovelluksia ja kommentoi harrastajien suorituksia. 22
Zhen Bin Tianjinista demonstroi liikkeiden sovelluksia ja kommentoi harrastajien suorituksia. Opimme, että kaikki kiinalaiset eivät välttämättä ole taijin ystäviä. Muutamat ohikulkijat protestoivat äänekkäästi sitä, että olemme vallanneet kyseisen alueen harjoituksiimme. Poistuessamme lopulta hotellin suuntaan saamme todistaa kiinalais-länsimaista kulttuurivaihtoa toisinpäin. Alikulkutunneli kaikuu argentiinalaisen tangon sävelistä, kun kaksi kiinalaista tanssiparia hioo askeliaan. Hotellissa käy käsky kiinalaisten taiji-vieraiden hallussa olevaan huoneeseen 203, jossa opetus kuulemma jatkuu. Täyteen ahdetussa huoneessa muutamat meistä pääsevät / joutuvat yllättäen esittelemään taitojaan Zheng Bin ille - tosin vain neljä ensimmäistä liikeosiota, ja niissäkin riittää korjattavaa yllin kyllin. Tilanne on hämmentävä, mutta toisaalta yllätyksiin on jo tässä vaiheessa totuttu, ja kaikki selviytyvät syynistä traumoitta. Iltapäivällä tehdään viimeisiä ostoksia, niin maan päällä kuin sen alla kaupungin keskustorin alta nimittäin löytyy valtava pikkuputiikkien verkosto, jossa tinkimisharjoituksille on yllin kyllin kohteita. Käy myös koomisella tavalla selväksi, että hierontapalvelujen käyttö on levinnyt keskuuteemme suorastaan tartuntataudin tavoin, kun kahdeksan meistä marssii tunnin sisällä, toisistaan tietämättä, samaan joenrannan hierontasalonkiin. Paikan henkilökunnallakin on hauskaa, kun lavitsalla runnottavana makoilevat pyöreäsilmät moikkailevat ohi käveleviä outoa kieltä puhuvia kavereitaan. Sää on tänään ollut erityisen hautova, ja iltaa kohti trooppisen oloiset runsaat sadekuurot vuorottelevat auringon kanssa. Martti ja Anu illastavat Liun perheen seurassa Rong Hua järven rannalla sijaitsevassa keskustan ravintolassa, toiset kukin tahoillaan. Viimeinen yö Guilinissa alkaa. Sunnuntai 30.7.2006 Heräämme hienoon säähän. Aamiainen nautitaan klo 8, ja viimeiset harjoitukset puistossa vedetään paikallisten opettajiemme johdolla. Päätteeksi vielä vähän valokuvia, yhteystietojen vaihtamisia, kiitoksia, kaiken hyvän toivotuksia. Koneemme on määrä lähteä vasta klo 22 illalla, joten muutamat ryhmästämme ovat maksaneet huoneestaan puolen päivän hinnan, klo 18:aan asti. Muut tuovat tavaransa puoliltapäivin hotellin aulaan vartioitavaksi. 23
Kello yhden aikaan osa ryhmästä lähtee miekkaostoksille paikallisten oppaiden johdolla, ja lounaalle Yi Yuan ravintolaan ehditään sen verran myöhään, että ateria jää kesken siestan vuoksi. Kasvisruokalajien jälkeen ruoan tulo ehtyy, ja tiedusteluihimme vastataan, että kokki on lähtenyt päivänokosille näin ainakin päättelemme. Paluumatkalla hotellille saamme jälleen niskaamme rankkoja sadekuuroja. Kahdeksan henkeä ryhmästämme nauttii vielä alkuillasta päivällisen hotellin ravintolassa. Saattajamme saapuvat ja otetaan lisää valokuvia. Hotellin johtaja Si Hong antaa jokaiselle muistoksi lasisen Elefanttivuorta esittävän koristeesineen. Paristoilla siihen voi kytkeä päälle värivaloshown! Hotellin johtaja Si Hong mukana kuvassa. Odotellaan bussia. Hotellin bussi noutaa meidät lentokentälle klo 20. Mukaan hyppää vielä muutama saattajakin, loput jäävät hotellin portaille vilkuttamaan. Kentällä jätämme viimeiset jäähyväiset ja lupaamme palata ensi vuonna uudestaan. Lento lähtee kutakuinkin ajallaan, ja perillä Guangzhoussa olemme klo 23.50. Guangzhoun hotellilla odottaa matkan toiseksi viimeinen iso yllätys, kun huoneita maksaessa käy ilmi, ettei hotellin kassassa ole lainkaan vaihtorahaa käteistä käyttäville, eivätkä minkään valtakunnan luottokortitkaan käy. Viis siitä, että huoneiden hotellikirja väittää muuta, hotelli on kuulemma niin uusi, että systeemit eivät oikein vielä pyöri. Mene, tiedä onneksi Liulla on mukanaan tukku satasia, josta hän lainaa tarvitseville. Sumplimalla rahoja keskenämme saamme lopulta asian hoidetuksi. 24
Hotelli osoittautuu muutenkin pettymykseksi. Huone on kylmä ja kostea, eikä termostaatin ja ilmastoinnin säätäminen paljon auta. Lavuaarin tulpan käyttö jää osalle meistä mysteeriksi. Unta saamme lopulta vain viisi tuntia mikä tosin ei ole (kokonaan) hotellin vika. Maanantai 31.7. Herätys klo 6. Aamupala on valmiina pöydissä ja se on yksipuolisuudessaan melkoinen pettymys -pikakahvia, omena sekä keitettyä munaa tai valkoinen liha-sandwich. Lähdemme kentälle puoli kahdeksalta, ja lentokin lähtee ajallaan. Asiat tuntuvat luistavan melkein liiankin hyvin. Kuinka ollakaan, pari tuntia nousun jälkeen kapteeni tiedottaa laskutelineissä olevasta viasta, joka pakottaa meidät välilaskuun Pekingiin. Jonkin ajan kuluttua suunta vaihtuu kuitenkin Hongkongiin pohjoisen ukkoskuurojen ja heikon teknisen valmiuden takia. Ja sitten seuraavat pakkolaskuvalmistelut. On kummallista olla tosissaan valmistautumassa siihen, että poistuu koneesta hätäuloskäynnin kautta ilman matkatavaroitaan, pelastuslautalle, ehkä mereen. Vakavailmeiset lentoemännät komentavat pukemaan ylle kaikki lämpimät vaatteet mitä mahdollisesti on mukana. Harva on pakannut jumpperia käsimatkatavaroihinsa. Korut, kellot ja silmälasit pitää riisua istuintaskuun. Pelastusliivien paikat ja olemassaolo varmistetaan. Pakkolaskuasentoa harjoitellaan. Ja sitten odotetaan. Lopulta kapteeni ilmoittaa laskutelineiden lukittuneen normaalisti ala-asentoon, ja noin klo 15.40 laskeudumme turvallisesti Hong Kongin pienelle lentokenttäsaarelle. Tarrat hihaan ja lämmönmittauksen kautta lentokentälle. Laukut jäävät koneen ruumaan. Meidät ohjataan lentokenttähotelliin, jossa saamme hotellihuoneet ja illallisliput. Saamme kuulla, että vian korjaamiseen menee ainakin 12 tuntia, ja vetäydymme hieman synkeinä huoneisiimme. Television säätiedotus lupaa parille seuraavalle päivälle rankkaa säätä, joten on syytä toivoa että ehdimme ajoissa alta pois. Varhain aamulla tulee ovenraosta kirjekuori, jossa on lipukkeet aamupalaa varten. Korjaustyöt ovat edelleen kesken. Odotus jatkuu... Tiistai 1.8. Lentokenttähotellin monikulttuurinen aamiainen on yltäkylläinen. Valinnanvaraa löytyy misokeitosta ja munakokkelista mysliin ja muffinsseihin. Aamukahviaan nauttivat Finnairin lentoemännät vaikuttavat optimistisilta ja kertovat, että yön aikana on Suomesta saapunut ryhmä Finnairin omia mekaanikkoja, jotka parhaillaan korjaavat konetta. Aulassa aamiaisen jälkeen odottaa yllätys: lentokenttävirkailijat ovatkin jo alkaneet kerätä ihmisiä korvaaville jatkolennoille, ja huoneet pitää luovuttaa klo 10:een mennessä. Oma koneemme ei kuitenkaan ole lähdössä ainakaan kymmeneen tuntiin. Tässä vaiheessa odottamiseen ja epämääräiseen tiedottamiseen ollaan niin leipääntyneitä, että kun ihmisiä aletaan paimentaa kohti terminaalia, osa ryhmästämme - Tom, Maria, Marjo, Maikki ja Saara - lähtee mukaan. Heille järjestyykin paikat seuraavaan Frankfurtin koneeseen, klo 13.30. Tom tosin päättää viime hetkellä palata takaisin muiden luokse. Loput ryhmästä saapuvat terminaaliin myöhemmin ja saavat liput illalla klo 23 lähtevälle Frankfurtin lennolle. Heille järjestetään uudet hotellihuoneet lepäämistä varten sekä lisää aterialipukkeita. 25
Keskiviikko 2.8. Molempien paluuryhmien lennot kestävät noin 12 tuntia, eikä uusia yllätyksiä enää tule. Tällä kertaa unikin maistuu selvästi paremmin kuin menomatkalla. Ensimmäinen ryhmä on perillä Helsingissä yhden aikaan yöllä oman sisäisen kiinaksi viritetyn kellon mukaan aamukuudelta. Puistotreenejä ei taida kukaan tähän hätään kaivata. Sunnuntai-iltana alkanut paluumatka pääsee onnelliseen finaaliinsa, kun loput ryhmästämme astuu kotimaan kamaralle puoli kolmelta keskiviikkoiltapäivänä - kulunutta mutta niin kuvaavaa sanontaa käyttäen: väsyneinä mutta onnellisina. Anu Nevalaisen, Martti Nevalaisen, Saara Hyvösen sekä omien muistiinpanojen pohjalta Marjo Vilkko 26