Lausunto ID-1566119015 1 (3) 17.08.2016 POL-2016-8438 Sisäministeriö Pelastusosasto Hanketunnus SM009:00/2016 Pelastusopistosta ja Poliisiammattikorkeakoulusta annettujen lakien muuttaminen Sisäministeriön pelastusosasto on pyytänyt Poliisiammattikorkeakoululta lausuntoa pelastusosastolla valmistellusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi Pelastusopistosta annetun lain ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta. Poliisiammattikorkeakoulu katsoo, että hallituksen esitystä ei pitäisi antaa eduskunnalle sellaisena, kuin se on sisäministeriön pelastusosaston lausuntopyynnön liitteenä. Voimassa olevan Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa sisäisen turvallisuuden alalla tutkimukseen ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta. Poliisiammattikorkeakoulussa voi sisäisen turvallisuuden alalla suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintonimikkeistä, tutkintojen laajuudesta ja tutkinnon opetussuunnitelman perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Pelastusosaston valmisteleman luonnoksen mukaan pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnosta ja sen opetussuunnitelman perusteista säädettäisiin eduskunnan hyväksymällä lailla, mutta tutkinnon laajuudesta tarkemmin määrittelemättömällä sisäministeriön hallinnollisella päätöksellä. Pelastusosaston ehdotus poikkeaa tältä osin merkittävästi yleisestä korkeakoululainsäädännöstä ja Poliisiammattikorkeakoulua koskevan erityislain valmistelussa omaksutusta säädöstasosta. Koska pelastusosasto ei ole tältä osin ehdotustaan perustellut, ehdotuksen tarkoitusta on mahdotonta ymmärtää. Muutenkin Poliisiammattikorkeakoulun asema muodostuisi pelastusosaston valmisteleman ehdotuksen pohjalta kestämättömäksi, koska Poliisiammattikorkeakoulu olisi uuden lainsäädännön mukaan vastuussa myös pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon laadusta ja kehittämisestä, mutta Pelastusopistolla olisi yksinoikeus valmistella pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelma tai sen muutos. Pelastusopiston asiantuntemus ja koulutusympäristö ovat jatkossakin kriittisen tärkeitä pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa sellaiseen lainsäädäntöön, jossa Poliisiammattikorkeakoululla ei ole käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaista opetusta sen nimissä järjestetään, vaikka Poliisiammattikorkeakoulu on opetuksesta vastuussa. Pelastusosaston valmistelemassa esityksessä on otettu huomioon tarve saada Poliisiammattikorkeakoulun hallitukseen myös pelastusalaa ja sen koulutusta tuntevia jäseniä. Poliisiammattikorkeakoulu on esittänyt ratkaisuna tähän, että hallituksen jäsenmäärä nostettaisiin nykyisestä kahdestatoista jäsenestä viiteentoista jäseneen. Pelastusosasto on sen sijaan esittänyt, että hallituksen nykyinen jäsenmäärä säilytettäisiin ennallaan, mutta jäsenistä yksi edustaisi
Lausunto ID-1566119015 2 (3) Pelastusopistoa, yksi jäsen edustaisi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ja yksi jäsen edustaisi pelastuslaitoksia. Pelastusosaston ehdotusta vastaan puhuvat kuitenkin seuraavat seikat: Pelastusosaston esityksessä on ole määritelty sitä, ketkä hallituksen nykyisistä jäsenistä joutuisivat kesken toimikautensa luopumaan jäsenyydestään ehdotetun lain tullessa voimaan. Ammattikorkeakoulun hallitus edustaa korkeakouluyhteisöä, johon muodostuu henkilöstöstä, tutkinto-opiskelijoista ja sidosryhmistä. Näin ollen hallituksessa pitää olla edustettuna Pelastusopiston henkilöstö, eikä Pelastusopisto instituutiona. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön osallistuminen hallituksen henkilöstöjäsenten nimeämiseen perustuu nykyisin Poliisiammattikorkeakoulun yhteistoimintasopimukseen. Kun henkilöstöjäseniä nimettäisiin vastaisuudessa kahdesta oppilaitoksesta, henkilöstöjäsenten nimeämisessä noudatettava kansanvaltainen menettely olisi syytä kirjata lakiin. Opiskelijajäsenten nimeäminen kuuluu voimassa olevan lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulun itsehallinnolliselle opiskelijakunnalle, jonka jäseneksi kaikki Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijat voivat liittyä. Pelastusosaston esittämä säännös pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden kiintiöpaikasta on ristiriidassa opiskelijakunnan lakisääteisen autonomian kanssa. Voimassa olevan lain säännös mahdollistaa pelastusalan edustajan nimittämisen hallituksen jäseneksi, joten pelastusosaston esitys on, paitsi kasuistinen, myös täysin tarpeeton. Poliisiammattikorkeakoulun hallituksella on oikeus päättää asioiden käsittelyssä noudatettavista menettelytavoista. Pelastusosaston ehdotuksessa ei ole perusteltu, miksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelman esittelystä hallituksessa pitäisi säätää lailla. Pelastusosaston ehdotus vaikuttaa tältä osin tarpeettomalta ylisääntelyltä. Pelastusosaston ehdotus päätösvallan jakamisesta sisäministeriön ja Poliisihallituksen kesken koskien tutkintokoulutukseen otettavien opiskelijoiden määrää ja hallituksen jäsenten nimittämistä ei ole käytännössä toimiva. Toimivalta pitäisi keskittää Poliisihallitukseen, jolle muutenkin kuuluu Poliisiammattikorkeakoulun tulosohjaus. Poliisiammattikorkeakoulu ei pidä mahdollisena sitä, Savonia -ammattikorkeakoulussa insinööri (AMK) -tutkinnon opiskelijat siirtyisivät Poliisiammattikorkeakouluun suorittamaan uutta pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa. Poliisiammattikorkeakoulu ei ole teknisen alan korkeakoulu, eikä nykyistä insinööri (AMK) -tutkinnon opetussuunnitelmaa voida sellaisenaan ottaa käyttöön Poliisiammattikorkeakoulussa. Poliisiammattikorkeakoulun käsityksen mukaan pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijoiksi otettavien hakukelpoisuuteen on tarpeellista tehdä terveydentilaa, rehellisyyttä ja luotettavuutta (nuhteettomuutta) ja ajo-oikeutta koskevia rajauksia. Poliisiammattikorkeakoulun poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden kohdalla näistä rajauksista on säädetty laissa ja valtioneuvoston asetuksessa Poliisiammattikorkeakoulusta. Poliisiammattikorkeakoulu katsoo, että vastaava sääntely on perustuslain 6 ja 16 :ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti ulotettava koskemaan myös Poliisiammattikorkeakouluun pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiksi hakevia. Voimassa olevan lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoilla on oikeus ilmoittautua poissaoleviksi myös ensimmäisenä opiskeluvuotena, mikä vaikeuttaa tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen tehokasta täyttämistä. Voimassa olevassa ammattikorkeakoululaissa opiskelijaksi valittu voi ensimmäisenä opiskeluvuotena ilmoittautua poissaolevaksi vain erikseen laissa määritellyistä syistä. Poliisiammattikorkeakoulu katsoo, että vastaava muutos tulisi toteuttaa
Lausunto ID-1566119015 3 (3) myös Poliisiammattikorkeakoulua koskevassa laissa, joko pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa koskevan lakiesityksen yhteydessä tai erikseen. Koska Poliisiammattikorkeakoulun näkemys tarpeellisista lainmuutoksista poikkeaa merkittävästi pelastusosaston valmistelmasta ehdotuksesta, Poliisiammattikorkeakoulu liittää lausuntoonsa oman ehdotuksensa uudeksi lainsäädännöksi, jotta lainsäädäntöhanke olisi edelleen mahdollista toteuttaa alkuperäisessä aikataulussa. Rehtori Kimmo Himberg Lakimies Kimmo Lehtimäki Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisiammattikorkeakoulu 17.08.2016 klo 13.53. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Liitteet Jakelu Tiedoksi 1. Luonnos hallituksen esityksen yksityiskohtaisiksi perusteluiksi 2. Luonnos laiksi Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta 3. Luonnos laiksi Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta 4. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi Pelastusopistosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 5. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi Poliisiammattikorkeakoulusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta kirjaamo@intermin.fi veli-pekka.hautamaki@intermin.fi
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustelut 1.1 Laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta 6. Hallitus. Pykälän 1 momentissa säädetään Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen kokoonpanosta. Voimassa olevan lain mukaan hallitukseen kuuluu rehtori puheenjohtajana sekä kaksitoista jäsentä, jotka edustavat henkilöstöä, ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa olevia opiskelijoita sekä sisäisen turvallisuuden alan viranomaisia ja järjestöjä. Koska hallituksen hyväksyttäväksi tulisi jatkossa myös pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon, myöhemmin mahdollisesti myös pelastusalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, valintaperusteet ja opetussuunnitelmat sekä ratkaistavaksi pelastusalan opiskelijavalintaa koskevia oikaisuvaatimuksia, hallitukselta edellytettäisiin poliisialan koulutuksen tuntemuksen lisäksi myös pelastusalan koulutuksen tuntemusta. Käytännössä tämä toteutettaisiin nostamalla hallituksen jäsenmäärä viiteentoista ja nimittämällä uudet jäsenet Pelastusopiston henkilökunnasta, pelastusalan ammattikorkeakouluopiskelijoista ja pelastusalan viranomaisista tai yhteisöistä. Voimassa olevan lain 36 :n mukaisesti Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakunta ehdottaisi Poliisiammattikorkeakoulun hallitukseen opiskelijoiden edustajaksi määrättävät. Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden edustus hallituksessa edellyttäisi käytännössä näiden liittymistä Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan sekä aktiivista osallistumista opiskelijakunnan toimintaan. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin henkilöstöedustajien valitsemisesta. Voimassa olevassa laissa ei ole tällaista säännöstä, vaan henkilöstöedustajien valitsemisesta on sovittu Poliisiammattikorkeakoulun yhteistoimintasopimuksessa. Säännöksessä vahvistettaisiin Poliisiammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston henkilöstön osallistuminen henkilöstöedustajien valintaan, mutta jätettäisiin virastokohtaisten yhteistoimintasopimusten varaan edelleen valinnan käytännön toteuttamiseen liittyvät seikat. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hallituksen toimikaudesta ja Poliisihallituksen toimivallasta määrätä hallituksen jäsenet ja heidän varajäsenensä. Momentti vastaisi pääosin voimassa olevan lain 6 :n 2 ja 3 momentteja, mutta näitä täydennettäisiin säännöksellä, joka koskisi jäsenen ja varajäsenen määräämistä hallituksen toimikautta lyhyemmäksi ajaksi. Käytännössä esimerkiksi opiskelijaedustajan jäsenyys päättyisi opiskeluoikeuden päättyessä tai opiskelijan valmistuessa. 13. Poliisiammattikorkeakoulussa annettava opetus. Pykälään lisättäisiin säännös siitä, että osa tutkintoon johtavasta koulutuksesta voidaan järjestää yhteistyössä toisen oppilaitoksen kanssa. Pelastusopiston kanssa tapahtuvan yhteistyön lisäksi voi olla tarkoituksenmukaista järjestää muutakin tutkintokoulutukseen sisältyvää opetusta yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. 21. Opiskelijamäärä. Pykälän 1 momentin mukaan vuosittain tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrä vahvistettaisiin määrävuosiksi. Tämä vastaisi voimassa olevaa sääntelyä. Pykälän 2 momentin nojalla päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta opiskelijamäärästä tekisi sisäministeriö silloin, kun päätös koskisi lain 24 a :ssä tarkoitettua koulutusta ja Poliisihallitus silloin, kun päätös koskee muuta koulutusta. Sisäministeriön tehtävänä on pelastuslain (379/2011) 23 :n 1 momentin mukaan johtaa, ohjata ja valvoa pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, sekä huolehtia pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä. Tehtäväkokonaisuutta varten ministeriössä on pelastusosasto. Opiskelijoiden määrää päätettäessä on tarkoituksenmukaista konsultoida asiassa pelastuslaitoksia, Pelastusopistoa ja Poliisiammattikorkeakoulua. 24 a. Pelastusalalle koulutettaville asetettavat lisävaatimukset. Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otettaville asetettavista lisävaatimuksista silloin, kun tutkinto tuottaa kelpoisuuden toimia pelastuslain (379/2011) 57 :ssä tarkoitetussa pelastustoimen tehtävässä. Poliisiammattikorkeakoulussa olisi mahdollista suorittaa myös muita kuin ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja kuin voimassa olevan lain 24 :ssä tai ehdotetun lain 24 a :ssä tarkoitettuja siten, kuin näistä säädettäisiin lain 15 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella.
Pykälän 1 momentin 1 kohdassa edellytettäisiin, että opiskelijaksi otettava olisi terveydentilaltaan pelastustoimen tehtävään sopiva. Tällä tarkoitetaan sitä, että opiskelijaksi otettavalla ei saa olla sellaista sairautta, vikaa tai vammaa, joka estäisi hänen työskentelynsä pelastustoimen tehtävässä. Tarkemmat terveydentilan arviointia koskevat säännökset annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa edellytettäisiin, että opiskelijaksi otettava olisi rehellinen ja luotettava. Rehellisyys tarkoittaa sitä, että opiskelijaksi otettava ei ole syyllistynyt rikoksiin. Käytännössä aivan vähäiset rikkomukset eivät estäisi koulutukseen valitsemista. Lisäksi voitaisiin ottaa huomioon opiskelijaksi hakeutuvan henkilön ikä rikoksentekohetkellä, rikollisesta teosta kulunut aika ja sen jälkeinen nuhteeton elämä. Luotettavuudella tarkoitetaan muuta normien mukaista käytöstä. Luotettavuutta heikentävät esimerkiksi poliisilakiperusteiset kiinniotot. Tilapäisesti luotettavuutta heikentää esimerkiksi esitutkinnassa selvitettävänä oleva rikosepäily tai vireillä oleva rikosprosessi, jossa opiskelijaksi pyrkivä on syytettynä rikoksesta. Rehellisyyttä ja luotettavuutta arvioitaisiin turvallisuusselvityksen perusteella. Tarkemmat rehellisyyden ja luotettavuuden arviointia koskevat säännökset annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa edellytettäisiin, että opiskelijaksi otettavalla olisi B-luokan ajo-oikeus, koska korkeakouluopetukseen sisältyisi edelleen käytännöllisenä aiheena ajoneuvon kuljettaminen liikenteessä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin edellä sanotusta asetuksenantovaltuudesta. 25. Opiskelijavalintaan liittyvä turvallisuusselvitys. Pykälässä päivitettäisiin säädösviittaus koskemaan turvallisuusselvityslakia (726/2014). 26. Poliisimiehiksi ja pelastustoimen tehtävään koulutettavien valintaan liittyvä oikeus saada tietoja. Pykälässä täsmennettäisiin tiedonsaantioikeutta pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden osalta. Pykälän otsikkoa muutettaisiin tämän mukaisesti. 30. Opiskelijaksi ilmoittautuminen. Pykälän 2 ja 4 momentti vastaisivat voimassa olevaa lakia. Pykälän 1 ja 3 momentti vastaisivat pääosin ammattikorkeakoululain (932/2014) 29 :n 1 ja 3 momenttia. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan rajoitettavaksi opiskelijan oikeutta ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tarkoituksena on varmistaa tarjolla olevien tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen täyttäminen. 37. Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Pykälän 1 momentin 2 kohtaan ehdotetaan lisäystä, jonka mukaan opinto-oikeuden peruuttamisen perusteena voisi olla myös se, että opiskelija ei ole enää pelastustoimen tehtävään sopiva. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan uutta 5 kohtaa, jonka mukaan opiskelija voisi menettää opinto-oikeutensa sillä perusteella, että hän vaarantaa vakavasti turvallisuutta rikkomalla Pelastusopistosta annetun lain 33 :ssä tarkoitetun järjestyssäännön määräystä. Pykälän 1 momentin muutoksilla huomioitaisiin opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteet pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien osalta. Pykälän 2 momentti, jossa säädetään opiskeluoikeuden peruuttamisesta Suomen kansalaisuuden menettämisen seurauksena, rajattaisiin koskemaan vain lain 24 :ssä (poliisikoulutus) tarkoitetussa koulutuksessa olevia tutkinto-opiskelijoita. Pykälän 3 momentti olisi muutoin kuten voimassa olevassa laissa, mutta siinä täsmennettäisiin säännöksen koskevan Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 :ssä ja ehdotetun lain 24 a :ssä tarkoitettuja opiskelijoita. Pykälän 4 momenttiin lisättäisiin viittaus pykälän 1 momentin 5 kohtaan, jolloin Pelastusopiston järjestyssäännön rikkominen huomioitaisiin opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteena. 39. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja opintojen keskeyttämiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus ehdotetun lain 24 a :ssä tarkoitettuun koulutukseen. Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tutkinto-opiskelija voitaisiin näin ollen määrätä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin terveydentilan toteamiseksi. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan myös täsmennystä siitä, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrääminen voisi tapahtua sen perusteella, että olisi perusteltua syytä epäillä, että opiskelija ei olisi enää poliisimiehen tehtävän sijaan pelastustoimen tehtävään sopiva.
Pykälän 2 momenttia, jossa säädetään opiskeluoikeuden arviointia varten hankittavasta lääkärin kirjallisesta lausunnosta, ehdotetaan niin ikään täsmennettäväksi siten, että se koskisi myös sen arviointia, soveltuuko opiskelija poliisimieheksi tai pelastustoimen tehtävään. Pykälän 3 momentti olisi kuten voimassa olevassa laissa. 40. Kurinpito. Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että Poliisiammattikorkeakoulu voisi antaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aikana opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan enintään yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija olisi käyttäytynyt koulutuksen aikana sopimattomasti tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamuksen poliisille tai pelastustoimelle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Täsmennyksellä huomioitaisiin pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tutkinto-opiskelijat, eikä rajattaisi 3 kohdan perusteita lain 24 :ssä tarkoitettuun koulutukseen (poliisimiehiksi koulutettavat). 1.2 Laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta 12. Pelastusopiston osallistuminen pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen toteuttamiseen. Lakiehdotuksen mukaan pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään vastaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulusta siten, kuin siitä säädettäisiin laissa Poliisiammattikorkeakoulusta ja valtioneuvoston asetuksessa Poliisiammattikorkeakoulusta. Käytännössä merkittävä osa ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvista järjestettäisiin Pelastusopistossa. Tästä syystä Pelastusopistosta annetussa laissa olisi tarpeellista säätää yleisellä tasolla Pelastusopiston toimivallasta antaa ammattikorkeakoulututkintoon, ja mahdollisesti myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, kuuluvaa opetusta. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan Pelastusopiston asemaa. Pykälän 1 momentti sisältäisi viittaukseen ehdotettuun Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 a :ään. Voimassa olevan lain mukaisesti säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja tutkintonimikkeistä sekä tutkintojen laajuudesta, rakenteesta ja tavoitteista. Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 44 :n 2 momentin mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetun ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikettä ei saa käyttää muualla suoritetuista tutkinnoista. Jotta Pelastusopistossa suoritetut pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot voitaisiin katsoa Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetuiksi, pitäisi Pelastusopiston opetustehtävät määritellä nykyistä huomattavasti tarkemmin lainsäädännössä. Ehdotuksen mukaan Pelastusopiston vastuulla oleva opetus määriteltäisiin tarkemmin sisäministeriön asetuksessa. Pykälän 2 momentin mukaan pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoihin sovellettaisiin lain 15 :n, 23 :n 1 momentin, 24 :n 3 momentin, 26 :n, 30 :n 2 ja 5 momentin, 33 :n ja 34 :n säännöksiä silloin, kun opiskelija osallistuu tutkintoon kuuluvaan opetukseen Pelastusopistossa. Lain 15 :ssä säädetään harjoittelusta, 23 :n 1 momentissa opintososiaalisista eduista, 24 :n 3 momentissa päihdetestauksesta, 26 :ssä työturvallisuudesta harjoittelussa, 30 :ssä kurinpitorangaistuksesta, 33 :ssä Pelastusopiston järjestyssäännöstä ja 34 :ssä opiskelijapuvun ja suojavarusteiden käytöstä. Pykälässä ei säädettäisi enää voimassa olevan Pelastusopistosta annetun lain 25 ja 27 :ien, 30 :n 1 ja 2 momenttien, sekä 31 ja 32 :n soveltamisesta pelastustoimen päällystökoulutuksessa oleviin ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Tämä tarkoittaisi sitä, että näitä vastaavien säännösten osalta ammattikorkeakoulutuksessa oleviin sovellettaisiin Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain vastaavia säännöksiä. Voimassa olevan Pelastusopistosta annetun lain 25 :ssä säädetään opiskelijan ja hakijan terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä, 27 :ssä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta, 30 :n 1 ja 2 momenteissa kurinpitorangaistuksesta, 31 :ssä menettelystä kurinpitoasiassa ja opiskeluoikeutta koskevassa asiassa ja 32 :ssä kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. 16. Opetussuunnitelmat. Pykälän 1 momentti pysyisi samana kuin voimassa olevassa laissa. Pykälän 2 momentin nojalla Pelastusopisto valmistelisi ja esittäisi ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta
varten opetussuunnitelman, jossa määriteltäisiin opintojen enimmäisaika ja laajuus opintopisteinä, opetuksen tavoitteet ja ydinsisällöt, opetuksen ja opiskelun yleiset järjestelyt, opiskelijoiden arvioinnin perusteet sekä muut keskeiset opetuksen toteuttamiseen liittyvät seikat. Opetussuunnitelman hyväksyisi Poliisiammattikorkeakoulun hallitus, lukuun ottamatta opintojen enimmäisaikaa ja laajuutta opintopisteinä, joiden hyväksyminen kuuluisi sisäministeriölle. Voimassa olevan pykälän 3 momenttiin tehtäisiin tekninen korjaus muuttamalla sisäasiainministeriö sisäministeriöksi. 24. Päihdetestaus. Pykälän 1 ja 2 momentit pysyisivät samoina kuin voimassa olevassa laissa. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin Pelastusopiston henkilöstön oikeudesta tehdä koulutusturvallisuuden edellyttämä päihdetesti pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalle. Sisällöllisesti momentti vastaisi Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 35 :n 4 momenttia. 25. Opiskelijan ja hakijan terveydentilaa koskevien tietojen käsittely. Pykälän 1 momentti pysyisi samana kuin voimassa olevassa laissa. Pykälästä ehdotetaan kumottavaksi sen 2 momentti, jonka mukaan Pelastusopisto saa luovuttaa hallussaan olevat pelastustoimen päällystökoulutuksen ammattikorkeakouluopiskelijan terveydentilaa koskevat tiedot Savonia -ammattikorkeakoululle. Vastaisuudessa päällystökoulutuksessa oleviin ammattikorkeakouluopiskelijoihin sovellettaisiin Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 49 :n sääntelyä arkaluonteisten tietojen käsittelystä. 30. Kurinpitorangaistus. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta pelastustoimen päällystökoulutuksessa olevista ammattikorkeakouluopiskelijoista. Pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin opiskelijoihin sovellettaisiin vastaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 40 :n sääntelyä kurinpidosta. Tätä voidaan pitää perusteltuna, koska opiskelijat ovat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoita, vaikka opetus käytännössä tapahtuukin Pelastusopistolla. Voimassa olevan lain pykälän 1 momentti ehdotetaan jaettavaksi siten, että pykälän uudessa 2 momentissa säädettäisiin opiston asuntolaa koskevien järjestyssääntöjen rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista, joita ovat kirjallinen varoitus sekä asumisoikeuden menettäminen määräajaksi tai kokonaan. Momentin jakaminen on perusteltavissa sillä, että voimassa olevan 1 momentin muut kurinpitoa koskevat säännökset eivät vastaisuudessa enää koskisi pelastusalan ammattikorkeakouluopiskelijoita. Voimassa olevan lain pykälän 2 momentista, joka siirtyisi pykälän 3 momentiksi, ehdotetaan poistettavaksi säännös siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijan kurinpitomenettelystä päättää ammattikorkeakoulu siten kuin siitä säädetään ammattikorkeakoululain 28 :ssä. Säännös on tarpeeton, jos ehdotetulla tavalla ammattikorkeakouluopiskelijan kurinpito perustuisi vastaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa säädettyyn. Uuteen 3 momenttiin lisättäisiin informatiivinen viittaus siitä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta kirjallisen varoituksen antamisesta tai opiskelijan erottamisesta säädetään Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 40 :ssä. Pykälän 4 momentti olisi sama kuin voimassa olevan lain 3 momentti, kuitenkin niin että siinä täsmennettäisiin Pelastusopiston rehtorin tekevän päätöksen opiskelun keskeyttämisestä lain 13 :ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistuvan opiskelijan osalta. Pykälän 5 momentin mukaan asumisoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen olisi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalla oikeus hakea muutosta valittamalla siten kuin 38 :ssä säädetään. Säännös olisi sama kuin voimassa olevan lain 30 :n 2 momentissa, mutta lain 12 :n viittaussäännöksen selkeyden vuoksi säännös ehdotetaan säädettäväksi omana momenttinaan. 31. Menettely kurinpitoasiassa ja opiskeluoikeutta koskevassa asiassa. Pykälän 1 momentti olisi sama kuin voimassa olevassa laissa. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus asianomaiseen ammattikorkeakouluun ehdotetaan poistettavaksi, koska vastaisuudessa pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin opiskelijoihin sovellettaisiin Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain kurinpitoa koskevaa sääntelyä. Lisäksi 2 momentista poistettaisiin sääntely siitä, että pelastustoimen päällystökoulutuksessa olevan ammattikorkeakouluopiskelijan osalta päätöksen opiskelijan jo suorittamien opintojen hyväksiluettavuudesta (määräaikaisen erottamisen taikka opiskeluoikeuden menettämisen tai keskeyttämistä koskevan päätöksen kumoamisen jälkeen) koulutusta jatkettaessa tekee ammattikorkeakoulu. 34. Opiskelijapuvun ja suojavarusteiden käyttö. Pykälän 1 momentti olisi kuten voimassa olevassa laissa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi täsmennys, jonka mukaan opiskelijapuvusta ja sen käytöstä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lain 12 :n nojalla Pelastusopistossa järjestettävässä
pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa päättäisi tarkemmin Pelastusopisto. Muutoin opiskelijapuvun käytöstä pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa päättäisi Poliisiammattikorkeakoulu. Pykälän 3 momentti vastaisi tällä hetkellä voimassa olevaa 2 momenttia. 35. Ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus. Voimassa olevan lain mukaan Savonia - ammattikorkeakoulu on saanut rahoitusta ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuviin käyttökustannuksiin. Savonia -ammattikorkeakoulu on tästä rahoituksesta maksanut Pelastusopistolle korvauksen sen antamasta opetuksesta sopimuksen mukaan. Ehdotetun muutoksen myötä pelastusalan ammattikorkeakoulutuksen rahoitus tapahtuisi vastaisuudessa siten, että sisäministeriö päättäisi vuosittain pelastusalan ammattikorkeakoulutukseen tarkoitettujen määrärahojen käytöstä Pelastusopistoa ja Poliisiammattikorkeakoulua kuultuaan. Pelastusopistosta annettuun lakiin tulisi ehdotetun mukaan säätää siirtymäsäännökset, jotka koskisivat pelastustoimen päällystötutkinto-opiskelijoiden asemaa ja Pelastusopiston ja Savonia -ammattikorkeakoulun välillä laaditun sopimuksen voimassaoloa. Ehdotetun mukaan lain tullessa voimaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa pelastustoimen päällystön koulutuksessa olevalla opiskelijalla olisi oikeus jatkaa opintojaan ja suorittaa insinööri (AMK) -tutkinto Savonia - ammattikorkeakoulussa lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Ehdotetun mukaan oikeus edellä mainittujen opintojen loppuun suorittamiseen päättyisi 31.12.2022. Siirtymäsäännöksen mukaan pelastustoimen päällystön koulutuksessa jo olevalla olisi oikeus halutessaan siirtyä Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijaksi suorittamaan siellä annettavaa pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa. Ehdotetun mukaan ennen lain voimaantuloa lain 12 :n nojalla tehty sopimus Pelastusopiston ja Savonia - ammattikorkeakoulun välillä lakkaisi olemasta voimassa ehdotetun lain tullessa voimaan. Sopimusta sovellettaisiin kuitenkin niihin opiskelijoihin, jotka suorittavat pelastustoimen päällystön koulutuksen loppuun Savonia -ammattikorkeakoulun opiskelijoina. 2 Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta sisältäisi siirtymäsäännöksen, jonka mukaan lain tullessa voimaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa pelastustoimen päällystön koulutuksessa olevalla opiskelijalla olisi oikeus jatkaa opintojaan ja suorittaa insinööri (AMK) -tutkinto lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä. Pelastusopistosta annettuun lakiin ehdotetaan myös siirtymäsäännöstä, jonka nojalla lain tullessa voimaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa pelastustoimen päällystön koulutuksessa olevalla opiskelijalla olisi oikeus siirtyä Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijaksi suorittamaan siellä annettavaa pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa. Lailla ehdotetaan säädettäväksi myös siitä, että ennen ehdotetun lain voimaantuloa lain 12 :n nojalla tehty Savonia -ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston välinen sopimus lakkaisi olemasta voimassa ehdotetun lain tullessa voimaan. Sopimusta sovellettaisiin kuitenkin ehdotetun lain voimaan tultuakin niiden opiskelijoiden koulutukseen, jotka suorittaisivat pelastustoimen päällystön koulutuksen loppuun Savonia - ammattikorkeakoulun opiskelijoina. 3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Esityksessä ehdotetaan muutoksia Pelastusopistossa opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden päihdetestausta, terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä ja kurinpitoa koskevaan sääntelyyn. Ehdotetut muutokset ovat merkityksellisiä opiskelijoiden yksityiselämän suojaa, henkilökohtaista koskemattomuutta ja oikeusturvaa koskevien perusoikeuksien kannalta. Esitystä on arvioitava myös perustuslain 15 :n omaisuudensuojasäännökseen kiinnittyvän sopimusvapauden ja siihen liittyvän perusteltujen odotusten suojan kannalta, koska ehdotetulla lailla puututtaisiin taannehtivasti voimassa olevan Pelastusopistosta annetun lain 12 :ssä tarkoitetun sopimuksen voimassaoloon. 3.1 Taannehtivuus
Perustuslakivaliokunta on arvioinut useasti lainsäädännöllä toteutettavaa taannehtivaa puuttumista sopimussuhteisiin. Vakiintuneen käsityksen mukaan omaisuuden perustuslainsuoja turvaa myös sopimussuhteiden pysyvyyttä, joskaan kielto puuttua taannehtivasti sopimussuhteiden koskemattomuuteen ei ole muodostunut ehdottomaksi. Varallisuusoikeudellisten oikeustoimien pysyvyyden suojan taustalla on ajatus oikeussubjektien perusteltujen odotusten suojaamisesta taloudellisissa asioissa. Perusteltujen odotusten suojaan on valiokunnan käytännössä katsottu kuuluvan oikeus luottaa sopimussuhteen kannalta olennaisia oikeuksia ja velvollisuuksia sääntelevän lainsäädännön pysyvyyteen niin, että tällaisia seikkoja ei voida säännellä tavalla, joka kohtuuttomasti heikentäisi sopimusosapuolten oikeusasemaa. Perusteltujen odotusten ja luottamuksen suojan merkityksen on katsottu korostuvan, kun kyseessä on lailla alun alkaen luotu erityisjärjestely. Valiokunta on arvioinut tällaistakin omaisuuden suojaan puuttuvaa sääntelyä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten, kuten sääntelyn tarkoituksen hyväksyttävyyden ja sääntelyn oikeasuhtaisuuden, kannalta (PeVL 57/2014 vp, s. 2, PeVL 2/2014 vp, s. 2). Ehdotetun sääntelyn osalta on todettavissa, että sopimuksen osapuolina ovat osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu (Savonia -ammattikorkeakoulu) ja valtion talousarviosta rahoitettava oppilaitos (Pelastusopisto). Koska sopimuksella sovittujen järjestelyjen rahoittaminen perustuu talousarviossa tapahtuviin rahansiirtoihin, ei sopimusosapuolten perusteltujen odotusten suojaaminen taloudellisissa asioissa rinnastu esimerkiksi yksityishenkilöiden perusteltujen odotusten suojaamiseen. Sopimuksella sovitut järjestelyt tulee suhteuttaa myös siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, joka ehdotetulla lailla on. Sisäisen turvallisuuden kannalta koulutusalan turvaamista ja kehittämistä voidaan pitää tärkeänä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä tavoitteena. Vaikka kysymyksessä on lailla alun alkaen luotu erityisjärjestely, ei sopimusosapuolten oikeusaseman voida kuitenkaan kohtuuttomasti katsoa heikkenevän, mikäli sopimuksen voimassaoloon puututtaisiin ehdotetulla sääntelyllä. 3.2 Päihdetestaus Pelastusopistosta annetun lain 12 :n 2 momentin nojalla mainitun lain 24 :ssä olevaa sääntelyä päihdetestauksesta sovelletaan soveltuvin osin pelastustoimen päällystökoulutuksessa oleviin ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Perustuslakivaliokunta totesi voimassa olevaa Pelastusopistosta annettua lakia koskevaa hallituksen esitystä (HE 222/2005 vp) käsitellessään päihdetestaukseen liittyvän sääntelyn olevan merkityksellistä perustuslain 10 :n 1 momentissa turvatun yksityiselämän suojan kannalta. Päihdetestauksella puututaan myös perustuslain 7 :ssä turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta. Perustuslakivaliokunta katsoi ehdotetun sääntelyn täyttävän perusoikeusrajoituksille asetetut täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset, samalla huomioiden sääntelyn merkityksen opiskelijoiden ja työntekijöiden sekä viime kädessä myös muiden henkilöiden oikeuksien ja turvallisuuden suojaamisen kannalta (PeVL 12/2006 vp, s. 2). Perustuslakivaliokunta on käsitellyt päihdetestausta koskevaa sääntelyä myös Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain säätämisen yhteydessä (PeVL 38/2013 vp, s. 4), jossa viitataan edellä mainittuun perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Sittemmin oppilaitoksen huumausainetestausta koskevaa sääntelyä on annettu ammattikorkeakoululain (932/2014) 36 :ssä. Perustuslakivaliokunta ei asianomaista lakiehdotusta arvioidessaan ottanut kantaa huumausainetestaukseen (PeVL 24/2014 vp). Esityksessä ehdotetaan, että pelastusalan ammattikorkeakoulutuksessa oleviin sovellettaisiin vastaisuudessakin Pelastusopistosta annetun lain 24 :n säännöksiä tietyin täsmennyksin, koska lainsäädännön selkeyden kannalta olisi parempi, että Pelastusopiston henkilöstön oikeuksista ja velvollisuuksista säädettäisiin laissa Pelastusopistosta. 3.3 Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely Pelastusopistosta annetun lain 12 :n 2 momentin nojalla mainitun lain 25 :n sääntelyä opiskelijan terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä sovelletaan soveltuvin osin pelastustoimen päällystökoulutuksessa oleviin ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Esityksessä ehdotetaan, että pelastustoimen päällystökoulutuksessa oleviin ammattikorkeakouluopiskelijoihin sovellettaisiin terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyn osalta vastaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain sääntelyä. Muutos olisi perusteltu, koska tällöin Poliisiammattikorkeakoulun kaikkien opiskelijoiden terveydentilaa koskevien tietojen käsittely tapahtuisi yhteneväisin perustein.
Perustuslakivaliokunta on todennut terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyn osalta, että väljä ja yksilöimätön tiedonsaantioikeus on selvästi perustuslain 10 :n 1 momentin vastainen, vaikka tietojen antaminen ja saaminen olisikin sinänsä asianmukaisesti kytketty välttämättömyysvaatimukseen. Sääntelystä on käytävä selkeästi ilmi, mitä tietoja ja missä tarkoituksessa voidaan luovuttaa samoin kuin tietoihin oikeutettujen piiri (PeVL 60/2010 vp, s. 5). 3.4 Kurinpito Pelastusopistosta annetun lain 12 :n 2 momentin nojalla mainitun lain 30 :n 1 ja 2 momentin säännöksiä kurinpitorangaistuksesta sovelletaan soveltuvin osin pelastustoimen päällystökoulutuksessa oleviin ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Päällystöopiskelijoihin sovelletaan lisäksi soveltuvin osin 31 :ssä säädettyä menettelyä kurinpitoasiassa ja opiskeluoikeutta koskevassa asiassa sekä 32 :ssä säädettyä kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Pelastusopistosta annetun lain voimassa oleva kurinpitoa koskeva sääntely on ollut perustuslakivaliokunnan arvioitavana (PeVL 12/2006 vp, s. 2 3). Sittemmin perustuslakivaliokunta on arvioinut opiskeluun liittyvää kurinpitoa lausuessaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain muuttamisesta annetusta hallituksen esityksestä (HE 164/2010 vp). Asianomaisessa lausunnossa perustuslakivaliokunta katsoi, että opiskeluoikeutta ei voi pidättää rikosepäilyn vuoksi ja edellytti tällaisen sääntelyn poistamista lakiehdotuksista (PeVL 60/2010 vp, s. 5). Oppilaitoksen kurinpidosta on säädetty myös ammattikorkeakoululain (932/2014) 38 :ssä. Perustuslakivaliokunta ei asianomaista lakiehdotusta arvioidessaan kuitenkaan ottanut kantaa kurinpitosääntelyyn (PeVL 24/2014 vp). Esityksessä ehdotetaan, että pelastusalan ammattikorkeakouluopiskelijoihin sovellettaisiin kurinpidon osalta vastaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain sääntelyä, lukuun ottamatta kurinpitoa, joka liittyy Pelastusopiston järjestyssäännön rikkomiseen tai Pelastusopiston asuntolassa asumiseen. Muutos olisi perusteltu, koska tällöin Poliisiammattikorkeakoulun kaikkien opiskelijoiden kurinpito tapahtuisi yhteneväisin perustein, mutta huomioisi samalla pelastusalan ammattikorkeakouluopetuksen tapahtumisen Pelastusopistolla. Perustuslakivaliokunta ei ole erikseen ottanut kantaa Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain kurinpitosäännöksiin (PeVL 38/2013 vp). Edellä kerrotun perusteella lait voidaan hallituksen käsityksen mukaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta Helsingissä päivänä kuuta 20 kumotaan Pelastusopistosta annetun lain (697/2006) 16 :n 2 momentti, 25 :n 2 momentti ja 35 :n 2 momentti, muutetaan 12, 30, 31 :n 2 momentti, 34 ja 35 :n 1 momentit, lisätään 12 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 12 Pelastusopiston osallistuminen pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen toteuttamiseen Pelastusopisto osallistuu Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 24 a :ssä tarkoitetun pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen toteuttamiseen siten kuin siitä säädetään sisäministeriön asetuksella. Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoihin sovelletaan tämän lain 15 :n, 23 :n 1 momentin, 24 :n 3 momentin, 26 :n, 30 :n 2 ja 5 momentin, 33 :n ja 34 :n säännöksiä silloin, kun opiskelija osallistuu tutkintoon kuuluvaan opetukseen Pelastusopistossa. 24 Päihdetestaus Koulutusturvallisuuden ylläpitämiseksi Pelastusopisto voi asettaa 12 :ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistumisen ehdoksi Pelastusopiston henkilöstön suorittaman opiskelijan nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tarvittavan kokeen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija osallistuu päihtyneenä koulutukseen taikka jos kysymys on koulutuksesta, johon osallistuminen päihtyneenä aiheuttaisi erityistä vaaraa hengelle tai terveydelle. Pelastusopiston henkilöstöön kuuluva voi estää opiskelijan osallistumisen opetukseen, jos koe osoittaa opiskelijan olevan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka jos opiskelija kieltäytyy kokeesta. 30 Kurinpitorangaistus Pelastusopiston ammatillisessa peruskoulutuksessa olevaa opiskelijaa, joka on toiminut Pelastusopiston järjestyssäännön määräysten vastaisesti, harjoittanut opinnoissaan vilppiä, kieltäytynyt 24 :ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antanut päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen, voidaan rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen joko kirjallisella varoituksella tai erottamalla hänet enintään vuoden pituiseksi määräajaksi. Jos opiskelija on rikkonut opiston asuntolaa koskevia järjestyssäännön määräyksiä, voidaan häntä rangaista kirjallisella varoituksella. Vakavasta tai kirjallisen varoituksen jälkeen toistuvasta opiston asuntolaa koskevien järjestyssäännön määräysten rikkomisesta opiskelija voidaan määrätä menettämään asumisoikeutensa opiston asuntolassa määräajaksi tai kokonaan.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevalle opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää Pelastusopiston rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta oikaisu- ja kurinpitolautakunta. Asumisoikeuden menettämisestä Pelastusopiston asuntolassa päättää aina opiston oikaisuja kurinpitolautakunta. Tämän lain 13 :ssä tarkoitettuun koulutukseen osallistuvan opiskelijan opiskelu kurssilla voidaan keskeyttää 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Päätöksen opiskelun keskeyttämisestä tekee rehtori. Asumisoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen on myös pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalla oikeus hakea muutosta valittamalla siten kuin 38 :ssä säädetään. 31 Menettely kurinpitoasiassa ja opiskeluoikeutta koskevassa asiassa Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan panna muutoksenhausta huolimatta heti täytäntöön, jollei Pelastusopisto tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos määräaikaista erottamista taikka opiskeluoikeuden menettämistä tai keskeyttämistä koskeva päätös kumotaan, opiskelijalla on oikeus jatkaa myöhemmässä vastaavassa koulutuksessa, jollei hänellä ole mahdollisuutta jatkaa siinä koulutuksessa, jota erottaminen, opiskeluoikeuden menettäminen tai keskeyttäminen koski. Pelastusopisto päättää tällöin opiskelijan jo suorittamien opintojen hyväksiluettavuudesta koulutusta jatkettaessa. Aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneinä, ei lueta opintojen enimmäisaikaan. 34 Opiskelijapuvun ja suojavarusteiden käyttö Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevan opiskelijan ja pelastustoimen päällystökoulutuksessa olevan ammattikorkeakouluopiskelijan on käytettävä koulutukseen osallistuessaan opiskelijapukua, jollei koulutuksen laatu tai luonne muuta edellytä. Opiskelijapuvusta ja sen käytöstä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja tämän 12 :n nojalla Pelastusopistossa järjestettävässä ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa päättää tarkemmin Pelastusopisto. Muuten opiskelijapuvun käytöstä ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa päättää Poliisiammattikorkeakoulu. Pelastusopisto antaa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijoiden käyttöön maksutta heidän koulutuksessa tarvitsemansa suojavarusteet. 35 Ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus Sisäministeriö päättää pelastusalan ammattikorkeakoulutukseen tarkoitettujen määrärahojen käytöstä kuultuaan Pelastusopistoa ja Poliisiammattikorkeakoulua. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Tämän lain tullessa voimaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa pelastustoimen päällystön koulutuksessa olevalla opiskelijalla on oikeus jatkaa opintojaan ja suorittaa insinööri (AMK) -tutkinto Savonia -ammattikorkeakoulussa lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
Ennen tämän lain voimaantuloa lain 12 :n nojalla tehty Savonia -ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston välinen sopimus lakkaa olemasta voimassa tämän lain tullessa voimaan. Sopimusta sovelletaan kuitenkin niihin opiskelijoihin, jotka suorittavat pelastustoimen päällystön koulutuksen loppuun Savonia -ammattikorkeakoulun opiskelijoina.
Laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Helsingissä päivänä kuuta 20 muutetaan Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 6, 13, 21, 25, 26 :n 1 ja 3 momentti, 30, 37, 39 :n 1 momentti ja 40, lisätään uusi 24 a seuraavasti: 6 Hallitus Hallituksen puheenjohtajana on rehtori. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi viisitoista jäsentä, joista viisi jäsentä edustaa henkilöstöä, viisi jäsentä edustaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita sekä viisi jäsentä edustaa sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja alalla toimivia yhteisöjä. Henkilöstöedustajien määräämistä varten Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö valitsee keskuudestaan hallitukseen ehdolle neljä jäsentä ja heille varajäsenet. Pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetun Pelastusopiston henkilöstö valitsee keskuudestaan hallitukseen ehdolle yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Poliisihallitus määrää hallituksen jäsenet ja heille varajäsenet enintään hallituksen toimikautta vastaavaksi määräajaksi. 13 Poliisiammattikorkeakoulussa annettava opetus Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan sisäisen turvallisuuden alalla korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta sekä järjestetään ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta koulutusta. Osa tutkintoon johtavasta opetuksesta voidaan järjestää yhteistyössä toisen oppilaitoksen kanssa tai harjoitteluna sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten yksiköissä. 21 Opiskelijamäärä Vuosittain tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrä vahvistetaan määrävuosiksi. Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta opiskelijamäärästä tekee: 1) sisäministeriö, kun päätös koskee tämän lain 24 a :ssä tarkoitettua koulutusta; 2) Poliisihallitus, kun päätös koskee muuta koulutusta. 24 a Pelastusalalle koulutettaville asetettavat lisävaatimukset Jos ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa kelpoisuuden toimia pelastuslain (379/2011) 57 :ssä tarkoitetussa pelastustoimen tehtävässä, voidaan opiskelijaksi ottaa henkilö, joka tämän lain 22 tai 23 :ssä säädetyn kelpoisuuden lisäksi on: 1) terveydentilaltaan pelastusalan tehtävään sopiva; 2) rehellinen ja luotettava; 3) saanut B luokan ajo-oikeuden.
Opiskelijaksi otettavalta edellytettävästä terveydentilasta sekä rehellisyydestä ja luotettavuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 25 Opiskelijavalintaan liittyvä turvallisuusselvitys Opiskelijavalintaa koskeva päätös on ehdollinen, kunnes koulutukseen hakeutuvasta on tehty turvallisuusselvityslain (726/2014) mukainen turvallisuusselvitys. 26 Eräiden koulutettavien valintaan liittyvä oikeus saada tietoja Opiskelijaksi 24 tai 24 a :ssä tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pyrkivän tulee antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot Poliisiammattikorkeakoululle sekä osallistua Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan terveystarkastukseen ja huumausainetestaukseen. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa terveystarkastuksesta ja huumausainetestauksesta aiheutuvista kustannuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Poliisiammattikorkeakoululle kirjallisen johtopäätöksen siitä, onko opiskelijaksi pyrkivän terveydentila poliisimiehen tai pelastustoimen tehtävään sopiva. Huumausainetestauksen tulos sisältyy terveydentilaa koskevaan johtopäätökseen. 30 Opiskelijaksi ilmoittautuminen Poliisiammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Poliisiammattikorkeakoulu määrää lukuvuoden jakaantumisesta lukukausiin ja jaksoihin. Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua Poliisiammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. Poliisiammattikorkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä poissaoloilmoituksen vuotta lyhyemmäksi ajaksi. Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä opiskeluvuotena: 1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; 2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; 3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan; tai 4) on lähiomaisensa vakavan sairauden tai vamman edellyttämän hoidon vuoksi estynyt aloittamaan opintojaan. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden vuoden ajan.
37 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Poliisiammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskelijan opinto-oikeuden, jos opiskelija: 1) menettää Suomen kansalaisuuden; 2) ei ole enää terveydentilaltaan poliisimiehen tai pelastustoimen tehtävään sopiva tai kieltäytyy osallistumasta Poliisiammattikorkeakoulun määräyksestä terveydentilan toteamiseksi tarpeelliseen terveystarkastukseen; 3) tuomitaan rangaistukseen tahallisesta rikoksesta, jonka laatu ja vakavuus osoittavat opiskelijan olevan sopimaton sisäisen turvallisuuden tehtävään taikka osallistumaan Poliisiammattikorkeakoulun opetukseen tai koulutukseen, ja tuomio on lainvoimainen; 4) vaarantaa vakavasti turvallisuutta rikkomalla 35 :ssä tarkoitetun Poliisiammattikorkeakoulun järjestyssäännön määräystä; tai 5) vaarantaa vakavasti turvallisuutta rikkomalla Pelastusopistosta annetun lain 33 :ssä tarkoitetun järjestyssäännön määräystä. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 24 :ssä tarkoitetussa koulutuksessa. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 24 tai 24 a :ssä tarkoitetussa koulutuksen ja että opiskelijan terveydentilan muutos arvioidaan pysyväksi tai pitkäaikaiseksi. Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että kurinpitorangaistusta ei voida pitää riittävänä seuraamuksena. 39 Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja opintojen keskeyttämiseen liittyvä tiedonsaanti Opiskelija, joka on 24 ja 24 a :ssä tarkoitetussa koulutuksessa, voidaan määrätä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin terveydentilan toteamiseksi, jos on perusteltua syytä epäillä, että opiskelija ei ole enää poliisimiehen tehtävään sopiva. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. 40 Kurinpito Poliisiammattikorkeakoulu voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan enintään yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija on: 1) rikkonut järjestyssäännön määräyksiä; 2) menetellyt opinnoissaan vilpillisesti; tai 3) käyttäytynyt 24 ja 24 a :ssä tarkoitetun koulutuksen aikana sopimattomasti tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamuksen poliisille pelastusviranomaisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.