Toimeentulotuki

Toimeentulotuki 04.01.2017

Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Perustoimeentulotuki... 2 1.3.1.1 Perusosa... 2 1.3.1.2 Muut perusmenot... 3 1.3.2 Täydentävä toimeentulotuki... 3 1.3.3 Ehkäisevä toimeentulotuki... 3 1.3.4 Toimintaraha ja matkakorvaus... 4 1.4 Oikeus ja edellytykset... 4 1.4.1 Oikeus... 4 1.4.2 Edellytykset... 5 1.4.2.1 Perhe... 6 1.4.2.1.1 Alaikäinen... 6 1.4.2.2 Asevelvolliset... 7 1.4.2.3 Jälkihuolto... 7 1.4.2.4 Opiskelijat... 8 1.4.2.4.1 Perustoimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle... 10 1.4.2.5 Ulkomaalaiset... 14 1.4.2.5.1 Tilapäisesti oleskelevan oikeus välttämättömään ja kiireelliseen toimeentulotukeen... 16 1.4.2.5.2 Turvapaikanhakijat... 16 1.4.2.5.3 Kolmannen maan kansalaiset... 17 1.4.2.5.4 Kiintiöpakolaiset... 17 1.4.2.5.5 EU ja ETA-kansalaiset... 18 1.4.2.5.6 Pohjoismaiden kansalaiset... 20 1.4.2.6 Vangit... 21 1.4.2.6.1 Perustoimeentulotuen myöntäminen vangille... 21 1.4.2.7 Yrittäjät... 25 1.4.2.7.1 Kuka on yrittäjä... 25 1.4.2.7.2 Yrittäjän oikeus työttömyysturvaan... 25 1.4.2.7.3 Yritysmuodot... 26 1.4.2.7.4 Yrittäjän taloudellinen tilanne ja oikeus toimeentulotukeen... 27 1.5 Suhde muihin etuuksiin... 29 1.6 Hakeminen... 31 1.6.1 Vireilletulo... 32 1.6.1.1 Lähettäjän vastuu... 33 1.6.1.2 Asiakirjan siirto... 33 1.6.2 Kuka voi hakea etuutta?... 34 1.6.2.1 Henkilö itse... 34 1.6.2.2 Edunvalvoja... 34 1.6.2.3 Edunvalvontavaltuutettu... 35 i

1.6.2.4 Asiamies eli valtuutettu... 35 1.6.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 36 1.6.2.6 Kunta... 36 1.6.2.7 Kuolinpesän hoitaja... 36 1.6.2.8 Muut hakijat... 36 1.6.3 Hakuaika... 37 1.6.4 Lisäselvitysten pyytäminen... 37 1.6.4.1 Lisäselvitykset toimeentulotuessa... 39 1.6.5 Hakemuksen peruminen... 40 1.6.6 Kunnalle kuuluvan hakemuksen toimittaminen kuntaan... 41 1.6.6.1 Kuntaan kuuluva hakemus... 41 1.6.7 Muu yhteistyö kunnan kanssa... 43 1.7 Määrä... 43 1.7.1 Perustoimeentulotuen perusosan määrä... 43 1.7.1.1 Perhekohtaisuus ja yhteisessä taloudessa eläminen... 45 1.7.1.2 Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosa... 45 1.7.1.3 Yhteistaloudessa asuvan, 18 vuotta täyttäneen perusosa... 45 1.7.1.4 Vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa... 46 1.7.1.5 Lasten perusosat... 46 1.7.2 Pienin maksettava määrä... 46 1.7.3 Perusosan alentaminen... 47 1.7.3.1 Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi... 48 1.7.3.2 Perusosan alentaminen enintään 20 prosenttia... 49 1.7.3.3 Perusosan alentaminen enintään 40 prosenttia... 49 1.8 Määräytymisperusteet... 50 1.8.1 Aika... 50 1.8.1.1 Veroprosentin muuttaminen... 51 1.8.1.2 Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin... 51 1.8.1.2.1 Tulojen jakaminen osiin... 52 1.8.1.2.2 Vyöryttäminen... 53 1.8.1.2.3 Jaksottaminen... 53 1.8.2 Huomioon otettavat tulot... 54 1.8.2.1 Sosiaalietuudet... 54 1.8.2.2 Palkkatulot... 55 1.8.2.3 Yrittäjän tulot... 56 1.8.2.3.1 Elinkeinonharjoittajan tulot... 58 1.8.2.3.2 Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön (henkilöyhtiöiden) yhtiömiehen tulot... 58 1.8.2.3.3 Osakeyhtiön osakkaan tulot... 59 1.8.2.3.4 Muusta yritystoiminnasta saatavat tulot... 59 1.8.2.3.5 Muuta huomioitavaa yrittäjän laskelman teosta... 59 1.8.2.3.6 Yrittäjän menot... 61 1.8.2.3.7 Yrittäjän varojen huomioiminen... 61 1.8.2.4 Maatalousyrittäjän tulot... 62 1.8.2.5 Porotalouden harjoittajan tulot... 62 1.8.2.6 Metsänomistajan tulot... 62 1.8.2.7 Pääomatulot... 63 1.8.2.8 Muut tulot... 63 ii

1.8.2.9 Alle 18-vuotiaan tulot... 64 1.8.2.10 Tiedot rahalaitoksilta... 64 1.8.3 Tulot, joita ei huomioida... 65 1.8.4 Tuloista tehtävät vähennykset... 67 1.8.5 Ulosotto... 67 1.8.6 Velkajärjestely... 68 1.8.7 Etuudesta tehty takaisinperintä... 68 1.8.8 Varat... 68 1.8.9 Menot... 71 1.8.9.1 Perusosaan sisältyvät menot... 71 1.8.9.2 Muut perusmenot... 72 1.8.9.3 Asumismenot... 72 1.8.9.3.1 Vuokra-asunnon menot... 73 1.8.9.3.2 Asumisoikeus- ja osaomistusasunnon menot... 74 1.8.9.3.3 Omistusasunnon menot... 74 1.8.9.3.4 Muut asumismuodot... 75 1.8.9.3.5 Asumiseen ja olosuhteisiin liittyvät erityistarpeet... 78 1.8.9.3.6 Muuttoon liittyvät menot... 78 1.8.9.3.7 Vuokravakuudet... 80 1.8.9.3.8 Taloussähkö... 84 1.8.9.3.9 Kotivakuutus... 85 1.8.9.3.10 Kohtuulliset asumismenot... 85 1.8.9.4 Muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot... 87 1.8.9.4.1 Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut... 88 1.8.9.4.2 Yksityisen terveydenhuollon kustannukset... 88 1.8.9.4.3 Suun ja hampaiden hoitoon liittyvät menot... 89 1.8.9.4.4 Silmälasien ja piilolinssien myöntäminen... 89 1.8.9.4.5 Julkiseen terveydenhuoltoon liittyvät matkakustannukset... 90 1.8.9.4.6 Miten käsittelet asiakkaan kulun, joka on syntynyt matkasta julkiseen terveydenhuoltoon?... 92 1.8.9.4.7 Lääkkeet ja muut apteekista ostettavat valmisteet... 93 1.8.9.4.8 Maksusitoumus apteekkiin... 93 1.8.9.4.9 Lääkkeellinen happi... 97 1.8.9.4.10 Asiakkaan itse maksamat lääkekulut... 98 1.8.9.4.11 Lääkekäsittelijä ilmoittaa toimeentulotukeen asiakkaan vuosiomavastuun (lääkekaton) ylittymisestä (kesken)... 99 1.8.9.5 Lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnanmenot... 99 1.8.9.6 Lasten tapaamisesta aiheutuvat menot... 100 1.8.9.7 Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot... 102 1.8.9.8 Opiskeluun liittyvät erityiset menot... 103 1.8.9.9 Menot, joita ei huomioida... 103 1.8.10 Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot... 103 1.9 Ratkaiseminen... 104 1.9.1 Käsittelypaikka... 104 1.9.2 Esteellisyydestä... 107 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 108 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen... 108 iii

1.9.3 Käsittelyaika... 108 1.9.3.1 Käsittelyaika 7 arkipäivää... 109 1.9.3.2 Käsittelyaika seuraavaa kuukautta ja sitä myöhäisempää ajanjaksoa koskevassa hakemuksessa... 109 1.9.3.3 Kiireellinen hakemus, käsittelyaika 0-1 arkipäivää... 109 1.9.4 Laskelma... 111 1.9.5 Lausunnon pyytäminen asiantuntijalta... 111 1.9.6 Lisäselvitykset... 111 1.9.7 Kuuleminen... 112 1.9.7.1 Milloin asiakasta on kuultava?... 112 1.9.7.2 Miten kuullaan?... 113 1.9.8 Päätöksen antaminen... 113 1.9.8.1 Päätöksen antaminen perustoimeentulotuessa... 114 1.9.8.2 Kustannusten kohdistaminen kuntaan... 114 1.9.8.3 Myöntämisaika... 115 1.9.8.4 Perustoimeentulotukihakemuksen hylkääminen... 117 1.9.8.5 Päätöksen saajat... 117 1.9.8.6 Sosiaalityön tarpeen arviointi ja yhteydenotto kuntaan... 118 1.10 Maksaminen... 120 1.10.1 Säännöllinen maksupäivä... 120 1.10.2 Osissa maksaminen... 120 1.10.3 Maksusitoumukset... 121 1.10.4 Maksuosoite... 122 1.10.5 Muut maksunsaajat... 122 1.10.5.1 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu... 122 1.10.5.2 Vuokranantajat... 122 1.10.5.3 Maksaminen sosiaalitoimen välitystilille... 123 1.10.5.4 Maksaminen asunto-osakeyhtiölle... 123 1.10.6 Laskujen maksaminen... 123 1.10.6.1 Maksusitoumuksiin perustuvat laskut... 124 1.10.7 Ennakonpidätys... 125 1.11 Tiedonanto- ja ilmoitusvelvollisuus... 125 1.12 Päätöksen oikaisu ja poistaminen (asia-, menettely- ja kirjoitusvirheen korjaaminen)... 126 1.12.1 Yleistä... 126 1.12.2 Menettelyvirheen korjaaminen... 126 1.12.3 Kirjoitusvirheen korjaaminen... 128 1.12.4 Toimeentulotukipäätöksen purkaminen... 128 1.13 Tarkistaminen... 128 1.13.1 Tarkistaminen, kun päätöksenantamisen jälkeen asiakkaalle tulee muita tuloja kuin ansiotuloja (ns. etuustulon tarkistaminen)... 129 1.13.2 Ansiotulojen huomioiminen jälkikäteen... 130 1.13.3 Tarkistaminen muun olosuhdemuutoksen kuin tulojen muuttumisen perusteella... 130 1.14 Takaisinperintä... 130 1.14.1 Pääsääntönä takaisinperintäkielto... 130 1.14.2 Takaisinperinnän perusteet... 131 iv

1.14.2.1 Takaisinperinnästä määrääminen myöntämispäätöksen yhteydessä... 131 1.14.2.2 Takaisinperintä tahallaan annettujen erehdyttävien tietojen tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisen laiminlyönnin perusteella... 133 1.14.3 Takaisinperinnän edellytykset ja esteet... 133 1.14.4 Takaisinperinnän hakeminen hallinto-oikeudelta... 134 1.14.5 Perintä ja kuittaus odotettavissa olevasta etuudesta... 135 1.15 Muutoksenhaku... 136 1.15.1 Miten muutosta haetaan... 136 1.15.2 Kuka voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen... 137 1.15.2.1 Asianosaisen valitusoikeus... 137 1.15.2.2 Kelan oikeus hakea muutosta... 137 1.15.3 Oikaisuvaatimuskirjelmä ja valituskirjelmä... 138 1.15.4 Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle ja valitusaika... 139 1.15.4.1 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen myöhästyminen... 139 1.15.4.2 Oikaisuvaatimusohjeen taikka valitusosoituksen puuttuminen... 140 1.15.4.3 Täydentämismenettely... 140 1.15.4.4 Oikaisuvaatimuksen tai valituksen peruminen... 140 1.15.5 Oikaisuvaatimusmenettely ei ole itseoikaisua... 141 1.15.6 Virheen korjaaminen... 141 1.15.6.1 Asiavirheen korjaaminen... 141 1.15.6.2 Kirjoitusvirheen korjaaminen... 141 1.15.7 Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskus... 142 1.15.8 Oikaisuvaatimuskirjelmän ja valituskirjelmän vastaanottaminen... 142 1.15.8.1 Oikaisuvaatimuskirjelmä... 142 1.15.8.2 Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen Kelan toimeentulotuen oikaisuvaatimuskeskuksessa... 142 1.15.8.3 Oikaisuvaatimuspäätöksestä valittaminen... 143 1.15.8.4 Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa... 143 1.15.8.5 Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen... 144 1.15.9 Uusi hakemus tai lisäselvitys... 144 1.15.9.1 Oikaisuvaatimus on vielä käsiteltävänä oikaisuvaatimuskeskuksessa... 144 1.15.9.2 Valitus on jo lähetetty hallinto-oikeuteen... 144 1.15.10 Lausunto... 145 1.15.10.1 Lausunnon antaja ja tiedoksianto... 145 1.15.10.2 Valittajan vastine... 145 1.15.11 Lähettäminen hallinto-oikeuteen... 145 1.15.12 Lisäselvitykset... 145 1.15.12.1 Toimeentulotukea koskeva uusi hakemus... 145 1.15.12.2 Muuta etuutta koskeva uusi hakemus... 146 1.15.12.3 Myöhässä saapuneet lisäselvitykset... 146 1.15.13 Suullinen käsittely... 146 v

1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1

1.2. Tavoite Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo sekä edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki on tarkoitettu pääasiassa lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tavoite on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli tai ehkäistä sellaisten syntymistä. Kelan vastuulle kuuluu perustoimeentulotuki, joka muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Perustoimeentulotukeen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Kunnat vastaavat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat, asumisesta aiheutuvat menot. Lisäksi tarpeellisen suuruisina otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 1.3. Etuuden osat Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kela ratkaisee perustoimeentulotuen, johon kuuluvat perusosa ja muut perusmenot. Kunta myöntää tarveharkinnan perusteella täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea. 1.3.1. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista. Kela ratkaisee perustoimeentulotuen. Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen erotus. 1.3.1.1. Perusosa Perusosalla katetaan ravintomenot vaatemenot vähäiset terveydenhuoltomenot henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot paikallisliikenteen käyttö sanomalehden tilaus puhelimen ja tietoliikenteen käyttö harrastus- ja virkistystoiminta vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (esim. viivästys- ja perintäkulut sekä lainojen- ja luottojen lyhennykset). 2

Asiakas voi päättää itse, mihin hän perusosansa käyttää. Siitä ei pyydetä selvityksiä. 1.3.1.2. Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1. asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot 2. taloussähköstä aiheutuvat menot 3. kotivakuutusmaksu 4. muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot 5. lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot 6. lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin kuin ne perustuvat kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistaman sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen 7. välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot. 1.3.2. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataan kuntaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat 1. muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot (YAL 938/2014 9 ) 2. henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon myös sellaisia menoja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti perustoimeentulotuella katettaviin menoihin mutta jotka ovat henkilön tai perheen erityisen tilanteen vuoksi niin suuria, ettei perustoimeentulotuki riitä kattamaan niitä. 1.3.3. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen käsittelee kunta. Jos hakemus saapuu Kelaan, se ohjataan kuntaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on kunnan myöntämä toimeentulotuen muoto, jota käytetään myös sosiaalityön välineenä. Kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuensaajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuensaajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. 3

1.3.4. Toimintaraha ja matkakorvaus Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettava toimintaraha ja matkakorvaus eivät kuulu perustoimeentulotukeen. Niitä koskevat hakemukset siirretään kuntaan hallintolain nojalla. 1.4. Oikeus ja edellytykset Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää hakemista. Hakea voi Kelan verkkoasiointipalvelussa, Kelan paperilomakkeella tai suullisesti. Linkki kohtaan Hakeminen Kun perustoimeentulotuen tarvetta arvioidaan, lähtökohtana on, että jokaisella on kykynsä mukaan velvollisuus pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Perustoimeentulotukea voi saada jokainen tuen tarpeessa oleva, joka ei voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, ja ennen tuen myöntämistä tulee selvittää henkilön ja perheen mahdollisuudet tulla toimeen omillaa tuloillaan, varoillaan tai muilla tulonlähteillä. 1.4.1. Oikeus Jokaisella on oikeus perustoimeentulotukeen, jos toimeentulotukilaissa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan tuen tarve on arvioitava jokaisen hakijan kohdalla yksilö- tai perhekohtaisesti. Oikeus perustoimeentulotukeen määräytyy Suomessa oleskelun perusteella. Perustoimeentulotuki koskee jokaista tuen tarpeessa olevaa, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavilla muilla etuuksilla, muilla tuloillaan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Toimeentulotuen hakijaa ja hänen perhettään tulee aktiivisesti ohjata hakemaan ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia tai muita etuuksia. Asiakasta tulee neuvoa etuuksien hakemisessa. Asiakas ohjataan kuntaan, jos hän vielä sen jälkeen tarvitsee sosiaalihuollon palveluita. Lue lisää Sosiaalityön tarve. Perustoimeentulotukea hakeva 17 64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, ellei hän: 1. ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä 2. opiskele päätoimisesti 3. ole työttömyysturvalain mukaisesti määriteltynä työkyvytön, eläkkeellä, vanhempainvapaalla, maatalouden luopumisen tuilla oleva tai saa kuntoutusrahaa tai ansiomenetyskorvausta kuntoutuksen perusteella 4. ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä 5. ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Hyväksyttävä syy on esimerkiksi se, että hakija toimii perhehoitajalain mukaisena perhehoitajana vähintään neljä tuntia päivässä toimii vanhuksen, vammaisen tai sairaan omaishoidon tuesta annetun lain mukaisena omaishoitajana vähintään neljä tuntia päivässä suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta hoida alle 3-vuotiasta lasta kotona. Lisäksi velvollisuutta ei ole, jos hakija hoitaa kotona 3 vuotta täyttänyttä mutta alle kouluikäistä lasta ja jos arvioinnin perusteella lapsen kotihoidon tarve sellainen, että sitä voidaan pitää hyväksyttävänä syynä (kotihoito on lapsen edun mukaista). 4

Jos hakija vetoaa poikkeustilanteisiin, joiden perusteella hän kuuluisi mahdollisesti henkilöryhmään, jonka ei tarvitse ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, selvitä ensin onko asia varmennettavissa Kelassa olevista tiedoista. Voit pyytää asiakasta myös toimittamaan päätöksen, jolla hakijalle on myönnetty etuus, josta asia on todennettavissa. Sellainen on esim. päätös omaishoidontuesta tai sopimus omaishoidosta. Jos asia ei ole selvitettävissä, ohjaa hakijaa kuitenkin TE-toimistoon ja sen lisäksi selvittämään seikkaa, josta on kysymys. Jos perustoimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, perustoimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Alentaminen voidaan tehdä vain,jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa ja jos alentamista ei muutenkaan voida pitää kohtuuttomana. Linkki kohtaan 7 perusosan alentaminen Esimerkki Hakija kertoo, että ei ole työkykyinen, mutta hänellä ei ole lausuntoa, josta asia voisi todentaa. Arvioi Kelan palvelutarve. Selvittele tilannetta paikallisen kunnan sosiaalityön yhteistyötahon kanssa. Ohjaa asiakasta julkiseen terveydenhuollon palveluihin työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Tee asiakkaalle toimeentulotukipäätös 1-2 kuukaudelle. Tarpeen mukaan voit varata asiakkaalle henkilökohtaisen ajan myös Kelasta. Perusosan alentamista ei ole tarpeen miettiä ennen kuin tilannetta on selvitetty edellä mainittujen toimenpiteiden avulla. Kerro asiakkaalle, että selvittelyn laiminlyönti voi johtaa tuen alentamiseen. Avioliittolain mukaan puolisoiden tulee ottaa osaa toistensa elatukseen. Vastaava velvoite on rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla. Elatusvelvollisuus säilyy, kunnes avioero astuu voimaan. Toimeentulotukihakemusta ei kuitenkaan voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinen laiminlyö velvollisuutensa. Tällaisessa tilanteessa tulee selvittää mahdollisuus periä myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta. Lue lisää Takaisinperinnän perusteet Vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta pääsääntöisesti 18 ikävuoteen asti. Vanhempien elatusvelvollisuus säilyy myös silloin, kun alaikäinen asuu avoliitossa. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin alaikäisenä solmittu avioliitto, jonka johdosta vanhempien elatusvelvollisuus päättyy ja elatusvelvollisuus siirtyy aviopuolisolle. Yksityisesti sijoitetun lapsen hoitaja ei ole elatusvelvollinen suhteessa lapseen. 1.4.2. Edellytykset Perustoimeentulotuki määräytyy hyväksyttyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksesta. Tuen myöntäminen tai hylkääminen edellyttää yleensä laskelman tekemistä. Jos hakijalle ei laskelman mukaan synny oikeutta perustoimeentulotukeen, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen tai molempiin. Hänelle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäisevää tukea kunnasta. Perustoimeentulotuki voidaan myöntää Suomessa oleskelevalle hakijalle tai perheelle hänen tai heidän hakemuksestaan. Jos toimeentulotuen hakija oleskelee osittain Suomessa ja osittain ulkomailla, oikeus toimeentulotukeen rajoittuu niihin kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet Suomessa oleskelusta. Jos hakija oleskelee ulkomailla hakemiskuukautena yhtäjaksoisesti yli 3 viikon ajan, oikeus perustoimeentulotukeen harkitaan hakijan toimittamien selvitysten perusteella. Ulkomailla syntyneisiin (esim. ryöstöstä tai tapaturmasta aiheutuneisiin kustannuksiin) ei myönnetä toimeentulotukea. Hakijalle tulee kertoa mahdollisuudesta hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. 5

1.4.2.1. Perhe Perustoimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Toimeentulotukilain mukaisella perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja adoptiolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Yksityisesti sijoitettu lapsi muodostaa toimeentulotukilain näkökulmasta oman perheensä. Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuen määrään eivät siten vaikuta lapsen hoitajan tai hänen toimeentulotukilain mukaisen perheensä tulot ja varat. Laskelma tuloista ja varoista sekä menoista tehdään perhekohtaisesti. Kaikki perheenjäsenet ovat perustoimeentulotuen saajia maksamispäivästä lukien. Perustoimeentulotuen katsotaan jakautuvan sen saajien kesken kullekin yhtä suurena osuutena, jos olosuhteet eivät muuta osoita. Tilanteena, jossa toimeentulotuen katsotaan jakautuvan muutoin kuin yhtä suuriin osuuksiin voidaan pitää esimerkiksi perhettä, jossa yhdellä jäsenellä on määrältään suuria ja perustoimeentulotuessa huomioitavia terveydenhuoltomenoja tai muita vastaavia kuluja. Säännöksellä on merkitystä muun muassa tuen takaisinperinnässä. Täysi-ikäinen lapsi ei ole samaa toimeentulotukiperhettä vanhempiensa kanssa, vaikka asuukin samassa asunnossa. Täysi-ikäisen lapsen tulee tehdä oma hakemuksensa, josta hänelle tehdään oma päätös. Katso myös vanhempien luovan asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa. Jos isovanhempi tai isovanhemmat asuvat samassa taloudessa, hänen tai heidän katsotaan muodostavan oman perheensä. Isovanhempi tai isovanhemmat tekevät oman hakemuksensa, josta tulee oma päätös. Isovanhempien tulot, varallisuus ja menot muodostavat oman kokonaisuutensa ja aiemmin kuvattu perhe omansa. Asumismenot ja asumistuki jaetaan näin muodostuvien perheiden kesken. Lue lisää määräytymisperusteista. Kunkin tuensaajan perusosat määrittyvät erikseen. Katso myös perusosan suuruudet. 1.4.2.1.1. Alaikäinen Vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta pääsääntöisesti 18 ikävuoteen asti. Vanhemmista erillään asuvalle alaikäiselle voidaan myöntää perustoimeentulotukea, jos hakemuksesta käy ilmi, että hän on tosiasiallisesti toimeentulotuen tarpeessa (ensisijaiset etuudet eivät riitä, eikä vanhempien taloudellinen apu ei ole riittävä toimeentulon turvaamiseksi). Ennen ensimmäisen päätöksen tekemistä selvitetään hakijalta ja hänen vanhemmiltaan, auttavatko vanhemmat hakijaa. Jos he auttavat, selvitetään, kuinka suurella rahamäärällä. Tässä yhteydessä elatusvelvollisia vanhempia tulee myös kuulla. Jos hakemuksesta tai muutoin asiaa käsiteltäessä käy ilmi, että lapsi on lastensuojelun asiakas, ole yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen ennen yhteydenottoa lapsen vanhempiin. Jos saatujen selvitysten perusteella arvioidaan, että vanhemmat pystyisivät tulojensa ja varojensa perusteella elättämään lapsensa ja että heidän voidaan katsoa tahallisesti laiminlyöneen elatusvelvollisuutensa, perustoimeentulotukipäätöksessä todetaan, että alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä tullaan perimään vanhemmilta takaisin. Tahalliseksi alaikäisen elatusvelvollisuuden laiminlyönti voidaan katsoa esimerkiksi tilanteessa, jossa elatusvelvollinen on hyvästä taloudellisesta tilanteestaan tai ansaintamahdollisuuksistaan huolimatta jättänyt tietoisesti huolehtimatta elatusvelvollisuudestaan. Etuuspäätös, jossa kerrotaan perinnästä, toimitetaan tiedoksi vanhemmille. Jos vanhemmat ovat eronneet, päätös toimitetaan 6

molemmille, jos lapsi on yhteishuollossa. Vanhemmalle määrätty elatusapu määrittää hänen elatusvastuutaan ja suurimman mahdollisen takaisinperittävän summan. Alaikäisten avoliitto ei ole perustoimeentulotuen näkökulmasta perhe. Avoliiton osapuolille tehdään erilliset laskelmat ja toimeentulotukipäätökset, joissa asumismenot on jaettu puoliksi. Perusosan suuruus lasketaan yhteistaloudessa asuvan mukaisesti. Mahdollinen takaisinperintä tehdään erikseen kummankin vanhemmilta. Hakijoille tulee antaa mahdollisuus antaa selvitys siitä, onko kyseessä yhteistalous ja avoliitto. Jos yhdessä asuvilla alaikäisillä on yhteinen lapsi, heitä kuitenkin kohdellaan hakemistilanteessa perheenä eli heidän tulee tehdä yhteinen toimeentulotukihakemus. 1.4.2.2. Asevelvolliset Asevelvollisten, varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavien ensisijainen etuus on pääsääntöisesti sotilasavustus, jonka tavoitteena on turvata palveluksessa olevan varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavan ja hänen omaisensa toimeentulo palveluksen aikana. Omaisena pidetään tietyin edellytyksin muun muassa aviopuolisoa, avopuolisoa tai huollettavaa lasta. Tarvittaessa varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä hänen perheellään voi olla oikeus perustoimeentulotukeen. Sotilasavustuksen perus-, asumis- ja erityisavustus kattavat toimeentulotuen perusosaa vastaavat osuudet. Lisäksi varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalle maksetaan päivärahaa ja heillä on oikeus muun muassa maksuttomiin palvelus- ja lomamatkoihin. Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla ei ole oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan, koska hän saa palveluspaikassa maksuttoman majoituksen, muonituksen ja vaatetuksen. Lomaajalta ei ole myöskään oikeutta perustoimeentulotuen perusosaan. Jos varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavalla on sellaisia muilla perusmenoilla normaalisti katettavia menoja, kuten esimerkiksi silmälasit, kotivakuutusmaksu tai lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot, hänellä voi olla oikeus saada perustoimeentulotukea. Hakija voi hakea tarvittaessa myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta. 1.4.2.3. Jälkihuolto Lapsella ja nuorella on oikeus lastensuojelulain 75 :n mukaiseen jälkihuoltoon huostaanoton ja sijaishuollon päätyttyä. Hänellä on oikeus jälkihuoltoon myös vähintään puoli vuotta kestäneen, avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Jälkihuolto on lastensuojelulain nojalla annettavaa taloudellista ja muuta tukea. Sen järjestäminen on kunnan vastuulla. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta, tai 5 vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakas. Jälkihuollossa olevalla on oikeus perustoimeentulotukeen, kun tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Poikkeustilanteita ovat kuitenkin seuraavat: Itsenäistymisvaroja tai muita lastensuojelulain 36 :n mukaista taloudellista tukea ei huomioida tuloina. Jälkihuollossa olevan ei tarvitse nostaa opintolainaa. 7

1.4.2.4. Opiskelijat Opintotuki Päätoimisen opiskelijan ensisijainen etuus on opintotuki. Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Lue lisää opintorahasta. Lue lisää opiskelijan asumislisästä. Perustoimeentulotukea käsiteltäessä päätoimisella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jolla on perustoimeentulotuen hakemiskuukautena oikeus opintotukeen. Jos opiskelija hakee perustoimeentulotukea, hänen on selvitettävä mahdollisuutensa saada opiskelijoiden ensisijaisia etuuksia: opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa. Opiskelijalla voi olla oikeus toimeentulotukeen, jos ensisijaiset etuudet eivät riitä toimeentulon turvaamiseen. Kesäaikana opiskelijan ensisijaisia tuloja ovat opintotuki tai työstä saatava palkka. Päätoimisen opiskelijan ensisijainen etuus on opintotuki. Myös alaikäinen voi tietyin edellytyksin saada opintotukea (17 vuotta täyttänyt kaikkia opintotuen osia ja alle 17-vuotias opintolainaa ja asumislisää). Lue lisää lapsilisän vaikutuksesta. Jos hakija, joka ilmoittaa olevansa opiskelija, ei ole hakenut opintotukea, selvitä hänen mahdollisuutensa saada opintotukea. Jos hakijalla vaikuttaisi olevan oikeus opintotukeen, ohjaa häntä hakemaan tukea. Jos hakija ei hae ensisijaisia etuuksia, selvitä, miksi asiakas ei hae niitä. Jos asiakkaalla ei ole oikeutta opintotukeen, selvitä tarkemmin hänen tilanteensa ja siihen sopivat Kelan etuudet (esim. kuntoutusraha, työmarkkinatuki tai sairauspäiväraha). Varaa hänelle tarvittaessa aika Kelaan. Ohjaa häntä tarpeen mukaan esimerkiksi TE-toimiston palveluiden piiriin. Jos opiskelijalla on hänen opiskelukykyään heikentävä sairaus tai vamma, hänellä voi olla opiskelun ajalta oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutusrahaan. Lue lisää kuntoutuksesta. Lue lisää kuntoutusrahasta. Kerro, että tilanne tarkistetaan seuraavan toimeentulotukihakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakijan tulee selvittää, onko hän oikeutettu työttömyyden tai omaehtoisen opiskelun perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen. Opintolainan hakeminen Opintolaina on osa opintotukea. Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu opintojen pitkäaikaiseen rahoittamiseen, joten yleensä edellytetään, että 18 vuotta täyttäneet hakevat opintolainaa. Alle 18- vuotiailta sitä ei edellytetä. Lainan hakemista edellytetään sekä ammatillisia opintoja että lukiota suorittavilta. Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista, jos hän on lastensuojelun jälkihuollossa tai tilanteissa, joissa vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että hän ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään itseään. Lähtökohtaisesti opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Valtiontakaus pitää hakea. Poikkeuksen muodostavat korkeakouluopinnot, joihin takaus myönnetään aina, jos saa opintorahaa. Jos opiskelija ei ole hakenut opintolainan valtiontakausta ja opintolainaa, vaikka hän olisi voinut ne saada, laskennallinen opintolainan määrä voidaan ottaa tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa lainan ottamista voidaan pitää kohtuuttomana suhteessa hakijan elämäntilanteeseen (esim. vaikean sairauden vuoksi). Opintolaina voidaan ottaa toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon vasta sinä kuukautena, 8

jona laina on tai olisi ollut pankista nostettavissa. Opintolaina huomioidaan sen suuruisena, kuin se on nostettavissa. Määrä jaksotetaan kuukausikohtaisiksi eriksi. Esimerkki Korkeakouluopiskelija Aili opiskelee korkeakoulussa ja saa opintorahaa. Hän hakee toimentulotukea huhtitoukokuulle. Koska hän ei ole nostanut opintolainaansa, vaikka hänellä on siihen automaattisesti annettu lainatakaus, hänen tulonaan otetaan huhtikuussa huomioon koko kevätlukukauden opintolaina, 2000 euroa. Laina jaksotetaan huhti- ja toukokuun tuloksi (1000 euroa/kk). Esimerkki Toisen asteen opinnot Martti opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa ja saa opintorahaa, mutta ei ole hakenut lainatakausta. Hän hakee toimentulotukea huhti-toukokuulle. Koska ei ole olemassa mitään syytä sille, ettei Martti voisi saada lainatakausta, hänen tuloinaan huomioidaan huhti- ja toukokuussa opintolainaa 400 euroa/kk. Martin ei siis ole huhtikuussa mahdollista saada lainatakausta kuin kahden kuukauden lainalle eli 800 eurolle huhti-toukokuulta. Jos opiskelija on hakenut mutta ei ole saanut valtiontakausta opintolainaan, opintolainaa ei voida ottaa huomioon opiskelijan tulona. Jos opiskelija on saanut valtiontakauksen opintolainaan mutta ei luottohäiriön tai muun syyn takia saa lainaa pankista, hänet ohjataan selvittämään mahdollisuudet saada opintolainaa vähintään kahdesta pankista. Jos opiskelija ei saa lainaa, sitä ei lasketa tuloksi. Jos asiakkaalla on luottohäiriö, hänet voi ohjata kuntaan (esim. selvittämään mahdollisuus saada sosiaalista luottoa). Jos opiskelija ei ole hakenut tai ei halua hakea valtiontakausta tai sen perusteella myönnettävää opintolainaa pankista, häntä kehotetaan siihen ja hänelle tehdään toimeentulotukipäätös ensin esimerkiksi 1 2 viikoksi, jonka aikana hänen on haettava lainatakausta tai opintolainaa pankista, jos lainatakauspäätös on jo olemassa. Lisäksi hakijalle tulee heti ensimmäisen päätöksen yhteydessä kertoa toimeentulotuen viimesijaisuudesta sekä siitä, että opintolaina voidaan huomioida tulona, jos hän ei hae opintolainaa. Hakijaa pyydetään tarvittaessa selvittämään, miksi hän ei hae opintolainaa. Jos hän ei edelleenkään hae opintolainaa, se huomioidaan tulona (poikkeukset, esim. jälkihuolto ja vakava sairaus). Työttömyysturva Jos henkilö ei ole päätoiminen opiskelija, hänen tulee toimeentulotukilain 2 a :n mukaan ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Sivutoiminen opiskelu ei estä työttömyysetuuden saamista. Toisaalta myös päätoimisia opintoja voidaan tietyssä tilanteessa tukea työttömyysetuudella, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus. Opintojen tukemisesta työttömyysetuudella päättää TE-toimisto. Lisätietoa työttömyysetuuksista. Myös maahanmuuttajan opintoja voidaan tukea työttömyysetuudella (laki kotoutumisen edistämisestä 22-24 ) 9

Kuntoutusraha Jos asiakkaalla on sairaus tai vamma, joka heikentää olennaisesti hänen työ- tai opiskelukykyään, Kela voi maksaa kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen koulutuspäätöksen tai oppisopimuskoulutuksen ajalta. Alle 20-vuotias voi saada nuoren kuntoutusrahaa opiskelun ajalta, kun työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen lisäksi hänellä on tarve erityisille tukitoimille ja kun kotikunnassa on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma hänen tukemisekseen. Lue lisää Ammatillisesta koulutuksesta, Oppisopimuskoulutuksesta ja Nuoren kuntoutusrahasta. Vanhempien ja puolison elatusvelvollisuus Yleensä vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta 18 ikävuoteen asti. Alaikäinen lapsi voi hakea toimeentulotukea, jos hän opiskelee ja asuu erillään vanhemmistaan ja jos vanhemmat laiminlyövät elatusvelvollisuutensa. Myönnetty perustoimeentulotuki voidaan eräissä tilanteissa periä takaisin vanhemmilta. Lisätietoa takaisinperinnästä. Vanhemmat eivät lähtökohtaisesti ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Jos täysi-ikäinen saa rahaa vanhemmiltaan, vähäistä suuremmat summat huomioidaan tulona perustoimeentulotuen laskelmassa. Katso myös alaikäinen. 1.4.2.4.1. Perustoimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle Perustoimeentulotukea voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää, kun henkilö opiskelee päätoimisesti toisen asteen (lukio, ammatillinen oppilaitos) tai korkeakoulututkintoa. Tarvittaessa toimeentulotukea voidaan myöntää ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan ja ensisijainen etuus kuitata myönnetyn toimeentulotuen osalta. Lue lisää takaisinperinnästä. Pääsäännöstä poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet: Opinnot, joihin ei saa opintotukea Jos henkilö opiskelee eikä ole oikeutettu opintoetuuksiin, hänen edellytetään lähtökohtaisesti turvaavan elantonsa muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella. Opintoihin, johon ei voi saada opintotukea (esim. aikuislukio, opinnot avoimessa korkeakoulussa, osa yksityisten oppilaitosten opinnoista), voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää perustoimeentulotukea yleensä lyhytaikaisesti. Lyhytaikaisena tukena pidetään yleensä kuukautta, jonka aikana asiakkaalla on mahdollisuus hakea työtä tai ensisijaisia etuuksia. Tällaisissa tapauksissa tuki myös myönnetään kuukaudeksi kerrallaan. Henkilön tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja olla työmarkkinoiden käytettävissä, hakeutua opintotuella tuettuihin opintoihin tai hankkia elatuksensa ansiotöillä tai muilla tavoin. Hakijaa tulee päätöksessä selkeästi informoida mahdollisuudesta jatkossa alentaa hänelle maksettavan toimeentulotuen perusosaa. Jos henkilö edellä mainituissa tilanteessa edelleen ohjauksesta huolimatta hakee perustoimeentulotukea, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Lue lisää perusosan alentamisesta ja opinnoista, joihin voi saada opintotukea. Esimerkki Prkko ei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa, minkä vuoksi hän aloitti opinnot avoimessa yliopistossa. Pirkko ei ole oikeutettu opintotukeen eikä hän ole töissä. Hän saa yleistä asumistukea. 10

Pirkko hakee taloudellisen tilanteensa vuoksi perustoimeentulotukea Kelasta. Pirkko tulee ensisijaisesti ohjata hakeutumaan työttömäksi työnhakijaksi ja hänen tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä, tai mahdollisuuksien mukaan mennä töihin taikka siirtyä opintotuen piirissä oleviin opintoihin. Pirkolle voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää perustoimeentulotukea enintään kuukaudeksi. Pirkolle annettavassa päätöksessä tulee myös kertoa, että hänen perusosaansa voidaan alentaa, mikäli hän hakee mainitun kuukauden jälkeen perustoimeentulotukea ilman, että hän on ilmoittautunut työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi työttömäksi työnhakijaksi. Ammatillisen tai korkeakoulututkinnon jälkeinen uusi tutkinto Jos henkilö opiskelee ammatillisen tai korkeakoulututkinnon jälkeistä uutta tutkintoa eikä hänellä ole opiskelijan ensisijaisia etuuksia käytettävissään, hänen edellytetään lähtökohtaisesti turvaavan elantonsa muulla tavoin kuin perustoimeentulotukeen turvautumalla. Henkilö tulee tällaisessa tilanteissa ohjata heti ensimmäisen päätöksen yhteydessä selvittämään mahdollisuus opiskella työttömyysturvalla, hankkia elatuksensa ansiotyöllä tai muulla tavalla. Häntä tulee tässä yhteydessä myös selkeästi informoida mahdollisuudesta jatkossa alentaa hänelle maksettavan toimeentulotuen perusosaa, mikäli hän laiminlyö hänelle asetetut velvoitteet. Lisätietoa perusosan alentamisesta. Toimeentulotuen viimesijainen luonne huomioon ottaen henkilön toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, mikäli henkilö ei toisen tutkinnon suorittamisen vuoksi hakeudu ansiotyöhön tai turvaudu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Perusosan alentamista harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon myös henkilön toimenpiteet työn saamiseksi, hänen mahdollisuutensa saada työtä ja myös se, onko toisen tutkinnon suorittamisella etukäteen arvioiden mahdollista saada tulevaisuudessa paremmin työtä ja turvata toimeentulo kuin aikaisemmin suoritetun tutkinnon alalta. Jos arvioinnissa päädytään hakijan toimittaman selvityksen perusteella siihen, että toinen tutkinto parantaa esimerkiksi pidempään työttömänä olleen mahdollisuutta työllistyä uuden tutkinnon avulla, perusosan alentamisesta voidaan luopua kohtuullisuusarvioinnin perusteella. Esimerkki Kalle aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa. Kalle on kuitenkin jo aikaisemmin käyttänyt opintotukioikeutensa yliopisto-opintojen yhteydessä. Opintojen välillä Kalle ei ole hakenut työtä, koska opintojen loppuvaiheessa hän havaitsi, että suorittava tutkinto ei kuitenkaan ollut se oikea. Alan vaihtaminen tuntui perustellulta vaihtoehdolta. Nyt Kalle tiedustelee mahdollisuuksiaan rahoittaa tulevat opinnot toimeentulotuella. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jonka tarkoituksena ei ole tukea pitkäaikaisesti toimeentuloa opiskelun aikana. Hakeutumista toista tutkintoa suorittamaan, ilman aikomustakaan hakea edellisen tutkinnon mukaista työtä, voidaan pitää oman elatusvelvollisuuden laiminlyöntinä. Kallen toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa, mikäli hän ei hakeudu ansiotyöhön tai työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Arvioinnissa on aina otettava huomioon henkilön toimenpiteet työn saamiseksi ja hänen mahdollisuutensa saada työtä ja myös se, onko toisen tutkinnon suorittamisella etukäteen arvioiden mahdollista saada tulevaisuudessa paremmin työtä ja turvata toimeentulo kuin aikaisemmin suoritetun tutkinnon alalta. Jos käy ilmi, että uuden tutkinnon suorittamistarve johtuu hakijan sairaudesta tai vammasta, ohjaa hänet selvittämään kuntoutuksen mahdollisuudet. Lue lisää kuntoutuksesta. Jos henkilö edellä mainitussa tilanteessa edelleen, ohjauksesta huolimatta, hakee perustoimeentulotukea, eikä yllä mainittua perustetta toisen tutkinnon suorittamiselle voida 11

katsoa olevan, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa.tilanne tulee kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti eikä perusosan alentaminen saa johtaa hakijan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa. Katso myös Kuka voi saada opinotukea. Opintojen pitkittyminen Korkeakoulu- ja toisen asteen opintojen opintotukiaikaa voidaan opintotukilain mukaan tietyissä tilanteissa pidentää. Opintotukiajan pidentäminen tulee selvittää ensin. Asiakasta tulee ohjata ottamaan yhteyttä Yhteyskeskuksen kautta opintotuen asiantuntijaan. Tarvittaessa asiakas voi tehdä ajanvarauksen opintotuen asiantuntijalle. Opintotukiajan pidentäminen kuuluu opintotukiharkintaan, ei toimeentulotukiharkintaan. Lisätietoa opintotukiajoista. Jos käy ilmi, että opintojen pitkittyminen johtuu hakijan sairaudesta tai vammasta, ohjaa hänet selvittämään kuntoutuksen mahdollisuudet. Ensimmäiseen tutkintoon johtavat opinnot tilanteessa, jossa opintotukiaikaa ei pidennetä Jos henkilön opintotukiaikaa ei ole pidennetty tai saadun selvityksen perusteella hänellä ei olisi siihen oikeutta, tulee selvittää hänen oikeus muihin ensisijaisiin etuuksiin. Ensisijassa näitä ovat esimerkiksi yleinen asumistuki ja työttömyysturva. Jos henkilöllä ei ole oikeutta opintoetuuksiin, Kela voi myöntää hänelle muiden edellytysten täyttyessä perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa. Kelan tulee tässä yhteydessä arvioida, onko henkilön mahdollista suorittaa tutkinto kohtuullisessa ajassa loppuun. Arviointia voidaan tehdä esimerkiksi opinto-ohjaajan selvityksen tai oppilaitokselta saatujen edistymistietojen kuten opintorekisteriotteen perusteella. Kohtuullisena aikana voidaan pitää yleensä joitakin kuukausia, kuitenkin enintään lukuvuotta. Jos saadun selvityksen perusteella opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkintoon johtavat opintonsa loppuun enintään noin lukuvuoden määräajassa, hänelle voidaan myöntää muiden edellytysten täyttyessä tämän ajan perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa opintojen pitkittymisen perusteella. Päätös tehdään enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Seuraavan myönnön yhteydessä tulee tarkistaa opintojen edistyminen. Jos asiakkaan kokonaistilanteen perusteella on arvioitavissa, että hänellä saattaa olla sosiaalihuollon palvelujen tarvetta, asiakas tulee ohjata kuntaan tai hänen suostumuksellaan ottaa yhteyttä kuntaan. Jos käy ilmi, että opintojen etenemisessä on vaikeuksia hakijan sairauden tai vamman vuoksi, ohjaa asiakas selvittämään kuntoutuksen mahdollisuudet. Esimerkki Pekan opinnot ovat kesken eikä hänellä ole oikeutta saada pidennystä opintotukiaikaansa. Hän on toimittanut Kelaan opinto-ohjaajaltaan selvityksen siitä, että opinnot on mahdollista saada valmiiksi 6 kuukauden opiskelulla. Pekalle voidaan myöntää perustoimeentulotukea ilman perusosan alentamisharkintaa enintään kahden kuukauden jaksoissa kuuden kuukauden ajan. Päätöksessä kerrotaan mahdollisuudesta ohjata ensisijaisten etuuksien piiriin jos opinnot eivät edisty suunnitelman mukaisesti ja että tämän ohjauksen laiminlyönti voi johtaa perusosan alentamiseen. Jos Pekan opinnot eivät ole edistyneet ja ovat edelleen kuuden kuukauden jälkeen kesken, hänelle tehdään päätös perustoimeentulotuesta enintään kahden kuukauden ajalle (ns. järjestelyaika), jonka kuluessa Pekan tulee hakea työtä tai ensisijaisia etuuksia. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään myös, miksi opinnot eivät edelleenkään ole edistyneet. Tältä kahden kuukauden ajalta perusosan 12

alentamisharkintaa ei vielä tehdä. Jos Pekka edelleen tämän järjestelyajan jälkeen hakee perustoimeentulotukea, Kela alentaa perusosaa Jos tutkinnon loppuunsaattamista ei arvioida mahdolliseksi edes mainitussa noin lukuvuoden mittaisessa ajassa, henkilö tulee ohjata ensisijaisesti työhön tai tarvittaessa esimerkiksi kuntoutukseen (kuntoutustarpeen arviointi osana palvelutarvekartoitusta). Henkilölle voidaan tässä tilanteessa myöntää perustoimeentulotukea enintään kahdeksi kuukaudeksi ilman perusosan alentamisharkintaa, jotta hän voi tässä ajassa hakeutua ensisijaisten etuuksien tai muun toimeentuloturvan piiriin. Päätös tehdään kuukaudeksi kerrallaan. Päätöksessä hakijalle kerrotaan, että toimeentulotuen perusosaa voidaan kahden kuukauden jälkeen alentaa. Lisäksi henkilölle kerrotaan kunnan sosiaalihuollon palveluista sekä mahdollisuudesta henkilökohtaiseen keskusteluun sosiaalialan ammattihenkilön kanssa. Jos henkilö jatkaa edelleen opintoja ja hakee perustoimeentulotukea, perusosaa voidaan alentaa sillä perusteella, että hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Oikeutta perustoimeentulotukeen ei kuitenkaan tällä perusteella voida kokonaan evätä. Henkilön ei kuitenkaan katsota laiminlyöneen omaa elatusvelvollisuuttaan, kun kyseessä on opiskelijan oma sairaus lähiomaisen vakava sairaus, kun opiskelija on joutunut osallistumaan hänen hoitamiseensa opiskelijan muutoin vaikea elämäntilanne, joka on merkittävästi vaikuttanut opintojen viivästymiseen. lapsen syntymän aiheuttama perhetilanteen muutos Opintotuen lakkauttaminen opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi Opintotuen jatkuvan saamisen edellytyksenä on opinnoissa edistyminen. Jos opiskelija ei vastaa opintojen edistymisen seurantaa koskevaa kirjeeseen, eikä esitä hyväksyttäviä syitä tai opintotukilautakunta ei hyväksy opiskelijan esittämiä muita syitä, opintotuki lakkautetaan. Jos opiskelijan tuki on riittämättömän opintomenestyksen vuoksi lakkautettu eikä hänellä ole opiskelijan ensisijaisia etuuksia käytettävissään, hänen edellytetään suorittavan opintotuen lakkautuspäätöksessä selvitetyt opinnot päästäkseen takaisin opintotuen piiriin. Perustoimeentulotukea voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää lyhytaikaisesti. Tuki myönnetään enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan (kuitenkin enintään lukuvuoden loppuun), jona aikana hakijan edellytetään parantavan opintosuorituksiaan. Hakijan mahdollisuus päästä takaisin opintotuen piiriin selvitetään päätösten yhteydessä. Hakijaa informoidaan siitä, että tukea voidaan kahden kuukauden järjestelyajan jälkeen alentaa. Jos henkilö jatkaa edelleen opintoja ja hakee perustoimeentulotukea, perusosaa voidaan alentaa sillä perusteella, että hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota. Toimeentulotuki kesäaikana Toimeentulotuen myöntäminen opiskelijalle kesäaikana on mahdollista, jos henkilö täyttää tuen saamisen edellytykset. Ehtona tällöinkin on se, ettei henkilö voi turvautua ensisijaisiin etuuksiin tai turvata elantonsa muulla tavoin. 13