KÄYTTÖOHJE K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N
SISÄLLYSLUETTELO KERMANSAVI-TULISIJAT 4 KÄYTETTÄVÄT POLTTOPUUT 5 TULISIJAT JA ILMASTOINTI 6 SAVUHORMI 7 Hormin veto 8 ENSIKÄYTTÖ JA KUIVAUS 8 TULISIJOJEN KÄYTTÖ 9 Takkauunit 9 Erkkerimallit 11 Tuplakierto - sytytyspelti 12 Takkaleivinuuni 13 Leivinuuni 15 Liesi 16 HORMIPELLIN SULKEMINEN 17 HUOLTO 18 KYLMILLEEN JÄTTÖ 19 JOS TULISIJA EI TOIMI? 19 2
KIITOS VALINNASTASI T ervetuloa Kermansaven uunin käyttäjien joukkoon. Kiitämme luottamuksestasi ja olemme vakuuttuneita, että valitsemasi tulisija täyttää asettamasi odotukset. Hyvä laatu on tärkein tavoitteemme kaikkien Kermansaven uunien suunnittelussa ja valmistuksessa. Olemme koonneet tähän julkaisuun ohjeet tulisijojemme oikeanlaisesta käytöstä. Noudattamalla käyttöohjeita saat parhaan hyödyn valitsemastasi uunista. Uunimyymälämme antavat mielellään lisätietoja ja ovat aina käytettävissäsi uuneihin liittyvissä kysymyksissä. T oivotamme viihtyisiä ja lämpimiä hetkiä Kermansavitulisijan parissa vuosiksi eteenpäin. 3
KERMANSAVI-TULISIJAT Kermansavi-tulisijojen runkomateriaalina käytetään Kermansaven kehittämää Celsius-uunimassaa. Sen vahvuus tulisijamateriaalina on sen erinomainen lämmönkestävyys. Celsiusmassasta tehdyillä runkoelementeillä varmistetaan Kermansaven uunien hyvä hyötysuhde ja tasainen lämmönluovutus. Kermansaven tulisijat toimivat vastavirtaperiaatteella, jonka avulla uuni ottaa talteen kuumien savukaasujen sisältämän lämpöenergian. Liekit nousevat tulipesästä yläpalotilaan. Yläpalotilasta alaspäin virtaavat savukaasut lämmittävät poskikanavistoa ja uunin runkoa. Tämä synnyttää uunin ulkopuolelle lämpenevän ja samalla nousevan ilmavirtauksen, joka siirtää lämmön tasaisesti ja pehmeästi huonetilaan. Kaikki Kermansaven tulisijat ovat varaavia uuneja, jotka luovuttavat kaksirunkorakenteensa ansiosta lämpönsä miellyttävästi lämmitystä seuraavan vuorokauden aikana. Puut voidaan polttaa myös kahdessa erässä, jolloin lämmönluovutus on tasaisempaa. Säännöllinen lämmittäminen antaa parhaimman tuloksen. 4
KÄYTETTÄVÄT POLTTOPUUT Polttopuuksi soveltuvat kaikki Suomessa kasvavat puulajit. Leppä, haapa, kuusi, mänty ja koivu sisältävät kiloa kohden yhtä paljon energiaa, mutta koivu on suuren tilavuuspainonsa vuoksi edullisinta käyttää: paljon energiaa pienessä tilassa. Puu kannattaa tuoda sisälle 1 2 päivää ennen käyttöä, jolloin se lämpenee ja kuivuu. Kuiva polttopuu on väriltään vaaleaa ja kaksi kuivaa pilkettä helähtää niitä vastakkain lyödessä. Märkä puu säröilee sekä sihisee palaessaan. Keskeisin uuneissa käytettävän polttopuun laatuvaatimus on kuivuus. Mitä kuivempaa polttopuu on, sitä enemmän se antaa lämpöenergiaa ja sitä puhtaammin se palaa. Käytännössä sopivin polttopuun kosteus on 15 20 %. Kaatotuoreen puun kosteus on noin 50 % ja vuoden kuivatuksella ilmavassa liiterissä päästään noin 20 %:n kosteuteen. Takakannen taulukosta näet puun kosteuden vaikutuksen teholliseen lämpöarvoon. Pilkkeiden säilyttäminen sisällä on järjestettävä tapauskohtaisesti niin, että puut ehtivät kuivua paloturvallisuuden siitä kuitenkaan kärsimättä. Pilkkeitä ei koskaan saa säilyttää uunin päällä! Uunin sivulle on jätettävä ainakin 15 cm rakoa polttopuihin. Huonetiloja ei saa käyttää halkoliiterinä paloturvallisuuden vuoksi on asunnon palokuorma pidettävä minimissä. (E8 kohta 2.5) Suositeltavat puiden pituudet eri uunimalleille vaaka- ja pystyladontaan (cm). UUNI / tulipesän mitat (leveys*syvyys*korkeus) Ladonta Vaaka Pysty 300*350*420 410*540*500 Takkaleivinuuni Leivinuuni Erkkeriuuni Liesi 20-25 33 33 33-60 - 20 33 33-50 33-50 - 33-40 - 5
Polttopuun määrä Yhtä lämmityskertaa varten tarvitaan puuta yleensä enintään 1 kg jokaista 100 uunikiloa kohti. Voit tarkistaa uunisi painon ja punnita suurimman käytettävän määrän ennen muutamia ensimmäisiä lämmityskertoja. Näin opit arvioimaan oikean puumäärän. On parempi lämmittää uunia pienemmällä puumäärällä usein kuin harvemmin liian suurella puumäärällä. Ylilämmityksestä voi aiheutua vaaraa sekä tulisijalle että hormille. Ne voivat rikkoontua ja aiheuttaa tulipalovaaran. Liika lämmittäminen myös tuhlaa energiaa, sillä tulisijan lämmönvarauskyky on rajallinen. Roskien poltto Tulisijaa ei ole tarkoitettu roskien polttoon. Roskista saattaa syntyä vaarallisia ja myrkyllisiä kaasuja, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa mm. hormin rakenteille. Lehtien ja kartonkipakkausten polttamisesta syntyvä tuhka saattaa tukkia arinan, jolloin se voi rikkoontua kuumuuden vaikutuksesta. Mehutölkkien sisäpinnan ohut alumiinifolio saattaa lentää savun mukana hormiin, tukkia sen ja estää savukaasujen pääsyn ulos. TULISIJAT JA ILMASTOINTI Tulisijan tehokkaalla käytöllä ja ilmanvaihdon toiminnalla on selkeä vuorovaikutus. Puun polttamiseen tarvitaan palamisilmaa, ja savukaasut tulee johtaa hallitusti pois rakennuksesta. Savupiippu on peltien ollessa avoimina yksi ilmanvaihdon virtausreitti. Tulisijan ja ilmanvaihdon hallittu yhteistoiminta on varmistettava erilaisissa tilanteissa huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella. Lisäksi on tiedettävä, kuinka tulisijaa ja ilmastointijärjestelmää käytetään yhdessä. Ilmanvaihdon toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota tulisijaa sytytettäessä. Tulisijan sytyttäminen edellyttää riittävän palamisilman saamista sekä tehokasta ja hallittua savukaasujen poistoa. Jotta savuhormin toiminta käynnistyy, on hormin paineen oltava 2 5 Pa huoneen painetta pienempi. Palamisesta syntyvä lämpö kasvattaa paine-eron nopeasti 25 30 Pascaliin. Ilmanvaihtojärjestelmä ei saa aiheuttaa rakennukseen niin suurta alipainetta, että tulisijaa on vaikea sytyttää ja käyttää. Voimakas alipaine huonetilassa (voi syntyä myös esim. liesituulettimen tai keskuspölynimurin käytöstä) aiheuttaa hormissa ulkoilman virtauksen sisäänpäin, kun tulisijaa ei käytetä ja savupelti vuotaa. Rakennuksen ilmastointi voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Painovoimainen ilmastointi. 2. Poistopuhaltimella ja korvausilmaventtiileillä toimiva ilmastointi. 3. Täysin hallittu ilmastointi. Tässä koneellisesti säädellään sekä tulo- että pois toilman määrää, ja näin paineolosuhteita voidaan muuttaa. Ilmastointivaihtoehdot 1 ja 3 eivät yleensä aiheuta erityistoimenpiteitä. Suositeltavaa on kuitenkin ylimääräisen korvausilmaventtiilin asentaminen ylös ulkoseinälle lähelle tulisijaa: kylmä ulkoilma sekoittuu huoneilmaan alas laskeutuessaan ja vedon tunne vähenee. Vaihtoehdossa 2 on korvausventtiilejä asennettava riittävästi, vähintään yksi ylimääräinen halkaisijaltaan 100 mm korvausilmaventtiili tulisijaa kohden. Tuuletusikkunan raottaminen ja ilmanpoiston säätö minimiasentoon on yleensä suositeltavaa, mikäli rakennuksessa on pelkkä koneellinen poisto. Jos liesituuletinta käytetään samaan aikaan kuin uunia, tai kun uunia sytytetään, on syytä avata tuuletusikkuna. 6
SAVUHORMI Savupiipun eli hormin tehtävä on synnyttää veto uunista ulos. Piipussa pitäisi olla alipaine, jotta näin tapahtuisi. Savuhormin mitoitukseen vaikuttaa pääasiassa kaksi tekijää: piipun pituus ja hormin poikkileikkauksen pinta-ala. Periaate on, että mitä pitempi piippu sitä parempi veto. Yleisesti voidaan todeta, että noin 5,5 m:n piippu on riittävä. Tätä lyhyemmät hormit saattavat aiheuttaa toimintahäiriöitä. Halkaisijaltaan liian pieni hormi heikentää vetoa, koska lämmenneet savukaasut eivät mahdu nousemaan piipusta ulos, vaan pyrkivät uunin kautta huoneistoon. Liian suuri hormi heikentää puolestaan vetoa, koska savukaasut ehtivät jäähtyä matkalla ylös. Varsinkin uudisrakennuskohteissa hormin kosteus saattaa aiheuttaa suuria ongelmia hyvälle hormivedolle. Tämä voidaan välttää tehostamalla hormin ja uunin kuivatusta ensimmäisinä päivinä käyttämällä sähköpuhallinta, jolla puhalletaan lämmintä ilmaa uunin kautta savuhormiin. On myös mahdollista, että hormi on asennettu vuodenaikana, jolloin ilman kosteus on erittäin korkea. Tällöin hormin kuivuminen on hidasta. Jos tähän lisätään poikkeuksellisen kosteat hormin materiaalit, tiilet tai elementit, on hormin veto-ongelmia odotettavissa alkulämmityksen aikana. Piippuhattu on savupiipun yläpään suojus, jonka tarkoitus on estää sadeveden ja lumen pääsy hormiin, suojella savuhormia rapautumiselta sekä parantaa vetoa. Sadesuoja on tehtävä kokonaan syöpymistä vastaan suojatusta metallista. Sen asentamisessa on huomioitava, että hormit ovat helposti nuohottavissa ja tarkastettavissa. 7
Hormin veto Matalapaine, kosteus tai kova tuuli voi synnyttää hormiin vetoa haittaavan ilmalukon. Matalapaineella veto on aina huonompi kuin hyvällä säällä tai talvipakkasella. Hormiin kertyy helposti kosteutta silloin, kun uuni on ollut pitkään lämmittämättä. Kesäaikana pääset tästä vaivasta sillä, että pidät peltiä hieman avoinna, kun asunto on pitkään tyhjillään. Näin kosteus ei pääse kondensoitumaan hormiin. Joskus huonon vedon syy saattaa löytyä talon ympäristöstäkin. Jos uuni ei vedä kunnolla tietystä ilmansuunnasta tuullessa, syy ei ole hormin eikä uunin. Vika saattaa olla talon lähellä oleva puu, sankka metsä, iso mäki tai rinne, joskus jopa katon muoto, joka ohjaa tuulta harmillisesti. Tähän ongelmaan saattaa auttaa puiden kaataminen, piipun korottaminen tai uunin käytön rajoittaminen haitallisen tuulen vallitessa. Myös koneellinen ilmanvaihto saattaa väärin säädettynä aiheuttaa veto-ongelmia, varsinkin, jos kysymyksessä on pelkkä koneellinen poisto. Tehokas liesituuletin aiheuttaa alipainetta, joka estää hyvän vedon. (Ks. sivu 6: Tulisijat ja ilmastointi) ENSIKÄYTTÖ JA KUIVAUS Rungon asennuksen ja kaakeloinnin jälkeen uunin annetaan kuivua vähintään viikko, ennen kuin sitä aletaan lämmittää. Toisella viikolla poltetaan päivittäin 3 5 kg:n pesällinen ja pidetään savuhormin pelti auki myös kun uunia ei lämmitetä. Uuni ei lämpene merkittävästi, mutta rauhallinen, toistuva lämmitys kuivattaa uunin vähitellen. Kolmannella viikolla päivittäistä puumäärää lisätään asteittain aina 5 8 kiloon. Leivinuunissa on massaa ja kosteutta kaksinkertainen määrä pieniin takkauuneihin verrattuna. Sen kuivuminen vaatii useampia alkulämmityskertoja kuin pienten uunien. Muistathan, että rungon pystytyksen, kaakeloinnin sekä saumauksen jälkeen asennuskohteen lämpötila ei saa laskea alle 10 C ennen kuin uuni sisäänajovaihe on valmis ja muutama kunnon lämmitys tehty. Saumaus voidaan suorittaa noin kahden viikon kuluttua kaakeloinnista, sillä juuri pinnoitettua uunia lämmitettäessä osa kosteudesta poistuu uunin pinnan kautta käyttäen ainoana kulkutienään kaakelisaumaa. Saumausta seuraavana päivänä saumat tulee kostuttaa, sillä kuivamisen hidastaminen lisää sauman tiiviyttä ja kestävyyttä. Uunia ei saa lämmittää saumaamista seuraavina kahtena vuorokautena. Tämän jälkeen lämmitys tulee aloittaa pienellä puumäärällä. Huom! Varo uunin ylilämmittämistä erityisesti kuivausaikana. Noudata kuivausohjeita. 8
TULISIJOJEN KÄYTTÖ Takkauunit Avaa pelti 5-10 minuuttia ennen sytyttämistä ja tarkista tuhkatila. Tyhjennä tuhkalaatikko. (Ks. sivu 18: Huolto). Tarkista hormin veto tuhkaluukun ilmansyöttöaukosta esim. tulitikun avulla. Jos hormi ei vedä, avaa tulisijasta hormin puoleinen nuohousluukku tai hormin oma nuohousluukku ja polta muutama sanomalehtituppo tai tuohenpala nuohousreiässä. Tarkista tuhkatila ja tyhjennä tarvittaessa täysi tuhkalaatikko. Ks. sivu 18: Huolto. Lämmityksen alussa palamisilmaa annetaan tulipesään takka- ja tuhkaluukun kautta. Kun palaminen on edennyt pitemmälle, voidaan tuhkatilan kautta annettavaa ilmansyöttöä vähentää. Lämmityksen loppuvaiheessa suljetaan takkaluukun kautta annettava ilmansyöttö. Jos hormi ei vedä, polta paperituppo tai tuohta hormin puoleisessa nuohousreiässä. Avaa pelti 5-10 minuuttia ennen sytyttämistä. Lado kuivia puita vaakaan korkeintaan 2/3 tulipesän tilavuudesta. Tarkista, että hormipelti sekä tuhkaluukun ja suuluukkujen ilmansyötöt ovat kaikki auki. Mikäli ladot puut vaaka-asentoon, ne pitää sytyttää päältä. Alhaalta sytytettäessä palaminen tapahtuu puiden päiden ja kipinäverkon tai lasin välissä. Tämä aiheuttaa suuluukkujen rikkoontumisen. 9
Palamisilman säätö Kun puut sytyttyään palavat kunnolla, säädetään palamisilmaa takka- ja tuhkaluukkujen kautta. Oikean palamisen voi nähdä liekkien koosta. Jos liekki palaa humisten, on veto liian voimakas ja näin ollen kuluttaa osan vapautuvasta energiasta ylimääräisen ilman lämmittämiseen. Tällöin ilma virtaa hormiin liian nopeasti, eikä tulisija ehdi varastoida ilmasta kaikkea lämpöä. Seurauksena on uunin hyötysuhteen lasku. Liian voimakasta vetoa voi hillitä säätämällä savuhormin peltiä. Liian pieni, kituva liekki taas tuhlaa polttoainetta ja päästöt ovat korkeat. Lämpö varastoituu uuniin sitä paremmin, mitä suurempi liekin ja varaavan massan välinen lämpöero on. (Kuvat 1, 2 ja 3) Kuva 1 Puiden lisääminen Mikäli lämpöä tarvitaan enemmän kuin pesällisen polttamisella saadaan, toinen pesällinen lisätään vasta, kun ensimmäinen pesällinen on hiiltynyt. Ennen suuluukkujen avaamista tuhkatilan ilma-aukot suljetaan. Suuluukut avataan parin sentin verran ja odotetaan, että palaminen tasaantuu, tämän jälkeen suuluukut avataan hitaasti ja puut ladotaan uuniin. Nopea suuluukkujen avaaminen aiheuttaa savun tuprahtamista huoneeseen. (Kuvat 4 ja 5) Kuva 2 Älä ylilämmitä uunia. Polta puuta korkeintaan 1 kg jokaista uunin 100 kg:aa kohden yhden vuorokauden aikana. Tarkista uunin paino esitteestä tai osoitteesta www.kermansavi.fi. Kuva 3 Luukkumallista riippuen palamisilmaa säädetään joko takka- ja tuhkaluukun tai pelkän tuhkaluukun avulla. 10
Erkkerimallit Puita poltetaan pystyasennossa (kuva 6). Tulipesän koko rajoittaa puiden polttamista vaaka-asennossa, sillä puiden tulee olla eri mittaisia oikeanlaisen ladonnan saamiseksi. Pystyasennossa voidaan polttaa 33-40 cm mittaisia puita, tätä pidemmät puut voivat hiiltyessään ja alaspudotessaan vieriä kiinni lasiin aiheuttaen nokeentumista. Kuva 4 Kuva 6 Puut ladotaan takaseinää vasten nojalleen pystyyn siten, että puiden väliin jää noin sentin raot paloilman virtausta varten. Tulipesää ei saa latoa aivan täyteen. Puut sytytetään edestä alhaalta kahdesta, kolmesta kohdasta. Palamisen aikana vetoa säädetään avaamalla tuhkaluukkua raolleen (kuva 7). Kuva 7 Kuva 5 Arinakiven ja luukun kehyselementin välistä tuleva ilma huuhtelee palamisen aikana liekin ja lasin väliä vähentäen sen nokeentumista. 11
Tuplakierto - sytytyspelti Takka -ja takkaleivinuunit Sytytyspelti on syytä pitää avoimena tulta sytyttäessä 5 10 minuuttia sekä puita lisättäessä. Mikäli sytytyspelti pidetään auki pidempään, on myös suuluukut pidettävä avoinna. Sytytyspellin ollessa avoimena uuni varaa lämpöä vain vähän, joten se pitää sulkea, kun puita poltetaan lämmitystarkoituksessa. Sytytyspellin käyttö: Avaa savuhormin sulkupelti (1) ja uunin sytytyspelti (2). Hormin sulkupelti voi olla sijoitettu vaihtoehtoisesti uuniin. Avaa takkaluukun ja tuhkaluukun ilmansyöttöaukot (3 ja 4), jotta ilma pääsee tulipesään. Hormin sulkupelti voi olla asennettu vaihtoehtoisesti uunin yläosaan, jolloin se on ylempi pelti. Aseta puut tulipesään. Apuna sytytyksessä voit käyttää sanomalehteä tai kuivaa koivun tuohta. Jos takan halutaan varaavan lämpöä, sytytyspelti (2)voidaan sulkea, kun tuli on palanut kunnolla noin 5-10 minuuttia. Ennenkuin lisäät puita, avaa sytytyspelti ja sulje tuhkaluukun (4) ja takkaluukun (3) ilmansyöttö. Sulje sytytyspelti puiden lisäyksen jälkeen. Palamisen voimakkuutta voidaan säätää tuhkaluukun (4) ja takkaluukun (3) ilmansyöttöaukkojen avulla. Takkaluukun ilmansyöttöaukot (3) voidaan sulkea, kun puut ovat palaneet hiillokseksi. Samalla voit pienentää savuhormin sulkupeltiä (1), älä laita sitä vielä kuitenkaan kokonaan kiinni. Säädä hiilipalon voimakkuus tuhkaluukun ilmansyötöllä (4) Savuhormin sulkupelti (1) voidaan sulkea, kun hiillos on palanut loppuun. Uunin sytytyspellillä ei pienennetä savuhormin vetoa lämmityksen missään vaiheessa. Se on pidettävä joko täysin auki tai kiinni lämmityksen aikana. Uunia ei saa lämmittää suurella puumäärällä pidempiä aikoja sytytyspellin ollessa auki. 12
Takkaleivinuuni Toimintaperiaate Takkaleivinuuni on varaava tulisijayhdistelmä, jossa takkatuli lämmittää takan yläpuolella olevan leivinuunin. Puuta poltetaan vain takkapesässä, josta liekit ja palamattomat kaasut nousevat yläpalotilana toimivaan leivinuuniin. Leivinuunin pesän lämpötila on varsinaisen kaasupalon aikana yli 800 C. Tämä lämpötila takaa, että leivinuuni palaa puhtaaksi ja lämpenee hyvään paistolämpötilaan. Takkapesä on varustettu myös ritiläurilla, joten sitä voidaan käyttää mainiosti myös ruoan valmistukseen ja paistamiseen. Takkaleivinuunin käyttö pelkkään lämmitykseen ei eroa takkauunin käytöstä. Leivinuuni ei ole tulipesä, vaan puuta poltetaan ainoastaan takkapesässä. Sytyttäminen Avaa hormipelti sekä tarkista, ettei lämpömittari ole jäänyt leivinuuniin. Tarkista, ettei tuhkalaatikko ole liian täynnä. Tyhjennä tarvittaessa tuhkat palamattomaan astiaan (ks. sivu 18: Huolto). Testaa hormin veto viemällä palava tulitikku takan suuluukun avoinna olevan ilmanottoaukon eteen. Jos hormi ei vedä, polta muutama paperituppo hormin puoleisessa nuohousluukun aukossa. Mikäli ladot puut vaaka-asentoon, ne pitää sytyttää päältä. Alhaalta sytytettäessä palaminen tapahtuu puiden päiden ja kipinäverkon tai lasin välissä. Tämä aiheuttaa suuluukkujen rikkoontumisen. Älä ylilämmitä uunia. Polta puuta korkeintaan 1 kg jokaista uunin 100 kg:aa kohden yhden vuorokauden aikana. Tarkista uunin paino esitteestä tai osoitteesta www.kermansavi.fi. Lado polttopuut takkapesään ja sytykkeet ylimmäisten puiden sekaan (n. 2/3 pesästä). Avaa ilmansyöttöaukot tuhka- ja suuluukusta. Sytytä pilkkeet ja sulje suuluukut. Kun puut palavat kunnolla, säädä paloa tuhkaluukun ilmansyötön avulla. Tarvittaessa lisää puita vasta kun ensimmäiset puut ovat hiiltyneet. Avaa suuluukut varovasti raolleen ja odota, että ilmansaanti tasaantuu. Avaa luukut hitaasti, ettei savua tuprahda huoneeseen. Lisää puut ja sulje luukut. Kun puut ovat syttyneet, säädä palo sopivaksi tuhkaluukun ilmansyötön avulla. 13
Kun olet polttanut haluamasi määrän puita ja puut ovat menettäneet muotonsa ja katkeilleet, sulje takkaluukun ilmansyöttöaukot ja kohenna hiillosta. Hiilipaloa voit tehostaa antamalla ilmaa tuhkaluukun ilmansäätöaukosta. Sulje hormipelti kokonaan vasta sitten, kun olet varmistanut viimeistenkin hiilien sammuneen. Normaalissa leipomisessa tai ruoanlaitossa tarvittava uunilämpö on n. 220-250 C. Huom! Lämpömittari ei kestä liekkejä, joten aseta se leivinuuniin vasta, kun suljet pellit. Muutaman lämmitys- ja leivontakerran jälkeen osaat arvioida polttopuutarpeen oikein. Voit kohentaa hiillosta myös ilmansyöttöaukkojen kautta. Voit tehostaa hiilloksen palamista tuhkaluukun ilmansyötön avulla. Älä avaa leivinuunin luukkua lämmityksen aikana. Leivonta ja ruoanlaitto Jos uunia ei ole lämmitetty päiviin, on leipomista edeltävänä päivänä poltettava reilu pesällinen uunin saattamiseksi peruslämpöön. Lämmitystarve riippuu uunin peruslämmöstä, haluttavasta uunilämpötilasta ja tarvittavasta leivonta-ajasta ja kerroista. Korkea lämpötila ja pitkä leivonta-aika vaativat enemmän puita. Normaali vuorokautisen kertalämmityksen puumäärävaihtelu on 15-20 kg. Sulje kaikki ilmansyöttöaukot ja avaa hormipelti ennen kuin avaat leivinuunin luukun lämmityksen jälkeen. Poista uunissa oleva lentotuhka jokaisen lämmityskerran jälkeen tuhkakolalla tai harjalla. Lopuksi ennen paistamista sulje hormipelti. 14
Leivinuuni Toimintaperiaate Kermansavi-leivinuuni toimii yläpaloperiaatteella, jossa puut poltetaan leivinuunin arinalla. Sytyttäminen Avaa hormipelti, ja tarkista tuhkaluukusta, ettei tuhkalaatikko ole liian täynnä. Tyhjennä tarvittaessa tuhkat palamattomaan astiaan. (Ks. sivu 18: Huolto). Avaa ilmansyöttöaukot uunin suuluukusta. Testaa hormin veto viemällä palava tulitikku suuluukun avoinna olevan ilmansyöttöaukon eteen. Jos hormi ei vedä, polta muutama paperituppo hormin puoleisessa nuohousluukun aukossa. Kun puut ovat syttyneet, säädä palo sopivaksi uunin suuluukun ilmansyöttöaukkojen avulla. Lämmityksen loppuvaiheessa hiilet pudotetaan tulipesän takaosan kautta alas hiiliarinalle, jossa ne palavat nopeasti ja luovuttavat lisälämpöä. Mikäli halutaan voimakkaampi arinalämpö, pidetään hiilipaloa pitempään leivinuunin tulipesässä. Vastaavasti jos halutaan matalampi arinalämpö, voidaan hiilet pudottaa aikaisemmin hiilipesään. Suuluukun ilmansyöttö Hiilipesä Tuhkapesä Hiilet pudotetaan arinan takaosassa olevasta aukosta hiilipesään. Laita puut uuniin, sytytä päältä ja sulje suuluukut. Säädä palo sopivaksi uunin suuluukun ilmansyöttöaukkojen avulla. Lisää puita vasta kun ensimmäiset puut ovat hiiltyneet. Avaa suuluukku varovasti raolleen ja odota, että ilmansaanti tasaantuu. Avaa luukku hitaasti, ettei savua tuprahda huoneeseen. Lisää puut ja sulje luukku. Vedä hiilet hiilipesän arinan keskelle. 15
Hiilipaloa voidaan nopeuttaa antamalla tarvittaessa paloilmaa tuhkapesän luukun kautta. Hiilipalon savukaasut poistuvat hiilenpudotusaukon kautta leivinuunin yläpalotilaan, josta edelleen poskikanavien kautta savuhormiin. Hiiliarinan ansiosta loppuhiillos palaa nopeasti. Hiiliarinasta tuhkat tippuvat tuhkapesään. Ennen savupellin kokonaan sulkemista on varmistettava, ettei palavaa hiillosta enää ole. Kermansaven leivinuunit eivät tarvitse erillisiä häkähormeja. Hiilipesä Paikalliset olosuhteet ratkaisevat aina viimekädessä miten pitää toimia. Tarvitset muutaman koelämmityksen oppiaksesi tuntemaan uunisi ominaisuudet. Varsinkin leivinuunin käyttöön ja leipomiseen pätee vanha sanonta: Harjoitus tekee mestarin. Tuhkapesä Hiilipaloa voit säätää tuhkatilan ilmansyöttöaukoista. Liesi Valurautainen liesitaso lämpenee ja jäähtyy nopeasti, joten jos haluat pitää liesitason lämpötilan tasaisena, lisää puita pienissä erissä tasavälein. 16
HORMIPELLIN SULKEMINEN Hormipellin tehtävä on sulkea hormi, jotta ilman läpivirtaus ei vie uunin lämpöä ulos ja uuni saadaan pysymään lämpimänä mahdollisimman pitkään. Pellin sulkemisen oikea ajoitus on tärkeää. Jos suljet pellin liian aikaisin, huoneeseen voi tulla häkää. Häkä on huomaamatonta tappavaa kaasua, jonka kanssa kannattaa olla varovainen. Hormipellin sulkemisessa kannattaa menetellä seuraavasti: kun hiillos alkaa hiipua (hiilloksessa ei näy sinisiä liekkejä), voit laittaa pellin vähän pienemmälle (kuva 1). Älä sulje sitä kuitenkaan kokonaan. Avaa tuhkaluukun ilmansyöttöaukko ja polta hiillos loppuun reilun vedon avulla (kuva 2). Periaatteena on, että pesällisellä puita syntyy kahvikupillinen kuivaa tuhkaa. Kun hiillos on palanut loppuun, voit sulkea ilmansyöttöaukot ja hormipellin (kuvat 3 ja 4). Kuva 2. Säädä hiilipalo tuhkaluukun ilmansyöttöaukoista. Kuva 3. Varmistettuasi, että hiillos on palanut, sulje tuhkaluukun ilmansyöttöaukot. Kuva1. Kun hiillos alkaa hiipua, kohenna sitä ja vähennä vetoa sulkemalla osittain hormipeltiä. Kuva 4. Sulje pelti. 17
HUOLTO Uunien hoito on yksinkertaista. Kaakelit on helppo puhdistaa sormenjäljistä yms. kostealla pyyhkeellä. Liikaa vedenkäyttöä on syytä varoa, sillä saumamassa on huokoista ja saattaa kuivua läikikkääksi. Suuluukkujen lasit voi tarvittaessa puhdistaa rautakaupasta saatavilla tarkoitukseen valmistetuilla puhdistusaineilla. Tuhkalaatikko poistetaan kannet suljettuna ja tyhjennetään ulkona kannelliseen palamattomaan astiaan. nousee niin rajusti, että usein hormi rikkoontuu ja paloturvallisuus kärsii. Nokipalosta on aina ilmoitettava paloviranomaiselle. Tarkista, onko tuhkalaatikko liian täynnä. Tärkein käyttäjän suorittama hoitotoimenpide on tuhkan poisto. Uunin tuhkatila on varsin suuri, joten käytetystä polttoaineesta riippuen tyhjennystarve voi vaihdella kymmenestä lämmityskerrasta useisiin kymmeniin lämmityskertoihin. Jos tuhka tukkii arinan osittainkin, estyy ilmansaanti, palaminen häiriintyy ja pahimmassa tapauksessa arina saattaa ylikuumentua ja vahingoittua. Tyhjennä tuhkalaatikko peltiseen tai muuhun palamattomaan kannelliseen astiaan. Suljettua tuhkaastiaa tulee säilyttää ulkona palamattomalla alustalla, sillä kuuma tuhka ja kytevä hiillos voivat aiheuttaa tulipalovaaran. Kosteat puut palavat huonosti, ja suuri osa lämpöenergiasta kuluu veden höyrystämiseen. Savun sisältämä palamaton terva ja noki tarttuvat poskikanaviin ja hormiin imien itseensä hienoa lentotuhkaa. Näin muodostunut kerros estää palokaasujen lämmön siirtymistä uunimassaan. Pahimmillaan tällainen kerros saattaa leimahtaa räjähdysmäisesti ns. nokipaloksi. Nokipalossa hormin lämpötila Hormin huolto Uunin ja hormin nuohouksen suorittaa nuohooja. Vakituisessa asuinkäytössä sekä ympärivuotisessa käytössä olevat loma-asunnot nuohotaan vuosittain. Yksityiset loma-asunnot ja niiden saunat nuohotaan yleensä kerran kolmessa vuodessa. Nuohouskerrat on hyvä tarkistaa paikalliselta paloviranomaiselta tai nuohoojalta. Nouhous parantaa paloturvallisuuden tasoa sekä säästää energiaa. Nokipalon riski pienenee, sekä tulisijat ja hormit ovat turvallisia ja käyttökunnossa. Vastuu nuohouksen suorittamisesta on yksinomaan kiinteistön omistajalla. Tämän on huolehdittava siitä, että nuohoaminen on käytännössä mahdollista. Nuohooja on tulisijojen ja paloturvallisuuden asiantuntija, joka nuohoustyön lisäksi tarkistaa aina tulisijojen ja hormien käyttöturvallisuuden. Uuni, hormi, rakennus ja ympäristö muodostavat yhdessä ainutkertaisen kokonaisuuden, joka alati muuttuvien luonnonolosuhteiden kanssa vaatii kunnollista paneutumista parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Katso tarkemmin www.nuohoojat.fi 18
KYLMILLEEN JÄTTÖ Kun jätät Kermansaven uunin kylmilleen pitkäksi ajaksi, sinun kannattaa tehdä seuraavat huoltotoimenpiteet: Tyhjennä tuhkatila. Jos jätät rakennuksen kylmilleen, avaa pellit. Kiinni jäätyneiden peltien avaaminen talviaikana on vaikeaa. Jäätyneen hormipellin voit avata tarvittaessa lämmittämällä uunia esimerkiksi maltillisesti kaasutoholla. JOS TULISIJA EI TOIMI? SYY VOI OLLA SEURAAVISSA SEIKOISSA: 1. Hormipelti on kiinni. 2. Tuplakiertouuneissa kesäpelti on sytyttämisen aikana kiinni. 3. Savuhormi on kylmä tai kostea, jolloin se vetää huonosti tai ei vedä lainkaan. Peitä piippu siten, että sade ja lumi eivät pääse piipun sisälle, mutta ilma pääsee vaihtumaan. Auki jätetyn hormin kautta tapahtuu ilmanvaihto, joka kuivaa uunia ja rakennusta. 4. Huoneessa on koneellinen ilmanvaihto, joka synnyttää alipaineen ja kääntää hormin vedon väärään suuntaan. 5. Puut ovat kosteita. Kylmillään olleen hormin veto Jos uuni on ollut pitkään käyttämättä tai uunia käytetään ensimmäistä kertaa, on syytä aina varmistaa hormin veto. Veto syntyy hormissa vallitsevasta alipaineesta. Vedon puute johtuu taas siitä, että hormissa on kylmää ilmamassaa. Tämä ilma pitäisi saada lämpenemään, ja koska lämmin ilma on kylmää ilmaa kevyempää, nousee se aina ylöspäin aiheuttaen vedon. 6. Tuhkatila on jäänyt tyhjentämättä ja arina on tukossa. 7. Takkaleivinuunissa on leivinuuniin jäänyt paistopelti, joka estää savukaasujen poispääsyn. 8. Pitkään käyttämättä ollut hormi on tukossa. 9. Savuhormi on huonossa kunnossa tai nuohous on hoitamatta 10. Ilmansyöttöaukot ovat kiinni eikä palamiseen riitä ilmaa. 11. Uunia poltetaan jatkuvasti vajaatehoisesti tai siinä poltetaan roskia, jolloin arina ja poskikanavat tukkeutuvat. 12. Jos uuni ei varaa lämpöä, kesäpelti on jäänyt auki lämmityksen ajaksi tai savuhormin sulkupelti vuotaa. Tarkista sulkupellin tiiviys. 13. Tulisijan tai savuhormin nuohousluukku on jäänyt auki. Hormi-ilman lämmittämiseksi voidaan polttaa esimerkiksi tuohta tai paperia hormin nuohousluukussa tai uunin alakanavassa, jonne pääsee nuohousluukkujen kautta. Muista, että uunin ensikäytön yhteydessä veto-ongelmat voivat johtua hormin ja uunin kosteudesta. Uunin toiminnan varmistamiseksi on ensikäyttöohjeiden noudattaminen ensiarvoisen tärkeää. Kaikissa uuniasioissa voit myös kääntyä lähimmän uunimyymälämme puoleen. Asiantuntijamme opastavat ja neuvovat tulisijojen käytössä. 19
RUOKAOHJEITA Tulisijan toiminta ja toimintakunnossa pitäminen edellyttävät suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa polttopuiden hankinnassa ja varastoinnissa. Uuneissa on käytettävä kuivia puita. Pilkkeiden on oltava ylivuotisia ja niitä on varastoitava lämpimissä sisätiloissa pari päivää ennen polttamista. Ulkoa tuotu kuiva pilke sisältää vielä niin paljon kosteutta, että uunin hyötysuhde voi helposti laskea viidenneksen! Hyvin ilmastoitu puuvarasto takaa kuivan polttopuun. Kosteat puut palavat huonosti, suuri osa lämpöenergiasta kuluu veden höyrystämiseen ja lisäksi osa puun energiamäärästä iskostuu palamattomana tervana ja nokena poskikanaviin ja hormiin. 20 79700 Heinävesi, puh. 0207 636 501, fax 0207 636 505, www.tulikivi.com