TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun 28 lopussa 27 861 asukasta. Väkiluku pieneni tammikuusta maaliskuuhun ulottuvan vuosineljänneksen aikana viidellä asukkaalla vuodenvaihteen viralliseen väkilukuun verrattuna. Ensimmäisen neljänneksen suhteellisen muutos oli, prosenttia. 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 24 25 26 27* Kuvio 1. Tampereen väestönmuutokset vuosineljänneksien I/24 I/ aikana. Lähde: Tilastokeskuksen väestönmuutoksen kuukausitiedot, *-merkityt ennakkotietoja. Tampereen väestönkehitykselle on tunnusomaista alkuvuoden hitaana pysyvä ja vasta loppukesästä kiihtyvä väestömäärän kasvu. Tämä kaksijakoisen kehitys aiheutuu suurelta osin oppilaitoksista valmistuvien keväisestä lähtömuutosta ja uusien opiskelijoiden syksyisestä tulomuutosta. Tämän vuoden alku on kuitenkin ollut Tampereelle erityisen verkkainen. Neljänä aiempana vuotena kaupungin väkiluku on kasvanut kolmen ensimmäisen kuukauden aikana,1,2 prosentin vauhdilla keskimäärin reilulla 18 uudella tamperelaisella. Nyt kasvua ei ole lainkaan ja muutto on nettomääräisesti yli 2 asukasta miinuksen puolella.
TILASTOTIEDOTE Sivu 2 / 8 Väkiluvun kasvu perustui tammi- ja helmikuussa keskimääräistä suurempaan syntyvyyteen. Tampereelle muutti tammikuussa oli hieman aiempia vuosia vähemmän asukkaita. Kotimainen tuloja lähtömuutto vilkastuivat kuitenkin seuraavan kuun puolella. Kuntien välinen nettomuutto olikin helmikuussa poikkeuksellisesti hieman positiivista. 15 125 1 75 5 25-25 -5-75 -1-125 -15-175 -2-225 -25 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Kuvio 2. Tampereen tammi maaliskuun 28 väestönmuutokset verrattuna vuosien 24 27* keskimääräisiin kuukausimuutoksiin. Lähde: Tilastokeskuksen väestönmuutoksen kuukausitiedot, *-merkityt ennakkotietoja. Kotimainen muutto kääntyi maaliskuussa Tampereen kannalta selvästi tappiolliseksi ja painoi nettomuuton ensimmäisellä vuosineljänneksellä pakkasen puolelle. Lähtömuutto muihin kuntiin lisääntyi ja ylitti maaliskuussa tuhannen poismuuttaneen rajan. Kun samanaikaisesti maahanmuutto pieneni ja maastamuutto lisääntyi, Tampereen väestönkasvu kääntyi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana negatiiviseksi. Tilannetta ei parantanut edes tavanomaista suurempi syntyvyys. On ehkä vielä liian aikaista etsiä syitä tavanomaista aiemmin kääntyneeseen negatiiviseen väestökehitykseen. On kuitenkin todennäköistä, että suuri etenkin maaliskuun aikana Tampereelta muuttaneista on muuttanut seudun kehyskuntiin, koska niiden kotimainen tulomuutto vahvistui selvästi maaliskuussa (katso kuvio 4). Lisäksi on mahdollista, että yliopistojen tutkintouudistuksen siirtymäajan umpeutumisen lähestyminen on vauhdittanut opintojen päättämistä ja lisännyt sitä myötä opiskelupaikkakunnalta työpaikan perässä poismuuttaneiden määrää.
TILASTOTIEDOTE Sivu 3 / 8 Tampereen kaupunkiseudun alkuvuoden kasvu oli jälleen kehyskuntien varassa Tampereen kaupunkiseutu on koostunut vuoden alusta Tampereen seutukunnasta ja Oriveden kaupungista. Kaupunkiseudun alkuvuoden kasvu on tänäkin vuonna kehyskuntien varassa. Niiden yhteenlaskettu väkimäärä kasvoi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana,5 prosenttia 668 asukkaalla. Maaliskuun lopussa kehyskunnissa asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 133 97 asukasta. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 24 25 26 27* Kuvio 3. Tampereen kaupunkisedun kehyskuntien väestönmuutokset I/24 I/. Lähde: Tilastokeskuksen väestönmuutoksen kuukausitiedot, *-merkityt ennakkotietoja. Tampereen kehyskunnista kasvoi nopeimmin Vesilahti. Tilastokeskuksen tietojen perusteella kunnan väkimäärä lisääntyi tammikuun alusta maaliskuun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla 1,2 prosenttia. Myös Kangasalan kasvu oli viime vuosia voimakkaampaa, ja sen kasvu ylsi ensimmäisellä vuosineljänneksellä,8 prosenttiin. Yli puolen prosentin kasvuvauhdin saavuttivat myös Pirkkala,7 prosentillaan ja Lempäälä,6 prosentillaan. Ylöjärvi kasvoi,4 prosenttia, kun taas Nokia jäi,2 prosenttiin. Muutaman asukkaan väestötappiosta kärsineen Oriveden kasvuprosentti oli Tampereen tavoin nolla.
TILASTOTIEDOTE Sivu 4 / 8 Kokonaisuudessaan Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien ensimmäinen vuosineljännes oli jälleen vahva. Kuntien yhteenlaskettu väestönmäärä kasvoi keskimäärin 2 asukkaalla kuukaudessa. Tammi- ja helmikuun tavanomaista suurempi kotimainen lähtömuutto pienensi nettomuuttovoittoa aiempien vuosiin verrattuna. Myös maahanmuuton voitollisuus oli tavallista pienempi. Uusia kehyskuntalaisia syntyi aiempia vertailuvuosia enemmän, etenkin tammikuussa. 35 325 3 275 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Kuvio 4. Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien tammi maaliskuun 28 väestön muutokset verrattuna vuosien keskimääräisiin kuukausimuutoksiin. Lähde: Tilastokeskuksen väestönmuutoksen kuukausitiedot, *-merkityt ennakkotietoja. Kuin peilikuvana Tampereen väestökehitykselle kehyskuntien kotimainen tulomuutto nousi maaliskuussa 7 henkilöön ja kotimainen nettomuuttovoitto kasvoi yli 2 henkilöön viime vuosien reilun sadan henkilön keskiarvon sijaan. Valtaosa kehyskuntien yhteenlasketusta muuttovoitosta syntyi todennäköisesti Tampereelta muuttaneista, koska viimeisten vuosien aikana keskuskunnan lähtömuutosta on reilu kolmannes suuntautunut kaupunkiseudun kehyskuntiin.
TILASTOTIEDOTE Sivu 5 / 8 Tampereen kaupunkiseudulla oli maaliskuun 28 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 341 831 asukasta. Kaupunkiseudun väkimäärä kasvoi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana,2 prosenttia 663 asukkaalla. Etenkin Tampereen heikon ensimmäisen vuosineljänneksen vuoksi kaupunkiseudun väkimäärä ei lisääntynyt ensimmäiselle vuosineljännekselle tyypillisellä 8 uuden asukkaan vauhdilla. 2 2 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 24 25 26 27* Kuvio 5. Tampereen kaupunkiseudun väestönmuutokset I/24 I/. Lähde: Tilastokeskuksen väestönmuutoksen kuukausitiedot, *-merkityt ennakkotietoja.
TILASTOTIEDOTE Sivu 6 / 8 Suurista seutukunnista Oulu ja Helsinki kasvoivat alkuvuodesta ripeimmin Suurista seutukunnista kasvoi nopeimmin Oulun seutukunta. Voimakas syntyvyys siivitti seudun väkiluvun ensimmäisellä vuosineljänneksellä,3 prosentin kasvuvauhtiin. Myös Helsingin seutu kasvoi tammi- ja maaliskuun välisenä aikana lähes,3 prosenttia. Kolmanneksi suurimman Turun seutukunnan väestökehitys piristyi huomattavasti viime vuosista, ja seutu ylsi alkuvuonna,1 %:n väestönlisäykseen. Jyväskylän seutukunnan väestömäärä kasvoi,2 prosenttia ja Lahden,1 prosenttia. -2 2 4 6 8 1 1 2 1 4 1 6 1 8 2 2 2 2 4 2 6 2 8 3 3 2 3 4 Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Oulun seutukunta Turun seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Kuvio 6. Suurimpien seutukuntien ensimmäisen neljänneksen 28 väestönmuutokset verrattuna vuosien ensimmäisten neljännesten keskimuutoksiin. Lähde: Tilastokeskuksen väestönmuutoksen kuukausitiedot, *-merkityt ennakkotietoja.
TILASTOTIEDOTE Sivu 7 / 8 Tampere ja Turku jäivät alkuvuoden kasvuvauhdissa muiden Kuutosten kelkasta Suurista kaupungeista väkilukuaan kasvatti nopeimmin ensimmäisellä vuosineljänneksellä Vantaa, jonka kasvuvauhti oli,4 prosenttia. Vantaan kanssa samansuuruiseen asukasmäärän lisäykseen yltäneen Espoon kasvu oli,3 prosenttia. Oulun ja Helsingin suhteellinen väestönmuutos oli,2 prosenttia. Turku jäi kasvuprosenteissa Tampereen tavoin nollakerhoon, vaikka viime vuosiin verrattuna Turun asukasmäärä kasvoi vuoden alussa poikkeuksellisesti yli 4 asukkaalla. -3-2 -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Kuvio 7. Suurimpien kaupunkien tammi-maaliskuun 28 väestönmuutokset verrattuna vuosien keskimääräisiin kuukausimuutoksiin. Lähde: Tilastokeskuksen väestönmuutoksen kuukausitiedot, *-merkityt ennakkotietoja.
TILASTOTIEDOTE Sivu 8 / 8 Tammi- ja maaliskuun välinen väestönkasvu perustui Oulussa ja Espoossa syntyneiden enemmyyteen. Turussa ja Helsingissä väkimäärä lisääntyi etenkin voitollisen ulkomaisen muuttoliikkeen ansiosta. Nettomaahanmuutto lisääntyi aiemmista vuosista myös Espoossa. Vantaata lukuun ottamatta muiden maamme kuuden suurimman kaupungin kotimainen nettomuutto oli negatiivinen. Suhteellisesti eniten muuttotappiota kärsivät Tampereen lisäksi Turku ja Espoo. Vantaa ylsi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana reilun 22 asukkaan kotimaiseen muuttovoittoon. Lisätietoja vs. tutkimussihteeri Marko Nurminen puh. 4 81 615 marko.nurminen@tampere.fi http:///tilastot