LOPPUTILITYS Osuuspankin nimi KYMIJOEN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-20 Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase 21-22 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 23-24 n rahoituslaskelma 25-26 Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 27-36 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 37-71 Liitetiedot 72-80 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 81 Hallituksen allekirjoitus 81 Hallintoneuvoston lausunto 81 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 KYMIJOEN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kymijoen Osuuspankin ylimääräinen osuuskuntakokous 15.9.2011 hyväksyi äänestyksen jälkeen hallituksen esityksen Kymijoen Osuuspankin sekä Kouvolan Seudun Osuuspankin, Kotkan Seudun Osuuspankin, Haminan Seudun Osuuspankin ja Virolahden Osuuspankin kombinaatiosulautumisesta perustamalla uusi Kymenlaakson Osuuspankki. Sulautumisen tarkoituksena on turvata nyt samalla talousalueella toimivien pankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa paikallisen pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Sulautuminen merkitään kaupparekisteriin 31.5.2012, jolloin Kymijoen Osuuspankin toiminta lakkaa itsenäisenä. Uusi Kymenlaakson Osuuspankki aloittaa toimintansa 1.6.2012. Pankin pääkonttorina toimii Kouvolan Seudun Osuuspankin entinen pääkonttori Kouvolassa. Kymenlaakson Osuuspankin kotipaikkana on Kotka. Kymijoen Osuuspankin pääkonttorista muodostuu uuden pankin Inkeroisten konttori. Myllykosken konttorin toiminta jatkuu ennallaan. Kymijoen Osuuspankin jäsenet ovat ilman eri hakemusta Kymenlaakson Osuuspankin jäseniä ja säilyttävät heille kuuluvat oikeutensa. Fuusiotilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu 1.1.2012-31.5.2012 väliseltä ajanjaksolta. Kymijoen Osuuspankin vertailukelpoinen tulos parani edellisvuoden vastaavasta hetkestä (31.5.2011). Korkokate ja palkkiotuotot kasvoivat, kun taas tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista vähenivät. Hallintokulut ja liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuoteen nähden. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä lisääntyivät. Talletuskanta vuoden vaihteesta kasvoi ripeästi. Luottokanta pieneni ja vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Myös asiakas- ja jäsenmäärät kasvoivat selvästi. Avainlukuja Avainlukuja 1.1. 31.5.2012 1.1. 31.12.2011 Liikevoitto, 1000 euroa 731 1 036 Kulujen suhde tuottoihin, % 60,3 71,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,5 4,3 Vakavaraisuussuhde, % * 34,0 33,3 Henkilöstö keskimäärin 24 25 Jäsenet 5 926 5 782 * Vakavaraisuussuhde kaudelta 2012 esitetään tilanteesta 31.3.2012 johtuen kvartaaliraportoinnista OP-Pohjola-ryhmä Kymijoen Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä.
2 Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Vuoden alussa luottamus maailmantalouteen koheni, mutta loppukevään aikana tunnelmat synkkenivät euroalueen velkakriisin kärjistymisen johdosta. Tämä on näkynyt osakekurssien laskuna ja epävarmuuden lisääntymisenä. Euroopan keskuspankin toimet paransivat vuoden alussa luottamusta euroalueen talouteen. EKP tarjosi pankeille pitkäaikaista rahoitusta lievittääkseen markkinajännitteitä ja helpottaakseen pankkien varainhankintaa. Runsaan likviditeetin johdosta markkinakorot laskivat. Keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 1,00 prosentissa. Tyyneys jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun rahoitusmarkkinoiden huolet Espanjan pankkisektorista ja Kreikan poliittisesta tilanteesta voimistuivat uudelleen toukokuussa. Epävarmuus euroalueen talousnäkymien suhteen on siten lisääntynyt. Suomen talous kasvoi vuoden alussa lähes kahden prosentin vauhtia. Verrattain myönteinen kehitys oli pitkälti peräisin kotitalouksien kulutuksen lisääntymisestä. Vähittäis- ja autokauppa kasvoivat tuntuvasti, osin poikkeustekijöiden takia. Myös työmarkkinoiden tila oli suotuisa. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni. Sen sijaan investointien ja viennin kehitys oli varsin vaatimatonta. Asuntoluottokannan kasvuvauhti on pysynyt velkakriisin aikana Suomessa vakaana. Vuosikasvu on ollut jo runsaat kaksi vuotta noin 6 prosentissa. Sen sijaan yritysluottokannan vuosikasvu kiihtyi viime vuoden loppupuolella ja huhtikuussa vuosikasvu oli 8 prosentissa. Suomen Pankin mukaan yritysluottokannan vuosikasvu on ollut vuoden 2012 aikana nopeampaa kuin missään muussa euroalueen maassa. Myös talletuskanta kasvoi vakaasti, huhtikuun lopussa vuotuinen kasvuvauhti oli vajaassa 5 prosentissa. Sijoitusrahastojen pääomat kääntyivät jälleen kasvuun tammi-huhtikuussa. Vuoden vaihteesta kasvua kertyi 8 prosenttia, kuitenkin viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna rahastopääomat supistuivat. Myllykosken paperitehtaan joulukuussa tapahtuneen sulkemisen seurauksena pääosa yhtiön henkilöstöstä irtisanottiin. Nordea sulki tammikuussa Myllykosken konttorinsa, mikä lisäsi uusien asiakkaiden määrää osuuspankissa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikaudella valmistauduttiin eri tavoin Kymenlaakson osuuspankin toiminnan käynnistymiseen. Kymijoen Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Anjalankosken OP- Kiinteistökeskus Oy sekä osakkuusyhtiöt Asunto Oy Kenraalinlinna ja Kiinteistö Oy Kenraalinjousi. rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät
3 poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 1.1. 31.5.2012 1.1. - 31.12.2011 1.1-31.12.2010 Tuotot Korkokate 1 013 2 461 2 057 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 375 408 607 Palkkiotuotot, netto 300 592 580 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 99-57 46 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 33-445 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 17 16 24 Liiketoiminnan muut tuotot 21 47 43 Yhteensä 811 1 039 857 Tuotot yhteensä 1 825 3 501 2 914 Kulut Henkilöstökulut 467 1 100 1 054 Muut hallintokulut 409 942 841 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja 50 130 136 aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut 174 323 314 Kulut yhteensä 1 100 2 496 2 345 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -6-31 1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 731 1 036 568 Korkokate parani edellisvuoden tasolta, mutta tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista heikkenivät. Hallintokulut kasvoivat johtuen henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökuluja kasvattivat tehdyt rekrytoinnit. Myös liiketoiminnan muut kulut kasvoivat edellisvuoden tasosta. Palkkiotuotot lisääntyivät edellisvuoden tasosta. Palkkiot luotonannosta kasvoivat selvästi ja vakuutusten välityksestä saadut palkkiot kasvoivat jonkin verran. Lainopillisista tehtävistä kertyvät palkkiot vähenivät toiminnan uudelleen järjestelyn myötä. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 1.1. 31.5.2012 1.1. - 31.12.2011 Talletuksista 6 16 Luotonannosta 167 270 Maksuliikkeestä 177 416 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 44 115
4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 5 70 Takauksista 6 12 Vakuutusten välityksestä 128 232 Muut 85 192 Yhteensä 619 1 322 OP-bonukset -244-544 Palkkiotuotot yhteensä 375 778 Palkkiokulut 75 186 Palkkiotuotot, netto 300 592 Luottojen bruttomääräisten arvonalentumistappioiden määrä oli vähäinen. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 1.1. 31.5.2012 1.1. - 31.2.2011 Arvonalentumisten bruttomäärä 33 44 Vähennykset -40-76 Arvonalentumisten nettomäärä -6-31 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimmät tase- ja sitoumuserät kolmelta tilikaudelta on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 31.12.2010 Tase 154 755 149 976 140 733 Luotot 101 474 109 926 120 206 Saamistodistukset 7 068 7 587 2 140 Osakkeet ja osuudet 8 455 8 258 7 435 Talletukset 130 140 126 335 117 403 Oma pääoma 17 559 16 402 16 010 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 7 773 5 972 6 356 Luottojen määrä taseessa väheni pankin myytyä OP-Asuntoluottopankki Oyj:lle (OPA) asuntoluottoja yhteensä 11 841 tuhannen euron edestä. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset kehittyivät tilikauden aikana seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 Järjestämättömät saamiset 1 495 998 Nollakorkoiset saamiset 4 3 Yhteensä 1 498 1 002 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 1,5 0,9
5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1294 1 319 Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 343 343 Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Käypä arvo 343 343 Nettotuotto, % 9,4 9,4 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1637 1 662 Prosenttia taseesta 1,0 1,1 Osakehuoneistojen sitoutunut pääoma muodostuu huoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana eikä arvonkorotuksia peruttu. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöihin ei sisälly tilikauden päättyessä arvonkorotuksia. Tilikauden aikana ei myyty eikä hankittu sijoituskiinteistöjä. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä olivat 34 910 tuhatta euroa (21 107). Lisäys johtui luottokannan myynnistä saatujen varojen uudelleen sijoittamisesta. Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksen OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 200 tuhatta euroa (200). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvatti aiemmin tehtyjen sijoitusten arvonnousu. Muiden aineellisten hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 109 tuhatta euroa oli 35 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin.
6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.5.2012 31.12.2011 Talletukset Maksuliiketilit 46 834 45 883 Säästämistilit 16 536 14 725 Sijoittamistilit 66 709 65 656 Valuuttatalletukset 75 88 Yhteensä 130 140 126 335 Muut velat 264 304 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 130 404 126 639 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, kasvoivat 5 tuhanteen euroon (0). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 0,2 prosenttia 4 225 tuhanteen euroon (4 215). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 608 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 3 617 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä 66 301,13 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 7,0 prosenttia 17 559 tuhanteen euroon (16 402). Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei muutettu. Luottotappiovarausta purettiin 408 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2013 alkaen. Basel III säännöstön lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu.
7 Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet kauden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.3.2012* 31.12.2011 Ensisijaiset omat varat Osuus- ja lisäosuuspääoma 3 713 3 726 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 508 479 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 15 059 15 059 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 - Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista -460-521 Ensisijaiset omat varat yhteensä 18 819 18 744 Toissijaiset omat varat Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 1 054 829 Muut toissijaiset omat varat 0 0 - Muut vähennykset toissijaisista omista varoista -460-521 Toissijaiset omat varat yhteensä 594 307 Omat varat yhteensä 19 413 19 051 * Omat varat kaudelta 2012 esitetään tilanteesta 31.3.2012 johtuen kvartaaliraportoinnista Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 19 413 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 17 559 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 1 854 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (3 776). Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (921). Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.3.2012* 31.12.2011 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 33 7 Vähittäisvastuut 1 1 Muut erät 0 0 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Yritysvastuut 1) 489 460 Vähittäisvastuut 2) 1 645 1 531 Kiinteistövakuudelliset 1 347 1 240 Muut 298 292 Oman pääoman eht. sijoitukset 766 743 PD/LGD-menetelmä 595 583 Yksinkertainen menetelmä 170 160 Pääomasijoitukset 24 24 Pörssilistatut sijoitukset 14 11 Muut 133 125 Muut erät 153 157
8 Luottoriski yhteensä 3 088 2 900 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 430 455 Muut omien varojen vaatimukset 4) 1 049 1 218 Yhteensä 4 567 4 574 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk. Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.3.2012* 31.12.2011 Omat varat yhteensä 19 413 19 051 Ensisijaiset omat varat 18 819 18 744 Omien varojen vaatimus 4 567 4 574 Vakavaraisuussuhde, % 34,0 33,3 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 33,0 32,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % 15,6 14,0 * Omien varojen vaatimus ja vakavaraisuuden luvut kaudelta 2012 esitetään tilanteesta 31.3.2012 johtuen kvartaaliraportoinnista. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto tilikaudelta (5 kuukautta) pieneni 26,8 prosenttia ja oli 743 tuhatta euroa (1 014). Edellisvuonna tilikauden pituus oli kuitenkin 12 kuukautta. Vertailukelpoinen tulos parani. n tase oli toukokuun lopussa 154 857 tuhatta euroa (150 081). n vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 34,3 prosenttia (33,6). Omat varat olivat 19 572 tuhatta euroa (19 211), josta ensisijaiset omat varat 19 439 tuhatta euroa (19 426). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 4 572 tuhatta euroa (4 579) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 3 108 tuhatta euroa (2 921), operatiivinen riski 457 tuhatta euroa (481) ja kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimus 1 007 tuhatta euroa (1 177). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 7,5 prosenttia (4,5 ja 3,1), koko pääoman tuotto (ROA) 0,4 prosenttia (0,6 ja 0,4), omavaraisuusaste 13,7 prosenttia (13,5 ja 14,3) ja kulujen suhde tuottoihin 61,4 prosenttia (73,4 ja 80,5). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä.
9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat toukokuun lopussa 198 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä tulee maksamaan vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja 28 568 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 31.5.2012 31.12.2011 31.12.2010 Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,5 4,3 2,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,0 0,6 0,4 Omavaraisuusaste, % 13,6 13,4 14,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 60,3 71,3 80,5 Tunnuslukujen laskukaavat
10 Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky
11 nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi 10 prosentin rajan pankin omista varoista. Tilikautena luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli - 0,02 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 1,2 prosenttia luotto- ja takauskannasta. toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski.
12 Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Operatiiviset riskit toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. ei ole tilikaudella suojannut rahavirtaa johdannaisilla. liiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Toukokuun 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 9,4 prosenttia eli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta.
13 Palveluverkko Jäsenistö Tilikauden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi yksi sivukonttori Myllykoskella. Molemmissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä internet-asiakaspääte. Lisäksi Sippolan apteekin tiloissa on internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Pankin jäsenmäärä kasvoi tilikauden aikana 144 jäsenellä ja oli toukokuun lopussa 5926. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa 25 toimihenkilöä ja yksi kiinteistöhenkilökuntaan kuuluva henkilö eli 3 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Muutosta selittää sekä tehdyt rekrytoinnit että tilinpäätöshetkellä työskennelleet kesäapulaiset. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kymijoen Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus.
14 Hallintoneuvosto Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 15.3.2012. Kokoukseen osallistui 9 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 62 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui tilikautena kerran. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3-jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 3 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4-6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen
15 Toimitusjohtaja yläikäraja on 62 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 5. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja: Markku Leinonen (2011-2014), työsuojeluvaltuutettu, Kouvola Varapuheenjohtaja: Timo Nyman * (2010-2013), opettaja, Kouvola Muut jäsenet: Jouko Anttila (2012), maanviljelijä, Kouvola Arja Heikkilä (2010-2013), atk-tallentaja, Kouvola Sami Kuoppamäki (2011-2014), maanviljelijä, Kouvola Arja Lakka * (2008-2011), HR-assistentti, Kouvola Reija Lukkari (2010-2013), ympäristö- ja terveysinsinööri, Kouvola Tuija Luodelahti (2011-2014), apulaisjohtaja, Kouvola, Sari Lääti (2010-2013), luokanopettaja, Kouvola Anssi Mallat (2012), maanviljelijä/neuvoja, Kouvola Jari Mutanen (2011-2014), hankintajohtaja, Kouvola Reijo Mänttäri (2009-2012), koneasentaja, Kouvola, 15.3.2012 saakka Reija Palonen * (2012), maanviljelijä, Kouvola Airi Pieksemä (2010-2013), maatalousyrittäjä, Kouvola Kari Turkia (2010-2013), paperityömies, Kouvola Risto Uotila (2010-2013), työsuojeluvaltuutettu, Kouvola * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Olli Laurila s. 1958, filosofian maisteri, rehtori, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus 2005- Keskeinen työkokemus: Keski-Pohjanmaan Opiston rehtori 1993-1997, Kymenlaakson Opiston rehtori 1997- Varapuheenjohtaja Päivi Kelkka
16 s. 1959, yo-maanviljelysteknikko, merkonomi, maatalousyrittäjä, Kouvola Keskeinen työkokemus: Anjalankosken kaupungin koulutoimi 1983-1987, maatalousyrittäjä 1988-Kymijoen Osuuspankin hallitus 2005- Keskeiset luottamustoimet: Pellervo-Seura ry:n valtuuskunnan jäsen 2007-, Faba osk edustajiston jäsen 2008 -, puheenjohtaja 2011 - Jäsenet: Jari Kallio s. 1961, ammattikoulu, paperityömies, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus 2009- Keskeinen työkokemus: prosessinhoitaja Neste Oyj 1980-1981, paperityömies Tampella Oyj 1983, paperityömies Myllykoski Paper Oyj 1984- Tapio Karvonen s. 1954, filosofian maisteri, opettajaopinnot, rehtori, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus 2007- Keskeinen työkokemus: Sippolan yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori 1978-1993, vararehtori n. 1986-1993, Myllykosken yhteiskoulun rehtori 1993-2003, Anjalankosken kaupungin koulutoimen vastuuhenkilö 1996 (6 kk), Kouvolan yhteiskoulun lukion rehtori 2003- Keskeiset luottamustoimet: Kymenlaakson Opiston hallituksen jäsen 2004-, Pohjois-Kymen musiikkiopiston hallintoneuvoston jäsen 2005- Jarmo Lehtomäki s. 1970, merkonomi, yrittäjä, Kouvola Kymijoen Osuuspankin hallitus 2005- Keskeinen työkokemus: oma yritys Medialega T:mi 1992-1998, oma yritys Apridos Oy 1998- Toimitusjohtaja Pekka Raivisto, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, 48 v., Kymijoen Osuuspankkiin toimitusjohtajaksi vuonna 2004. Johtoryhmä Pekka Raivisto, toimitusjohtaja s. 1964, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Kymijoen Osuuspankki 2004-, johtoryhmän jäsen 2004- Keskeinen työkokemus: Lehtimäen ja Ähtärin Osuuspankkien pankkilakimies 1991-1992, Toijalan Osuuspankin pankkilakimies/asiakaspalvelupäällikkö 1992-1997, Urjalan Osuuspankin toimitusjohtaja 1997-2004, Kymijoen Osuuspankin toimitusjohtaja 2004- Keskeiset luottamustoimet: Anjalankosken OP- Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2004- Jukka Sipilä, pankinjohtaja s. 1952, yo-merkonomi Kymijoen Osuuspankki 2008-, johtoryhmän jäsen 2008- Keskeinen työkokemus: Kouvolan Seudun Osuuspankin konttorinjohtaja, palvelupäällikkö ja yritys-rahoitusjohtaja 1976-2008, työkierto OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj, rahoitusjohtaja, 2002-2004, työkierto OPK Osuuspankkikeskus, kehityspäällikkö s.a. 2007-2008, Kymijoen Osuuspankin pankinjohtaja 2008- Kristiina Ahola, myyntijohtaja s. 1957, merkonomi Kymijoen Osuuspankki 1985-, johtoryhmän jäsen 2007- Keskeinen työkokemus: Kymijoen Osuuspankin Anjalan konttorin hoitaja 1985-1989, Myllykosken konttorin toimihenkilö 1989-1994, Myllykosken konttorin palvelupäällikkö 1994-1997, Myllykosken konttorin myyntipäällikkö 1997-2004, rahoituspäällikkö 2004-2007, myyntijohtaja 2007- Keskeiset luottamustehtävät: Anjalankosken OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen 2003- Tilintarkastajat Osuuskunnan valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastaja Tapani Huopainen, KHT. Varatilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö.
17 Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastus ei ole tilikautena suorittanut osuuspankin tarkastusta. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut sisäinen tarkastaja Erja Junna Kouvolan Seudun Osuuspankista.
18 Kymijoen Op konserni 05/2012 12/2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA KORKOTUOTOT 1 444 261,25 3 352 583,91 KORKOKULUT -430 922,59-891 385,21 KORKOKATE 1 013 338,66 2 461 198,70 TUOTOT OMAN PÄÄOMAN EHTOISISTA SIJOITUKSISTA 375 243,15 382 021,66 PALKKIOTUOTOT 456 233,02 1 010 286,79 PALKKIOKULUT -74 779,99-185 968,56 ARVOPAPERIKAUPAN JA VALUUTTATOIMINNAN NETTOTUOTOT 98 853,67-56 914,80 Arvopaperikaupan nettotuotot 97 456,27-59 289,61 Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 397,40 2 374,81 MYYTÄVISSÄ OLEVIEN RAHOITUSVAROJEN NETTOTUOTOT 33 374,65 SUOJAUSLASKENNAN NETTOTULOS SIJOITUSKIINTEISTÖJEN NETTOTUOTOT 16 581,92 16 341,95 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 17 634,68 39 104,31 HALLINTOKULUT -925 875,62-2 223 203,14 Henkilöstökulut -502 700,41-1 249 062,35 Palkat ja palkkiot -422 108,45-1 061 099,95 Henkilösivukulut -80 591,96-187 962,40 Eläkekulut -58 747,26-156 193,84 Muut henkilösivukulut -21 844,70-31 768,56 Muut hallintokulut -423 175,21-974 140,79 POISTOT JA ARVONALENTUMISET KONSERNILIIKEARVOSTA POISTOT JA ARVONALENTUMISET AINEELLISISTA JA AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ -51 476,55-135 484,15 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -191 686,86-355 730,31 ARVONALENTUMISTAPPIOT LUOTOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA 6 431,01 31 289,88 MUIDEN RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMISTAPPIOT OSUUS OSAKKUUSYRITYSTEN TULOKSESTA 2 124,38-1 910,92 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 742 621,47 1 014 406,06 TULOVEROT -95 851,02-100 241,62 Tilikauden verot -207 962,28-207 825,78 Aikaisempien tilikausien verot -2 741,19 Laskennallinen vero 114 852,45 107 584,16 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 646 770,46 914 164,43 VÄHEMMISTÖN OSUUS TILIKAUDEN VOITOSTA TAI TAPPIOSTA VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMISTÖN OSUUDEN JÄLKEEN 646 770,46 914 164,43 MUUN KUIN VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 646 770,46 914 164,43 Sivu 1
19 Kymijoen Op konserni 05/2012 12/2011 TASE VASTAAVAA KÄTEISET VARAT 543 750,44 643 992,66 KESKUSPANKKIRAHOITUKSEEN OIKEUTTAVAT SAAMISTODISTUKSET Valtion velkasitoumukset Muut SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA 34 917 320,27 21 110 158,49 Vaadittaessa maksettavat 16 145 619,88 3 694 284,38 Muut 18 771 700,39 17 415 874,11 SAAMISET YLEISÖLTÄ JA JULKISYHTEISÖILTÄ 101 473 596,42 109 925 593,66 Vaadittaessa maksettavat Muut 101 473 596,42 109 925 593,66 SAAMISTODISTUKSET 7 068 070,62 7 587 030,81 Julkisyhteisöiltä Muilta 7 068 070,62 7 587 030,81 OSAKKEET JA OSUUDET 8 486 462,17 8 289 849,93 OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ OSAKKEET JA OSUUDET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ JOHDANNAISSOPIMUKSET 31 507,52 47 265,23 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 808 535,67 1 870 231,42 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 398 463,89 398 939,56 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 289 791,83 1 314 865,36 Muut aineelliset hyödykkeet 120 279,95 156 426,50 OSAKE-, SIJOITUSOSUUSANTI- JA KANTARAHASTOANTISAAMISET MUUT VARAT 84 425,21 78 674,27 SIIRTOSAAMISET JA MAKSETUT ENNAKOT 443 731,24 528 695,19 LASKENNALLISET VEROSAAMISET VASTAAVAA YHTEENSÄ 154 857 399,56 150 081 491,66 Sivu 2