Forecon Oy Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2013 1 (5) 1 000 Milj. 800 Vienti Kotimaa Teräsrakenteiden tuotannon arvo 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2013 Teräsrakenneyhdistys Toukokuu 2014 luottamuksellinen
Forecon Oy Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2013 2 (5) 1 Rakentamisen terästuotteiden valmistus jatkoi vähenemistään Suomessa heikon suhdannetilanteen vuoksi Teräsrakentamisen kotimaisen käytön ja viennin määrä absoluuttisin arvoin mitattuna väheni vuonna 2013 noin viisi prosenttia vuodesta 2012 ollen noin 364 000 tonnia (Kuva 1). Käyttö on ollut laskevaa vuodesta 2011. Tuotannon arvo väheni samanaikaisesti noin 7 prosenttia ollen noin 840 miljoonaa euroa (kuva 2). Kotimaassa tuotantoa supisti rakentamisen aloitusten väheneminen yli neljällä prosentilla asuinrakentamisen aloitukset supistuivat toimitilarakentamista enemmän. Viime vuonna uudistalonrakentamisen arvo supistui vajaa 10 prosenttia, korjausrakentamisen arvo kasvoi hieman. Viennin arvo on ollut suuri viimeiset kolme vuotta. Viime vuonna viennin arvo kuitenkin supistui hieman edellisvuodesta (-5 %) ollen 370 milj. euroa. Ohutlevytuotteiden kokonaistuotanto, mikä muodostaa noin 55 % teräsrakenteiden kokonaistuotannosta, väheni vuonna 2013 noin 9 prosenttia edellisvuodesta. Ohutlevytuotteiden kokonaistuotanto supistui siis 215 tuhannesta tonnista vuonna 2012 196 tuhanteen tonniin vuonna 2013 (Kuva 3). Teräsohutlevyistä valmistetaan eniten vesikatteita, pellityksiä, kattoturvatuotteita, julkisivutuotteita sekä ilmastointituotteita. Suomessa aloitettiin vuonna 2013 hieman vajaa 5,5 miljoonaa kuutiota teräsrakennuksia, mikä tarkoittaa 0,7 % laskua vuoteen 2012 nähden. Teräksen markkinaosuus puolestaan kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä ollen 16,7 % (Kuva 4). Teräksen käyttö kantavana pystyrakenteena on edelleen suosituinta teollisuusja varastorakennuksissa, joissa teräksen markkinaosuus pysyi noin 45 %:ssa. Teollisuus- ja varastorakennukset vastaavat yli 60 %:a teräsrakennusten aloituksista. Seuraavaksi merkittävin teräsrakenteiden käyttökohde on maatalousrakennukset, joissa teräksen markkinaosuus laski liki 30 %:sta 26 %:iin. Kokoontumisrakennuksissa teräksen markkinaosuus miltei puolittui 28 %:sta 17 %:iin samanaikaisesti aloitusten vähentyessä absoluuttisin yksiköin mitattuna yli 50 %. Pystyrakenteiden lisäksi terästä käytetään usein vaakakannatteena betonipilarirungoissa, mutta tämä ei valitettavasti näy tilastoissa. Rakenneterästen käyttö väheni vuonna 2013 edellisvuoteen nähden noin 9 %. Teräsrunkoja ja täydentäviä teräsrakenteita käytettiin kotimaan rakentamisessa 109 000 tonnia vuonna 2013 kun edellisvuonna käytön määrä oli 120 000 tonnia. Suurimpana yksittäisenä käyttökohteena säilyi edelleen teollisuus- ja varastorakennukset. Maa- ja vesirakentaminen oli ainoa käyttökohteista, joka kasvoi edellisvuodesta, suurin pudotus liike- ja julkisissa rakennuksissa, joka oli viime vuoden toiseksi suurin sektori. (kuva 5). Neljättä kertaa kyselyssä mukana oli terästuotteet, jotka menevät rakentamista vastaaviin kohteisiin kuten teollisuuden prosessilaitteiden ja hyllystöjen runkoihin. Näin kyselyssä oleva rakenneteräs vastaa kattavammin koko rakenneteräksen tuotantoa Suomessa ja kuvaa paremmin yritysten toimintaa. Tämän tuotannon määrä laski 24 000 tonnista 23 000 tonniin (kuvat 1&5). Teräsrakenteiden viennin arvo oli 370 miljoonaan euroa vuonna 2013, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna (kuva 6). Kyselyyn vastanneiden yritysten viennin osuus teräsrakennealan liikevaihdosta (kuva 9) oli noin 42 %. Laajennettuna kaikkiin rakennuksiin ruostumattomien terästuotteiden kokonaiskäytön arvioidaan olleen noin 12 000 tonnia (kuva 13) ja sen arvioidaan vähentyneen hivenen vuodesta 2012, <5 prosenttia.
Forecon Oy Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2013 3 (5) 2 Lähitulevaisuuden näkymät Teräsrakenteita valmistavien yritysten näkemys vallitsevasta suhdannetilanteesta on jatkanut heikentymistään vuodesta 2011. Nykysuhdannetilanteen arvion saldoluku on toista vuotta peräkkäin negatiivinen (-16) ja kyselyjen pitkänajan keskiarvoon verrattuna erittäin paljon alhaisempi. Suhdannetilanne on täten heikko. Teräsrakenteita valmistavista yrityksistä 16 % arvioi suhdannetilanteen hyväksi, 52 % tyydyttäväksi ja 32 % heikoksi (kuva 7). Vaikka suhdannetilanne on yleisesti ottaen heikentynyt (vuoden 2013 kyselyn saldoluku oli -7), on hyvänä suhdannetilanteen näkevien yritysten osuus kääntynyt hieman kasvuun. Saldoluku kuvastaa vastausten keskiarvoa ja se voi vaihdella -100 ja 100 välillä. Suhdanneodotukset ovat myös hieman heikentyneet vuoden 2013 kyselystä. Tälläkin kertaa suhdanneodotukset pidemmälle nähtiin valoisimpina kuin lähitulevaisuuteen. Suhdanneodotukset 6kk päästä saldoluku on vuoden 2014 kyselyssä 16 kun se oli vuotta aikaisemmin 22. Vastaajista 45 % odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ensi syksyyn asti, 36 % uskoo suhdanteiden paranevan ja 19 % uskoo suhdanteiden heikkenevän. Vastaavasti suhdanneodotukset 12 kuukauden päähän saldoluku on vuoden 2014 kyselyssä 39 kun se vuotta sitten oli 53. Vuoden 2013 kyselyssä suhdanneodotukset 12 kk päähän olivat ennätyskorkeat. Yli puolet (52 %) yrityksistä odottaa suhdanteiden paranevan, 35 % pysyvän ennallaan ja loput 13 % heikkenevän (kuva 8). Yrityksillä oli töissä miljoonan euron liikevaihtoa kohden keskimäärin 2,9 henkilöä. (kuva 10). Kyseessä on vain karkea tunnusluku, sillä lukuun vaikuttaa kyselyyn vastanneiden yritysten rakenne ja koko. Tunnusluku on kuitenkin parantunut jatkuvasti, mikä kuvastaa yritysten tuottavuuden parantumista. 3 Yritysten toimintaympäristö Viime vuoden kyselyn tavoin, vuoden 2014 kyselyn mukaan eniten yritysten liiketoimintaa haittaava tekijä oli markkinatilanteesta johtuva heikko kysyntä (kuva 12). 74 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä koki heikon kysynnän olevan kolmen merkittävimmän tuotantoa haittaavan tekijän joukossa kun viime vuonna vastaava luku oli 67 %. Toiseksi suurimpana ongelmana pidettiin hintakilpailua (45 % vastaajista) sekä kolmantena kannattavuutta (42 % vastaajista) ja neljäntenä tuotehyväksyntää ja standardeja (26 % vastaajista). Heikkona jatkunut Suomen taloustilanne on syönyt yritysten kannattavuutta.toiseksi suurimpana ongelmana pidettiin kannattavuutta (48 % vastaajista) ja kolmanneksi tuotehyväksyntää ja standardeja (32 % vastaajista). Heikkona jatkunut Suomen taloustilanne on syönyt yritysten kannattavuutta. Valtaosa kyselyn vastaajista ilmoitti rakentamisen terästuotteiden valmistettavan (71 %) rakenteiden tilaajan toimittamien suunnitelmien perusteella (kuva 14). Kyselyyn vastanneista yrityksitä kuitenkin yli puolet (58 %) vastasi suunnittelevansa itse valmistettavat tuotteet. Ulkopuolisen suunnitelutoimiston käyttö on vähäistä (23 %) verrattuna tilaajan toimittamien suunnitelmien ja itsesuunnittelun osuuteen. Valtaosa (80 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä toimittavat suuren osan toimituksistaan suoraan työmaalle(kuva 15).
Forecon Oy Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2013 4 (5) Kalvoon 16 on pyritty listaamaan maamme kymmenen suurinta teräsrakennevalmistajaa vuonna 2012. Kaikki listalla olevat yritykset eivät ole vastanneet kyselyyn vaan niiden teräsrakentamisen liikevaihto on arvioitu julkisten tietolähteiden avulla. 4 Terästuotantokysely 2013 -toteutus Tässä yhteenvedossa esitetyt tulokset perustuvat kyselyyn teräsrakenteiden valmistajille ja Forecon Oy:n laatimiin laskelmiin. Raportissa tuotannon ja käytön määriä sekä arvoa koskevat tulokset on laajennettu koko teräsrakennealalle (kuvat 1,2,3,5,6). Muut tulokset ovat yhteenvetoja kyselyyn saaduista vastauksista. Kuva 4 on laadittu rakennuslupatilastojen perusteella. Lisäksi hyödynnettiin yritysrekistereiden ja tillinpäätösten tietoja. Yrityskyselyn otos kerättiin julkisista yritysrekistereistä ja TRY:ltä saadusta osoiterekisteristä. Mukaan otettiin yrityksiä, joiden toimiala tai tuotteet viittasivat teräsrakenteiden valmistukseen. Otoksen koko oli tänä vuonna 348 yritystä. Kyselyyn vastasi 36 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 0,6 miljardia euroa. Henkilöstöä näissä yrityksissä oli vuonna 2013 n. 1 300. Yrityksistä 5 kpl joko palautti lomakkeen, lähetti sähköpostia tai soitti, ettei valmistaisi terästuotteita rakentamiseen. Kyselyn vastausprosentti oli 10 (9% vuonna 2013). Vastausprosentin nostamiseksi kyselystä muistutettiin 3 kertaa, lisäksi lähettiin osalle aktiivisesti viime vuosina vastanneille vielä kirjeitse paperiversio sekä etukäteen maksettu vastauskuori. Kyselyn vastausaikaa myös jatkettiin johtuen juhlapyhien lyhentämistä työviikoista. Tämän avulla saatiin kerättyä edellisen vuotta vastaava määrä. Vastaamattomuutta osin selittää henkilöiden vaihtuvuus yrityksissä. Joissakin aktiivisesti vastanneissa yrityksissä yleensä kyselyyn vastannut henkilö oli joko vaihtanut työpaikkaa tai jäänyt eläkkeelle ja uusi yhteyshenkilö ei halua/osaa/ehdi vastata kyselyyn. Vastaukset kattoivat kuitenkin teräsrakennealan liikevaihdosta merkittävän (70 %) osan. Kyselyyn osallistui kaikenkokoisia yrityksiä. Aikaisempien kertojen tapaan kysely oli kaikenkokoisille yrityksille sama ja sähköinen webkysely ohjautui sen mukaan mitä ensimmäisellä sivulla ilmoitettiin valmistavan. Esim., jos ilmoitti ettei valmista kuparituotteita, kysely hyppäsi sen sivun yli, eikä se näkynyt vastaajalle. Rakentamisen terästuotteet on määritelty selkeästi ja se alkaa olla hyvin juurtunut alalle. Rakentamisen terästuotteilla tarkoitetaan kaikkia niitä rakennusosia ja tarvikkeita, jotka asennetaan kiinteästi taloihin tai infrarakenteisiin tai käytetään rakentamisen aikana. Tyypillisiä tuotteita ovat esim. runkorakenteet, julkisivut, vesikatteet, ilman-vaihtoputket, kiinteät kalusteet, tiskialtaat, portaat, kaiteet, aidat, valaisinpylväät, paalut, tornit, mastot, siltarakenteet, kaukolämpöputket, säiliörakennukset telineet, teräsmuotit. Rakentamista vastaavia kohteita ovat prosessi- ja tuotantolaitteiden kantavat rungot, hyllystöjen rungot, hyllystöt, säiliöt, siilot, kuljettimen rungot, hoitotasot ja kulkutiet teollisuudessa, varastoissa, kaupoissa. Selvitykseen eivät kuulu kodinkoneet. Ajoneuvoihin, koneisiin, laivoihin tai tuotanto-/prosessilaitteisiin menevät tuotteet tai niiden osat.
Forecon Oy Teräsrakenteiden tuotantomäärät vuonna 2013 5 (5) 5 Kuvat ja liitteet Kuvat ovat myös erillisinä PowerPoint tiedostona. Kuva 1: Kuva 2: Kuva 3: Kuva 4: Kuva 5: Kuva 6: Kuva 7: Kuva 8: Kuva 9: Kuva 10: Kuva 11: Terästuotteiden kotimaan käyttö ja vienti tuotteittain Teräsrakenteiden tuotannon arvo Ohutlevyjen kotimaan käyttö ja vienti Teräsrunkojen markkinaosuus pystyrakenteista uudisrakennuksissa Teräsrunkojen ja täydentävien teräsrakenteiden käyttökohteet kotimaassa Teräsrakenteiden vienti kohdemaittain Suhdannetilanne kotimaassa Arvio kotimaan suhdannetilanteen kehittymisestä Viennin osuus liikevaihdosta Yritysten henkilökunta suhteessa liikevaihtoon Yritysten tuotantoa haittaavat tekijät Kuva 12: Yritysten tuotantoa haittaavat tekijät vuonna 2014 Kuva 13: Kuva 14: Kuva 15: Ruostumattoman teräksen käyttö Yrityksissä käytössä olevat suunnitteluvaihtoehdot Tuotannon valmiusaste Kuva 16: Suurimpia teräsrakennevalmistajia vuonna 2013 Liite 1: Teräsrakennekysely 2013 -lomake
Forecon Oy Hermiankatu 6-8 D 33720 Tampere markku.riihimaki@forecon.fi, 040 704 1187