LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA MITÄ TÄNNE JÄÄ? Kotia kohti, mutta millä koordinaateilla? kustannusarvion jopa viisinkertaisesti.

1 / 2012 M - Suomen Posti Oyj LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA Reserviläisjärjestöt kysyvät: MITÄ TÄNNE JÄÄ? Kotia kohti, mutta millä koordinaateilla? Kuva: Perttu Karivalo Karjalasta kajahti, eli Joensuussa kansa osoitti mieltään Suomen oloissa todella vahvasti. Etelä- Pohjanmaalla oltiin aluksi melko vaisuja. Nyrkki oli taskussa, vain kynä ja kahvipöytäkeskustelut Lentosotakoulun puolesta käytössä. Ilmeisesti me olimme vuosien takaiskujen jälkeen jo tyytymässä siihen, että: Kaikki on mennyt, menköön loputkin? Lähetystöjä kun on täältä vuosien saatossa käynyt Helsingissä ja kirjelmiä laadittu Etelä-Pohjanmaan sotilaspiirin, oman aluetoimiston, Vaasan Rannikkopatteriston, Kokkolan Asekoulun ym. puolesta aina tuloksetta! Nyt on kuitenkin saatu uutta puhtia. Mielenilmaus Kauhavalla helmikuun lopussa keräsi torin täyteen lakkautuksen vastustajia ja tarvittaessa lähdetään Helsinkiinkin. Demilitarisoitu vyöhyke Jatkuvasti kasvava sotilaallinen tyhjiö voidaan nyt kartalla vetää keskeltä Suomea Porin korkeudelta aina Ivaloon saakka. Miten onnistuu puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukijana ja maanpuolustustahdon edistäjänä? Miten aiotaan toteuttaa puolustusvoimain komentajan lausuma: Vaikka puolustusvoimien verkosto harvenee, pyritään läsnäolo koko maassa sekä tiivis yhteys kansalaisiin ja reserviin varmistetaan mahdollisimman hyvin. Se on tärkeää maanpuolustustahdonkin kannalta? Aluetoimistojenkin määrää tullaan vähentämään yli kolmanneksella. Saattaa olla, että tälle tyhjälle alueelle jää 1-2 aluetoimistoa, mutta miten muutama sotilas käytännössä kykenee palvelemaan puolustusvoimien sisäisten tehtävien lisäksi liki miljoonaa alueella asuvaa suomalaista? Kestävätkö perusteet? Joukko-osastojen lakkauttamisia perustellaan taloudellisella säästöllä ja sotilaallisella tarkoituksenmukaisuudella. Lentosotakoulun kohdalla taloudellista säästöä on vaikea nähdä, koska Tikkakoskelle tehtävästä siirrosta aiheutuvat uudisrakennus ym. kustannukset lienevät parinkymmenen miljoonan luokkaa. Yleensä nämä arviot vielä ylittyvät. Yhtenä ikävimmistä esimerkeistä oli hiljattain kohua herättänyt lehtijuttu puolustusvoimien palvelinpalvelujen hankinnasta, jonka nyt on huomattu toteutuessaan ylittävän kustannusarvion jopa viisinkertaisesti. Toki myönnettävä on, että Lentosotakoulu maanpäällisine rakennuksineen ei sovellu hyvin kriisiajan käyttöön, mutta onko tarkoituskaan? Meille kuitenkin uskotellaan, että maavoimien joukkoja ja varusteita voidaan kriisiaikanakin tehokkaasti siirrellä jopa satoja kilometrejä, joten helppoa pitäisi olla hävittäjien siirto. Tuki hukassa Vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle välimatkat kasvavat kohtuuttomiksi. Tukeva joukko-osasto on yli kahdensadan kilometrin päässä Säkylässä, pohjalaispoikia kouluttava varuskunta Kainuun Prikaati yli kolmensadan kilometrin päässä ja lähin varuskunta ja soittokunta Tikkakoskella, jonne sinnekin on matkaa parisataa kilometriä. Lähin harjoitusalue, missä voidaan pitää maastoleirejä, on Lohtajalla, minne on pari sataa kilometriä. Helsingissä kun alueita piirrellään, harvoin tullaan ajatelleeksi, että nämäkin välimatkat ovat samaa luokkaa kuin pääkaupungista Mikkeliin, jopa reilusti kauemmaksi. Mistä löytyy aika ja rahat jatkuvaan rahtaamiseen? Sanoista tekoihin Tuen vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle pitäisi olla muutakin kuin juhlapuheita. Mistä eteläpohjalaiset saavat jatkossa materiaali- ja kouluttajatukea, jos Lentosotakoulu lakkautetaan. Pitääkö suositut Jääkärihiihto ja reserviläispyöräily lopettaa, koska maastosuksia ja pyöriä ei tapahtumapaikoille saada riittävästi. Vai pitäisikö historiaa kirjoittaa uudelleen ja siirtää Jääkärihiihto Porin saaristoon? Paikallisjoukkojen perustaminen on uudistusesityksen positiivinen asia, mutta miten ne käytännössä koulutetaan ja huolletaan? Paikallisjoukkojen tiimoilta reserviläisille varmasti löytyy toimintaa, vastuuta ja haastetta jatkossakin. Koko kansan armeija Suomalaisten maanpuolustustahto on ollut kansainvälisesti huippuluokkaa. Haluammeko me vaarantaa sen? Jatkossa iso osa kansasta ei tule tutuksi puolustusvoimien kanssa millään tavalla, kun sitä ei näy eikä kuulu. Soittokunnatkin on vähennetty niin minimiin, että aikaa naapurimaakunnissa esiintymisiin, yksittäisistä yhdistysten juhlista puhumattakaan, ei kovinkaan paljoa jää. Hiljaista tulee olemaan. Samaan aikaan veteraanisukupolven tekemät uhraukset muuttuvat kirjoitetuksi historiaksi. Kun sodan kokeneita ei enää ole keskuudessamme, maanpuolustusvelvollisuudesta on helpompi laistaa. Tahdon heikkenemisestä on jo merkkejä. Jostakin syystä yhä useammin tiedotusvälineissä kysytään, tai kyseenalaistetaan tarvitaanko meillä yleinen asevelvollisuus, kun ei muillakaan valtioilla ole. Ja kansalaisten vastauksissa on vuosi vuodelta enemmän epäröintiä. Tuntuu, että ei uskalleta puolustaa hyväksi koettua yleistä asevelvollisuutta, koska se tuntuu jotenkin barbaariselta. Sitä puolustamalla leimautuu juntiksi ja vanhanaikaiseksi. Tärkein, eli turvallisuus unohtuu. Luovuttaa ei kuitenkaan pidä. Periksi ei anneta, on taistelun aika! Taistelkaamme ottamalla yhteyttä omiin kansanedustajiimme, puhukaamme ja kirjoittakaamme Lentosotakoulun ja soittokunnan puolesta. Puhukaamme Suomen puolesta! U.M.

2 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 1 / 2012 Uhkakuvia, epäuskoa, tyrmistystä. Jotenkin tuntuu, että meidät reserviläiset ollaan jättämässä tuuliajolle. Luuleeko joku tosissaan, että kahden tuhannen reserviläisen kertausharjoittaminen vuodessa riittää pitämään valmiutemme ja reservin osaamisen ajan tasalla? Ei takuulla riitä! Miksi tingitään näin tärkeästä asiasta? Ymmärrän toki, että Puolustusvoimiakin täytyy väistämättä joskus uudistaa ja virtaviivaistaa, mutta se, että reservin, johon koko puolustuksemme nojaa, kouluttamisesta säästetään, ei mene jakeluun. Eikä siinä oikeasti ole kyseessä edes merkittävä rahasumma. Hyvä tahto olisi riittänyt pitämään reserviläisten kouluttamisen ajan tasalla. Mutta, kun kaikesta muustakin säästetään, on kai oikeudenmukaista kurittaa reserviäkin. Kaikkine miinasopimuksineen tuntuu siltä, että puolustuspolitiikkamme on yhä enemmän huonomuististen harjoittamaa puoluepolitiikkaa, näköjään jopa kielipolitiikkaa. No onneksi edes venäläiset ovat oivaltaneet valitsemamme linjan järkevyyden kilvan sitä kehuen. Nyt ei saa kuitenkaan jäädä tuleen makaamaan ja räksyttäämään ohi kulkevan karavaanin perään. Reserviupseeriliitto on omalta osaltaan lähtenyt vastaiskuun tätä tilannetta vastan ja kehottaa jäsenistöään hakeutumaan aktiivisesti MPK:n kursseille. Hyvä niin. Erityisesti meillä reservin upseereilla ja aliupseereilla on velvollisuus pitää kriisiajan valmiuksiamme yllä myös vapaaehtoisesti. Näytetään, että meillä tahtoa riittää, vaikka sotavaltio tuntuukin meidät unohtaneen. Toivottavasti MPK:lla riittää valmiuksia ja sille saadaan riittävästi resursseja koulutuksemme järjestämiseen jatkossakin. Reservi - maanpuolustuksen perusta Vuosi on jälleen vaihtunut, lunta pyryyttää, mutta kohti kesää mennään ja päivät pitenevät. Kohta meillä on hanget korkeat nietokset, joita on hiihtäjän hyvä hiihdellä. Piirimme viime vuosi meni hyvin taloudellisesti ja muutenkin, eli odotetulla tavalla. Liittotasollakin toimintamme on huomioitu. Olimme maininnan arvoisia mm. jäsenkehityksessä ja jäsenmäärän nousuprosentissa, parhaita kotisivujen määrässä ja toisena prosenttiammunnassa. Hyvin palautimme myös toimintalomakkeita, joten maininta tuli siitäkin. Isoo ja nöyrä kiitos Teille kaikille. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Ainoa asia mistä haluaisin mainita, on sähköisen kuntokortin käyttö. Reserviläisurheiluliitto on luonut meille toimivan ja yksinkertaisen järjestelmän pitää yllä kalenteria omasta liikunnasta, joten käytetään sitä. Alkuvuoden aikana piiri on työstänyt ampujille ampumaharrastuskorttia aselain muutoksesta johtuen. Kortti menee painoon kevään mittaan ja sitä jaetaan halukkaille. Korttiin voimme merkitä suorittamamme ampumaharrastuskerrat, jotka täytyy todentaa varsinkin käsiaselupaa haettaessa. Erilaisia harrastuskortteja on ollut useilla yhdistyksillä käytössä. Piirin teettämää korttia on muokattu näistä, tähän päivään sopivammaksi, sekä haettu valvovalta viranomaiselta vinkkejä siitä, mitä he haluaisivat kortin sisältävän. Piirimme kuluva vuosi käynnistyi toden teolla 25.1., jolloin liiton edustajat 1. varapuheenjohtaja Osmo Suominen ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg vierailivat Impivaarassa. He toivat isoolta kirkolta viestiä liiton nykytilasta, tulevasta sekä reserviläisten edunvalvonnasta. Yhdistysten edustajia oli hyvin paikalla ja tilaisuus oli erittäin onnistunut ja tarpeellinen, kiitokset siitä liiton suuntaan. Vaikka asiaa tuli paljon se tuotiin esiin positiivisella tavalla, mikä piti yleisön hereillä ja kysymyksiäkin esitettiin. Tämän jutun otsikko on sama kuin edellisessä LMP:n 4 2011 lehdessä, ja pitää yhtä hyvin paikkansa nytkin, mutta... En ota puolustusvoimauudistukseen tässä kirjoituksessa kantaa, vaikka mieli tekisi, sillä siitä asiasta on tekstiä luettavissa etusivulta ja Kari Ratavaaran kirjoituksessa. Olemme myös yhdessä Reserviupseeripiirin kanssa laatineet tiedotusvälineille reserviläis-kantamme. Varmasti saamme lukea aiheesta alueemme lehdistä pitkin kevättä. Kuluvan vuoden toiminta- ja urheilukalenteri ovat toisaalla tässä lehdessä, seuratkaa niitä sekä piirin www-sivuja. Olkaamme aktiivisia ja osallistutaan toimintaan. Yksittäisenä kevään tapahtumana mainitsen kuitenkin piiriseminaarin ja kevätkokouksen Seinäjoen Impivaarassa 31.3.2012. Hankikelejä orotellessa voin toreta, että, enskuun perästä seuraavankuun jälkeen on jo kesäkuu, niin se menee. Tapani Kaistila, puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry S i t ä o n i l m a s s a. Kun muutoksia ja uudistuksia on ilmassa, nousee usein esille myös tuttu puheenaihe: Maanpuolustusjärjestöjen yhteistyön parantaminen tai jopa liittojen yhdistäminen. Viimeisimmässä Reserviläisessä päätoimittaja Mirva Brola käsitteli asiaa seuraavasti: Valtakunnallisella tasolla esimerkiksi puolustusvoimat on viestinyt, että se haluaisi keskustella sijoitetun reservin asemasta vain yhden toimijan kanssa. Puolustushallinnossa on koettu vaikeaksi valita, mihin järjestöön milloinkin pitäisi olla yhteydessä. Puhuuko reserviläisen äänellä kenties Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto vai ehkä Maanpuolustuskiltojen liitto? Puolustusvoimat asioisi mielellään yhden luukun periaatteella ja on jo tietyssä määrin valinnut asiointikumppanikseen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, jossa keskeiset reserviläisjärjestöt ovat jäseninä. Yhtenä ratkaisuna Brola ehdottaa Reservin neuvottelukunnan roolin nostamista liittojemme yhteiseksi äänitorveksi ja yhteistyökumppaniksi puolustusvoimien suuntaan. Lukijalta-palstalla kauppaneuvos Arto Arvonen (maj. res) ehdottaa uuden yhteisen keskusliiton, jonka jäseninä olisivat Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto, perustamista. Eiköhän liittoja ole jo tarpeeksi. Yhteistyötä tekemällä saamme äänemme varmasti kuuluville puolustushallinnonkin suuntaan. Yhteistyön kehittämiselle on aina toki tilausta ja tarvettakin. Paikkakuntatasolla ei ole mitenkään harvinaista että veljesjärjestöt toimivat täysin erillään. Toisaalta paikalliselta tasolta löytyvät myös parhaat yhteistyön onnistumisen mallit. Useimmilla piireillä on yhteinen toiminnanjohtaja, mikä malli jo sinällään lähentää piiritason toimijoita. Mitä ylemmäksi mennään, sitä kankeammin kurssi kääntyy ja kemiat eivät välttämättä aina kohtaa. Yhteistyössä myös henkilösuhteet ovat merkittävässä roolissa. Puolustusvoimien näkyvyyden, ainakin näillä lakeuksilla, häipyessä lähes olemattomiin, kasvaa reserviläisjärjestöjen rooli. Maanpuolustushengen, tahdon ja -koulutuksen ylläpito jää entistä enemmän meidän tehtäväksemme. Tuli tuossa mieleen että meillä reserviläisjärjestöillä ja MPK:lla voisi tulevaisuudessa olla uusiakin tehtäviä. Ryhdytään järjestämään armeijaan pyrkiville valmennuskursseja. Kohta sinne nimittäin pääsee vain huippupistein. Jatkuvasti vedotaan siihen, että ikäluokat pienenevät ja kasarmeihin jää tulevaisuudessa yhä enemmän tyhjää tilaa. Väestötietoja tutkiessa huomaa, että ikäluokat eivät mitenkään dramaattisesti jatkossa pienene, tuskin ollenkaan. On varmaankin reilumpaa sanoa, että palveluskelpoinen osa ikäluokasta pienenee. Siis mennään entistä valikoivampaan asevelvollisuuteen. Jäljet pelottavat. Heja Swerige, här kommer vi! Kari Ratavaara puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri Piiriseminaari Lentosotakoululla Kuluvan vuoden piiriseminaari kerhojen ja yhdistysten eri tehtävissä toimijoille pidetään Lentosotakoululla Kauhavalla lauantaina 31.3. Tilaisuus alkaa klo 9.45 Linnarakennuksen auditoriossa johtamisseminaarin luento-osuuksilla. Ohjelma: Klo 9.45 12.00 Siviilikoulutus sotilasjohtamisessa Sotilaskoulutus siviilijohtamisessa Luennoitsijoina professori Josu Takala ja everstiluutnantti evp Markus Renko. 12.00-12.45 Kahvi Sotilaskodissa, jonka jälkeen seminaari jatkuu Tukikohtakomppaniassa 12.45-14.00 Ajankohtaista reserviläisjärjestöissä, RUL: n toiminnanjohtaja Janne Kosonen 14.00 14.45 Huomionosoitusten ja palkintojen jako, sekä tilaisuuden päätös 15.00 Piirien kevätkokoukset Tilaisuuteen on I L M O I T TA U D U T TAVA piiritoimistolle 27.3. mennessä puh. 050-3285264 tai email ep.reservilaispiirit@netikka.fi Portilta sisäänpääsy vain ennakkoilmoittautuneilla. Tilaisuuksiin voi saapua joko klo 9.45 mennessä tai klo 12.45 mennessä. Erikseen sopimalla myös klo 15 mennessä. Merkitse sähköposti-ilmoittautumiseesi kumpaan aikaan tulet. Tammisunnuntai Maakunnallista Tammisunnuntain juhlaa vietetiin tänä vuonna Teuvalla. Kirkon täyteinen juhlaväki nautti Herran sanasta perinteitä kunnioittaen. Jorma Jokisalo lähetti seppelpartiot, jonka jälkeen nautittiin keittolounas ja kirkkokahvit. Teuvan lukion juhlasali täyttyi kuulemaan Pohjanmaan Sotilassoittokunnan musiikkiesityksiä ja valtiotieteiden tohtori Pekka Visurin mielenkiintoista juhlaesitelmää. Kunniavieraiksi oli kutsuttu sotaveteraanit. Kyösti Riihimäki ja Veikko Savela jaksavat edelleen kannustaa meitä nuorempia perinteen vaalimisessa. Sinisen Ristin saivat Titta Luoma-Kohtala, Erkki Honkala, Rauno Koivunen ja Matti Koivunen Seinäjoelta sekä Tapani Tikkala Vaasasta. Voimakkaaksi tapahtumaksi muodostuneeseen Tammisunnuntain muistotilaisuuteen saavuttiin jälleen makunnasta useilla linjaautoilla ja teuvalaiset olivat mukana sankoin joukoin. KUVA ja teksti TUOMOUOMO KOTKANIEMI KUVA Virtain valokuvaamo K E V Ä T K O K O U K S E T Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n kevätkokous Kauhavalla Lentosotakoulun Tukikohtakomppaniassa alkaen piiriseminaarin jälkeen klo 15. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! TALI-IHANTALAN TAISTELU taistelijan kertomana REINO LEHVÄSLAIHO res. panssarivääpeli, sotakamreeri ja kirjailija Laihian Reserviläiset ry:n a v o i n kerhoilta 15.3.2012 klo 18.30 alkaen Laihian Nuorisoliitto, Tampereentie 603, JAKKULA Lisätietoja Olavi Koskinen: 050-939 8094 T e r v e t u l o a! Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n kevätkokous Kauhavalla Lentosotakoulun Tukikohtakomppaniassa alkaen piiriseminaarin jälkeen klo 15. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Ennakkoilmoittautuminen on välttämätön. Ohje piiriseminaarikutsun yhteydessä.

1 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 3 Reserviläisliiton arvomaailma elää voimakkaana Laihialla Pohjanmaan Sotilassoittokunta konsertoi yhdessä soittokunnan edustusasuun sonnustautuneen Marko Maunukselan kanssa. Kuva: Laihian Kuva Juhlan päätössanat lausui Laihian yhdistyksen vaiheitakin juhlassa muistellut Matti Vettenranta. Kuva: Laihian Kuva Antti Isosalo/LMP Laihian Reserviläiset juhli sunnuntaina 22.1.2012 toimintansa 50-vuotistaivalta. Poikkeuksellisen päivästä teki juhlakonsertti, jonka Pohjanmaan Sotilassoittokunta toteutti Marko Maunuksela solistinaan. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö komentaja Jukka Ranta. Laihian Reserviläisten vuosipäiväjuhlan aluksi yleisö nousi vastaanottamaan Suomen lipun, jota kantoi viime vuonna Lakeuden Maanpuolustajan lehdillä alokkaasta vänrikiksi kasvanut nuori reservin upseeri. Laihialaiset halusivat näin tuoda hienovaraisesti esille avoimen jäsenlinjansa. Kunniatehtävään lippuvartiossa oli asetettu myös asepalveluksen suorittanut ja rauhanturvajoukoissa ansioitunut nainen. Miehistöä lippuvartiossa edusti korpraalin arvoinen reserviläinen. Tilaisuuden tervehdyssanat lausunut Laihian Reserviläisten puheenjohtaja Heikki Tarkkanen totesi puheessaan, että yhdistyksen jäsenmäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut. - Meitä on nyt noin 150 jäsentä. Iloksemme myös Laihian Reserviläisiin on löytänyt mukaan asepalveluksen suorittaneita naisia. Reserviläisliiton arvomaailma elää Tarkkasen mukaan voimakkaana Laihialla. - Laihialla ampumataitoa kehitetään ja ylläpidetään säännöllisellä ampumaharrastuksella. Prosenttiammunnat ovat jo vuosikymmeniä osuneet Jakkulan tauluihin. Viime kesänä ruutiaseilla paukuteltiin 18 kesäiltana. Se on jälleen hienoa valtakunnallista tasoa. Veteraanien kanssa tehtävän yhteistyön puheenjohtaja Tarkkanen mainitsi myös olevan monipuolista ja antoisaa. - Reserviläisten kunnioitus veteraaneja kohtaan tulee esiin innokkaana osallistumisena järjestettyihin tilaisuuksiin. Reserviläiset ovat vuosien saatossa luoneet toimivan yhteistyön ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteistyötä on Tarkkasen mukaan ollut esimerkiksi oppilaitosten kanssa järjestettyjen turvallisuuspäivien yhteydessä. Toiminta vaatii rahaa, ja yhdistys on hankkinut soppatykin kassaa kerryttämään, Tarkkanen sanoo. - Tykillä on keitetty perinteistä rokkaa, lihasoppaa ja ohrapuuroakin. Keittimen mukana tullut paistinpannu on vielä koekäyttämättä. Tykin ympärille on muodostunut jo pienoinen tykkiravintola, Tarkkanen sanoo. Juhlassa luovutettujen huomionosoitusten kohteena olivat pitkän linjan toimijat. Lausuntaesityksellä sykähdytti Matti Potka. Hän esitti laihialaisen sotainvalidin Martti Kallion runon Taipaleenjoki ja Tapio Nousiaisen tekstin Mies, joka ei itkenyt. Martti Kallion harvoin esitetty runo sai osakseen ansaitut aplodit. Juhlapuheen piti Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö komentaja Jukka Ranta. Sotiemme Veteraanien puheenvuoron käytti Sotainvalidien Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Erkki Kallioniemi. Hän kiitti Laihian Reserviläisiä tuesta jota laihialaiset ovat vuosien saatossa heille tarjonneet. Yhdistyksen vaiheita muisteli kunniapuheenjohtaja Matti Vettenranta. Ensimmäisen johtokunnan muodostivat Paavo Lähde, puheenjohtaja, Kalevi Vesterinen, Reijo Salo, Rauno Ek, Matti Varo, Valto Luhtala, E.H. Torsti, Matti Vettenranta ja Paavo Mikkula. - Enemmistö johtokunnasta oli sodan käyneitä miehiä, vaikka silloin ei veteraaneista puhuttukaan, mutta hyvin me yhteisen sävelen löysimme ja meidät nuoremmat otettiin tasavertaisina mukaan, Vettenranta sanoo. Yhdeksi yhdistyksen keskeisistä henkilöistä Vettenrannan esityksen perusteella nousee vuonna 1965 puheenjohtajaksi valittu Matti Varo. - Matti tekikin sitten yli 20 vuotta kestäneen päivätyön yhdistyksen johdossa, kunniapuheenjohtaja Vettenranta toteaa. Vuonna 1967 nimesi ensimmäisen kerran edustajat Itsenäisyyspäivän kunniavartioon sankari-haudalle, josta muodostuikin Vettenrannan mukaan yhä edelleen jatkuva perinne. Oman lipun Vettenranta kertoi Laihian yhdistys saaneen vuonna 1981. Lipun vihkimisen suoritti kirkkoherra Eino Rauha. - Tilaisuudessa Matti Potka lausui V.A. Koskenniemen Kuva: Laihian Kuva runon Leijonalippu, Vettenranta kertasi. - Huomenna on taas arki ja toiminnan aika. Laihian Reserviläiset katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen, Vettenranta päättää. Juhlakonsertti Juhlapäivä päättyi kapteeni Sami Salmivuoren johtaman Pohjanmaan Sotilassoittokunnan ja tangokuningas Marko M a u n u k s e l a n y h t e i s - konserttiin. Konsertissa kuultiin niin kevyttä kuin sotilasmusiikkiakin. Konsertin ohjelmalehtisen myyntituoton yhdistys lahjoitti Laihian Sotiemme Veteraaneille.

4 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 1 / 2012 Yksikön päällikön palsta Tätä kirjoittaessa Lentosotakoulun valatilaisuuteen lähdössä enkä tiedä missä tunnelmissa.. Hyvä maanpuolustusväki; elämme murheellisia aikoja. Jokainen varmasti sanomattakin tietää mitä tarkoitan. Se suomalaisten musta keskiviikko on vielä jokaisella muistissa ja erityisesti se on muistissa meillä pohjalaisilla. Lentosotakoulu Kauhavalla sai kuoliniskun! Olimmehan me sitä joissakin keskusteluissa väläytelleet, että mitenkähän Kauhavan käy. Olimme miettineet että toimintoja mahdollisesti yhdistellään, hallintoa kevennetään mutta kaikki olivat vakuuttuneita siitä, että Kauhavalla lennetään jatkossakin ja meidän toimintaedellytykset säilyvät lähes muuttumattomina, mutta toisin kävi. Tuli tyly ilmoitus; meidän pohjalaisten viimeinen maanpuolustuksen linnake ollaan ajamassa alas, lakeuksien ylpeys vaikenee, taivas hiljenee, meiltä viedään tuhkatkin pesästä.. Nyt olemme aivan uuden tilanteen edessä. Mitä tämä tarkoittaa lentosotakoululaisille, kauhavalaisille, Kauhavalle, maakunnalle, meille MPK:lle ja sitä myötä reserviläistoiminnalle, maanpuolustushengelle jne. Vielä ei osaa kaikkea edes kuvitella mutta varmaa on jo tässä vaiheessa, että haasteita tulevaisuudesta ei tule puuttumaan! Eniten minua henkilökohtaisesti ajatuttaa kaikkien Lentosotakoululta tällä hetkellä leipänsä saavien tilanne. Tässä vuosien saatossa olen oppinut tuntemaan lukuisan joukon näitä Lentosotakoulun rautaisia ammattilaisia sekä sotilaita että siviilejä. Se työhän sitoutuminen ja yhteen hiileen puhaltamisen henki on ollut kouriintuntuvaa. Me MPK:laiset olemme olleet harva se viikonloppu käsi pitkällä jotakin vailla ja aina asiat on saatu järjestymään. Lentosotakoulun väki ei ole ainoastaan sitoutunut omaan ydintehtäväänsä vaan laajassa rintamassa ovat olleet tukemassa myös MPK:n toimintaa siten, että meillä on ollut mahdollisuus tarjota alueemme reserviläisille ja aktiivitoimijoille laadukasta koulutusta olosuhteissa mihin tavallisella pulliaisella ei aina ole asiaa, PV:n materiaalia käyttöömme sekä asiantuntevia kouluttajia tarvittaessa. Miten meidän jatkossa käy? Nyt jos suunnitelmissa oleva muuttuu todeksi ja Lentosotakoulun portit sulkeutuvat viimeisen kerran 2014 vuoden loppuessa, minne me sitten menemme? Visio pahimmillaan on seuraavanlainen: Meillä on viikonlopulla sotilaallinen kurssi johon tarvitsemme PV:n materiaalia ja varusteita joten MPK vuokraa kuorma-auton ja toimihenkilö lähtee perjantai aamuna käymään Säkylässä hakemassa kuorman koulutusmateriaalia ja lauantai aamulla ajelee sen kuorman kanssa Lohtajalle missä koulutus pidetään, koska lähempänä ei ole PV:n harjoitusaluetta! Toimivaa; sillä eihän materiaalin ja koulutuspaikan väliä ole kuin 450 km! Joku sanoo, että onhan meillä Niinisalo; niinpä vaan miten kauan? Onhan meillä Lääkintävarikko, Tuomikylän varasto-osasto, Ähtäri niinpä, mutta miten kauan? Maalaan taivaalle mustia pilviä mutta tällä hetkellä en muuta osaa! MAAVE:n esikunnan edustaja oli jossakin kysyttäessä sanonut, että jatkossakin Seinäjoki ja Kokkola tukeutuvat Vaasaan.. Joopa joo.. Ei vaan mahdu meikäläisen muistiin kuinka pitkä siitä on kun Vaasasta kaikki loppui mutta ilmeisesti tieto ei vielä tuolta länsirannikolta ole kiirinyt Maavoimien esikuntaan saakka! Aluetoimisto ainakin tämän hetkisen tiedon mukaan säilyy Vaasassa, mutta eihän me ole sieltä kurssille materiaalitukea saatua tähänkään asti kenkäharjan vertaa eikä saada kyllä jatkossakaan, jos leikillisesti asian ilmaisee! Mutta elämä jatkuu; sen pitää jatkua! Ymmärtäkää synkät ajatukseni tässä vaiheessa; aikaa kuluu ja on löydettävä uusia näkökulmia ja tapoja toimia. Sen olen toki jo sanonut; että MPK:n työ Etelä-Pohjanmaalla jatkuu myös tulevaisuudessa. Vielä en tosin tiedä miten se jatkossa kaikilta osin toteutetaan mutta me jatketaan; sen uskalla jo nyt luvata!! PAUHA harjoitus Lohtajalla taistellaan 13.-15.4.2012. Sehän on kolmen pohjalaisen Koulutus- ja tukiyksikön yhteisponnistus joka toistuu vuosittain. Tänä vuonna johtovastuu on Etelä-Pohjanmaalla ja harjoituksen johtajana toimii Arto Lammi. Tänä vuonna PAUHA koostuu 22 erilaisesta kurssista joista osa on PV:n meiltä tilaamia koulutuksia. Ilahduttavaa on taas kerran huomata, että nuoret ovat löytäneet vuotuisen PAUHA- harjoituksen ja Nuorten tutustuminen Puolustusvoimiin on kurssi joka vetää maakuntien nuoria mukaan tutustumaan maanpuolustustoimintaan. Tänä vuonna saamme harjoitukseen arvovieraita mm Maavoimien esikunnasta ja Länsi- Suomen sotilasläänin terävin kärki on paikalla. Se on nyt näytön paikka; eli nyt meillä on mahdollisuus näyttää mitä vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus - MPK voi parhaimmillaan olla! Me olemme valmiina; tervetuloa!! Kurssitoiminta on pyörähtänyt tälle vuodelle käyntiin ja kurssitarjonnassamme on lukuisia koulutuksia missä reserviläinen voi lisätä omia tietojaan ja taitojaan. Porkkana voisi vielä mainita, että melko monesta sotilaallisesta koulutuksesta PV myöntää rinnasteisia KH päiviä; ne kun ovat tähän maailman aikaan kovaa valuuttaa!! Käy tutustumassa kurssitarjontaamme www.mpk.fi ja ilmoittaudu mukaan toimintaan! Löydät Etelä-Pohjanmaan KOTU-yksikön myös Facebookista samoin kuin PAUHA harjoituksen; käyhän tykkäämässä ja peukuttamassa; laitetaan sana kiertämään ja näytetään mitä on se pohjalainen maanpuolustushenki. tahto ja taito ettei se ole vain juhlapuheitten sanahelinää vaan se on toimintaa!! Kollega toiselta puolelta Suomea sanoikin, että ettehän te oo pohjalaisia ettekä mitää, jos ei jotakin konkreettisia tekoja tämä päätös aiheuta!! Niinpä! Sisulla ja sydämellä!! Synkkää; n i i n synkkää Maija Haanpää KOTU-päällikkö SOTILASLÄÄNIN KOMENTAJAN p ä i v ä k ä s k y 29.2.2012 Länsi-Suomen Sotilasläänin kunnioitetut sotiemme veteraanit, henkilökunta, asevelvolliset, yhteistyökumppanit - Isänmaan puolustajat - Suomen puolustus perustuu alueelliseen puolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen. Se on meille suomalaisille paras tapa järjestää kotimaan puolustus ja turvata sen itsenäisyys. Olen todennut, että sotilasläänin toiminta ja asevelvollisten koulutus on erinomaisella tasolla. Yhteistyö sotilasläänin ja alueen viranomaisten sekä muiden yhteistoimintakumppanien kanssa on sujunut hienosti. Sotilailla on kansalaisten ja sotilasläänin lukuisten veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen vankkumaton tuki ja kannatus. Uudet pilottikurssit VAASA Alueemme maakuntajoukkojen sotureille on varattu Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikön vuosisuunnitelmassa kaksi kohdehenkilön kohtaamiseen liittyvää koulutuspäivää. Pilottikurssi pidettiin sunnuntaina 5.2 ja seuraava tömistellään marraskuun 17. päivä. Vaikka koulutus oli Puolustusvoimien Pohjanmaan Aluetoimiston maksamana tarjolla kaikkien kolmen yksikön henkilöstölle, paikalle saapui ryhmän verran Pohjanmaan komppanian edustajia ja yksi henkilö Etelä-Pohjanmaalta. Mutta loppuvuoden kurssilla on vielä mahdollisuus paikata osaamisvajetta tällä sektorilla. Maakuntajoukkojen taistelijan voimankäyttökoulutus Viranomaisyhteneväisyys Koulutuksen runko noudatti hyvin pitkälle poliisihallinnon nykylinjausta. Tämä tekniikoiden ja taktiikoiden yhdenmukaistaminen on erittäin tärkeää ajatellen vaikkapa virka-aputilanteita. Puhuttelu- ja suoja-asennot, etäisyyden hallinta ja liikkuminen tulivat tutuiksi. Samoin kohteensuojauskursseilla esille tulleet identifiointi, L- ja kolmiosäännön käyttö harjoiteltiin myös sovellettuina uhkatilanneharjoitteina. Näihin sisältyi myös kuljetusotteet, maahanviennit ja käsirautojen käyttö. Päivän aikana harjoiteltiin täysin uusina asioina puolustautumista hyökkääjää vastaan, jolla on veitsi tai käsiase. Sovelletuissa harjoituksissa oli merkittävää kunkin Kurssikalenteri kevät 2012 10.03-11.03. Tarkka-ammunnan perusteet Kauhava 17.03-18.03. Taistelijan viestiliikennetaidot Kauhava 19.03.-20.03. Järjestyksenvalvojan täydennyskoulutus 23.03-25.03. SRA turvakurssi Impivaara Ilmajoki 24.03-24.03. PV:n ajolupakoulutus Kauhava 31.03-01.04. Kenttälääkintä Kauhava 31.03-31.03. Johtamisen teemaseminaari Kauhava 31.03. Kohteensuojausammuntatesti Kauhava 13.04-15.04. PAUHA /Sovellettu kohteensuojausharjoitus Lohtaja 13.04-15.04. PAUHA Nuorten tutustuminen Puolustusvoimiin Kurikka-Lohtaja 13.04-15.04. PAUHA Nuorten tutustuminen Puolustusvoimiin Kauhava-Lohtaja 13.04-15.04. PAUHA Harjoituksen johto Lohtaja 13.04-15.04. PAUHA / Alueturvallisuus ja vartiointi Lohtaja 13.04-15.04. PAUHA Joukkomuonitus Lohtaja 14.04-15.04. PAUHA /Kenttälääkintä 1 Lohtaja 21.04.-22.04. Kouluttamisen perusteet Impivaara 27.04-29.04. Sissikurssi Kauhava 28.04.-29.04. IDPA-ammunnan perusteet Ilmajoki 28.04-29.04. Hygieniapassi ja korpisoturin kenttälounas Kurikka 01.05-01.05. Härmänmaan läpisoutu Lapua 09.05. Cooper testi Seinäjoki Puolustusvoimat on kovan haasteen edessä. Tuleva uudistus koskettaa puolustusvoimien henkilöstöä, organisaatiota, rakenteita ja toimintatapamalleja sekä koko yhteiskuntaa. Muistakaamme kuitenkin, että muutos on myös mahdollisuus. Meidän on rakennettava puolustusvoimia yhdessä ja yksituumaisesti siten, että puolustusvoimat säilyttää suorituskykynsä ja pystyy suorittamaan sille laissa käsketyt tehtävät myös tulevaisuudessa. Ratkaisumalli vaatii kaikilta henkistä kestävyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. On tärkeää, että muutoksen aikana keskitytään käskettyjen tehtävien hoitamiseen ja säilytetään puolustusvoimien tehtävien edellyttämä toimintavalmius. Muutoksen aikana kansalaisten, reserviläisten ja eritoten nuorison keskuudessa tehtävässä maanpuolustustyössä järjestökentän rooli on ratkaiseva maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Ilman sotilaiden ja järjestöjen saumatonta yhteistyötä emme pysty rakentamaan ja ylläpitämään uskottavaa kokonaismaanpuolustusta. Olen saanut kantaa asepukua ja palvella Isänmaata eri tehtävissä noin 40 vuoden ajan. Palvelus on tarjonnut minulle harjoitteluryhmän sisäinen briiffi. Jokainen osallistuja pääsi kertomaan keskeiset havaintonsa toiminnasta ja näin kyettiin kehittämään paitsi henkilökohtaista myös partion osaamista. Suorituksia myös videoitiin tarkempaa tarkastelua avarten. Keskittyminen asian ytimeen Kohteensuojausharjoituksissa kohdehenkilön kohtaamiseen liittyviä asioita joudutaan ajan puutteen vuoksi käsittelemään vain pintapuolisesti, jolloin tällainen uhkatilanneseminaari luo taatusti uusia valmiuksia uhkan monipuolisia ja mielenkiintoisia tehtäviä ja kokemuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Se on parhaimmillaan ollut työtä motivoituneiden ja ammattitaitoisten ihmisten Isänmaan suurimman ja arvokkaimman voimavaran parissa. On ollut etuoikeus palvella puolustusvoimissa ja ennen kaikkea komentajananne Länsi-Suomen Sotilasläänissä. Kiitän palkattua henkilöstöä, asevelvollisia ja yhteistyökumppaneita minulle ja Länsi-Suomen Sotilasläänille antamastanne tuesta ja arvostuksesta. Toivotan teille kaikille ja seuraajalleni kenraalimajuri Pertti Salmiselle parasta menestystä Isänmaan palveluksessa! Costatem Decorat Honor. Sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri Juhani Kääriäinen hallintaan. Kun tilanteeseen lisätään stressi, fyysinen rasitus sekä ympäristön tarkkailu (+ 1- sääntö), niin jokainen osallistuja totesi taidollisten puutteiden kohentuneen huomattavasti. Kurssi osoitti jälleenkerran myös sen, ettei koskaan voi harjoitella liiaksi tämänkaltaisia voimankäytöllisiä perustaitoja. Opintopolku on avattu Kurssipalautteissa ihmeteltiin kovasti sitä, miksi tapahtuma ei saanut suurempaa innostusta. Kaikki olivat yksimielisinä sitä mieltä, että juuri tällä tavalla tulee voimankäyttöaihetta käsitellä. Kokonaisuus rakentui pienistä osista ja niitä saatiin harjoitella riittävästi. Vaadittiin jopa aihetta maakuntajoukkojen perusosaamisen listalle. Uutisointikin tukee tätä vaatimusta, koska yhä raaistuneempi väkivalta on arkipäiväämme. Uhriksi voi joutua kuka tahansa ja missä tahansa eikä posken kääntäminen ole riittävä suojautumistoimenpide. Saamamme palaute velvoittaa meitä jatkossakin järjestämään näitä nousujohteisina. Nyt siis tämäkin maakuntajoukkojen opintopolku on avattu!

1 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 5 Maakuntakomppanian päällikkö vaihtui Majuri Jari Ruuhela luovutti 11.2.2012 Etelä- Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikkyyden seuraajalleen kapteeni Juha Säipälle. Majuri Jari Ruuhela on s y n t y n y t A l a v u d e l l a 15.11.1956. Varusmiespalveluksensa hän aloitti Hämeen Panssarijääkäripataljoonassa 14.10.1977. Varusmiespalveluksensa aikana hän suoritti Panssarikoulussa Reserviupseerikurssin nro 157. Ruuhela kotiutui reservin vänrikkinä 8.9.1978. Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppaniaan hän liittyi, kun joukko perustettiin vuonna 2005. Komppaniassa hän toimi aluksi varapäällikkönä ja vuodesta 2009 alkaen päällikkönä. Majuriksi hänet ylennettiin 6.12.2008. Reserviläisenä Ruuhela on osallistunut erilaisiin reservin harjoituksiin yhteensä noin 200 vuorokautta. Etelä-Pohjanmaan komppanian uusi päällikkö kapteeni Juha Säippä on syntynyt Jalasjärvellä 5.2.1969. Varusmiespalveluksensa hän aloitti Pohjan Prikaatissa 12.6.1989. Reserviupseerikurssin nro 192 hän suoritti kiväärilinjalla Haminassa. Säippä kotiutui reservin vänrikkinä 7.5.1990. Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppaniaan hän liittyi joukon perustamisen aikoihin 2.8.2005. Komppaniassa hän toimi aluksi joukkueen johtajana ja vuodesta 2009 alkaen varapäällikkönä. Kapteeniksi hänet ylennettiin 6.12.2009. Reserviläisenä Säippä on osallistunut erilaisiin reservin harjoituksiin yhteensä noin 160 vuorokautta. Pohjanmaan Aluetoimisto kiittää majuri Jari Ruuhelaa menestyksekkäästä komppanian johtamisesta ja toivottaa onnea uuteen sodan ajan tehtäväänsä. Kapteeni Juha Säipälle Pohjanmaan Aluetoimisto toivottaa onnea ja menestystä uudessa sodan ajan vastuullisessa tehtävässään. KIITOS YHTEISISTÄ VUOSISTA! Olen luovuttamassa Etelä- Pohjanmaan Maakuntakomppanian päällikön tehtävät seuraajalleni kapteeni Juha Säipälle. Olen ollut mukana komppanian toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä muihin tehtäviin. Komppanian vuosiin on mahtunut lukematon määrä erilaisia harjoituksia, tapahtumia ja tilaisuuksia - KII- TOS NIISTÄ- kanssanne oli hieno taistella. Samalla haluan kiittää Pohjanmaan Aluetoimiston henkilöstöä Maakuntakomppanioiden eteen tehdystä työstä. Olette tehneet pienellä henkilöstöresurssilla todella hyvää työtä. Seuraajalleni kapteeni Juha Säipälle toivotan menestystä Etelä-Pohjanmaan Komppanian päällikkönä. Herra kapteeni, luovutan sinulle Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikön tehtävät. PARASTA MENESTYSTÄ KAIKILLE! Reservin majuri Jari Ruuhela KIITÄN HERRA MAJURI! Otan Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikkyyden vastaan mielelläni ja lupaan jatkaa hyvää työtänne oman päällikkyyteni aikana. Olen ollut komppanian mukana alusta lähtien. Joukkueenjohtajan tehtävistä siirryin aikoinaan varapäälliköksi ja nyt tuntuu luontevalta siirtyä tehtävissä eteenpäin Jarin jättämiin saappaisiin. Komppanian toiminta jatkuu. Askelmerkit on aseteltu kohorallensa. Reservin kapteeni Juha Säippä Majuri Jari Ruuhela (vas) luovuttaa Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikön tehtävät ja yksikköviirin seuraajalleen kapteeni Juha Säipälle. Tarkka-ammuntaa pienoiskiväärillä PAULI SALO Hikihelmet pusertuvat kasvoissa olevan naamiovärin läpi. Juuttisäkeistä valmistettu naamiopuku on hiostavan kuuma, mutta tarkkaampuja liukuu vatsallaan hitaasti eteenpäin pienelle harjanteelle. Kohde on näkyvissä harjanteelta. Maalin leveys on mitattava nopeasti tähtäinkaukoputken milliradiaaniasteikolla. Sitten vilkaisu taulukkoon; etäisyys 155 metriä. Korotusta tarvitaan 5,2 milliradiaania. Puuskainen tuuli tulee noin 30 asteen kulmassa oikealta. Nopeus vaihtelee 4 6 metriä sekunnissa. Tuulikorjaus olisi neljän metrin tuulella 32 senttiä, mutta kulma puolittaa arvon 16 senttiin. Tähtäyspiste on siis milliradiaanin oikealle. Tuuli tyyntyy laskettuun arvoon, keuhkoihin ilmaa ja noin kolmannes pois. Sormi puristuu liipasimelle, ase laukeaa, metallitaulu heilahtaa ja sekuntia myöhemmin kuulut kilahdus. Osuma! Sotilaallinen tarkka-ammunta on kuulunut MPK:n koulutustarjontaan jo 1990 luvulta saakka. Koulutus on tapahtunut alkuvaiheessa pääosin puolustusvoimien aseilla, mutta erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen on järjestetty myös useita kursseja harrastajien omilla aseilla. Vuonna 2000 ilmestyneessä Tarkka-ampuja 2 kirjassa oli yksi luku, joka käsitteli tarkka-ammunnan harjoittelua pienoiskiväärillä ja aseen käyttöä erikoisjoukkojen taistelussa. Harrastajat kiinnostuivat aiheesta ja useita toiveita kilpailun järjestämisestä esitettiin. Pohjanmaan Tarkka-ampujat järjestivät talvipäivät Vaasassa vuonna 2002 ja sen yhteydessä pidettiin ensimmäinen kilpailu pienoiskivääreillä. Kokemukset olivat positiivisia ja seuraava kilpailu päätettiin toteuttaa jo kesällä Lohtajalla pidettävässä Lapua-Sniper kilpailussa (vuodesta 2007 alkaen Finn- Sniper). Kilpailuja järjestettiin kolmena peräkkäisenä vuotena yksilökilpailuna. Isolla aseella kilpailut olivat pääsääntöisesti parikilpailuja. Merkillepantavaa pienoiskiväärisarjassakin oli se, että ulkomaalaiset kilpailijat eivät päässeet mitalisijoille. Tätä ilmiötä onkin pohdittu useasti; miksi ulkomaalainen erikoisjoukkojen taistelukokemusta omaava tarkkaampuja häviää suomalaiselle reserviläiselle? Juha Ala-aho MPK:n Pohjanmaan Koulutus- ja tukiyksiköstä esitti allekirjoittaneelle toiveen järjestää kurssi tarkka-ammunnasta pienoiskiväärillä. Juhalla oli omakohtaista kokemusta asiasta, koska hän oli käynyt tarkka-ampujakursseilla ja voittanut Lohtajalla kilpailun vuonna 2004. Ensimmäinen tarkka-ammunta 1 kurssi pienoiskiväärillä järjestettiin kesällä 2011. Ohjelma noudatti pääosin hyväksi todettua isojen aseiden kurssin kaavaa. Ensimmäisenä päivänä pidettiin teoriaopetus ja päivän päätteeksi käytiin läpi turvallisuusasiat ja määritettiin optiikan asteikoista milliradiaanimitat sekä tarkis- tettiin kohdistus 50 metrin etäisyydelle. Sunnuntaina harjoiteltiin etäisyyden mittaamista ja tuulen arviointia sekä parityöskentelyä. Ammunnat tapahtuivat pääosin 50 150 metrin etäisyyksille. Päivän ammunnat päätettiin sovellettuun ammuntaan metallitauluihin. Kurssilaiset saavat koulutuksesta todistuksen, jonka voi laittaa liitteeksi esimerkiksi seuraavaa aselupaa haettaessa. Kurssilla aseen omistajalla oli mahdollisuus ottaa tähystäjäkseen toinen henkilö, jolla ei tarvinnut olla omaa asetta. Tapahtuma tarjosikin hyvän mahdollisuuden osallistua isä-poika tai aviopuolisoparina. Oli mielenkiintoista havaita, että mukana oli myös useita harrastajia, jotka olivat ampuneet isoilla aseilla jo vuosia kilpailussa. Pienoiskivääri tarjoaakin samoja haasteita kuin iso ase ja ammunnat on helppo toteuttaa tavallisella ampumaradalla. Kiinnostus uusiin kursseihin on jatkunut ja vuonna 2012 järjestetään pienoiskiväärillä ainakin ykkös- ja kakkoskurssit. Myös kolmoskurssin ohjelma on valmisteilla ja sellainen pidettäneen viimeistään ensi vuonna.

6 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 1 / 2012 Laihian reserviläiset liikunta- ja terveystapahtumassa Hannu Maunulan ja Nikolai Polovtseffin MilFight-näytös Terveyren tähären tapahtumassa Laihialla 4.2. Kuva: Hanna Kleemola ERKKI KOIVUPORRAS Laihialla järjestettiin 4.2. kirjaston ja kunnan nuorisoja liikuntatoimen yhteistyönä liikunta- ja terveystapahtuma. Teeman ympärille oli kerätty yhteisöjä ja yrityksiä esittelemään omaa toimintaansa paikkakunnalla. Toisesta pääjärjestäjästä johtuen tapahtumapaikkana oli Laihian Kirjasto ja kirjaston aulan luokkahuoneet. Esillä olivat reserviläisten ja MPK: n yhteisen esittelypisteen lisäksi mm. paikalliset metsästysseurat, 4H-yhdistys, moottorikelkkailijat, hevosharrastajat sekä muutama liikuntaan suoraan liittyvä yritys. Reserviläiset ja MPK samassa Laihian reserviläisillä ja MPK:lla oli toimintansa esittelyä varten yhteinen luokkahuone. Ratkaisu oli muuten erinomainen, mutta toimivammaksi sen olisi tehnyt kiertävä rakenne. Nyt väki tuli ja lähti samasta ovesta ja ovensuuhun ajoittain syntynyt ruuhka ei suinkaan toiminut sisään imevänä voimana, vaan lähinnä kurkistus-ikkunana. Mutta toisaalta, sisään saakka tulleet saivat hyvän ja kattavan paketin sekä maanpuolustuskoulutuksen että reserviläisten tarjoamasta toiminnasta. MPK:lla uusi esittelyvideo, reserviläisillä ammuntatoiminta MPK:n uusi esittelyvideo selvästi osui ja upposi. Ja ihmekös tuo, Tea Khalifan juontama video on ammattitaidolla ja varsin mielenkiintoisesti kuvattu. Samalla tuli hyvinkin selvästi esille reserviläisten merkitys erityisesti ammuntaharrastuksen osalta. Nimenomaan ammuntaharrastus ja koulutus tuntuivat olevan kiinnostuksen kohteena reserviläistoiminnan osalta. Muu toiminta tuntui olevan lähinnä mielenkiintoisena lisänä. Uuden ampuma-aselain vaikutukset tuntuvat heti tuoreeltaan toiminnassa. Millfight näytös Varmasti yleisöä kiinnostavin tapahtuma oli Hannu Maunulan ja Nikolai Polovtseffin millfight-näytös. Ennen toiminnan aloittamista esittelytila vaati melkoisen uudelleenjärjestelyn ja samalla tilaa laajennettiin avaamalla paljeovet viereiseen esittelytilaan. Näytöksen alussa Hannu Maunula kertoi kamppailulajin taustoista ja ideologiasta hyvin seikkaperäisesti. Varsinainen näytös oli loistavasti toteutettu ja keräsi runsaasti yleisöä. Erityisesti tapahtumaan saapuneet nuoret aikuiset löysivät esityksen helposti. Esilläoloa Tapahtuman kenties tärkein anti oli positiivinen esilläoleminen tasavertaisena toimijana muiden alan toimijoiden rinnalla. Esillä oleminen on ainoa järkevä tapa tuoda toimintaa tutuksi ja samalla välttää mahdollisia vääriä mielikuvia ja ennakkoluuloja. Vaikka osallistuminen ei tuottaisi välittömästi mitään näkyvää tulosta, antaa se kuitenkin pitkällä aikavälillä sellaisia etuja, joita ei kannata jättää käyttämättä. Tästä syystä vastaaviin tapahtumiin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Puhallinorkesterin konsertti kruunaa maanpuolustuspäivän Kauhajoella MARITA RAITIO Kauhajoen Reserviläiset järjestää maanpuolustuspäivän sunnuntaina 6.5. kello 11 alkaen. Tuleva tilaisuus on ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaista tapahtumaa ei Kauhajoella ole järjestetty koskaan aikaisemmin. Yleisöllä on hyvä mahdollisuus päästä tutustumaan erilaisiin puolustusvoimien toimintoihin ja kalustoon, kun ne tulevat lähelle ihmisiä. Koko päivän kestävään tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy. Kauhajoen ammattioppilaitoksen pihamaalla järjestettävässä koko perheen tapahtumassa riittää koettavaa koko päiväksi, sillä paikalle saapuu mittava määrä erilaista kalustoa. Esiteltävän kaluston ja toimintojen suhteen ovat neuvottelut eri joukko-osastojen kanssa käynnissä. Aivan kaikkea emme paljasta etukäteen, mutta varmaa on, jotta nähtävää tulee varmasti olemaan paljon., kertoo Kauhajoen Reserviläisten puheenjohtaja Leo Lappalainen. Tässä vaiheessa tiedetään varmasti, jotta Tykistöprikaatista Niinisalosta tulee paikalle muun muassa raskas kranaatinheitin sekä kenttätykki 130 K 54, jolla reserviläiset suorittavat asemiinajonäytöksen., Lappalainen jatkaa. Lisäksi tapahtumassa pääse tutustumaan sotakoiratoimintaan sekä ekoammuntaan. Ja perheen pienimmillä on mahdollisuus päästä pienelle ajelulle miehistöambulanssin kyydissä. Päivän mittaan on pientä korvausta vastaan mahdollisuus nauttia kenttäkeittimellä valmistettua ruokaa. Kun tapahtuman suunnittelu lähes vuosi sitten alkoi, ei ollut tietoa edessä olevista puolustusvoimien leikkauksista. Ankarien säästötoimenpiteiden aikakautena haluamme omalta osaltamme olla ylläpitämässä ja vahvistamassa maanpuolustushenkeä maakunnassa., kertoo Lappalainen. Nyt meidän on tärkeää muistaa, että viimeisimpien tutkimustuloksien mukaan on suomalaisten maanpuolustustahto muihin Euroopan maihin verrattuna erittäin korkealla. Korkea tahtotila on huomioitu myös maamme rajojen ulkopuolella. Ja tämä omalta osaltaan vahvistaa itsenäisen valtion puolustusta. Komean maanpuolustuspäivän kruunaa Suupohjan Puhallinorkesterin marssikonsertti kapellimestari Jenni Ahosen johdolla. Suupohjan Puhallinorkesteri on vuonna 2007 perustettu monikunnallinen harrastajista koottu kokoonpano. Orkesterissa on soittajia seitsemältä eri paikkakunnalta. Tärkeänä ajatuksena on, etteivät kuntarajat ole esteenä kulttuuriyhteistyön tekemiselle. Suupohjan Puhallinorkesteri on yksi maamme yhdeksästä maanpuolustussoittokunnasta. Joka toinen vuosi järjestettävään maanpuolustussoittokuntien katselmukseen orkesteri on osallistunut kolmesti. Tuossa tilaisuudessa puolustusvoimien ylikapellimestarin johtama tuomaristo arvioi orkestereiden tasoa sekä valmiuksia toimia tarvittaessa ohjelmansuorittajana erilaisissa puolustusvoimien tilaisuuksissa. Viimeisin katselmus järjestettiin Lahdessa lokakuussa 2011. Siellä orkesteri palkittiin kunniamaininnalla. Suupohjan Puhallinorkesterin konsertti järjestetään Kauhajoen ammattioppilaitoksen Suupohja-salissa. Tilaisuuteen on pääsymaksu. Jalasjärven Rserviläiset ry on valinnut vuoden reserviläiseksi 2011 Alpo Taljan. Päivystäjän kilpi kja kunniakirja luovutettiin 26.2.pidetyssä kokouksessa. Alpo Talja on osallistunut ahkerasti ampmaharrastuksen ja kilpailutoiminnan järjestämiseen. Onnittelut. Muistathan myös jo perinteeksi muodostuvan Lauhan laskeutumisen Kauhajoella 9.6. Tänä vuonna järjestäjinä on Isojoen ja Kauhajoen reserviläisjärjestöt. Merkkaa kalenteriisi!

1 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 7 Hyvinvointimessuilla ammuttiin: Reseviläisjärjestöt ja MPK osallistuivat terveellisen ravinnon ja liikunnan Tie hyvinvointiin messuille. Erityisesti ekoaseammunta kiinnosti. Reserviläiset opastivat kansalaisia osumatarkkuuteen MATTI LATVALA Tie hyvinvointiin messuilla reserviläisjärjestöillä oli oma näyttelyosastonsa. Tarjolla oli esitteitä ja lehtiä reserviläisten harrastuksista, kuntourheilusta ja järjestötoiminnasta. Osasto tarjoili vierailijoille myös suoranaista tekemistä. Pienillä vinkkauksella ampumapöydän ääreen tuli ammunnasta kiinnostuneita naisia ja miehiä. Osalla heistä oli jo varusmiesajoilta Veli-Matti Hautala opastaa kokeilijaa laser-aseen käyttöön. Pian alkoivat lätkät vihertyä osumien merkiksi. kokemusta konetuliaseen tai pystykorvan käytöstä. Jotkut trossailivat, jotta tulihan siellä kauan sitten ammuttua ekaluokka. Nyt haluttiin kokeilla, onko taito säilynyt, Aseena oli turvallinen laser konepistooli, joka mitoiltaan ja painoltaan vastasi oikeata Suomi-konepistoolia. Sillä sai ampua pystystä ilman tukea 10 metrin päässä möllöttäviin lätkiin 2x5 laukauksen sarjaa. Lätkä muuttui vihreäksi, kun laser-säde osui kohdalleen. Myös aivan uusia kokeilijoita, etupäässä naisia, tuli kokeilemaan taitojaan. Pienen rohkaisevan opastuksen jälkeen oikea asento ja sihti löytyivät. Monet saivat kaikki lätkät vihertymään. Tyytyväisinä he totesivat, että helppoahan tämä oli. Hyvinvointitavoite tuli siltä osin saavutettua. Zil Finnish Sauna RZFSF-Saunanturvajoukot Rapid Zil Finnish Sauna Force, (c/o J. Muotio Ky), TEUVA Osallistuimme Teuvan Parrassa viime elokuussa Siirrettävien Saunojen Kokoontumisajot ry:n järjestämään Sauna-ajot tapahtumaan kuvan mukaisella Zauna- ZiL kalustollamme: ZiL 131 6x6 SA-2820, joka on entinen Parolan Panssariprikaatin psv-huoltoauto, nykyinen infrasauna. RAUTANET in pihamaalla Teuvalla olimme esillä perjantaipäivän, jolloin myös yleisöllä, joka ei sauna-ajoihin päässyt, oli mahdollisuus tutustua Zauna-ZiL iin ja sen uutuus-/hittituotteeseen: infrapunasaunaan, joka on terästetty sähkökiukaalla. Rautanetin pihalle ZiL saapui näytösluonteisesti vetäen toista, perinteistä puulämmitteistä siirrettävää saunaa perässään. Yhdistelmässä oli siis käytettävissä neljä erilaista saunomistapaa. Sauna-ajoissa ZiL issämme oli kolmen hengen miehistö ja tapahtumassa noudatimme pääosin yleistä ohjelmaa. Saavuimme paikalle perjantai-illalla johtaen kärkiajoneuvona neljäntoista siirrettävän saunan Saunaparaatia Teuvan kirkonkylän läpi, tervehtien kunnantalon kohdalle kerääntynyttä, vilkuttavaa ja arvovaltaista Teuvalla valtaapitävien joukkoa. Yleisöäkin oli tien varrella joukoittain. Vain enää Hornettien ylilento puuttui, joka sekin kuitenkin nähtiin seuraavana päivänä rankkasateen tauottua Saunaajoissa. Lauantai-aamun aloitimme Rautanet-lipun nostolla ja ZiL in asemaan-ajolla, eli laitoimme saunanturvajoukkomme valmiustilaan kaikkine toimintoineen: Sauna lämmitettiin ja miehistö saunoi heti lipunnoston jälkeen, sen jälkeen Zauna-ZiL oli valmis yleisönkin saunottavaksi ja suosio oli valtava. Sauna-ajot avattiin virallisesti klo 12, jota juhlistimme lipun vaihdolla 11 metriseen maastoväriseen tankoomme, johon nostimme Suomen lipun. Ohjelman mukaisesti laskimme Suomen lipun illalla ja yöksi tankoon nostimme Rautanet-lipun. Sunnuntaina aloitimme Suomen lipun nostolla klo 9, joka liehui päivän kesäisessä tuulessa Saunaajojen päättymiseen saakka, myös ZiL oli kylpyvalmiina yleisölle. Nautimme kenttäolosuhteissa haulivellin ja Sauna-ajojen päättyessä illan tullen peruutimme välittömän valmiustilan ja aloitimme perääntymisvaiheen poistuen alueelta hyvässä järjestyksessä takavasemmalle. Kotimatka alkoi. Tulemme jälleen ensi kesän Sauna-ajoihin 4.8.2012. Tervehtien RZFSF. Kauhavan Sotilaskotiyhdistys ry 80 v Kurikan ensimmäiset RE- SUL mitalistit Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali myönnettiin ylivääpeli Tapani Kaistilalle ja pronssinen ansiomitali yhdistyksen kunniapuheenjohtaja vääpeli Raimo Pättikankaalle. Mitalit luovutti Ilmailukoulu saapui Kauhavalle vuonna 1929. Sen yhteydessä toimi pieni kenttäkauppa, jossa myytiin varusmiehille kahvia, virvokkeita sekä erilaista kanttiinitavaraa. Varsinainen sotilaskotiyhdistys perustettiin 19.9.1931 Nuorisoseuran talossa. Jäsenlistoihin kertyi 66 toimivaa ja 112 kannattava jäsentä. Toimintaan kuului kanttiinin pidon lisäksi illanviettoja ja elokuvanäytöksiä. Käytössä oli myös gramofoni, levyjä ja biljardipöytä. Vuonna 1936 sotilaskotiyhdistys sai omat tilat käyttöönsä. Samalla alkoivat yhdistyksen jäsenille vakinaiset työvuorot. Sotaaikana sotilaskotia pidettiin auki klo 7-22 ja tungos oli valtava. Kiire jatkui myös jatkosodan aikana. Yhdistys myös lähetti rintamalle vuosittain satoja tuntemattoman sotilaan paketteja. Vuosien mittaan sotilaskotiin hankittiin erilaista uutta tekniikkaa, kuten ensimmäinen televisio vuonna 1961. Ulkolinjapuhelin ja puhelinkopit varusmiehille saatiin vuonna 1963. Nykyisin sotilaskoti toimii vuonna 1975 rakennetussa huoltorakennuksessa, joka on reilu vuosi sitten peruskorjattu. Toiminnan ytimenä on edelleen varusmiesten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin turvaaminen. RESUL:n mitaleja ansioituneille ANTTI ISOSALO Kauhavan Reserviläisten sääntömääräisessä kevätkokouksessa luovutettiin useita huomionosoituksia ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi. Tilaisuudessa luovutettiin maanpuolustusurheilun saralla ansioituneille jäsenille Pentti Korpimäelle ja Jouko Lepistölle Reserviläisurheiluliiton 6.12.2011 myöntämät hopeiset ansiomitalit. Mitalit myönnettiin vapaaehtoisen maanpuolustusurheilun hyväksi tehdyn aktiivisen ja pitkäjännitteisen työn sekä kansallisen tason kilpailumenestyksen perusteella. 90 vuoden rajapyykin ylittäneelle Kauhavan lukiolle Kurikan reserviläisyhdistyksen puheenjohtaja kaptl.evp Mikko S Säntti. Juhlallinen tilaisuus vietettiin 5.12 kakkukahvein maanpuolustusjärjestöjen kerhotilassa ns. bunkkerilla. ZiL 131 6x6 SA-2820 vm. 1976 - Maastokuorma-auto, valmistusmaa Neuvostoliitto - Malli: Komentoauto, tämä yksilö on ns. Moto, ajettu 14.070 km - Moottori: bensiinikäyttöinen 6 litran nelitahti V8, 110 kw, sotatulpat - Bensan kulutus 50-100 L/100 km, 2 x 5-Vaihde-manual + R, tehostimet - Omapaino 10.600 kg, kantavuus 1.100 kg + miehistö (3) = 11.900 kg - Renkaat 6 x 12.00-20/8, ilmanpaine ajossa säädettävissä 0,5 4,2 ik. - Pituus 7,50 m, leveys 2,40 m, korkeus 3,40 m - SA-2820 on palvellut Panssariprikaatissa Parolassa panssarivaunujen huoltoautona 19.5.1976 10.5.2007 = 31 vuotta. ALKUPERÄISET VARUSTEET: - Generaattori 15 kva, sorvi, pylväsporakone, smirgeli, hitsauskone, vinssi, puominosturi, työpöydät, painevalaisimet, psv:n varaosia ja huoltoteltta. - Lämpöeristetty työ-/majoitustila, kaksinkertaiset ikkunat, PÖ- käyttöinen lämmitin (Webasto), ilmastointi, valaistuksen himmennys ja pimennysverhot. - Hermeettinen korirakenne = paineistaen suljettavissa tiiviiksi mm. mahdollisen taistelukaasu- tai ydinhyökkäyksen tapahtuessa, paine- ym. mittauslaitteistot. - Panssaroitu laatikollinen sotasalaisuuksiksi luokiteltavia asiakirjoja. - Suomen Puolustusvoimien käytössä on ZiL ejä mm. Parolassa, Niinisalossa, Keuruulla ja Säkylässä. NYKYISET JA MAHDOLLISET TULEVAT VARUSTEET: - Tästä uljaasta ja urhoollisesti rauhan aikana palvelleesta sotakoneesta on rakennettu maastokuorma-autona ajettava siirrettävä sauna. Se palvelee nyt reservissä rauhan asialla, sovittelua ja suomalaisen saunan lämpöä tuovana siviilinkriisinhallintataisteluensivasteajoneuvona, nimeltään Zauna-ZiL. - Aggregaatti 10 kw, verkkosähkö, yhdistelmäsauna: infrapunalämmitys ja sähkökiuas, kaarilauteet, suihku-pesutila, vesivaraaja, erillinen vesisäiliö (soppatykki), minikeittiö, jääkaappi, led-valot, olohuone, pystybaari, vuodesohva kahdelle, TV-dvd, kasetti-cd-radio, armeijan polkupyörät 2 kpl, saunaasut, naamioverkko ja varjo, lipputanko 11 m, Suomen ja Rautanetin liput. OMISTAJA: RZFSF c/o J.Muotio Ky, Teuva, puh: 0400 663 031, Saunanturvajoukot: Rapid Zil Finnish Sauna Force May the Sauna Force be with you (Nopean Zil in Suomalaiset Saunavoimat: Olkoot Saunavoimat kanssasi ) Sotilaskoti halutaan pitää viihtyisänä paikkana, jossa varusmiehet voivat viettää aikaansa ja tavata omaisiaan. Myyntituotoista käytetään tietty osa joka vuosi erilaisiin viihdytyshankintoihin, kuten tietokoneisiin ja elokuvanäytöksiin. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 80 jäsentä, joista puolet aktiivisia. Yhdistyksellä on kolme palkattua työntekijää. Sotilaskotipalveluja viedään myös Menkijärven leireille tarvittaessa. Kauhavan Sotilaskotiyhdistyksen vuosittainen päätapahtuma on Lentäjien Juhannus. Kauhavalle kaksi hopeista mitalia Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali myönnettiin kauhavalaisille Pentti Korpimäelle ja Jouko Lepistölle. Aiemmin yhdistyksen jäsenistä on kultaisen ansiomitalin saanut Matti Salo. Kauhavan Reserviläiset palkitsi kokouksessa luovutettiin yhdistyksen pöytästandaari. Se myönnettiin tunnustuksena lukion tekemästä perinnetyöstä sekä ansiokkaasta toiminnasta maanpuolustuskasvattajana. Huomionosoitusta oli vastaanottamassa lukion apulaisrehtori Olli Nieminen. - Kauhavan lukio on kirjannut opetussuunnitelmansa yleisen osan yhdeksi arvoperustaksi aidon isänmaallisuuden. Niemisen mukaan maanpuolustusinnostus syntyy parhaiten toiminnan kautta. Viime aikoina paljon myönteistä huomiota saaneen Jääkärit-näytelmän lisäksi lukio on kunnostautunut mm. Intti-kurssien toteuttajana yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, MPK: n kanssa. 1990-luvun lopulla lukion oppilaat toteuttivat veteraaniperinteen tallennusprojektin, josta aineistosta koottiin teos Sotiemme veteraanit muistelevat: kauhavalaisten veteraanien haastatteluja. Tunnustuksena hyvästä yhteistyöstä ja isänmaan hyväksi tehdystä työstä, pöytästandaarilla palkittiin myös kirkkoherra Seppo Ruotsala. Seppo on ollut luomassa toimintaedellytyksiä veteraanityön tekemiseksi Kauhavalla ja tarjonnut Kauhavan Seurakunnan tuen monien maanpuolustuksellisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Yhdistyksen standaari luovutettiin lisäksi yhdistyksen aikaisemmalle puheenjohtajalle Pertti Turuselle. Pertti toimi yhdistyksen johtokunnassa vuosina 1999-2008. Vapaussodan ja itsenäisyyden Perinneliiton k e s ä p ä i v ä t Porin Prikaatissa Säkylä. 12.-13.5. Kasarmimajoitus H a r v i n a i s e k s i k ä y v ä mahdollisuus Tulokahvit, Veljesillallinen, m a j o i t u s, a a m u p a l a, kirkkokahvit ja kyyti 80 Ilmoittaudu heti: 60 ensiksi ilmoittautunutta pääsee reissuun. Puh.Tuomo Kotkaniemi 0400-985183

8 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 1/ 2012 KAI KAISTILA Majuri Stefan Törngren Ruotsin puolustusvoimien pääesikunnasta ja Majuri Anssi Yrjölä omasta pääesikunnastamme kävivät tutustumassa vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen Vaasassa ja Pietarsaaressa 10.-11.12.2012. Lauantain ohjelmassa oli MilFightkolutukseen tutustumisen jälkeen Kivijärven ampumaradalla toimintanäytös. MAJURIT POHJANMAAN KOTU-YKSIKÖN VIERAINA Mauri Volama Maanpuolustusyhdistyksen johtoon. Vaasan Läänin Maanpuolustusyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 30.11.2011 Vaasassa ammattikorkeakoulun tiloissa. Kokouksen aluksi rehtori Tauno Kekäle esitteli johtamansa koulun toimintaa ja sen laaja-alaista koulutustarjontaa. Toimintanäytöksessä esiteltiin näytöksen ratarakenteiden ja -laitteiden toimintaa, sekä ratatoimintaa. Talkootyönä tehdyt ja suurimmaksi osaksi jätemateriaaleista valmistetut maalilaitteet kiinnostivat vieraita. Muualla ratarakenteita rakennetaan kaksi viikkoa ja sitten ne ammutaan risaksi kahdessa tunnissa. Vaasassa ratarakentamisen periaatteena on: rakennetaan päivä ja ammutaan kaksi kuukautta tai kaksi vuotta. Valitettavasti ajanpuutteen ja illan hämärtymisen vuoksi jäi esittämättä suunniteltu kaksipuolinen SRA-harjoitus muovikuula-asein. Siinä maalitaulut korvataan vastaan ampuvilla maaleilla, jolloin ampuja joutuu suojautumaan ja liikkumaan kuin oikeassa tilanteessa. Majuri Törngren kummasteli, positiivisessa mielessä sitä, että suomalaisreserviläiset ovat valmiita käyttämään omia varusteitaan, patruunoitaan - ja vapaa-aikaansa reserviläistoimintaan, mikä tulee Suomen puolustusvoimille halvaksi. Kaksipuolisesta harjoittelusta puhuttaessa ideoitiin maidemme reserviläisten välistä harjoitusta AirSoftasein.. Sehän olisi kuin Suomi-Ruotsi / Finkampenottelu, esitti majuri Yrjölä.. Paremminkin uusinta jääkiekon MM-ottelusta, korjasi majuri Törngren. Savuverhon suojassa sisään KUVA: Janika Rinta-aho Briefattavina Majuri Stefan Törngren (oik), vierailun isäntä, Pohjanmaan KOTU-päällikkö Juha Ala-aho (kesk.) ja majuri Anssi Yrjölä. Näytöksen johtaja Antti Kaijankangas (selin) KUVA: Janika Rinta-aho Yhdistyksen puheenjohtajan Alpo Koivuniemen avaussanojen yhteydessä vietiin hiljainen hetki 30.11.1939 alkaneen talvisodan ja kansakuntamme raskaille koettelemuksille. Syyskokous päätti tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä valitsi hallituksen vuodelle 2012. Puheenjohtajaksi valittiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi Mauri Volama Seinäjoelta, varapuheenjohtajaksi Lasse Ahtola Kaskisista ja sihteeriksi Marja- Liisa Tenhunen Kokkolasta. Hallituksen muut jäsenet ovat Ulf Nylund Vaasasta, Taimi Moisio Seinäjoelta, Antti Porko Kokkolasta, Antti Roiko-Jokela Kannuksesta, Hannu Sulkakoski Pietarsaaresta, Pekka Viitaniemi Alajärveltä, Rauno Yli-Hynnilä Kurikasta ja Pekka Änkilä Vaasasta. Lisäksi sotilasasiantuntijana hallitukseen valittiin Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö komentaja Jukka Ranta Vaasasta. Maanpuolustusyhdistys toimii entisen Vaasan läänin alueella ja jäseniksi voivat hakeutua henkilöt, jotka ovat käyneet valtakunnallisen tai alueellisen maanpuolustuskurssin. Kokouksen jälkeen eversti evp. Ari-Ilmari Iisakkala esitelmäöi aiheesta Suomi kansainvälisen politiikan pelinappulana II:ssa maailmansodassa. Mielenkiintoinen esitelmä valotti niin poliittisia kuin sotilaallisiakin taustoja aina 1910 luvulta lähtien, jotka vaikuttivat tilanteen yleiseen kehittymiseen ja johti toisen maailmansodan puhkeamiseen. RL. NUORET ISÄNMAAN ASIALLA N ä y t t e l y Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museolla Seinäjoella 5.5.-30.9.2012 ANTERO MAUNULA Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-järjestöt perustettiin 1910-1920-luvuilla. Suojeluskuntien perustamisella pyrittiin alunalkaen aikaan saamaan turvaa Venäjän vallankumouksen heijastusvaikutuksena vuonna 1917 Suomeenkin levinneeltä mellakoinnilta ja väkivallanteoilta. Suojeluskuntien ensimmäiseksi mittavaksi tehtäväksi muodostui itsenäiseksi julistautuneeseen maahamme jääneiden kymmenientuhansien venäläissotilaiden riisuminen aseista ja karkottaminen Suomesta. MINUN MIELESTÄNI Tällä palstalla julkaisemme lukijoiden ajatuksia eri aiheista. Lähetä materiaali os. ep.rese rvilaispiirit@netikka.fi Tekstin alkuun merkintä Minun mielestäni, tai yleisönosastopalstalle TIESIKKÖ? Suomi on osa Euroopan Unionia. Euroopan Unionin kannalta katsottuna on luonnollista, että jäsenvaltio ei tarvitse niin vahvaa omaa puolustusta, kuin toimiessaan itsenäisenä valtiona. Unionin toimintaperiaatteena on, että kullakin jäsenval- Lottien toiminta keskittyi aluksi suojeluskuntien tukemiseen erilaisissa huoltotehtävissä 1920-luvun nuorten innostukseen ja alttiuteen päästä osallistumaan suojeluskuntien toimintaan vastattiin aluksi järjestämällä pojille monipuolista urheilutoimintaa. Suojeluskuntapoikatyön tuli olla luonnetta kasvattavaa ja isänmaallista henkeä synnyttävää. Jo talvisodan alkuun mennessä oli 12-16-vuotiaita suojeluskuntapoikia lähes 30 000. Jatkosodan aikana tiolla on helposti liikuteltavat ja teknisesti korkealaatuiset sotajoukot, joita voidaan nopeasti liikutella niihin osiin Unionin aluetta, jossa voimaa kulloinkin tarvitaan. Naapurimaamme Ruotsi on edennyt tämän toimintamallin toteuttamisessa pitkälle lakkauttaessaan yleisen asevelvollisuuden. Euron tulevaisuus on vaakalaudalla ja sen myötä Unionin koko olemassaolo on kiinni erityisesti suurten jäsenvaltioiden sisäisistä poliittisista tekijöistä.näin ollen meidän suomalaisten on syytä pitää tiukasti kiinni omasta vahvasta reserviläisarmeijastamme. syksyllä 1941 suojeluskuntapoika-nimi muutettiin sotilaspojiksi. Vastaavalla tavalla järjestettiin myös tytöille tarkoitettua kasvatus- ja harrastustoimintaa Lotta Svärd-järjestön puitteissa.lottatytöissä toimi parhaimmillaan 25 000 nuorta. Millä tavoin silloisten nuorten harrastustoiminta oli järjestetty, mitä siihen sisältyi ja mitä saatiin aikaan, siitä kertoo Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museossa Seinäjoella ensi toukokuun alussa avattava näyttely. Etelä-Pohjanmaan Veteraa- Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että olemme menossa kohti Ruotsin mallia säästösyihin vedoten. Vertauksena voidaan ottaa seuraavanlainen esimerkki: Suomalainen henkilö joutuu rahanpuutteen vuoksi myymään asunnostaan tavaraa. Ensimmäisten tavaroiden mukana hän myy asuntonsa ulko-oven lukon. Matti Heinonen PS. Reserviläinen 1/2012 lehdessä on haastattelu, jossa saksalaiset tutkijat Krumrey ja Etzold pohtivat Suomen puolustusta. Lainaus haastattelusta: Peer Krumrey uskoo kuitenkin, että myös Suomi nien Perintö-toimikunnan aloitteesta on yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa koottu valmisteluryhmä, johon on kutsuttu edustajat Sotilaspoikien Perinneliitosta, Etelä- Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksestä, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksestä, Vastuun Naiset ry:stä ja Etelä-Pohjanmaan reserviläisjärjestöistä. Näyttelyn avulla pyritään havainnollisesti kertomaan myös nykynuorille, mitä heidän ikätoverinsa Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä harrastivat. Tässä tarkoituksessa aiotaan lähestyä mm kouluja ja eri nuoriso-organisaatioita tarjoamalla mahdollisuutta opastettuun tutustumiseen näyttelyyn. Tarkempia tietoja näyttelystä saa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museolta puh 06-4162 734. saisi tiukan paikan tullen Euroopan Unionin jäsenenä ja Naton kumppanina sotilaallista apua. No, Euroopan Unionia jo käsiteltiinkin ja Natosta sen verran, että myös Ruotsi ja Venäjä ovat Naton rauhankumppaneita. Muistaako kukaan lukijoista, onko Naton historian aikana mikään Naton jäsenmaa hyökännyt toiseen Naton jäsenmaahan? - - - - Lehväslaiho on kirjoittanut yli 40 sotakirjaa. Panssarisotaa pidetään hänen mestariteoksenaan. Monen panssarimiehen mielestä maailman paras panssarisotaa käsittelevä teos. TKmi 9.6. Reserviläistarjous Taipaleenjoki-oopperaan lmajoen MusiikkijuhlilenTaipaleenjoki-ooppera on saavuttanut suuren suosion ja sai erittäin hyvät arvostelut. Talvisodasta kertova ooppera on koskettava tarina kahden runoilijan ja komppanianpäällikön, Yrjö Jylhän ja venäläisen Jevgenij Dolmatovskin vaiheista ja tuntemuksista Taipaleenjoen kovissa taisteluissa. Taipaleenjoki-oopperaa esitetään Kyrönjoen rannassa taas ensi kesänä. Oopperaa voi seurata rannalle katetusta, nousevasta katsomosta, jossa niin ooppera kuin konsertitkin pääsevät oikeuksiinsa. Taipaleenjoki-oopperan kesto on 2 h 30 min, joka sisältää 40 min väliajan. Ilmajoen Musiikkijuhlat tarjoaa reserviläisjärjestöjen jäsenille ja heidän perheilleen mahdollisuuden osallistua 9.6. oopperaan seuraavasti : klo 14 Taipaleenjoki-ooppera klo 17 keittoruokailu Katariina ruokalassa klo 20 illanvietto ooppera-areenalla Finnhits-tun nelmissa Esa Niemisen orkesterin, sekä Markku Aron, Lea Lavenin, Pepe Wilbergin ja Taiskan tahdittamana. Em. paketin normaalihinta on 85 euroa mutta 31.3. mennessä sen saa 79 euron ennakkohinnalla. Lisäksi tarjolla on muita pakettihintoja seuraavasti: Oopperalippu ja ruokailu 59 / hlö (54 ennakko-ostajan hinta). Pelkkä oopperalippu 48 / hlö (43 ennakko-ostajan hinta) Vähintään 30 henkilön ryhmät saavat lisäetuna kaksi vapaalippua. Päivän aikana on mahdollisuus tutustua myös Aallon patteriston perinnetaloon, Ilmajoen Museoon, Kirkkomuseoon ja Yli-Lauroselan talomuseoon, jotka sijaitsevat juhla-alueella. Lisätietoja Tapio Pihlajalta, sähköposti pihlajat@netikka.fi puhelin 040 8206 363.

1 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 9 Talviolumppialaaset Tahkolla NIKKARIJOTOS KOKOAA RESERVIN Hiihtäjät tauolla Tahkon maisemissa KURIKKA Kurikan reserviläisjärjestöt viettivät liikunnallista talvileiriä Nilsiän Tahkolla 9-12.2.2012. Matkaan lähti 22 maanpuolustushenkistä reservin liikkujaa. Olympialaiset olivat nyt 7:s Tahkolla, sitä ennen kisat järjestettiin Iso- Syötteellä. Matkustimme bussilla, kuskina toimi varmoin ottein Kimmo Piirto. Bussiin oli lastattu hiihto- ja lasketteluvälineitä sekä muonat 4: ksi päiväksi. Voitte kuvitella minkä määrän raavaat urheilijat syövät kinkkua, saati juovat maitoa. Hirvikeittoa saivat maistella myös hiihtoliiton edustajat vierailullaan. Ohjelmassa oli hauskanpi- Jukka Kivineva ei pakkasta pelkää -24 ja kivelle kyytiä toa, saunaa ja löylyä. Mutta myös totisinta totta, hauskaa liikuntaa hiihtoa, laskettelua. Tahkon ladut ja rinteet olivat erinomaisessa kunnossa. Alun pakkaset hellittivät onneksi ja päästiin tositoimiin. KILPAILULAJIT Kilpailut alkoivat perjantaiaamulla, keli oli kuivahko 24 astetta. Uutena lajina tuli tutuksi jäägurling 11.8 kiloisella kivellä. Kivi oli lähtöisin Samuli Paulaharjun maisemista Kurikan Kampinkylästä Timo Kuusiston vainioilta. Yhdessä Latvan Matin kanssa olivat kiven valinneet ja koeajaneet Ikaalisten Kyrösjärven jäällä. Kiven oli hionut Kuntolan Kiviveistämö. Gurlingissa oli 3 heittoa, lähin osuma g-pisteeseen toi isommat pisteet jne.. Kilpailun voitti Sami Kuntola. Muita lajeja oli mm. pistooliammunta, jossa voiton vei niin ikään Sami Kuntola. Mestariksi tuli siis uusi kasvo Tahkon maisemissa eli Sami Kuntola. Kaikki 22 pääsivät palkinnoille, sekin harvinaista nykypäivänä. Ja myös sekin että kaikki osallistuivat jokaiseen lajiin. Doping-testejä ei järjestetty. (ei hiihtoliiton hyväksymä kilpailu) VAATIVA LASKU Kurikkalaisilla on tapana liikkuessaan maailmalla jättää aina jotain jälkeensä. Yleensä jotain mistä muut ihmiset ottavat opikseen. Niin kävi tälläkin kertaa. Vuonna 2011 Tahkolla sattui murtomaaladulla raju ulosajo. Pekka Rinta-Hoiskan suksista loppui pito laskussa. G-voimat ajoivat miehen pois uralta, jos sitä nyt oli ollenkaan. Tilanne näytti vakavalta mutta pikaisen ensiavun jälkeen Pekka oli oitis suksilla jälleen. Tänä vuonna tätä vahinkoa muisteltiin ja pystytettiin paikalle kyltti. Itse Pekan asentamana ja muun median ja ystävien seuratessa. Vaativan laskun kyltti sai paremman painoksen. L a s k u k a s t e t t i i n n y t 11.2.2012 PRH-MÄKI VAATIVA LASKU RES- URHEILU. Taulu oli saanut huomiota. Paikallisessa kirjastossakin puhuttiin vaativasta ladusta ja sen PRH-mäestä, kuinka se oli jyrkkä ja vaativa. Tarkoitus oli saavutettu. LIIKUNTA ON ILOINEN ASIA Reserviläisliikuntakin voi olla iloinen asia. Ei tarvitse aina olla tyyppilaji kaikkea voi soveltaa. Saadaan ehkä mukaan lisää liikkujia. Täyttäkää sähköistä kuntokorttia, on hienoa nähdä miten ja kuinka paljon on liikkunut. Nikkarijotoksen johtaja Markku Laiteenmäki, kuvassa takana, neuvottelemassa naapuriyhdistysten edustajien kanssa rastipäälliköiden koulutuspäivässä tammikuussa. Jaakko Liinamaa JURVA Jurvan Reserviläiset isännöi valtakunnallista syysjotosta 14.-16. syyskuuta. Jotosta on valmisteltu laajassa yhteistyössä jo parin vuoden ajan. Jotokselle odotetaan noin 50 partiota maakunnan ulkopuolelta ja lisäksi toivottaan jokaisen pohjalaisen reserviläisyhdistyksen ja upseerikerhon lähettävän yhden joukkueen Etelä- Pohjanmaan suurimpaan kertausharjoitukseen. Perinteisesti jotoksella on ollut mukana joukkueita myös balttiasta ja pohjoismaista. Reserviläisurheiluliiton syysjotos alkaa perinteisesti perjantai-iltana ja päätyy sunnuntaina puolilta päivin. Jotoksessa on kaksi sarjaa. Suomen-sotilas sarja sopii kaikille reserviläisille ja sen tehtävät ovat hyvin monipuolisia. Törni-sarja on hieman sotilaallisempi ja saattaa edellyttää hieman parempaa kuntoa ja sotilastaitojen yksityiskohtaisempaa hallintaa. Laaja järjestäjäjoukko Jotoksen keskeiset henkilöt on valittu ja valmistelut heidän johdollaan etenevät. Joulukuussa kutsuttiin naapurikuntien reserviläisyhdistykset kokoon ja kartoitettiin halukkuudet ja mahdollisuudet osallistua jotosjärjestelyihin. Tammikuussa pidettiin Jurvan Metsästysseuran majalla koulutuspäivä rastipäälliköiksi lupautuneille ja aloitettiin tehtävien yksityiskohtainen valmistelu sarjajohtajien opastuksella. Huhtikuun lopulla rastihenkilökunta kokoontuu jälleen tapaamiseen jossa testataan rastiaihioita ja tutustutaan kilpailumaastoon. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina maanpuolustusväen, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja lentosotakoulun lisäksi ovat Jurvassa toimivat järjestöt. Rasteille ovat tässä vaiheessa lupautuneet mm. partiolaiset, luontoseuralaiset, palokuntalaiset ja monet yksityishenkilöt ympäri maakuntaa. Haasteita kaikille Osallistujille yritetään järjestää mahdollisimman haastavia ja yksiselitteisiä tehtäviä. Järjestäjien haaste puolestaan on olosuhteet. Puolustusvoimien erityisvälineitä tarvitsevan tapahtuman järjestäminen on vaativaa varuskunta-alueen ulkopuolella sanoo jotoksen johtajan toimiva Markku Laiteenmäki. - Tähän asti olemme saaneet hyvin apua maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä, ja uskon, että jotoksemme tukijaksi määrätty Kauhavan lentosotakoulu osoittautuu myös hyväksi yhteistyökumppaniksi. Miten toimia, jos putoaa jäihin? Miten tilanteeseen voi varautua? Miten voi suojautua hypotermialta? Reserviläisnaisten avannosta pelastautumispäivässä opetellaan avannosta pelastautumiseen liittyviä turvallisuustekijöitä ja pelastautumista käytännössä. Päivä muodostuu teorialuennoista ja käytännön pelastautumisharjoituksista avantouintipaikalla pelastautumispukua käyttäen. Kurssin kouluttajat ovat Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry:stä. Koulutus järjestetään 31.maaliskuuta Lappeenrannan Maasotakoululla (Väinö Valveenkatu 4, 53900 Lappeenranta). Ilmoittautuminen suoraan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kotisivuilla 11.3 mennessä. Kurssimaksu 25 euroa lähetetään osallistujille kotiin. Kurssimaksu sisältää tulokahvin, lounaan, päätöskahvin ja opetuksen. Maasota- Liikunnallisin terveisin kaptl.evp Mikko S Säntti Tulossa reserviläisnaisten avannosta pelastautumispäivä koululla on mahdollisuus yöpyä ilmaiseksi. Majoittujat voivat käydä aamupalalla Rakuunaravintolassa hintaan 3,50. Lisätietoja: Suvi Tuomanen, gsm 0400 930625, suvi.tuomanen@re servilaisliitto.fi Esa Hirvonen, gsm 040 0954 552, esa.hirvonen@mpk.fi Kuvateksti: Reserviläisliiton naisjäsenille suunnatun kurssin järjestää Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry Lakeuden maanpuolustaja -lehteen ilmoituksia vastaanotetaan! Provisio- jopa 50%.T. Kotkaniemi 0400 985 183

10 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 1 / 2012 Kurikkalaiset hankkivat kenttäkeittimen...ja eikun soppa porisemaan! Res.kers Jukka Tapanainen ja Kurikan reserviläisten pj kaptl.evp Mikko S Säntti MIKKO S SÄNTTI Elokuussa Kurikkalaiset Maanpuolustusjärjestöt (res ja resups) päättivät hankkia soppatykin m/29. Kenttäkeitin varattiin sa-myymälästä Hämeenlinnasta. Nouto ajankohta sovittiin lokakuun puolelle. 12.10.2011 Kurikan reserviläisten pj Mikko S Säntti soitteli myymälään, sopiakseen keittimen ajankohdan 15.10. Hämeenlinnan päässä kuului syvä hiljaisuus. Onkohan kysymyksessä keitin m 50-75 litraa? Vastasin: Ei todellakaan mitään alffaa! Samassa selvisi, että varaamamme kenttäkeitin olikin myyty Kalkun huutokaupassa. Joku oli siis vienyt meidän keittimen. Perusteluna kuitenkin, että hyvän hinnan siitä sai huutokaupassa. Sekös meitä lohdutti. Sattuma astui peliin. Myyjän esimies oli käyntimatkalla Hämeenlinnassa, hän olikin minulle entuudestaan tuttu mies. Hän saapui puhelimeen, siinäpä kerroin tapauksen aika seikkaperäisesti. Miten voi tapahtua tällaista? Esimies oli erittäin ymmärtäväinen. Sovittiin, että hän selvittelee asiaa ja ottaa yhteyttä myöhemmin. Perjantaina 14.10 kello 14 puhelimeni soi, soittaja oli em. esimies. Nyt olisi kenttäkeitin ja hyvä. Mutta se on Oulun myymälässä. Vastasin ei se mitään, haetaan pois. Hän lupasi soittaa vielä Ouluun, että pohojalaaset on tulos. Kiittelin tietysti nopeasta toiminnasta jne eli kiitokset Heikille Millogin suuntaan. Niin oli perjantai, pankit olivat vielä hetken auki. Piti saada rahaa mukaan. Niin ja veturi millä mennään? Niin ja traileri. Kaikki oli sopimatta, johtuen ennakkotiedosta että tykkiä emme saa. Kännykkä on sitten hieno johtamisväline. Hetkessä oli asiat hoidossa ja viiden aikaan nokka kohti Oulua. Päätimme Tapanaisen Jukan kanssa yöpyä Oulaisissa. Eli perinteinen kahden päivän komennus. Noh yövyimme poikani anoppilassa, joten ei kustannuksia. Lauantai aamuna varhain kiittelimme yösijasta ja aamiaisesta, jatkoimme Ouluun. Sa-myymälässä oli kaikki valmiina. Palvelu toimi, hetkessä kiiltävä soppatykki oli kärryn päällä. Ostimme vielä lämpöastioita kun kerran paikanpäällä olimma. Nokka kohti Kurikkaa. Saavuimme illan viilakassa perille. Vastassa oli jäsenemme Keijo Hoiska. Hän vielä illan yön aikana rakensi keittimeen vaihtovetopään. Nyt sitä sopi vetää jo henkilö/pakettiautollakin. Mitäs me tehdään tykillä?? Tietenkin keitellään ruokaa erilaisissa maanpuolustuksellisissa tilaisuuksissa. Se voi olla yksi varainhankinnan muoto. Kenttäkeitintä voidaan käyttää myös etsintöjen muonituksessa eli ns. pepa-kalustona. Sillä pystyy muonittamaan noin 400-600 henkeä, riippuen jakajista. Toimintasuunnitelmissamme on järjestää koulutuspäivä keväällä. Aiheena ruuan valmistus. Yhdistyksissämme on hygieniapassin omaavia henkilöitä juuri tätä silmällä pitäen. Päivä liittyy sotiemme veteraanien toiminnan tukemiseen. ÄHTÄRIN VARIKKO SÄILYY, TYÖPAIKAT VÄHENEVÄT Mikko Savola Hallitusohjelmaan kirjoitetut puolustusvoimien säästötavoitteet alkoivat konkretisoitua joulukuussa. Ähtärin varikon tulevaisuus oli tammikuun reserviläisillan aiheena. Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola oli varikolla järjestetyn tilaisuuden alustajana. Puolustusministeri Stefan Wallin päätti 13.12.2011 maavoimien räjähdealan toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Maavoimien Materiaalilaitoksen kokoonpanoon kuuluvien Räjähdelaitoksen ja Koeampumalaitoksen toiminnot organisoidaan uudelleen ja niistä muodostettava uusi hallintoyksikkö, Räjähdekeskus, aloittaa toimintansa 1.1.2013. Räjähdekeskuksen kokoonpanoon kuuluvat hallinto-osasto Ähtärissä sekä tekninen osasto, johon kuuluvat Haapajärven, Niinisalon (Kankaanpää), Keuruun ja Ähtärin toimipisteet. Tarkastelun kohteena olivat kaikki puolustusvoimien ampumatarvikkeet ja räjähteet, meri- ja ilmavoimien erikoismateriaalia lukuun ottamatta, sekä niiden koko elinkaari. Yhtenä kehittämisvaihtoehtona oli mahdollisuus ulkoistaa tuotannollinen toiminta ja kokeilutoiminta kokonaisuudessaan. Toisena vaihtoehtona selvitettiin toimintojen kehittämistä osana puolustusvoimien omaa toimintaa. Tehtyjen vertailujen perusteella Pääesikunta esitti puolustusministeriölle, että maavoimien räjähdealan toimintoja kehitetään osana puolustusvoimien omaa toimintaa. Oman toiminnan kannalle asettui ministeriökin. Kokonaisuuteen liittyy valmiusvarastoinnin ja vartiostojen siirtäminen Räjähdelaitoksen vastuulta Huoltorykmenttien vastuulle. Säästöpäätös vaikuttaa Ähtäriin siten, että vähennystä tulee 42 tehtävän verran. Savolan kirjallinen kysymys Samana päivänä, kun puolustusministerin päätös tuli julkisuuteen, kansanedustaja Mikko Savola teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen em. päätöksen vaikutuksista: Maaseutupaikkakunnilla kymmenien työpaikkojen menettäminen on suhteessa vielä ongelmallisempaa kuin suuremmissa kaupungeissa. Ilman korvaavia toimia työllistymismahdollisuudet ovat erittäin haasteelliset. Esimerkiksi Ähtärin kaupunki on ollut suuri menettäjä jo aiemmin rakennemuutoksen myötä kadonneiden valtionhallinnon työpaikkojen suhteen. Myös veneteollisuus on hyvin suhdanneherkkää ja taantuman vaikutukset ovat koetelleet sitä useiden kymmenien työpaikkojen verran. Nyt aloitetun Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä ja hallituksen linjaamien säästötavoitteiden vuoksi työpaikkojen määrä tulee vähenemään myös varuskunnissa ja se tulee vaikuttamaan osittain samoille paikkakunnille kuin Varusmiesinfoon saapuneet saivat ajankohtaista tietoa armeija-ajasta. Hyvällä käytöksellä iso merkitys armeijassakin RAUNO YLI-HYNNILÄ Kurikan reserviläisjärjestöjen tiedotustilaisuuteen armeijaan lähteville nuorille järjestettiin 9. päivänä tammikuuta. Reserviläisjärjestöjen toimitiloihin, Punkkeriin, saapui talvisena iltana kahdeksan armeijaan lähtevää nuorta miestä ja yksi nainen. Osanottajat toivotti tervetulleiksi Kurikan reserviläisten puheenjohtaja kapteeniluutnantti evp. Mikko Säntti. Tervetulotoivotuksessaan hän selvitti tilaisuuden tarkoitusta ja asevelvollisuuden suorittamisen tärkeyttä. Seikkaperäistä tietoa varusmiespalveluksesta antoivat joitakin aikoja sitten palveluksen suorittaneet vänrikki Ville Männistö, kersantti Simo Arho ja korpraali Juha Kuusisto. Ammattisotilaaksi kouluttautuva maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleva Miko Ratavaara antoi nuorille hyvää tietoutta, miten varusmiespalveluksen jälkeen voi hakeutua sotilaan ammattiin. nyt tehdyt räjähdealan leikkaukset. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korvaavien työpaikkojen luomiseksi Puolustusvoimien räjähdealan leikkauksia koskeville paikkakunnille? Puolustusvaliokunta Varikko on ollut Ähtärissä erittäin merkittävä työnantaja perustamisvuodestaan 1940 lähtien. Varikko on ollut meille reserviläisille tärkeä yhteistyökumppani ja siksi tammikuun reserviläisillan aiheena oli varikon tulevaisuus. Alustajaksi tammikuun reserviläisiltaan kutsuttiin ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola, joka on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen. Aluksi Savola selvitti, mitä puolustusvaliokunta tekee ja miten se toimii. - Puolustusvaliokunnan tehtävänä on käsitellä puolustuspolitiikkaa, sotilaallista maanpuolustusta, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamista, asevelvollisuutta, sotilaskoulutusta, vapaaehtoista maanpuolustustyötä, kansainvälistä puolustusmateriaaliyhteistyötä Satu Koivisto lähtee innolla suorittamaan varusmiespalvelusta. Nuoret reserviläiset antoivat isällisiä ohjeita tuleville sotilaille. Alussa siellä on tietenkin outoa. On toisenlaiset olosuhteet, mihin siviilissä olette oppineet. Joudutte vieraaseen ympäristöön ja vieraiden henkilöiden kanssa samaan tupaan. Pian siihen kuitenkin tottuu ja toteatte olevanne kaikki samaa joukkoa. Teitä ohjataan ja opastetaan siellä hyvin. Kannattaa tehdä kaikki, mitä käsketään ja olla aktiivinen. Täysillä alusta loppuun, niin menee parhaiten, vakuutti kersantti Arho. ja puolustustarvikkeiden vientivalvontaa, poikkeusolojen lainsäädäntöä sekä sotilaallista kriisinhallintaa ja rauhanturvatoimintaa puolustushallinnon osalta koskevat asiat. - Valiokunta keskustelee, kuulee asiantuntijoita ja käsittelee monipuolisesti sille tuodut asiat, mutta se ei tee lopullista päätöstä : valiokunnan mietinnön tai lausunnon valmistuttua asian käsittely jatkuu eduskunnan täysistunnossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että puolustusvoimien määrärahoja pienennetään tällä vaalikaudella yli 800 M. - Tällaista säästöä ei juustohöylällä saada aikaan, vaan rakenteellisia muutoksia pitää tehdä, arvioi Savola ja kertoi valiokunnan vierailleen mm. Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiolahdella viime vuoden puolella ja Keuruun Savola tuntee varusmiespalvelun ajoilta. Varuskuntapaikkakunnilla tunnetaan suurta huolta työpaikkojen menetyksistä. Huoli tulevaisuudesta Kansanedustaja Savolan alustuksen jälkeen keskusteltiin runsaasti. Yleinen huoli oli puolustuksen uskottavuus, jos ja kun supistuksia Hyvän käyttäytymisen merkitystä opastajat pitivät tärkeänä armeijan palveluksessa ollessa. LOHILUOMALLA asuva Satu Koivisto oli yksi varusmiespalvelukseen valmistautuvista kuulijoista. Minulla on jo pienestä pitäen ollut ajatus päästä armeijaan. Armeijasta sain sitten tarkempaa tietoa poikakaveriltani, joka pääsi viime vuonna armeijasta siviiliin. Siellä sitten näkee miten viihdyn. Pyrin siihen, että kouluttaudun siellä niin pitkälle kuin mahdollista, kertoi Satu. Hän kertoi olevansa innostunut uusista haasteista ja totesi vähän jännittävänsä Porin Prikaatissa Säkylässä alkavaa palvelustaan. Kainuun Prikaatin Kajaaniin on lähtenyt paikalla olleista viisi ja Tykistöprikaatiin Niinisaloon neljä poikaa. Tulevat sotilaat ovat 1992 syntyneitä ja kaikki pitivät armeija-aikaa tärkeänä ja mielenkiintoisena. tehdään tällä vaalikaudella hallitusohjelman mukaisesti. Erittäin huonona päätöksenä pidettiin luopumista jalkaväkimiinoista. Maanpuolustushengen perään myös kyseltiin: mitä vaikuttaa kertausharjoitusten vähentäminen, entä Pohjanmaan Sotilassoittokunnan lakkauttaminen? Kansanedustaja Savola kuuluu Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaan, joten Nato asioistakin saatiin ajanmukaista tietoa. Reserviläisillassa oltiin tietoisia, että varuskuntia tullaan lakkauttamaan ja Keuruun varuskunnan tulevaisuus huoletti: olemmehan saaneet sieltä vuosittain varusmiehiä suorittamaan veteraanikeräystä ja muutakin yhteistyötä on ollut. Ilmasotakoulun lakkauttamisuhka ei tullut kenellekään mieleen. Yt-neuvottelut käydään varikolla kevään aikana. Helmikuun rankkojen lakkautuspäätösten jälkeen voi kai sanoa, että jäihän meille sentään varikko ja räjähdealan toimintoja kehitetään osana puolustusvoimien omaa toimintaa. Kuva ja teksti HM

1 / 2012 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 11 Lakeuden Maanpuolustaja 1972 LOKAKUU 10.10. Reserviläispiirin hallituksen kokous 4/12 12.10. Reserviupseeripiirin 60-vuotisjuhla, Seinäjoki vko 43 Reserviläispiirin syyskokous, Kauhavan Alahärmässä Eteläpohj a l a i s e t reservin aliupseerit omaa l u o k - kaansa liiton ampumaviestihiihdoissa Santahaminassa Reserviläisliittojen ampumahiihtomestaruuskilpailut saatiin suorittaa erittäin ihanteellisissa olosuhteissa Santahaminan maastossa 19-20.2.72. Kilpailujen ohjelmassa oli ensimäistä kertaa ampumahiihtoviestikilpailu 3x7,5 km matkalla. Eteläpohjalaiset aliupseerit hallitsivat toisesta vaihdosta lähtien aivan suvereenisesti kilpailun loppuun saakka, voittaen kilpailun yli 5 minuutin erolla seuraavaksi Aika vaihtuu aate säilyy tulleeseen Pohjois-Karjalan joukkueeseen. Piirin joukkueessa hiihtivät alik Kari Lähdesmäki Kauhajoelta, alik Veli Reini Seinäjoelta ja alik Jorma Vainionpää Jurvasta. 1 9 7 2 Mainetta niitti myöskin upseerien yli 45 vuotiaitten sarjassa lääkinttäkapteeni Matti Ignatius Alavudelta tullen hopealle. BINGO PYÖRII joka päivä Seinäjoella Keskuskatu 5:ssa (ent. Raunion Sähköliike). Arkisin klo 11.00-21.00 ja sunnuntaisin klo 12.00-21.00. Kaupungissa käydessänne käykääpä talossa, hyvät maalaisserkut. Markalla saa kokeilla onneaan. Lakeuden Maanpuolustajain Tukijärjestö ry Kutsumme kaikkia piirimme Reservin upseereja ja Reservin aliupseereja Kurikan Reserviupseerikerhon järjestämään Kenraali YRJÖ KEINOSEN ESITELMÄ- TILAISUUTEEN Kurikan kansalaiskoulun juhlasalissa tiistaina 28.3.1972 klo 19.00. Kenraali Keinosen esitelmän aihe on: ETULINJAN TAISTELUTOIMINNAS- TA JOHTAMISEN KAN- NALTA TARKASTELTU- NA. Esitelmä kestää noin 1,5 tuntia ja sen jälkeen yleisöllä on tilaisuus tehdä kysymyksiä kenr. Keinoselle. Kysymykset voivat koskea muitakin aiheita kuin varsinaista esitelmää. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. JALASJÄTE OY 0 6-4 5 6 0 9 0 0 La-Lo POINT oy Pasi Sivula www.lalopoint.fi - EIKÄ JÄLKEÄKÄÄN JÄTTEISTÄ- MAATALOUS- TUOTTAJA- YHDISTYKSEN TILI- TOIMISTO K O K O U K S E T Toimintakalenteri 1.3. 31.12. MAALISKUU 10. tai 17.3. Veteraanikeräyksen tempauspäivä 12.3. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 2/12 13.3. Talvisodan päättymisen muistotilaisuus, Seinäjoki 14.3. Reserviläispiirin hallituksen kokous 2/12 31.3. Piiriseminaarit Seinäjoki 31.3. Reserviläispiirin kevätkokous, Seinäjoki 31.3. Reserviupseeripiirin kevätkokous, Seinäjoki HUHTIKUU 27.4. Kansallinen veteraanipäivä 25.4. Reserviläispiirin hallituksen kokous 3/12 27.4. Valtakunnallisen veteraanikeräyksen tempauspäivä TOUKOKUU Reservin ampumataitopäivä 2.5. mennessä materiaali LMP lehteen 2/12 KESÄ-HEINÄKUU 5.6. Impivaaran suvisoitto 9.-10.6. Reserviläismarssi, Lauhan laskeutuminen, Kauhajoki 12.6.- 22.7. Piiritoimisto suljettu 28.7. Sotatien triathlon, Kauhava ELOKUU Perheliikuntapäivä 7.8. Kesäillan kirkko, Jalasjärvi 11.8. Reserviläispyöräily, Kauhava 20.8. mennessä materiaali LMP lehteen 3/12 KIRJANPITO- JA TILINPÄÄTÖSPALVELU L A U R I L A N VERIKOIRAT Joulun alla ilmestyneestä, JR 23: vaiheista Taipaleenjoella ja Vuosalmella kertovasta Laurilan verikoirat teoksesta on otettu uusintapainos, joten kirjaa on taas saatavilla. Kirjaa on myynnissä maakunnan kirjakaupoista ja sen voi myös tilata Raimo Nissiseltä puh. 050-3309602 **** Lotat ja suojeluskunnat historiallisissa katsauksissa Suomen sotahistoriaa kuvaavien dokumenttifilmien kokoelma on nyt täydentynyt kahdella historiallisesti arvokkaalla ja mielenkiintoisella DVD-koosteella, joista RIVILOTTA -DVD esittelee lottien sodanaikaista arvokasta toimintaa ja SUOMEN SUOJELUS- KUNTAJÄRJESTÖ DVD suojeluskuntia 1920-1930 -luvuilla. RIVILOTTA DVD Lotta Svärd -järjestön ja Suomen lottien uhrautuvaa, urheaa ja monipuolista maanpuolustustyötä kuvaava Puolustusvoimien tuottama RIVILOTTA dokumenttielokuva valmistui vuonna 1943. Elokuvan kuvaukset suoritettiin talvella 1941-1942 Äänislinnassa, Lappeenrannassa, takaisin vallatussa Viipurissa sekä monilla muilla paikkakunnilla sotatoimialueella. Elokuva esittelee lottien toiminnan monia osa-alueita, METALLITUOTE VALKKIO OY K I R J A T JA D V D :t kamerat vierailevat mm. lottakanttiineissa, ilmavalvonnassa ja sotasairaaloissa. Loistavasti toteutettu RIVILOTTA on tämän päivän katsojalle hieno kunnianosoitus äitiemme ja isoäitiemme työlle sota-ajan ponnistuksissa ja maanpuolustuksen tärkeänä osana rintamamiesten rinnalla. RIVILOTAN ohella DVDkoosteeseen sisältyy seitsemän lottajärjestöä kuvaavaa lyhytfilmiä: Lottien valistus- ja leiripäivät Tuusulan Päällystökoululla (1927), Lottakurssi Ravanissa (1930), Lottapäivät Helsingissä (1931), Lottapäivät Porissa (1935), Suomi-Filmin uutiskuvia 5/40 (1940), Syvärannan Lottaopisto (1942) ja Lottatyttö (1944). DVD-kooste sisältää kaikki keskeiset säilyneet Lotta Svärd -järjestöä esittelevät elokuvat 1920 -luvulta aina järjestön lakkauttamiseen 1944 saakka. DVD-koosteen kokonaiskesto on 1 tunti 30 minuuttia, osa filmeistä on suomeksi tekstitettyjä mykkäelokuvia. SUOMEN SUOJELUSKUN- TAJÄRJESTÖ -DVD Suojeluskuntain Yliesikunta tuotti jo 1920 -luvun alussa suojeluskuntien toimintaa ja työn tärkeyttä kuvaavia lyhytelokuvia, jotka vuonna 1926 koostettiin pitkäksi SUOMEN SUO- JELUSKUNTAJÄRJESTÖ -nimiseksi elokuvaksi. Se sai laajaa huomiota ja kiitosta sekä kotimaassa että JALASJÄRVI - 06-456 7900 www.metallituotevalkkio.fi Jalasjärven Lämpö Oy ulkomailla, aikoinaan siitä tehtiin myös englannin- ja ranskankielisillä väliteksteillä olevat versiot. Nyt ensimmäisen kerran sotien jälkeen nähtävillä oleva versio on välitekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. DVD-koosteeseen sisältyvät myös saksalaisten vuonna 1918 kuvaama filmi Ausbildung der Weissen Gardisten sekä tunnin kestävä elokuva Yksittäis- ja ryhmän taistelukoulutus. Viimeksi mainittu sekä elokuva Suojeluskuntamanööverit ja hyökkäysvaununäytös ovat aikansa aseteknologian kiehtovia ylistyksiä. Elokuva Sotaharjoitukset Kannaksella vuonna 1939 kuvaa armeijaan sulautuvien suojeluskuntien harjoittelua sodan uhan alla elokuussa 1939 Viipurin ympäristössä. Suojeluskuntajärjestön vuosina 1918-1939 valmistuneet mykkäelokuvat ovat nyt DVD-koosteena ensimmäistä kertaa saatavilla kotikäyttöön. DVD-koosteen kokonaiskesto on runsaat kolme (3) tuntia. Voitte tilata RIVILOTTA ja SUOMEN SUOJELUS- KUNTAJÄRJESTÖ -DVDkokoelmat sähköpostilla tilaukset@portaalilehti.fi tai soittamalla puhelinnumeroon 0104 226590 faxilla 03-437 8591. Kummankin DVD:n hinta on 19,50. Mikäli tilaat molemmat, hinta on 36. Postikulut 5,50 lisätään hintaan. Seinäjoen Reserviupseerikerho ry. Sääntömääräinen kevätkokous ti 27.3.2012, klo 18, Piiritoimistolla, I mpivaarantie 25, Seinäjoki. Munkkikahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tervetuloa. Jurvan Reserviläisten sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS keskiviikkona 18.4.2012 klo 19.00 entisen Jurvan kunnantalon alakerrassa olevassa kerhotilassa ( Kulku talon takaa). Tervetuloa! Jurvan Reserviläiset ry Johtokunta LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA E-P:n Reserviläispiirien ja tukijain tiedotuslehti Impivaarantie 25 60420 SEINÄJOKI p. 423 3816, fax Sähköposti: ep.reservilaispiirit@netikka.fi LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA Päätoimittaja: Ulla Muurimäki P.423 3816, 050-328 5264 E-P:n Reserviläispiirien ja tukijain tiedotuslehti Impivaarantie 25 60420 SEINÄJOKI 06-423 3816 Sähköposti ep.reservilaispiirit@netikka.fi Toimituskunta Matti Heinonen Antti Isosalo Kai Kaistila Timo Keski-Valkama Olavi Koskinen Tuomo Kotkaniemi Jaakko Liinamaa Heikki Makkonen Rauno Yli-Hynnilä Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki Päätoimittaja Ulla Muurimäki 06-423 3816, 050-328 5264 Toimituskunta Antti Isosalo Kai Kaistila Timo Keskivalkama Olavi Koskinen Tuomo Kotkaniemi Heikki Makkinen Rauno Yli-Hynnilä Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry Painopaikka: Westpoint Rauma Painopaikka: I-Print SYYSKUU 4.9. Jatkosodan päättymisen muistohetki, Isokyrö 6.9. Reserviläispiirin toiminnan suunnittelupalaveri 11.9. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 3/12 14.-16.9. RESUL:n syysjotos, Kurikan Jurva Reserviupseeripiirin retki Salpalinjalle ja Reserviupseerikouluun Haminaan 27-29.9. Valtakunnalliset maanpuolustusmessut, Lahti MARRASKUU 7.11. Reserviupseeripiirin hallituksen kokous 4/12 20.11. mennessä materiaali LMP lehteen 4/12 Vko 48 Reserviupseeripiirin syyskokous, Kauhajoki JOULUKUU 5.12. Itsenäisyyspäivän vastaanotto, Seinäjoki 6.12. Itsenäisyyspäivän kunniavartiot ja juhlat, Koko maa Joulutulet, Koko maa 24.12. Jouluaaton kunniavartiot sankarihaudoilla, Koko maa Urheilukalenteri 2012 Kuntourheilutapahtumat aika laji PAIKKA 2012 reservin ampumataitopäivä paikkakunnittain 9.-10.6. Reserviläismarssi Kauhajoki - Isojoki Cooperin testit paikkakunnittain 28.7. Sotatien triathlon Kauhava-Lapua 11.8. Reserviläispyöräily, pyörämarssi Kauhava Perheliikuntapäivä RES paikkakunnittain Kilpailut aika laji paikka 10.3. Ampumahiihto pistoolilla Seinäjoki Ampumahiihto kiväärillä Sjk Ylistaro 4.5. Ammunta kaksoishirvi Jalasjärvi Ammunnat perinnekiv.150m, 3-as. ja m. Vaasa 5.5. SRA Ilmajoki 14.5. Pudotusammunta Kurikka 19.5. Ammunta, kiv. 300 m Kauhava Perinnekivääri 300m Kauhava 5.6. Palvelusaseammunta kiv. Kauhava 18.6. Ammunta kenttä ja kiik.kenttä Kauhava Palvelusaseammunnat 3 ja 4 (pistooli) Ilmajoki 24.7. Kolmiottelu Kva, Ylihärmä Puoliautomaattikiv. 3-asent. Vaasa Puoliautomaattikiv. 150 RA7 Vaasa Perinnekivääri 100m Ilmajoki Ammunnat perinnepistooli Ilmajoki Ampumakilpailut pistooli Jalasjärvi Ampumakilpailut pien.kiv Jalasjärvi Ampumajuoksu kiväärillä Kurikka 3.9. Ampumajuoksu pistoolilla Seinäjoki 5.9. Ampumasuunnistus pistoolilla Seinäjoki Ilma-ase Alavus RESUL:n kisat piirin alueella 14.-16.9. Valtakunnallinen Syysjotos Kurikan Jurva

12 LAKEUDEN MAANPUOLUSTAJA 1/ 2012 Toimintamme tukikomppania Veljekset Ala-Talkkari Oy Asianajotoimisto Lepistö & Mäkinen Oy Asianajotoimisto Ristikangas & Kinnunen Oy KUORTANEEN OSUUSPANKKI Kuortaneen urheiluopisto 64700 TEUVA, puh. 06-267 2700 Timo Aukia Oy K U R I K K A Kyrönmaan Osuuspankki ETELÄ-POHJANMAAN OSUUSPANKKI REIKÄLEVY Oy Hakaradio Ecosto Oy SEINÄJOKI P. Rotola-Pukkila Oy www.timantti.com www.harmanliikenne.fi Ikkunatehdas Hautanen Oy PL 17, 62375 YLIHÄRMÄ, Tel +358 (0)6 482 20 00 Fax +358 (0)6 484 69 50, www.skaala.com SUUPOHJAN OSUUSPANKKI Liikenneopetus MSROy T:mi Jukka Kivineva Komatsu Forest Oy LAKEUDEN lähivakuutus Lähivakuutusyhdistys POHJANMAA SUOMENSELÄN Lähivakuutusyhdistys TAMSIN PUUTARHAT Teuva WWW.VOLTINVARI.fi Kiitämme tukijoitamme