Sähköturvallisuus 2000 /2011 määräykset Alkuperäiset sähkötyöturvallisuusmääräykset on esitetty Sähkötarkastuskeskuksen julkaisussa A5 vuodelta 1993. Uusimmat määräykset on julkaistu toukokuussa 1999 standardina SFS 6002, joka pohjautuu standardiin EN 50110-1. Tämä kirjoitus on vain tiivistelmä ja referaatti määräysten keskeisistä asioista ajatellen myös erityisesti työskentelyä sähköalan laboratorioissa ja muissa työtiloissa. Edeltävät määräykset A5-93 ovat hyvänä pohjana uusille määräyksille, koska lain henki on säilynyt kutakuinkin samana. Sitä paitsi kansalliseen standardiin SFS 6002 on otettu monia kohtia vanhoista määräyksistä tarkalleen tai lähes samansisältöisinä kansallisina lisävaatimuksina ja opastavina tietoina. Seuraavassa esitettävien asioiden käsittelyjärjestys ei noudata standardin juoksevaa numerointia eikä ilmoita myöskään asioiden tärkeysjärjestystä. 1 Soveltamisala Tätä standardia sovelletaan sähkölaitteistojen käyttöön ja laitteistossa (tai sen läheisyydessä) työskentelyyn kaikilla jännitealueilla: Pienoisjännite (ELV = Extra Low Voltage) on jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V vaihtojännitteellä (AC) tai 120 V sykkeettömällä tasajännitteellä (DC). Pienjännite (LV) ei normaalisti ylitä 1000 V AC tai 1500 V DC. Suurjännite (HV) normaalisti ylittää 1000 V AC tai 1500 V DC. 2 Valvonta ja vastuut Yleisesti määräyksissä korostetaan sähkölaitteestoon kohdistuvan työn tekijältä ja / tai valvojalta vaadittavaa ammattitaitoa. Kussakin työkohteessa on tiedettävä vaarallisten jännitteisten osien sijainti, vaaran laatu ja vaadittavat turvallisuustoimenpiteet. Yleisiä vaatimuksia työturvallisuudesta ja henkilöiden vastuista on on annettu työturvallisuuslaissa (299/1958), työsopimuslaissa (320/1974), valtioneuvoston päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta (629/1994), sähköturvallisuuslaissa (410/1996) ja asetuksessa (498/1996) sekä KTM:n päätöksessä sähköalan töistä (516/1996). Henkilöstö Kaikkien henkilöiden, jotka osallistuvat työhön sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, on oltava opastettuja työtä koskeviin säännöksiin, vaatimuksiin ja ohjeisiin. Näitä on myös noudatettava ja tarvittaessa kerrattava. Vastaavan henkilön on opastettava myös vaaroista, joita ei normaalisti pysty havaitsemaan.
2 Työtä, johon tarvitaan sähköisen vaaran tai vammojen välttämiseksi teknistä tietoa tai kokemusta, saa tehdä vain ammattitaitoinen henkilö, tai työ on tehtävä valvottuna. Ammattitaitoinen henkilö pystyy soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen perusteella välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. Opastetun henkilön ovat ammattitaitoiset henkilöt opastaneet välttämään vaarat. Maallikko ei ole ammattitaitoinen eikä opastettu. Yleisesti voidaan sanoa, että työaikaisesta sähköturvallisuudesta on varmistauduttava aina riippumatta työntekijän ammattitaidosta valvonnan tehokkuusvaatimus riippuu työn laadusta ja tapaturmariskistä valvonnan järjestäminen kuuluu työturvallisuuslain 9 :n mukaisesti työnantajalle Standardin kansallisen lisävaatimuksen mukaan työnantajan tulee järjestää työntekijöille työturvallisuuskoulutusta ja tehtäväkohtaista opastusta. Lisäksi on sopivalla tavalla varmistauduttava, että määräykset ja ohjeet on ymmärretty. Organisaatio Jokaisella sähkölaitteistolla pitää olla sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö. Vastuu sähkölaitteiston käytöstä kuuluu laitteiston haltijalle. KTM:n päätöksessä (516/1996) määritellään milloin laitteiston haltijan on nimettävä käyttötöitä varten ns. käytön johtaja. Jos käytön johtajaa ei ole (ei vaadita), suositellaan sovittavaksi, että työstä vastaava tai työtä suorittava henkilö toimii myös kyseisenä käytöstä vastaavana henkilönä. Maallikoiden pääsy vaarallisiin paikkoihin on estettävä. Käytöstä vastaava henkilö on vastuussa tilojen lukinnasta ja valvontamenettelyistä. Sähkötyöturvallisuuden valvonnasta yleisesti vastaa KTMp 516/1996:n mukainen sähkötöiden johtaja. Töissä, jotka suoritetaan sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä, tulee olla riittävä määrä ensiapukoulutettuja henkilöitä, jotka osaavat antaa ensiapua sähkötöissä ja palovammojen hoidossa. Suositellaan, että työpaikoilla on olosuhteisiin nähden sopivasti ensiapuohjeita ja -tauluja sekä työntekijöille annetaan opasvihkosia tai turvallisuusohjeita. Kaikille sähkötöihin osallistuville henkilöille suositellaan annettavaksi riittävä ensiapukoulutus (kansallinen lisäys standardiin). Työntekijällä tulee olla mahdollisuus turvallisuussyistä kieltäytyä työstä tai työohjeen noudattamisesta (mainitaan myös työturvallisuuslain 9 :ssä). Varoituskilvet Työn tai käytön aikana esiintyvistä vaaroista on varoitettava kilvillä. Kilpien pitää täyttää olemassa olevien standardien vaatimukset.
3 Sähkölaboratoriotyöt (ei sisälly kyseiseen standardiin) Yhteenvetona edellisistä sähkölaboratoriotöiden kannalta ajateltuna: laboratorion turvallisuudesta vastaa lähinnä laboratorion johtaja tai esimies laboratoriotöiden valvojalla on oltava riittävä ammattitaito sähköalalla opiskelijoilta ei edellytetä ammattitaitoa tarvittaessa opastus työkytkentöjen turvallisuudesta vastaa lähinnä työn valvoja (yleensä opettaja) ennen varsinaisia laboratoriotöitä pidetään turvallisuuskurssi, johon kuuluva koe on suoritettava hyväksytysti 3 Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkistukset (eli käyttötyöt) Määrättyjen käyttötöiden eli ns. käyttötoimenpiteiden ja toiminnan tarkistusten suorittaminen jännitteisessä laitteistossa ei vaadi tekijältä erityistä jännitetyökoulutusta. Tällöin edellytyk-senä on, että joko laitteen käyttäminen on "täysin" vaaratonta (yksinkertaista) tai saadaan vaarattomaksi käyttämällä turvallisia työkaluja ja varusteita sekä suorittamalla tarvittaessa muita turvallisuustoimenpiteitä. Käyttötoimenpiteiden jaottelu: 1. Mahdollisimman pienellä riskillä tehtävät: muutetaan laitteiston sähköistä tilaa, käytetään laitetta, kytketään, erotetaan, käynnistetään tai pysäytetään laite. 2. Laitteiston kytkentä tai erottaminen työskentelyä varten. Käyttötoimenpiteet voidaan suorittaa paikallisesti tai kauko-ohjauksella. Käyttötoimenpiteet saa tehtävään opastettu henkilö yleensä tehdä yksin. Edes tällaista opastusta ei vaadita, jos laitteen käyttäminen on luonnostaan vaaratonta käyttäjälle ja ympäristölle. Täten maallikolle sallittuja käyttötoimenpiteitä ovat esim. käyttökytkimen ohjaus, johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojakytkimen palautus toimintakuntoon laukeamisen jälkeen kosketussuojatussa laitteistossa. Jos esim. pienjännitelaitteistossa olevan releen kuittaaminen tehdään osittain kosketussuojatuissa rakenteissa, vaaditaan tehtävään opastettu henkilö. Jos taas rakenne on kosketussuojaamaton (ilmeinen tapaturmanvaara!), vaaditaan ammattitaitoinen henkilö. Lopullisena vaatimuksena kaikissa tapauksissa voidaan yleensä pitää sitä, että henkilö osaa tehdä käyttötoimenpiteet riittävän turvallisesti. Toiminnan tarkistuksiin luetaan kyseisessä standardissa mittaukset, testaukset ja tarkastukset. Mittausten tai testausten suorittajien tulee olla ammattitaitoisia tai opastettuja henkilöitä. Maallikot saavat tehdä mittauksia tai testauksia vain ammattitaitoisen henkilön valvonnassa.
4 Kansallinen lisävaatimus: Kosketussuojaamattomissa kohteissa siirrettävällä mittarilla (ja/tai siirrettävät mittausjohtimet) saa mittaukset suorittaa vain ammattitaitoinen henkilö. Testauksella tarkoitetaan toimintoja, joilla tarkistetaan laitteiston toimintaa tai sen (sähköistä, termistä tai mekaanista) kuntoa. Se voi olla myös virtapiirin toiminnan koestusta. Sähkölaitteiston tarkastuksen tarkoitus on varmistaa soveltuvien standardien vaatimusten täyttyminen ja/tai varmistaa laitteiston normaali toiminta. Tarkastus voi sisältää silmämääräisen tarkastuksen, mittauksen ja/tai testauksen. KTM:n päätöksessä 517/1996 on esitetty suomalaiset sähkölaitteistojen tarkastusta koskevat vaatimukset. Sähkölaboratoriotöissä (SFS 6002 ei käsittele) saa tehdä vain vaarattomia käyttötoimenpiteitä ja mittauksia, kuten katkaisijan (kytkinlaitteen) ohjaus (esim. I / 0) sähkölaitteen asettelun muutos (esim. säätövastus, säätömuuntaja) lämpöreleen tai vastaavan kojeen "kuittaus" painonapista tai vivusta tulppasulakkeen vaihto työpaikkakeskuksesta (jännitteisenä, mutta ei virrallisena!); ei ole stand. muk. varsinainen käyttötoimenpide 4 Työskentely jännitteettömänä Nämä määräykset koskevat työskentelyä työkohteessa, joka tehdään jännitteettömäksi työn ajaksi tai joka on uusi jännitteetön kytkentä (tai verkko). Seuraavassa esitetään lyhyesti toimenpiteet, jotka yleensä on tehtävä ennen kuin voidaan suorittaa toimenpiteitä jännitteettömässä verkon osassa. 1. Työkohde (laitteisto) on täydellisesti erotettava käyttöjännitteestä. Erottaminen voidaan tehdä erottimella tai erotuskytkimellä, jonka toimiminen voidaan luotettavasti todeta, poistamalla sulakkeet tai muulla luotettavalla tavalla. 2. Jännitteen kytkeminen työkohteeseen työn jatkuessa on estettävä. Jännitteen kytkeminen voidaan estää esimerkiksi lukitsemalla erotuslaite tai sen ohjaus auki-asentoon. Lukitseminen voi myös koskea laitteen tai ohjaimen sijaintitilaa. Lisäksi vaaditaan tarkoituksenmukainen kieltokilpi. 3. On varmistauduttava, että jännitettä ei ole työkohteessa. Jännitteettömyys voidaan todeta määräysten mukaisella jännitteenkoettimella tai yleismittarilla tai muulla yhtä luotettavalla tavalla. 4. Käyttöjännitteestä erotettu laitoksen osa on yleensä työmaadoitettava työn ajaksi.
5 Työmaadoittamisella tarkoitetaan virtapiirin kaikkien johtimien yhdistämistä maahan ja toisiinsa työn ajaksi.työmaadoitus estää vaaratilanteet, jos piiriin jostakin syystä tulee jännite (erehdyksessä kytketty, eristyksen pettäminen tms.). Se poistaa myös sähkö- tai magneettikenttien synnyttämät jännitteet työkohteessa. Suurjännitelaitteistoissa työmaadoitus on aina pakollinen varotoimi. Pienjännitelaitteistoissa tulee työmaadoitus suorittaa avojohdoilla ja yli 1000 A jakokeskuksilla. Pienoisjännitteillä (ELV) ei työmaadoitusta tarvitse tehdä, ellei laitteiston oikosulkuvirta ole suuri (yleensä ei ole). Työmaadoittaminen on tehtävä joko kiinteästi asennetulla maadoituserottimella tai siirrettävällä työmaadoitusvälineellä. 5. Työalueen läheisyydessä mahdollisesti olevilta jännitteisiltä osilta on suojauduttava (sopivin menetelmin). 6. Ennen aloittamisluvan antamista on valvovan henkilön varmistettava, että em. turvallisuustoimenpiteet on suoritettu ja työn voi muutenkin vaaratta tehdä. Kytkentä jännitteiseksi työn jälkeen Ennen jännitteen kytkemistä takaisin on töistä vastaavan henkilön varmistettava, että työt on lopetettu eikä kytkemisestä aiheudu vaaraa. Jännitteen kytkemisen edellytyksenä on luotettava ilmoitus tai henkilökohtainen varmistaminen. Luotettava ilmoitus voi olla henkilökohtainen tai kirjallinen ilmoitus tai puhelimitse tai radioteitse lähetetty ilmoitus. Jännitteen kytkeminen ei saa perustua pelkästään ennalta sovittuun ajankohtaan. Työskentely sähkölaboratoriossa (SFS 6002 ei käsittele) Yhteenvetona edellisten soveltaminen sähkölaboratoriotöihin (kytkennän muuttaminen ja purkaminen): työkytkentä on erotettava käyttöjännitteestä (työkeskuksen kytkin avataan = asento "0") ennen kytkennän purkamista ja muuttamista on pyydettävä valvojalta lupa purkaminen aloitetaan syöttöpuolen (keskus) johtimista rakennetun kytkennän tulee aina olla valvojan hyväksymä ennen jännitteen kytkemistä (kytkin asentoon "I") 5 Työskentely jännitteisenä olevassa laitteistossa (Jännitetyö) Määräykset koskevat sähkötyötä, joka kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan tai jota tehdessään työntekijä voi itse työssä tarvittavien työkalujen, varusteiden tai laitteiden välityksellä ulottua jännitetyöalueelle. Jännitetyöalueen ulkoraja on määritelty taulukoissa.
6 Jännitetyössä pitää käyttää suojausta, jolla estetään sähköisku ja oikosulku. Kaikki ympäristön potentiaalierot on otettava huomioon. Jännitetyötä pien- ja suurjännitelaitteistossa saa tehdä vain jännitetyökoulutuksen (teoria + harjoittelu) saanut ammattitaitoinen henkilö. Työkalujen, laitteiden ja välineiden pitää olla selkeästi tunnistettavia jännitetyövälineitä. Lisäksi on käytettävä suojavaatteita ja muita työn vaatimia henkilösuojia. Pienoisjännitelaitteistoissa (ELV) työskentelylle ei aseteta edellä mainittuja vaatimuksia. Edellä mainituista seuraa: sähkölaboratoriossa työkytkentää ei saa muuttaa, kun piirissä on jännite! 6 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Työskentely yli 50 V AC tai 120 V DC jännitteisten osien läheisyydessä on mahdollista vasta, kun on varmistettu, että jännitteisiin osiin ei voida koskea eikä joutua jännitetyöalueelle. Määräyksissä on taulukoitu eri jännitetasoilla paljaan jännitteisen osan ns. lähialue, joka sijaitsee jännitetyöalueen (ks. kohta 4) ulkopuolella. Lähialueen ulkopuolella työskentely voidaan katsoa vaarattomaksi. Jännitteisistä osista aiheutuva vaara voidaan torjua suojuksilla, esteillä, koteloilla tai eristävillä päällyksillä. Nämä suojavälineet on kiinnitettävä työn ajaksi. Jos edellistä suojaaustapaa ei voida käyttää, turvallisuus on taattava riittävällä työskentelyetäisyydellä. Mikäli ei voida olla aivan varmoja, että työskentelyalue pysyy koko työn ajan lähialueella (tai etäämmällä), on jännitteet katkaistava tai vaihtoehtoisesti työ voidaan tehdä jännitetyönä kohdan 4 mukaisesti (kaikissa tapauksissa ei kuitenkaan luvallista). Kun em.vaatimukset on täytetty, ammattitaitoiset tai opastetut henkilöt voivat työskennellä jännitteisten osien läheisyydessä, mutta maallikot vain valvonnan alaisena. 7 Kunnossapitokäytännöt Sähkölaitteiston kunnossapito voi koostua "ennakoivasta kunnossapidosta" tai "korjaavasta kunnossapidosta". Laitteiston käytöstä vastaavan henkilön pitää hyväksyä kaikki kunnossapitotoimenpiteet. Samankaltaisina toistuvat työrutiinit voidaan määritellä myös pysyväismääräyksellä. Työtä suorittavien henkilöiden pitää olla riittävästi opastettuja tai ammattitaitoisia. Opastetulle henkilölle vaaditaan kuitenkin yleensä ammattihenkilö valvomaan. Sulakkeiden vaihto Sulaketyypit: tulppasulake (kierrettävä varokekansi) ja kahvasulake (kiinnitetään vaihtokahvaan tai varokekytkimen kääntyvään kanteen).
7 "Sulakkeiden vaihto pitää suorittaa jännitteettömänä (on luonnollisesti silloin myös virraton) ellei ole sellaista menettelyä, jonka mukaisesti vaihto voidaan suorittaa jännitteisenä." Sulakkeen vaihto pitää yleensä suorittaa virrattomana eli kuorma kytkettynä irti. On syytä huomata, että sulake voi tällöin olla kuitenkin jännitteinen. Enintään 25 A tulppasulake voidaan vaihtaa virrallisena, jos virtapiirin tekeminen virrattomaksi tuottaa kohtuutonta haittaa. Kahvasulake voidaan vaihtaa virrallisena (koskee vain joitakin hyvin vanhoja laitoksia), jos virrattomaksi tekeminen aiheuttaa suurta haittaa sähkönjakelulle, ja vaihdon suorittaa sähköalan ammattilainen, jolla on määräysten mukainen suojavarustus työhön on työstä vastaavan henkilön tapauskohtainen tai pysyväisluonteinen lupa. Maallikko saa vaihtaa sulakkeen, kun siitä ei aiheudu mainittavaa vaaraa kenellekään (esim. tulppasulakkeen vaihto, kun rakenteet ovat kosketussuojattuja ja piirissä ei ole sähkömagneettisia kytkimiä, kontaktoreita). Opastettu henkilö saa vaihtaa sulakkeen, kun riskejä ei ole tai ne on helposti hallittavissa (esim. kahvasulakkeen vaihto jännitteettömänä, tai jännitteisenä hyvin suojatussa rakenteessa). Muissa eli vaarallisemmissa tapauksissa sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö (esim. aina suurjänniteverkoissa). Lamppujen ja tarvikkeiden vaihto Lamppujen ja ulosvedettävien tarvikkeiden (kuten sytyttimien) vaihto pitää tehdä tarvittaessa jännitteettömänä (esim. suuritehoisissa valaisimissa ja räjähdysvaarallisten tilojen asennuksissa). Pienjänniteasennuksissa maallikkokin voi tehdä nämä vaihdot jännitteisenä, jos laitteet ovat kosketussuojattuja. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ LOPPUHUOMAUTUS: standardia on muutettu jonkin verran vuoden 2005 uudistetussa versiossa, mutta pääpiirteissään asiat on kuten edellä on kerrottu. Mm. jännitteettömyyden toteamisen ja etukäteissuunnittelun tärkeyttä on korostettu (kappale 4). Myös jännitetöiden ohjeistusta on täsmennetty (kappale 5). Erityisesti standardin valmistelijat ovat halunneet korostaa oikein tehdyn jännitetyön turvallisuutta verrattuna ilman koulutusta ja suojavälineitä tehtyyn työhön jännitteisenä.