SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Henri Helo

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 14.12.2015 Henri Helo VALTIONEUVOSTON ASETUS HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN ERÄI- DEN TEHTÄVIEN SIIRTÄMISESTÄ SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUIHIN VIRASTOIHIN Tausta Asetusehdotus liittyy valtion tietohallintotehtävien uudelleen järjestelyihin. Valtion perustietotekniikkapalvelut (toimialariippumattomat tieto- ja viestintätekniset palvelut) tulee siirtää vuoden 2015 loppuun mennessä valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Myös julkisen hallinnon turvallisuusverkon palvelut (TUVE - palvelut) tulee siirtää vuoden 2016 loppuun mennessä Valtorille. Sisäministeriön hallinnonalalla näiden palveluiden tuottaminen on keskitetty vuonna 2008 perustettuun Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKiin (jäljempänä HALTIK). Ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin HALTIKiin jäävien niin sanottujen toimialasidonnaisten tehtävien ja niitä hoitavien henkilöiden siirtämisestä sisäministeriön hallinnonalan muihin virastoihin. HALTIKista ja sen tehtävistä säädetään Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (810/2007), joka tuli voimaan 1.3.2008. Perustuslain 119 :n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksella, koska tietotekniikkakeskusta perustettaessa on todettu, että sen tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä. HALTIKin tehtävänä on mainitun asetuksen 1 :n mukaan tuottaa tieto- ja viestintätekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tietoturva-, tuotanto-, hankinta-, raportointi-, koulutus-, puhelinvälitys- ja tukipalveluja sisäministeriölle ja hallinnonalan muille virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIK voi lisäksi tuottaa vastaavia palveluita muillekin valtion virastoille ja laitoksille valtion tietohallinnon ja hankintatoimen yleisten kehittämislinjausten mukaisesti ja siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIK tuottaa sille erikseen säädettyjä tai sisäministeriön päätöksellä määrättyjä hallinnonalan tietojärjestelmiä, tietoliikennepalveluita ja rekistereitä koskevia palveluita. Valtionhallinnon ja sisäministeriön hallinnonalan tietotekniikkapalveluiden uudelleenorganisointi Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettu laki (1226/2013) tuli voimaan 1.1.2014. Valtion virastojen ja laitosten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluihin liittyvät tehtävät ja toiminnot on lain 17 :n siirtymäsäännöksen mukaan siirrettävä lain 5 :ssä tarkoitettuun palvelukeskukseen kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Edellä tarkoitettu palvelukeskus on valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (132/2014) 4 :n mukaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus

2 Valtori. Valtioneuvosto päättää niistä valtion virastoista ja laitoksista sekä niiden alaisista yksiköistä, joista tehtäviä ja toimintoja siirretään ja siirtojen ajankohdista. HALTIKin tuottamat puhelinvälityspalvelut ovat siirtyneet valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Valtoriin 1.11.2015. Lain 18 :n mukaan tehtävien ja toimintojen siirtyessä palvelukeskukselle siirtyvät palvelukeskukselle näihin tehtäviin ja toimintoihin liittyvät sopimukset ja sitoumukset ja niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä vireillä olevat asiat. Lain 19 :n mukaan valtion virastojen ja laitosten tehtävien siirtyessä palvelukeskukselle näissä tehtävissä olevat otetaan palvelukeskukseen työsopimussuhteisiin. Määräaikaisessa palvelusuhteessa näissä tehtävissä oleva henkilöstö siirtyy palvelukeskukseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Henkilöiden työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena. Siirtyviä tehtäviä vastaavat virat lakkaavat. Julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminta Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta (10/2015) tuli voimaan 15.1.2015. HALTIK toimii lain 8 :ssä tarkoitettuna turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja 10 :ssä tarkoitettuna turvallisuusverkon integraatiopalvelujen tuottajana enintään 31.12.2016 saakka. Tämän jälkeen toimijana jatkaa Valtori, johon siirtyy valtaosa HALTIKin tehtävistä ja tehtäviä hoitavista henkilöistä. Toimialasidonnaiset ICT-tehtävät Turvallisuusverkkotoiminnan siirron myötä HALTIKin tehtäväksi jäisivät niin sanotut toimialasidonnaiset ICT-palvelut. Virasto olisi edellä mainittujen henkilösiirtojen jälkeen pieni virasto (n. 70 henkilöä). Virastorakenneuudistusta koskevien linjausten mukaisesti pieniä virastoja yhdistetään toiminnallisesti samankaltaisiin suurempiin yksiköihin riittävän suuren virastokoon muodostamiseksi. Sisäministeriö on päättänyt, että HALTIKiin jäävät toimialasidonnaiset ICT-palvelut, kuten poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen sekä sisäministeriön yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät siirretään Poliisihallitukseen, Hätäkeskuslaitokseen ja Rajavartiolaitokseen. Siirto on tarkoitus toteuttaa ennen kuin turvallisuusverkkotoiminta siirretään HALTIKista Valtoriin. Lähtökohtana on, että henkilöstö jää nykyisille viran sijoituspaikkakunnille (pääosin Rovaniemelle ja Helsinkiin). Yksityiskohtaiset perustelut 1. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Hallinnon tietotekniikkakeskuksen muiden kuin valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetussa laissa (1226/2013) ja julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetussa laissa (10/2015) tarkoitettujen tehtävien siirtymisestä Poliisihallitukseen, Hätäkeskuslaitokseen ja Rajavartiolaitokseen. Näillä tehtävillä tarkoitettaisiin niin sanottuja toimialasidonnaisia ICT-palveluja, joita olisivat lähinnä poliisin ja Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitotehtävät. Nämä tehtävät siirtyisivät Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta mainituille sisäministeriön hallinnonalan virastoille.

3 Suurin osa tehtävistä ja niitä hoitavista henkilöistä siirtyisi Poliisihallitukseen. Tämä johtuu siitä, että HALTIK perustettiin aikoinaan Poliisin tietohallintokeskuksen pohjalta ja poliisi on ulkoistanut käytännössä kaikki tietojärjestelmiensä (noin 70 kpl) kehitys- ja ylläpitotehtävät HALTIKille. Muut sisäministeriön hallinnonalan virastot ovat ulkoistaneet toiminnallisten tietojärjestelmiensä kehitys- ja ylläpitotehtäviä vain vähän. Poliisihallitukseen siirtyviä henkilöitä olisi noin 70 ja Hätäkeskuslaitokseen siirtyisi kolme henkilöä. Rajavartiolaitokselle siirtyisi vähäisessä määrin tehtäviä, mutta henkilöitä ei siirtyisi. Rajavartiolaitos hoitaa tehtävät jatkossa omana työnään ja palveluiden siirto HALTIKista Rajavartiolaitokseen tapahtuu osaamisen siirtona. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäpalveluiden järjestämisestä annetun lain mukainen siirtymäaika päättyy 31.12.2015. HALTIKin yhteyspalvelukeskuksen toiminta on siirtynyt Valtoriin marraskuussa 2015. Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta tuli voimaan 15.1.2015. Lain mukaan Hallinnon tietotekniikkakeskus toimii turvallisuusverkkopalveluiden eli tieto- ja viestintäteknistenpalvelujen ja integraatiopalvelujen tuottajana enintään 31.12.2016 saakka, minkä jälkeen nämä palvelut siirtyvät Valtorille. HALTIKin näitä palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät Valtorin palvelukseen ja jatkavat TUVEpalvelujen tuottamista Rovaniemellä ja niillä muilla paikkakunnilla, joilla HALTIKin työntekijöitä tällä hetkellä työskentelee. HALTIKin nykyisistä tehtävistä osa on niin sanottuja toimialasidonnaisia tehtäviä, jotka organisoidaan uudelleen. Muutosten jälkeen vuonna 2017 HALTIKin kaikki tehtävät ovat siirtyneet Valtoriin tai sisäministeriön hallinnonalan muille virastoille. Sen jälkeen, kun kaikki tehtävät ovat siirtyneet pois HALTIKista, annettaisiin valtioneuvoston asetus Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta, jolla virasto lakkautetaan. Poliisihallituksen tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 4 :ssä. Poliisihallituksen tehtävänä on mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan sisäministeriön ohjauksen mukaisesti suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja alaistensa poliisiyksiköiden osalta. Koska Poliisihallituksella on jo edellä mainittu tehtävä, poliisin hallinnosta annettuun lakiin ei tarvitse tehdä muutoksia sen johdosta, että HALTIKista siirretään tehtäviä Poliisihallitukseen. Mainitun lainkohdan päivitetty sanamuoto tulee voimaan 1.1.2016. Muutos on tehty suojelupoliisin hallinnollisen aseman muuttumisen vuoksi. HALTIK on tuottanut käytännössä lähes kaikki poliisin tieto- ja viestintätekniset palvelut. Poliisihallituksen alaisissa poliisiyksiköissä hoidetaan kuitenkin eräitä poliisitoimintaan kiinteästi liittyviä tieto- ja viestintäteknisiä tehtäviä. Myös nämä tehtävät siirrettäisiin ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan pääosin Poliisihallitukseen. Näiden tehtävien keskittämisestä Poliisihallitukseen on tarkoituksenmukaista säätää samassa yhteydessä, kun säädetään HALTIKin tehtävien siirtämisestä sisäministeriön hallinnonalan muihin virastoihin ja erityisesti Poliisihallitukseen, jotta valtion virkamieslain 2 luvun säännöksiä voitaisiin soveltaa myös virkasiirtoihin, joita tehdään Poliisihallituksen alaisista poliisiyksiköistä Poliisihallitukseen. Pykälän 3 momentissa viitattaisiin valtion virkamieslain (750/1994) 2 lukuun, joka sisältää säännökset henkilöstön asemasta muutostilanteissa.

4 Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että 1 momentissa tarkoitettuja tieto- ja viestintäteknisiä tehtäviä Hallinnon tietotekniikkakeskuksessa hoitavat henkilöt ja vastaavat virat siirtyisivät viimeistään 31.12.2016 Poliisihallitukseen ja Hätäkeskuslaitokseen. Kuten edellä on todettu, Rajavartiolaitokseen siirtyisi tässä yhteydessä vain vähäisessä määrin tehtäviä. HALTIK ei ole tuottanut Maahanmuuttovirastolle toimialasidonnaisia palveluita, joten Maahanmuuttovirastoon ei tässä yhteydessä siirry tehtäviä eikä henkilöitä. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin lisäksi, että myös Poliisihallituksen alaisissa poliisiyksiköissä hoidettavia nyt siirrettäviä tehtäviä hoitavat henkilöt ja vastaavat virat siirtyvät Poliisihallitukseen. Näitä yksiköitä olisivat lähinnä Poliisiammattikorkeakoulu ja Helsingin poliisilaitos. 2. Pykälässä säädettäisiin siitä, että Poliisihallitus voisi tuottaa tieto- ja viestintäteknisiä palveluja muillekin valtion virastoille kuin itselleen. Näitä palveluita olisivat virastojen omaan toimialaan kuuluvat niin sanotut toimialasidonnaiset palvelut. Poliisihallitus ei siis tuottaisi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetussa laissa ja julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuja tieto- ja viestintäteknisiä palveluja, joiden tuottaja on lain mukaan Valtori. Poliisihallituksen ja kyseessä olevien virastojen kesken sovittaisiin näiden palvelujen tuottamisesta. Poliisihallitus laskuttaisi palvelujen tuottamisesta syntyvät kustannukset virastoilta siltä osin kuin kustannuksia ei kateta hallinnonalan sisäisin määrärahasiirroin. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta virastojen ICT-kustannuksiin. HALTIK tuottaa nykyisin siitä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n mukaan palveluja sisäministeriölle ja hallinnonalan muille virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIK voi tuottaa palveluita muillekin valtion virastoille ja laitoksille. Tarkoituksena on, että Poliisihallitus voisi jatkossa tuottaa toimialasidonnaisia tieto- ja viestintäteknisiä palveluja muillekin valtion virastoille samankaltaisessa roolissa kuin HALTIK nykyisin. HALTIK tuottaa nykyisin palveluja sisäministeriön hallinnonalan virastojen lisäksi esimerkiksi Tullille ja puolustusvoimille. Asetuksessa tarkoitetut muille viranomaisille tuotettavat palvelut koostuvat ICT-tehtävistä ja olisivat siten muita kuin virka-apuluonteisia tehtäviä. Selvyyden vuoksi asetukseen ehdotetaan otettavan vastaavanlainen säännös palvelujen tuottamisesta muillekin valtion virastoille kuin Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Asetusehdotuksesta annetuissa lausunnoissa nostettiin esiin tarve säätää Poliisihallitukselle mahdollisuus tuottaa asetuksessa tarkoitettuja palveluita myös kunnille. Erityisesti siinä vaiheessa, kun viranomaisten yhteiskäyttöinen kenttäjohtojärjestelmä (KEJO) otetaan käyttöön, on tärkeää, että myös muut kuin valtion viranomaiset voivat käyttää järjestelmää. Valtion viranomaisen tuottaessa palveluja kunnille tulee ottaa huomioon hankintalainsäädäntöön ja kilpailuneutraliteettiin liittyvät näkökohdat. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ratkaisut ovat vielä valmisteilla, tässä yhteydessä ei säädettäisi siitä, että Poliisihallitus voisi tuottaa mainittuja palveluja myös kunnille. Kaikkien niiden julkisen hallinnon viranomaisten, jotka tehtäviensä hoitamiseksi tulevat tarvitsemaan kenttäjohtojärjestelmää, tulee voida sitä käyttää. Tämän vuoksi on tärkeää löytää ratkaisu asiaan mahdollisimman pian. Sisämi-

5 Muutoksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Henkilöstövaikutukset nisteriö asettaa laajapohjaisen valmisteluryhmän tarvittavien säännösten muuttamiseksi. 3. Pykälässä säädettäisiin 1 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien sopimusten ja sitoumusten ja niihin liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksien sekä vireillä olevien asioiden siirtymisestä. Ne siirtyisivät samalla, kun mainitut tehtävät siirtyvät. 4. Pykälässä säädettäisiin asetuksen voimaantulosta. Asetus tulisi voimaan 1.1.2016. Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta annettu valtioneuvoston asetus jäisi voimaan. Se kumottaisiin erikseen sen jälkeen, kun kaikki HALTIKin tehtävät ovat siirtyneet muille virastoille. Sisäministeriön hallinnonalan toimialasidonnaisten tehtävien uudelleen organisoinnilla ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Uudistuksessa organisoidaan HAL- TIKin ja Poliisihallituksen alaisten poliisiyksiköiden nykyisiä ICT-tehtäviä uudelleen, eikä niitä poisteta tai lisätä. Näin ollen uudistuksessa on kysymys toimintojen ja niihin liittyvien menojen uudelleen jakamisesta, eikä sillä tavoitella säästöjä. Tehtävien siirtyminen HALTIKista sisäministeriön hallinnonalan muihin virastoihin on aikataulutettu siten, että Hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen toimialasidonnaiset toiminnot siirtyvät virastojen itsensä vastattaviksi 1.1.2016 ja poliisin osalta siirrot tehtäisiin 1.4.2016. Hallinnonalatasolla (pääluokka 26) muutokset ovat kustannusneutraaleja, eikä lisämäärärahatarvetta ole. Pääluokan sisäiset määrärahasiirrot ja KEJO-hankkeen toimintamenomomentin tarvittavat muutokset on esitetty vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja siirrot vuodesta 2017 eteenpäin vietäneen vuodenvaihteessa käynnistyvään kehysvalmisteluun arvioiden täsmennyttyä. Sisäministeriön hallinnonalan virastot siirtyvät toimialasidonnaisissa tietojärjestelmissä palvelusopimusmallista omana työnä tehtävään toimintaan, mikä vaikuttaa viraston sisäiseen taloussuunnitteluun. Muutos on merkittävin Poliisihallituksessa, johon siirtyy suurin osa tehtävistä. Poliisihallitus alkaa tuottaa tiettyjä yhteisiä toimialasidonnaisia tieto- ja viestintäteknisiä palveluja myös muille virastoille. Pääasiassa sisäisin määrärahasiirroin ja osittain laskuttamalla Poliisihallitus hoitaa hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmien ennakolta arvioidut kustannukset (mm. sovelluspalvelun henkilöstökustannukset ja ostot palvelutuottajilta) keskitetysti. Poliisihallituksen ja kyseessä olevien virastojen kesken sovitaan näiden palvelujen tuottamisesta. Valtion virkamiesten asemasta säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994). Valtion virkamieslakiin on sisällytetty vuoden 2012 alusta lukien säännökset virkamiehen asemasta erityyppisissä valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteissa. Lain 5 a :n 1 momentin mukaan valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon tai samoihin virastoihin kuin tehtävät siirtyvät. Valtionhallinnon toiminnon uudelleenjärjestelyllä tarkoitetaan

6 Muut vaikutukset lain esitöiden mukaan tilannetta, jossa lailla tai valtioneuvoston asetuksella valtion virastorakennetta uudistetaan tai valtionhallinnon tehtäviä siirretään valtion virastosta toiseen. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteensa keston ajaksi. Jos virka siirretään virkamiehen työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle, voidaan virka siirtää ilman virkamiehen suostumusta. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 :n mukaista aluetta, joka ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä niistä virkaehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään. Valtion virkamieslain 5 a :ää sovellettaisiin HALTIKista Poliisihallitukseen ja Hätäkeskuslaitokseen siirtyviin henkilöihin sekä Poliisihallituksen alaisista poliisiyksiköistä Poliisihallitukseen siirtyviin henkilöihin. Valtion virkamieslain 5 b :n mukaan muun muassa suoraan ministeriön alaisen viraston päällikön viran nimike ja tehtävät muutetaan vastaanottavan viraston viraksi uudelleenjärjestelyn toteutumishetkellä. Toimivalta edellä tarkoitetun viran ja sen tehtävien muuttamiseen on sillä ministeriöllä, jonka hallinnonalaan kuuluvassa virastossa virkamies työskentelee ennen siirtymishetkeä. Lain 5 c :n 1 momentin mukaan jos viran tehtävät muuttuvat uudelleenjärjestelyn yhteydessä olennaisesti ja viran tilalle perustetaan uusi virka, voidaan uusi virka sitä ensi kertaa täytettäessä täyttää ilman haettavaksi julistamista, jos siihen nimitetään uudelleenjärjestelyn kohteena olevan viraston virkaan nimitetty virkamies. Valtionhallinnon organisaation muutostilanteessa henkilöstön asema järjestetään voimassa olevan lainsäädännön, virkaehtosopimuksen ja valtion tasolla määriteltyjen periaatteiden mukaisesti noudattaen valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteessa. Lisäksi nyt kyseessä olevassa muutoshankkeessa laaditaan virastokohtaiset henkilöstöperiaatteet, jotka pohjautuvat edellä mainittuihin linjauksiin ja jotka käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Sopimuskaudelle 2014-2017 (7.11.2013) tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 9 :n liitteen kohdassa 2 on määräykset palkkauksesta henkilöstön siirtyessä organisaatiomuutoksessa suoraan lain nojalla. Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin toimialasidonnaisten tieto- ja viestintäteknisten tehtävien siirtymisestä HALTIKista sisäministeriön hallinnonalan muihin virastoihin ja näissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden siirtymisestä Hätäkeskuslaitokseen ja Poliisihallitukseen. Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta siirtyisi Poliisihallitukseen noin 70 virkamiestä ja Hätäkeskuslaitokseen kolme virkamiestä. Poliisihallituksen alaisista poliisiyksiköistä siirtyisi Poliisihallitukseen noin 10 virkamiestä. Lähtökohtana on, että henkilöstö jatkaa nykyisillä virkojen sijoituspaikkakunnilla. Kun valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetussa laissa ja julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetussa laissa tarkoitetut

7 Asian valmistelu Voimaantulo tehtävät siirtyvät HALTIKista Valtoriin, HALTIKiin jäisivät vain tässä muistiossa todetut toimialasidonnaiset ICT-tehtävät. HALTIK olisi muutosten jälkeen pieni virasto. Siirrettäessä nämä tehtävät hallinnonalan virastojen itsensä hoidettavaksi, esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintopalveluja käytettäisiin nykyistä kustannustehokkaammin. Toimialasidonnaisia ICT-palveluja kehitettäisiin jatkossa lähempänä virastojen normaalia toimintaa ja kukin virasto vastaisi projektiensa johtamisesta. Tällöin yksittäisen viraston tarpeet voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon. Muutos selkeyttäisi myös vastuukysymyksiä. Siirroilla vahvistetaan virastojen, erityisesti poliisin resursointia. Palvelutasoa voitaisiin seurata nykyistä paremmin ja myös raportointi toimisi nykyistä tehokkaammin. Tehtävien siirrolla ei ole vaikutuksia turvallisuuteen. Asetus on valmisteltu virkatyönä sisäministeriössä. Asiaa on käsitelty alueellistamisen koordinaatioryhmässä syksyllä 2014. Koordinaatioryhmä päätti, että alueellistamisselvitystä ei tarvitse tässä yhteydessä tehdä. Asiaa on käsitelty myös sisäministeriön hallinnonalan, poliisin, Hallinnon tietotekniikkakeskuksen ja sisäministeriön yhteistoimintaelimissä. Asetusluonnoksesta pyydettiin lausunnot sosiaali- ja terveysministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta, Poliisihallitukselta, Hätäkeskuslaitokselta, Hallinnon tietotekniikkakeskukselta, Rajavartiolaitokselta, Maahanmuuttovirastolta ja henkilöstöjärjestöiltä. Valmistelun yhteydessä kuultiin myös Tullia ja puolustusvoimia. Annetuissa lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että Poliisihallituksella olisi jatkossa mahdollisuus tuottaa palveluja myös muille toimijoille kuin valtion virastoille. Erityisen tärkeää tämä olisi viranomaisten yhteiseen kenttäjohtojärjestelmään (KEJO) liittyen. Ehdotetun asetuksen pääasiallisena tarkoituksena on säätää siitä, että HAL- TIKissa nykyisin hoidettavat toimialasidonnaiset tehtävät siirretään sisäministeriön hallinnonalan muille virastoille. Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyisi tehtävien siirtyessä valtion virkamieslain 2 luvun säännösten mukaisesti. Poliisihallituksen mahdollisuudesta tuottaa asetuksessa tarkoitettuja palveluja myös muille kuin valtion toimijoille ei ehdoteta säädettävän tässä yhteydessä. Asia on kuitenkin ratkaistava ennen kuin mainittu viranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä otetaan käyttöön. Lausunnoissa esitettiin myös täsmennyksiä asetuksen vaikutusten arviointiin. Arviointia on lausuntojen perusteella täydennetty. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2016.