YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA... 3 A. KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS... 4 HAKUKELPOISUUS... 4 HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT... 4 Päävalinta (kesän valintakoe)... 4 Erillisvalinnat... 5 VALINTAKOKEET... 5 Erityisjärjestelyt valintakokeessa... 5 TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN... 6 Yhden korkeakoulupaikan säännös... 6 Opiskelupaikan vastaanottaminen... 6 Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet... 7 Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset... 7 Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote... 7 VALINTAMENETTELY... 8 VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT (PÄÄVALINNAT)... 8 Ylioppilaat... 8 Ei-ylioppilaat... 9 Saamen kielen taitoiset... 9 Kansainväliset hakijat... 10 MUUT HAKIJAT (ERILLISVALINNAT)... 10 Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet... 10 Toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta sekä tiedekunnan sisällä siirtoa hakevat... 11 HALLINTOTIETEEN JA SOVELTAVAN PSYKOLOGIAN SEKÄ JOHTAMISEN HAKUKOHTEET... 12 Tutkintonimikkeet... 12 Hallintotiede... 12 Soveltava psykologia... 13 Johtaminen... 13 Valintakoe ja aloituspaikat... 13 MATKAILUTUTKIMUS... 14 Tutkintonimikkeet... 15 Valintakoe ja aloituspaikat... 15 POLITIIKKATIETEIDEN JA SOSIOLOGIAN HAKUKOHDE... 17 Tutkintonimikkeet... 17 Politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi)... 17 Sosiologia... 17 Valintakoe ja aloituspaikat... 18 B. SOSIAALITYÖN VALTAKUNNALLINEN YHTEISVALINTA... 19 HAKEMINEN... 19 Hakukohteet... 19 Hakukelpoisuus... 19 Valintakoe... 20 KOEPAIKAT... 20 Erityisjärjestelyt valintakokeessa... 21 VALINTAKOEVAATIMUKSET... 21 Aloituspaikat ja valintaryhmät... 22 Saamenkieliset hakijat... 22
Ruotsinkieliset hakijat... 22 Ylioppilastutkintotodistuksesta saatavat pisteet... 22 Valintamenettely... 23 TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN... 24 Jonottaminen ja varasijoilta kutsuminen... 24 Oikaisumenettely... 24 MUUT HAKIJARYHMÄT... 25 C. MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (YTM/HTM-maisteriopinnot)... 26 HAKUKELPOISUUS... 26 VALINTAMENETTELY... 26 ALOITUSPAIKAT... 27 HAKUMENETTELY, TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN... 27 D. MASTER S DEGREE PROGRAMME IN COMPARATIVE SOCIAL WORK... 28 APPLICATION DATES AND TIMELINES... 28 PREREQUISITIES FOR THE STUDENTS... 29 Eligibility criteria... 29 Language requirements... 29 THE APPLICATION PROCESS... 30 Application period... 30 Required enclosures to the application... 30 STUDENT SELECTION METHOD... 31 SELECTION RESULTS AND APPEALING... 31 How to Appeal?... 32 ESTEETÖN OPISKELU... 33 2
YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa voi opiskella pääaineena hallintotiedettä, johtamista, kansainvälisiä suhteita, matkailututkimusta, sosiaalityötä, sosiologiaa, soveltavaa psykologiaa ja valtio-oppia. Soveltavaan psykologiaan valitut opiskelevat maisterin tutkinnossa pääaineenaan hallintotiedettä, erityisesti johtamisen psykologiaa. Lisäksi sosiaalityön pääaineopiskelijat voivat valita gerontologisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon tai sosiaalityön sosiaalioikeuden suuntautumisvaihtoehdon. Tiedekunnan tarjoamat tutkintoon liitettävät sivuaineet pääaineiden ohella ovat Design Management, filosofia, historia toisena opetettavana aineena, informaatioteknologia, julkisoikeus, kansainvälinen oikeus, kansantaloustiede, kulttuurihistoria, kuntoutustiede, laskentatoimi, markkinointi, psykologia, sosiaaligerontologia, soveltava matematiikka, tilastotiede, yhteiskuntaoppi opetettavana aineena, ympäristöopinnot, yrittäjyysopinnot ja yritysjuridiikka. Lisäksi tiedekunnassa on tarjolla useita englanninkielisiä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen valtakunnallisesti vahvoja ja ainutlaatuisia pääaineita. Oppiaineiden ohella tiedekunnan opetusta järjestetään oppiaineryhmien ja koko tiedekunnan yhteistyönä. Opetuksessa näkyy opettajien oma tutkimustyö. Tiedekunnan tutkimustyön pääalueiksi on nimetty muuttuva työ ja sen johtaminen, pohjoisen politiikka, talous ja ympäristö, hyvinvoinnin marginaaleista kohti osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tieto, tiedon käyttö ja hallinta. Opiskelija pääsee mukaan tutkimuksen maailmaan myös tiedekunnan tutkimusinstituutissa (LAPPEA), jonka tutkimushankkeissa voi tehdä esimerkiksi opinnäytetöitä. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin. Tulevaisuuden työpaikkoja on mm. julkisessa hallinnossa, järjestöissä sekä yritys- ja elinkeinoelämässä. Tervetuloa tekemään tulevaisuuden Suomea ja maailmaa! Juha Perttula Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Lisätietoja opinnoista: www.ulapland.fi/ytk 3
YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet esitetään neljässä osassa: A. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus B. Sosiaalityön valtakunnallinen yhteisvalinta C. Pelkästään maisterin tutkintoon johtava koulutus (YTM/HTM-maisteriopinnot) D. Master s degree programme in Comparative Social Work A. KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS HAKUKELPOISUUS Opiskelijaksi yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan voidaan hyväksyä henkilö, 1) joka on suorittanut ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon, 2) joka on suorittanut vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, 3) joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon, 4) joka on suorittanut avoimia yliopisto-opintoja vähintään 85 opintopistettä (50 opintoviikkoa), 5) joka on saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, tai 6) jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilö, joka katsoo omaavansa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet täyttämättä kuitenkaan edellä todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea tiedekunnalta lupaa osallistua valintakokeisiin toimittamalla sitä koskevan perustellun hakemuksen, johon sisältyy selvitys korkeakouluopiskeluvalmiuksia osoittavista opinnoista, tiedekunnan kansliaan viimeistään keskiviikkona 3.4.2013. HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT Päävalinta (kesän valintakoe) Opiskeluoikeutta kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa www.yliopistohaku.fi tai tilaamalla paperinen hakulomake Opetushallituksesta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, 00531 Helsinki, avoinna arkisin 12-15, (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo 16.15 asti) yliopistohaku@oph.fi, puh. 029 533 1011, faksi 029 533 1039. Hakuaika alkaa 4.3.2013 ja päättyy 3.4.2013, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä Opetushallituksessa. Mahdolliset vaadittavat liitteet toimitetaan viimeistään 12.4.2013 (keväällä valmistuvat viimeistään 7.6.) osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, 96101 Rovaniemi, käyntiosoite Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi. Katso tarvittavat liitteet hakulomakkeesta. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. 4
Erillisvalinnat Avoimen kiintiössä sekä siirtoa toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta hakevat: Opiskeluoikeutta haetaan sähköisesti osoitteessa www.yliopistohaku.fi tai tilaamalla paperinen hakulomake Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalveluista puhelimitse numerosta 040 485 6583 tai 040 484 4478. Hakuaika alkaa 8.4.2013 ja päättyy 2.5.2013. Hakemus liitteineen toimitetaan määräaikaan mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, 96101 Rovaniemi, käyntiosoite Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi. Tiedekunnan sisällä siirtoa (pääaineen vaihtoa) hakevat: Opiskeluoikeutta haetaan paperisella hakulomakkeella, joka on saatavissa Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalveluista puhelimitse numeroista 040 485 6583 ja 040 484 4478 tai Lapin yliopiston verkkosivuilta osoitteessa http://www.ulapland.fi/hakulomakkeet. Hakuaika alkaa 8.4.2013 ja päättyy 2.5.2013 klo 16.15, Hakemus liitteineen toimitetaan määräaikaan mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, PL 122, 96101 Rovaniemi. VALINTAKOKEET Valintakokeet järjestetään Lapin yliopiston päärakennuksessa, Yliopistonkatu 8. Valintakokeeseen ei tule erillistä kutsua. Valintakoeajat ovat seuraavat: Tiistai 28. toukokuuta 2013 klo 10.00 14.00 (katso valintaperusteet kohdasta B) sosiaalityö Tiistai 4. kesäkuuta 2013 klo 10.00 14.00 hallintotiede, soveltava psykologia ja johtaminen Keskiviikko 5. kesäkuuta 2013 klo 10.00 14.00 matkailututkimus Torstai 6. kesäkuuta 2013 klo 10.00 14.00 politiikkatieteet ja sosiologia Valintakokeeseen osallistuvalla tulee olla mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus. Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen pyrkijän koesuoritus hylätään. Valintakokeeseen osallistuneella on oikeus tutustua tulosten julkistamisen jälkeen vain omiin vastauksiinsa ja saada niistä kopioita. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Valintakokeiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa, joita voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Neljä tuntia kestävään valintakokeeseen voidaan tarvittaessa myöntää yksi tunti lisäaikaa. Näillä järjestelyillä on tar- 5
koitus huolehtia siitä, että vammaiset tai muutoin erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Lukihäiriön perusteella on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen, mikäli lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea. Lisäaikaa anovan tulee jättää kirjallinen hakemus, jonka liitteenä on joko ylioppilaskirjoituksia varten hankitut lausunnot lukihäiriöstä tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) antama asiantuntijalausunto. Erityisjärjestelyjä on haettava viimeistään keskiviikkona 3.4.2013 tiedekunnan opintopäälliköltä. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan kaksi vuotta vanha. TULOSTEN JULKISTAMINEN JA PAIKAN VASTAANOTTAMINEN Erillisvalintojen (avoimen kiintiö ja siirrot) tulokset julkistetaan yliopiston virallisella ilmoitustaululla perjantaina 31.5.2013 ja päävalintojen (kesän valintakoe) perjantaina 28.6.2013. Tuloksista ilmoitetaan kirjeitse kaikille kevään hakijoille ja kesällä valintakokeissa olleille. Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa hakulomakkeessa, julkistetaan myös yhteiskuntatieteiden tiedekunnan www-sivuilla. Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti tiedekunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Erillisvalintojen 31.5.2013 osalta oikaisupyyntö on esitettävä viimeistään perjantaina 14.6.2013 ja päävalintojen 28.6.2013 osalta viimeistään perjantaina 12.7.2013. Yhden korkeakoulupaikan säännös Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opiskelijaksi hyväksytty voi opiskelijahaun päävalinnassa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös (38 L558/2009) koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESR-rahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Opiskelupaikan vastaanottaminen Syksyllä 2013 alkavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään 16.7.2013. Jos olet hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, selvitä valintojen tulokset kaikista hakemistasi paikoista ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Vastaanottamisilmoituksen voit tehdä Oma haku -palvelun kautta osoitteessa www.yliopistohaku.fi tai palauttamalla määräajassa hyväksymiskirjeen mukana tulleen vastaanottamisilmoituksen korkeakouluun. Määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei huomioida. Kaikkien viimeistään 16.7.2013 hyväksyttyjen on toimitettava vastaanottamisilmoitus viimeistään tiistaina 30.7.2013 klo 16.15 siihen korkeakouluun, josta ottaa paikan vastaan. Muussa tapauksessa menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Hyväksymispäivämäärästä riippuu, voitko jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon olet jäänyt varasijalle. Voit jonottaa vain, jos sinut on hyväksytty viimeistään 6
16.7.2013. Jonotus on voimassa 13.8.2013 saakka. Jos sinut hyväksytään siihen mennessä paikkaan, jota olet jonottanut, siitä tulee lopullinen opiskelupaikkasi. Muutoin lopulliseksi opiskelupaikaksesi tulee koulutus, jonka olet ilmoittanut vastaanottavasi siinä tapauksessa, ettet pääse jonottamaasi koulutukseen. Voit jonottaa vain yhteen paikkaan, eikä jonotuskohdetta voi vaihtaa. Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Jos et ole varma, voitko jonottaa haluamaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä. Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa käytössä olevissa yhteishauissa ja -valinnoissa joudut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen jo hakuvaiheessa. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen, etkä voi merkitä jonotuskohteeksi kuin ylempänä hakutoiveena olleen koulutuksen. Kaikille 17.7.2013 tai sen jälkeen hyväksytyille korkeakoulut ilmoittavat, milloin opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Näillä hakijoilla ei ole oikeutta jonottaa toista paikkaa. Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos olet saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa, ennen kuin olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin sinun tulee tehdä kirjallinen korjauspyyntö perusteluineen siihen korkeakouluun, josta olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Esimerkkitapauksia yhden korkeakoulupaikan säännökseen löydät osoitteesta www.koulutusnetti.fi. Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Lapin yliopistossa rajoitus koskee sosiaalityötä ja opettajankoulutusta. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa. Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä 7
Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset). Tarkempia tietoja saa tarvittaessa myös yliopiston opiskelupalveluista. VALINTAMENETTELY VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT (PÄÄVALINNAT) Puolet valittavien määrästä valitaan valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteenlasketun pistemäärän mukaisesti ja puolet pelkän valintakokeen tuottaman pistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Mikäli valittavien määrä on pariton, valitaan yhteispistemäärän perusteella yksi opiskelija enemmän kuin pelkän valintakokeen tuottaman pistemäärän perusteella. Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoekirjasta/kirjoista ja/tai aineistosta esitettyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Tullakseen valituksi hakijan täytyy saada valintakokeesta vähintään 15 pistettä (25 % enimmäispistemäärästä). Ylioppilaat Ylioppilaat valitaan joko pelkän valintakokeen tai valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella sen mukaan, kumpi vaihtoehto antaa hakijalle paremman tuloksen. Jos vaihtoehdot antavat hakijalle saman sijoituksen, valitaan hänet valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Jos valittavien valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteispistemäärä on sama, eikä heitä kaikkia voida ottaa, annetaan etusija valintakokeessa parhaiten menestyneelle. Mikäli valintakokeen pistemäärä on sama, ratkeaa hakijoiden keskinäinen järjestys oppiaineen valintaperusteissa mainitulla tavalla. Ylioppilastutkintotodistuksesta pisteitä annetaan seuraavasti: 1. äidinkieli (tai äidinkielen korvaava koe). Mikäli hakija on suorittanut useamman äidinkielen kokeen, huomioidaan niistä äidinkielen kokeena paremmat pisteet antava koe. 2. kolme muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta. 8 Äidinkieli, reaali, ainereaalikokeet, pitkä oppimäärä Laudatur 15 12 Eximia cum laude 12 9 approbatur Magna cum laude approbatur 9 6 Lyhyt tai keskipitkä oppimäärä, äidinkielen korvaava koe
Cum laude approbatur 6 3 Lubenter approbatur 3 1 Approbatur 1 - Ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 60 pistettä. Kansainvälisestä ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä alla olevan mukaisesti. Äidinkielen kokeena huomioidaan pitkän oppimäärän mukainen suomen tai ruotsin kielen koe. Mikäli hakija ei ole suorittanut ko. suomen tai ruotsin kielen koetta, voidaan äidinkielen kokeena ottaa huomioon myös jonkin muun kielen pitkän oppimäärän mukainen koe. IB-tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent............ laudatur 6 Very good........... eximia cum laude approbatur 5 Good............... magna cum laude approbatur 4 Satisfactory.......... cum laude approbatur 3 Mediocre............ lubenter approbatur 2 Poor................approbatur Reifeprüfung-tutkinto Ylioppilastutkinto 15 13................ laudatur 12 10................ eximia cum laude approbatur 9 8.................. magna cum laude approbatur 7.................... cum laude approbatur 6 5.................. lubenter approbatur 4.................... approbatur EB-tutkinto Ylioppilastutkinto 10.00 9.00........ laudatur 8.95 8.00............. eximia cum laude approbatur 7.95 7.00............. magna cum laude approbatur 6.95 6.00............. cum laude approbatur 5.95 5.00............. lubenter approbatur 4.95 4.00..............approbatur Ei-ylioppilaat Ei-ylioppilaat valitaan yhdessä ylioppilaiden kanssa valintakokeessa saavutetun pistemäärän perusteella. Saamen kielen taitoiset Kuhunkin hakukohteeseen voidaan ottaa yksi sellainen saamen kieltä taitava hakija, jonka valintakokeessa saavuttama pistemäärä on alhaisempi kuin viimeisenä hyväksytyllä, mutta jonka katsotaan menestyneen valintakokeessa riittävän hyvin. Tällä perusteella valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa kielikokeella. Sellaista saamen kieltä taitavaa hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta saamen kielen taitoisten kiintiöön. 9
Kansainväliset hakijat Kansainvälisiä hakijoita ovat: - Ulkomaalaiset, joilla on ulkomainen koulusivistys, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä vähintään suomen kielen alkeiden taito. Opetus tapahtuu pääosin suomen kielellä. - Ulkomaalaiset, jotka ovat suorittaneet Suomessa lukion tai vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon. - Suomalaiset, joilla on ulkomainen koulusivistys. Kansainväliset hakijat osallistuvat suomenkieliseen valintakokeeseen. Suomenkielisissä valintakokeissa on mahdollista vastata englanniksi. Kuhunkin hakukohteeseen voidaan ottaa yksi sellainen kansainvälinen hakija, jonka valintakokeessa saavuttama pistemäärä on alhaisempi kuin viimeisenä hyväksytyllä, mutta jonka katsotaan menestyneen valintakokeessa riittävän hyvin. Sellaista kansainvälistä hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta kansainvälisten hakijoiden kiintiöön. Kansainvälisten hakijoiden haku www.yliopistohaku.fi. MUUT HAKIJAT (ERILLISVALINNAT) Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan voidaan hyväksyä opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 85 opintopistettä (50 opintoviikkoa) avoimia yliopisto-opintoja Lapin yliopiston tai jonkun muun yliopiston vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti vähintään kahdessa oppiaineessa. Näistä toisessa oppiaineessa eli tulevassa pääaineessa tulee olla suoritettuna vähintään perus- ja aineopintojen 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus hyvillä tiedoilla ja toisessa oppiaineessa vähintään perusopintojen 25 opintopisteen (15 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus. Soveltavaan psykologiaan vaatimuksena ovat psykologian perus- ja aineopinnot 60 op (hyvin tiedoin) sekä jostain sivuaineesta 25 op. Hallintotieteen opinnot katsotaan eduksi. Johtamisen oppiaineeseen voi hakea myös henkilö, joka on suorittanut johtamisalan emba-ohjelman (90 op). Avoimen yliopiston kiintiössä voidaan yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan ottaa yhteensä enintään 15 opiskelijaa, kuitenkin enintään 5 kuhunkin pääaineeseen. Mikäli kaikkia hakijoita ei voida ottaa, etusija annetaan hakijoille, joilla on eniten tulevaan kandidaatin tutkintoon soveltuvia opintoja. Tässä kiintiössä eivät voi pyrkiä henkilöt, joilla on jo yliopistotutkinto tai opiskeluoikeus jossakin yliopistossa. 10
Toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta sekä tiedekunnan sisällä siirtoa hakevat Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös jossain toisessa yliopistossa tai tiedekunnassa opintonsa aloittanut. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa opiskelevat voivat hakea pääaineen vaihtoa (sisäinen siirto). Siirron tai pääaineen vaihdon myönnön edellytyksenä on, että hakija on suorittanut vähintään perusopinnot (25 op) hyvillä tiedoilla siitä pääaineesta, johon hakeutuu. Soveltavaan psykologiaan edellytyksenä ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut psykologian perusopinnot (25 op). 11
HALLINTOTIETEEN JA SOVELTAVAN PSYKOLOGIAN SEKÄ JOHTAMISEN HAKUKOHTEET Hakukohteissa haetaan a) hallintotieteen ja soveltavan psykologian tai b) johtamisen opintoihin. Ensimmäisen vuoden pääaineopinnot ovat kaikille yhteiset. Hallintotieteen ja soveltavan psykologian hakukohteen opiskelijat valitsevat pääaineensa ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa. Hallintotieteen, soveltavan psykologian ja johtamisen hakukohteet muodostavat vetovoimaisen ja profiililtaan erittäin ainutlaatuisen kokonaisuuden. Hakukohteet ovat kasvattaneet jatkuvasti suosiotaan tarjoten laaja-alaista osaamista sekä monipuolisia mahdollisuuksia ja urapolkuja. Hakukohteet myös muodostavat hyvin opiskelijaystävällisen sekä kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen opiskeluympäristön. Hakukohteiden pääaineita yhdistää kiinnostus organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamiseen. Pääainevaihtoehdoissa suuntaudutaan käsittelemään julkisia organisaatioita ja liiketoimintaa mm. ihmisten, muutoksen, asiakkuuksien, tietoresurssien, strategisen tai palveluiden johtamisen näkökulmista. Hallintotieteen, soveltavan psykologian ja johtamisen opinnot antavat erinomaiset lähtökohdat työskennellä julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen vaativissa tehtävissä. Kokonaisuus tarjoaa monipuoliset työelämävalmiudet ja siitä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi erilaisiin vaativiin johto- ja asiantuntijatehtäviin. Keskeisiä osaamisaloja kokonaisuudesta valmistuneille ovat johtaminen, päätöksenteko, suunnittelu, arviointi, konsultointi, markkinointi, liiketoiminnan kehittäminen, henkilöstöjohtaminen, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, tieto- ja taloushallinto sekä koulutus ja tutkimus. Tutkintonimikkeet Alempi korkeakoulututkinto - Hallintotieteiden kandidaatti, pääaineena hallintotiede - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena soveltava psykologia - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena johtaminen Ylempi korkeakoulututkinto - Hallintotieteiden maisteri, pääaineena hallintotiede - Hallintotieteiden maisteri, pääaineena hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena johtaminen Hallintotiede Hallintotieteen pääaineen kiinnostuksen kohteena ovat kansalliset ja kansainväliset hallintojärjestelmät sekä hallinto ja johtaminen julkisissa ja yleishyödyllisissä organisaatioissa sekä yksityisissä yrityksissä. Hallintotieteen opinnoissa tarkastellaan julkisen hallinnon yhteiskunnalliseen rooliin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi organisaatioiden muutosta, palveluiden kehittämistä sekä arviointia ja kehittämistyötä. Organisaatioiden kannalta keskeisiä teemoja ovat henkilöstön johtaminen, osaaminen, innovaatiot, tiedon hallinta ja toimintaprosessit. Tärkeää on esimerkiksi ymmärrys siitä, miten organisaatioita johdetaan ja kuinka päätöksenteko tapahtuu, miten toiminta organisoidaan erilaisissa tilanteissa tai miten esimerkiksi henkilöstö-, talous- ja tietohallinto järjestetään. 12
Soveltava psykologia Soveltavan psykologian pääaineessa kiinnostus kohdistuu työyhteisöihin, ihmisten johtamiseen, työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen. Ihmisten johtamista tarkastellaan vaativana ihmissuhdetyönä, joka edellyttää työyhteisöjen toiminnan laaja-alaista tuntemusta. Soveltavan psykologian opiskelu sisältää runsaasti kokemuksellista vuorovaikutustyöskentelyä. Opiskelussa painottuu ihmisen kyky kehittyä ja luoda uutta. Soveltavan psykologian opinnoissa perehdytään ihmisten ja työyhteisöjen psykologiseen ymmärtämiseen sekä ihmisten johtamisen käytännöllisiin ja teoreettisiin taitoihin. Lisäksi opiskelu antaa valmiudet tutkia ja ymmärtää ihmisiä erilaisissa työyhteisötilanteissa. Soveltavaa psykologiaa voi Suomessa opiskella ainoastaan Lapin yliopistossa. Johtaminen Johtamisen pääaineen ytimessä on vastuullinen liiketoiminta ja vastuullisuuden monien ulottuvuuksien tunnistaminen (mm. taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen) globaalissa taloudessa. Liiketoimintaa lähestytään johtamisen ja markkinoinnin näkökulmista. Keskiössä on sidosryhmien, kuten työntekijät, asiakkaat, kilpailijat ja kansalaisjärjestöt, huomiointi vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Koulutuksessa korostetaan refleksiivisyyden merkitystä tärkeänä osana vastuullisen liiketoiminnan toteuttamista. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää ja arvioida omaa toimintaa sekä organisaatioiden ja markkinoiden vallitsevia käytäntöjä. Johtamisen opinnoissa perehdytään syvällisesti erityisesti strategiaan sekä johtamis- ja markkinointikäytäntöihin. Valintakoe ja aloituspaikat Hakukohteilla on yhteinen valintakoe. Hakija voi hakea molempiin hakukohteisiin ja tulla myös valituksi molempiin hakukohteisiin. Siinä tapauksessa valinta hakukohteiden välillä on tehtävä opiskelupaikkaa vastaanottaessa (yhteishaussa voi ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan). Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen hakukohteiden valintakoe järjestetään aineistokokeena. Valintakokeeseen sisältyy erillinen tekstimateriaali, joka jaetaan valintakokeessa ja jonka pohjalta kirjallisiin tehtäviin vastataan. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Valintakoe sisältää kolme tehtävää, joiden pistemäärät ovat 25/20/15 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen suurimman, eli 25 pisteen tehtävän pistemäärä. Mikäli tämänkin tehtävän pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Vuonna 2013 uusia opiskelijoita otetaan kesän valinnan perusteella - hallintotieteen ja soveltavan psykologian hakukohteeseen 30 opiskelijaa - johtamisen hakukohteeseen 15 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). 13
MATKAILUTUTKIMUS Matkailu on monin eri tavoin osa miljoonien ihmisten työtä, vapaa-aikaa tai muuta elämää. Lapin yliopistossa opiskeltava matkailututkimuksen pääaine on Suomessa ainutlaatuinen opintokokonaisuus. Se opettaa tarkastelemaan ja suunnittelemaan matkailua taloudellisena, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä, joka vaikuttaa luontoon sekä muuhun ympäristöön. Myös erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja intressien yhteensovittaminen sekä vieraat kielet kuuluvat opinto-ohjelmaan. Kestävyys on opinnoissa tärkeällä sijalla. Ammattikorkeakoulujen matkailuopinnoista yliopistolliset matkailuopinnot poikkeavat siinä, että ne painottavat kykyä tieteelliseen ajatteluun ja ohjaavat opiskelijaa uutta tietoa tuottavaan tutkimukselliseen otteeseen. Tärkeällä sijalla on myös tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön. Yliopistolliset matkailututkimuksen opinnot antavat laaja-alaisuutensa ja syvällisyytensä ansiosta valmiuksia työskennellä vaativissa, ylemmän tason tehtävissä. Matkailututkimuksesta valmistuneet toimivat vastuullisina matkailualan asiantuntijoina, johtajina, kehittäjinä, tutkijoina ja opettajina sekä elinkeinoelämän palveluksessa että kunnallisissa, alueellisissa, valtiollisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Mahdollisia tehtäväalueita ovat muun muassa yritysten johtotehtävät, matkailuelinkeinon analyysi- ja markkinointitehtävät, matkailualan koulutustehtävät ja konsultointi, tiedotus- ja järjestötoiminta, julkisen sektorin suunnittelu- ja kehittämistyö sekä matkailun tutkimus. Matkailututkimuksen opinnot ovat hyvä pohja myös yrittäjäksi ryhtymiselle. Lisäksi ne antavat valmiuksia toimia taloudellisten, sosiokulttuuristen tai ympäristökysymysten asiantuntijana ja tutkijana myös matkailusektorin ulkopuolella. Matkailututkimusta pääaineena opiskelevat hankkivat monipuolisen akateemisen koulutuksen matkailussa ja valitsemissaan sivuaineissa kandidaattitasolla. Maisteriopinnoissa opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa haluamaansa tiedealuetta, kuten matkailun liiketoimintaosaamista, matkailun kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimusta tai luontomatkailua. Erikoistumismahdollisuuksia antaa myös pitkä sivuaine, jonka voi valita tiedekunnan muiden pääaineiden joukosta tai yliopistossa tarjolla olevista muista oppiaineista. Yleisiä pitkiä sivuaineita ovat esimerkiksi johtaminen, politiikkatieteet, sosiologia, markkinointi, kulttuurihistoria ja ympäristöopinnot. Tarkemmat tiedot opintojen sisällöstä löytyvät yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta (www.ulapland.fi/ytk). Lapin yliopiston matkailututkimuksen oppiaine muodostaa innovatiivisessa yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä Lapin matkailuopiston kanssa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI). MTI toimii matkailun ja siihen liittyvien toimialojen tutkijana, kouluttajana ja kehittäjänä alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lapin yliopiston matkailututkimuksen opiskelijoille MTI tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet yhdistää opintoihinsa eri koulutusasteiden oppisisältöjä. Oppilaitosten ulkopuolella, tosielämässä, eri koulutustaustan omaavat henkilöt työskentelevät jatkuvasti yhdessä. MTI:ssa opiskelijat voivat opetella näitä työelämän taitoja joustavasti jo koulutuksensa yhteydessä erilaisten yhteisten opintojaksojen kautta. MTI:n puitteissa opiskelijat voivat laajentaa osaamistaan myös opiskelemalla tiettyjä opintoja toisesta instituutin oppilaitoksesta. Instituuttiyhteistyö näkyy laajassa opintotarjonnassa myös esim. projektiopintojen, vierailuluentojen ja yhdessä kehitettyjen elinkeinoyhteistyökurssien kautta sekä monissa instituutin yhteisissä tapahtumissa. Lisätietoja: www.luc.fi/matkailu. 14
Tutkintonimikkeet Alempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena matkailututkimus Ylempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena matkailututkimus Valintakoe ja aloituspaikat Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoeartikkeleista tehtyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Valintakoe sisältää väittämiä, joista voi saada maksimissaan 22 pistettä, käsitemäärittelyjä, joista voi saada maksimissaan 20 pistettä, sekä esseekysymyksiä, joista voi saada maksimissaan 18 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen esseekysymyksistä saatu pistemäärä. Mikäli esseekysymyksistäkin saadut pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Valintakoeaineisto on saatavilla osoitteesta: www.ulapland.fi/matkailututkimuksenvalintakoeaineisto Valintakoeaineisto: Elämysaiheinen artikkelikokoelma Aho, Seppo (2001). Matkailuelämys prosessina: elämysten synnyn ja kehityksen vaiheet. Julkaisussa Aho, Seppo, Antti Honkanen & Jarkko Saarinen toim. Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Lapin yliopiston matkailun julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 6. 32 50. Alanen, Aku (2007). Elämyskulutus kiehtoo yhä useampia. Tieto&trendit 6/2007: 57 61. Alanen, Aku (2007). Elämystalous yhtä suuri Suomessa ja Ruotsissa. Tieto&trendit 1/2007: 56 59. Komppula, Raija (2002). Voiko matkailuyritys tuottaa elämyksiä? Keskustelua matkailutuotteesta ja tuotekehityksestä. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja 2. 55 71. Lüthje, Monika (2010). Miten matkailijat hankkivat elämyksiä? Havaintoja matkailijoiden toimintaperiaatteista internetin keskusteluryhmissä. Matkailututkimus 6(1 2):30 49. Perttula, Juha (2002). Kiintopisteitä, ydinteemoja ja prototyyppejä: luonnos matkailun ja matkailuelämyksen psykologiaksi. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja 2. 31 53. Saarinen, Jarkko (2001). Matkailukokemuksista elämystuotantoon matkailuelämys käsitteenä ja luontomatkailun mainonnassa. Julkaisussa Aho, Seppo, Antti Honkanen & Jarkko Saarinen toim. Matkailuelämykset tutkimuskohteina. Lapin yliopiston matkailun julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 6. 83 97. 15
Tuulentie, Seija (2002). Tunturin tuolla puolen: autenttisen luontoelämyksen jäljillä. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja 2. 73 90. Veijola, Soile (2002). Aitoja elämyksiä näyttämöllä: matkailun elämysteollisuuden sosiaalisesta ja taloudellisesta logiikasta. Julkaisussa Saarinen, Jarkko toim. Elämys: teollisuutta, taloutta vai jotain muuta? Lapin yliopiston menetelmätieteellisiä julkaisuja 2. 91 113. Vuonna 2013 matkailututkimukseen otetaan - kesän valinnan perusteella 25 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). 16
POLITIIKKATIETEIDEN JA SOSIOLOGIAN HAKUKOHDE Politiikkatieteiden ja sosiologian hakukohde on ainutlaatuinen Suomessa. Opinnoissa yhdistyvät kaksi perusyhteiskuntatieteellistä oppiainetta toisiaan täydentävällä tavalla. Politiikkatieteiden ja sosiologian opinnot tarjoavat yksityiskohtaista tietoa ja ymmärrystä sosiaalisen, kulttuurisen ja poliittisen luonteesta samalla kun kehittävät kykyä ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä kansallisesti ja kansainvälisesti. Politiikkatieteiden ja sosiologian yhteiset perusopinnot johdattavat tieteenalojen peruskäsitteisiin, teorioihin, metodeihin ja tutkimuskäytäntöihin. Ensimmäisen opintovuoden loppupuolella opiskelija valitsee pääaineekseen joko politikkatieteet tai sosiologian. Maisteritutkintovaiheessa politiikkatieteiden opiskelija valitsee edelleen joko kansainvälisten suhteiden tai valtio-opin erikoistumisalan. Tutkintonimikkeet Alempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena politiikkatieteet - Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, pääaineena sosiologia Ylempi korkeakoulututkinto: - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena politiikkatieteet, erityisesti kansainväliset suhteet - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena politiikkatieteet, erityisesti valtio-oppi - Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena sosiologia Politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi) Politiikkatieteet antavat vahvan pohjan poliittisten järjestelmien, instituutioiden ja toimijoiden ymmärtämiseksi. Politiikkatieteet tarjoavat laajan kuvan politiikan kentästä ja politiikasta sekä valmiudet kansallisten ja kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun. Kansainvälisten suhteiden tieteenala tulkitsee kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa. Se analysoi valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sodan ja rauhan kysymyksiä sekä moninaisia globaaleja ongelmia kuten ympäristön saastumista, kansainvälistä terrorismia, väestönkasvua ja ihmisoikeusloukkauksia. Valtio-opissa tutkitaan poliittisia instituutioita, ideologioita ja poliittisen ajattelun ja toiminnan vaihtelevia muotoja. Politiikkaa ja vallankäyttöä analysoidaan sekä perinteisten poliittisten järjestelmien puitteissa että esimerkiksi identiteetin, sukupuolen tai kulutuksen poliittisuutena. Politiikkatieteet Lapin yliopistossa tutkii poliittisia ilmiöitä ja prosesseja myös kansainvälisen oikeuden, talouden, historian, kulttuurin, uskonnon ja järjestöjen näkökulmista. Lapin yliopistossa on myös erinomainen mahdollisuus keskittyä pohjoisen ja arktisen alueen politiikkaan ja poliittisiin erityisteemoihin, kuten kieli- ja vähemmistöpolitiikkaan, aluepolitiikkaan sekä ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan. Sosiologia Sosiologia on tiedettä, joka kysyy, miten yhteiskunta muodostuu, miten yhteiskunta muuttuu ja mitä yhteiskunnalliset käytännöt tarkoittavat ihmisten elämässä. Yleisenä yhteiskuntatieteenä sosiologia tuottaa lähestymistapoja niin jokapäiväisen arkielämän kuin globaalien prosessienkin ymmärtämiseen. Sosiologian tutkimusalue on laaja mikään inhimillinen 17
ei ole sille vierasta. Tutkimuskohteet ulottuvat yhteiskunnan rakenteesta, taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä aina yksityisten ihmisten vuorovaikutukseen. Sosiologia tutkii muun muassa yhteiskunnan taloudellisia ja kulttuurisia rakenteita ja toimintaa, ihmisten vuorovaikutussuhteita, alakulttuureja, valtaa ja vastarintaa, sukupuolta, rasismia ja identiteettiä. Sosiologia pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan kriittisen tiedon ja totutuista käsityksistä poikkeavien näkökulmien avulla sekä tutkimalla yhteiskunnallisia ongelmia ja ihmisten eriarvoisuuksien muodostumista. Useat tieteenalat hyödyntävät sosiologisia lähestymistapoja, käsitteitä ja tutkimuksellisia menetelmiä. Lapin yliopistossa sosiologia on monipuolista, laaja-alaista ja kansainvälistä. Erityisiä tutkimusalueita ovat työn, hyvinvoinnin, ympäristön ja kulttuurin tutkimus sekä sukupuolen, tiedon ja vallan suhteet. Miksi opiskella politiikkatieteitä ja sosiologiaa Politiikkatieteet ja sosiologia antavat laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erilaisissa ammateissa ja monenlaisilla osaamisen alueilla. Politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelu vaatii kiinnostusta teoreettisiin, historiallisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Opinnot ovat erinomainen pohja niin kriittisen ajattelun kuin hyvien vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehittymiselle. Tutkimus- ja menetelmäpainotteiset opinnot valmistavat opiskelijoista asiantuntijoita, jotka pystyvät hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja hyödyntämään sitä erilaisissa tehtävissä. Opiskelijan vahvuutena tulee olemaan myös nyky-yhteiskunnan keskeisten sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten trendien ymmärtäminen. Omaa erityisosaamista voi suunnata sivuaineiden ja erikoistumisalojen valinnoilla sekä kansainvälisillä opinnoilla. Politiikkatieteistä ja sosiologiasta valmistuneet sijoittuvat monenlaisiin tutkimus-, opetus, tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin kotimaassa ja kansainvälisesti. Valintakoe ja aloituspaikat Politiikkatieteiden ja sosiologian hakukohteen valintakoe järjestetään aineistokokeena. Valintakokeessa jaettavaan materiaaliin perustuvissa tehtävissä painotetaan hakijan kykyä tulkita ja analysoida sosiologian ja politiikan tutkimuksen alaan liittyvää ajankohtaista aineistoa. Maksimipistemäärä valintakokeessa on 60 pistettä. Valintakoe sisältää neljä tehtävää, joiden pistemäärät ovat 25/20/10/5. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen suurimman, eli 25 pisteen tehtävän pistemäärä. Jos tämänkin tehtävän pistemäärät ovat samat, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen seuraavaksi suurimman, eli 20 pisteen tehtävän pistemäärä. Mikäli tämänkin tehtävän pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Vuonna 2013 politiikkatieteiden ja sosiologian hakukohteeseen otetaan - kesän valinnan perusteella 35 opiskelijaa Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). 18
B. SOSIAALITYÖN VALTAKUNNALLINEN YHTEISVALINTA Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityö pääaineena tuottaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaisen kelpoisuuden sosiaalityöntekijän virkoihin ja pääaineessa jatkokoulutuskelpoisuuden. Lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia sosiaalityön asiantuntemusta edellyttävissä suunnittelu-, hallinto-, opetus- ja tutkimustehtävissä, sekä sosiaalialan ohella myös muulla yhteiskunnallisella toiminta-alueella. Säädösten pohjalta sosiaalityön koulutus on sosiaalialan ainoa yliopistollinen tutkinto. Se merkitsee keskeistä vastuuta koko sosiaalialan tavoitteellisesta kehittämisestä ja yliopistokoulutuksen mahdollistamasta alan tutkimukseen perustuvasta tiedonmuodostuksesta. Sosiaalityö on professio, oppiala ja yhteiskunnan toimintajärjestelmä, joka koostuu tutkimuksesta, koulutuksesta ja käytännön sosiaalityöstä ja näiden vuorovaikutuksesta. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa kokonaisvaltaista muutostyötä, joka tukee ihmisten selviytymistä. Koulutus perehdyttää sosiaalityön historiaan, tutkimukseen, työn teoreettisiin ja ammattieettisiin perusteisiin sekä käytännön sosiaalityössä, sen kehittämisessä sekä alan johtamisessa tarvittaviin valmiuksiin. Sosiaalityön teoreettisen haltuunoton avulla rakennetaan vahvaa ammatti-identiteettiä ja ymmärrystä alan lähtökohdista, luonteesta ja kehittymisen ehdoista. Koulutus rakentuu teorian, tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutteisesta suhteesta, jossa teoreettinen ajattelu ja käytännön toiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Siksi tutkinto sisältää myös käytännön opetusta. Yleisen sosiaalityön lisäksi tutkinnossa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: gerontologisen sosiaalityön (vanhussosiaalityön) ja sosiaalioikeuden suuntautumisvaihtoehdot. Oppiaineyhteistyö julkisoikeuden ja kuntoutustieteen kanssa tarjoaa mahdollisuuden painottaa oikeudellisia ja kuntoutuksellisia lähtökohtia sosiaalityössä, mutta myös julkisoikeuteen ja kuntoutukseen liittyvää osaamista sivuaineopiskelun kautta. Maisteriksi valmistuneilla on suuri kysyntä työmarkkinoilla. HAKEMINEN Hakukohteet Sosiaalityön yhteisvalinnassa voi keväällä 2013 hakea Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Hakukelpoisuus Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (558/ 2009), laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja lukiolaissa (629/1998). Sosiaalityön yhteisvalinnassa kelpoinen hakemaan yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin on henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 19
2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Tällaisen hakijan tulee 3.4.2013 mennessä hakea erivapautta / oikeutta osallistua valintakokeisiin. Erivapauden myöntämisperiaatteet voivat vaihdella yhteisvalinnan sisällä yliopistoittain. Helsingin yliopisto ei myönnä erivapautta, muihin yliopistoihin erivapautta haetaan erillisellä lomakkeella, jonka voi tulostaa osoitteesta www.yhteiskuntatieteet-yhteisvalinnat.fi. Lomake toimitetaan Tampereen yliopistoon osoitteella Hakijapalvelut, 33014 Tampereen yliopisto. Hakeminen: Hakeminen tapahtuu yliopistojen yhteishaussa valtakunnallisen sähköisen hakujärjestelmän www.yliopistohaku.fi kautta. Hakuaika alkaa 4.3. ja päättyy 3.4.2013 klo 16.15. Varmista hakemuksen perilletulo tilamaalla sähköpostiin hakemuksen vastaanottovahvistus. Ilmoita tätä varten sähköpostiosoitteesi hakulomakkeella. Omaa hakemusta on mahdollista tarkastella myös kirjautumalla sähköiseen hakijapalveluun osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Sosiaalityön yhteisvalinnassa on mahdollista hakea korkeintaan kolmeen (3) hakukohteeseen, jotka hakija asettaa hakulomakkeella ensisijaisuusjärjestykseen. Ensisijaisuusjärjestys on sitova, ja sitä päätettäessä on hyvä huomata, että mikäli hakija tulee valituksi johonkin sosiaalityön yhteisvalinnan hakukohteista, ei hän tämän jälkeen voi enää jonottaa ja tulla valituksi mihinkään muuhun yhteisvalinnan hakukohteista. Hakukohteiden järjestystä pohtiessa on myös hyvä tutustua yhteisvalinnan jonotusmenettelyyn kohdassa Jonottaminen ja varasijoilta kutsuminen. Valintakoe Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakoe järjestetään tiistaina 28. toukokuuta 2013 klo 10.00 14.00. Koe järjestetään samanaikaisesti jokaisessa yhteisvalintaan osallistuvassa yksikössä, ja hakija voi osallistua valintakokeeseen haluamallaan paikkakunnalla. Osallistumispaikka ilmoitetaan sähköisellä hakulomakkeella. Ilmoitus koepaikasta on sitova. Valintakoekysymykset on mahdollista saada joko suomen tai ruotsin kielellä. Kielivalinnasta ilmoitetaan sitovasti sähköisellä hakulomakkeella. KOEPAIKAT Helsingin yliopisto: ks. www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/opiskelu/ Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Snellmania, Yliopistonranta 1 E Jyväskylän yliopisto: MaA-rakennus, Mattilanniemi Lapin yliopisto: Yliopistonkatu 8 Tampereen yliopisto: Kalevantie 4 www.uta.fi/opiskelijaksi/valintakokeet/salijako.html Turun yliopisto: Publicum, Assistentinkatu 7 20
Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Paikalle tulee saapua ajoissa, viimeistään 15 minuuttia ennen koetilaisuuden alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuna. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Valintakokeiden erityisjärjestelyillä tarkoitetaan lähinnä käytännön järjestelyjä valintakoetilanteessa, joita voivat olla esim. liikuntaesteiden poistaminen, rauhallinen koetila, laajempi kirjoitustila, apuvälineiden käyttö tai muu vastaava järjestely. Neljä tuntia kestävään valintakokeeseen voidaan tarvittaessa myöntää yksi tunti lisäaikaa. Näillä järjestelyillä on tarkoitus huolehtia siitä, että vammaiset tai muutoin erityisjärjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevat hakijat ovat tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Lukihäiriön perusteella on mahdollista saada lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen, mikäli lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea. Lisäaikaa anovan tulee jättää kirjallinen hakemus, jonka liitteenä on joko ylioppilaskirjoituksia varten hankitut lausunnot lukihäiriöstä tai erikoislääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) antama asiantuntijalausunto. Erityisjärjestelyjä on haettava viimeistään 30.4.2013 siitä yliopistosta, jossa hakija on ilmoittanut osallistuvansa valintakokeeseen. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan kaksi vuotta vanha. Yliopistokohtaiset menettelyohjeet löytyvät yhteisvalinnan kotisivuilta www.yhteiskuntatieteet-yhteisvalinnat.fi. VALINTAKOEVAATIMUKSET Juhila, Kirsi: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino. (2006 tai uudempi) ISBN: 9789517681797 tai Meeuwisse A, Sunesson S & Swärd H (red): Socialt arbete. Grundbok. Natur och kultur. 2. uppl. (2006) ISBN: 9789127107625 sekä aineistokoe. Valintakokeesta voi saada yhteensä enintään 60 pistettä: valintakoekirjaan perustuvasta kokeesta 30 pistettä ja aineistokokeesta 30 pistettä. Aineistokokeessa edellytetään valintakoekirjan tietojen soveltamista valintakokeessa jaettavaan materiaaliin. Ensin kaikilta kokeessa olleilta hakijoilta arvostellaan valintakoekirjaan perustuva koe. Aineistokoe tarkastetaan vain niiltä hakijoilta, joiden kirjakokeesta saama pistemäärä on vähintään 60 % kaikkien kokeeseen osallistuneiden keskiarvosta. Voidakseen tulla valituksi sosiaalityön yhteisvalinnassa, hakijan tulee saavuttaa vähintään 25 % aineistokokeen maksimipistemäärästä. Lopullisessa valinnassa huomioidaan kirjaan perustuvan kokeen ja aineistokokeen yhteispisteet. 21