KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen tai mediakasvatuksen koulutuksissa sekä luokanopettajan koulutuksessa. Sivuaineina tiedekunnassa voi opiskella erityispedagogiikkaa, kasvatuspsykologiaa ja naistutkimusta. Opinnot voi valita joko suppeaksi tai laajaksi sivuaineeksi. Sivuaineita voi opiskella myös muissa tiedekunnissa. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tieteelliset ja ammatilliset valmiudet kasvatus- ja koulutusalan erilaisiin tehtäviin. Tiedekuntaan otetaan opiskelijoita suorittamaan kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamisaika on kolme vuotta ja sen jälkeen maisterin tutkinnon kaksi vuotta. Koulutus antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Jatkotutkintoina voi suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon. Lisätietoa opinnoista: Kasvatustieteiden tiedekunnan valintaperusteet esitetään kahdessa osassa: A. Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus B. Pelkästään kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtava koulutus A. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS 1 HAKUKÄYTÄNTÖ 1.1. HAKUKELPOISUUS Opiskelijaksi kasvatustieteiden tiedekuntaan (luokanopettajakoulutus, kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus), voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon (tutkinto tulee olla suoritettuna mennessä); 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla yliopisto katsoo muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

2 Jos hakija on suorittanut ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon, hakija käsitellään ylioppilaana. Maisterin tutkinnon kasvatustieteelliseltä koulutusalalta suorittanutta ei oteta tiedekuntaan suorittamaan toista kasvatustieteellistä tutkintoa. Tiedekunnan koulutuksiin hakevilta ulkomaalaisilta perustutkinto-opiskelijoilta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa, jonka lisäksi heidän tulee osallistua valintakokeeseen ja suorittaa se hyväksytysti. Kansainvälinen hakija on suomalainen, joka on suorittanut ulkomailla tutkinnon tai ulkomaalainen, joka on suorittanut Suomessa tai ulkomailla tutkinnon ja omaa suomen kielen taidon HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT Päävalinta (valintakoe, VAKAVA, kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) Opiskeluoikeutta kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperisen hakulomakkeen Opetushallitukselta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki, avoinna arkisin 9-15, (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti) puh , faksi Hakuaika alkaa ja päätyy perjantaina klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä opetushallituksessa. Mahdolliset vaadittavat liitteet toimitetaan viikon kuluessa hakuajan päättymisestä (keväällä valmistuvat viimeistään 9.6.) osoitteeseen Lapin yliopisto, Opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Liitteiksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeiksi todistamia. Katso tarvittavat liitteet hakulomakkeesta. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. Päävalinta (valintakoe, VAKAVA, luokanopettajakoulutus) Opiskeluoikeutta kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperisen hakulomakkeen Opetushallitukselta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki, avoinna arkisin 9-15, (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti) puh , faksi Hakuaika alkaa ja päätyy perjantaina klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä opetushallituksessa. Mahdolliset liitteet toimitetaan viikon kuluessa hakuajan päättymisestä osoitteeseen Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, PL 35 (Agora), Jyväskylän yliopisto. Erillisvalinta (avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet, siirrot): Opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti Lapin yliopiston hakulomakkeella, jota on saatavissa Lapin yliopiston verkkosivuilta osoitteessa sekä Lapin yliopiston opiskelupalveluista , Hakulomake liitteineen tulee palauttaa Lapin yliopiston opiskelupalveluihin, Lapin yliopisto, Opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. 2

3 Hakuajat ovat seuraavat: Muista yliopistoista ja yliopiston sisältä siirtoa hakevien hakuaika alkaa ja päättyy kello Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneiden hakuaika alkaa ja päättyy kello Esteetön opiskelu Erityisjärjestelyt valintakokeessa Yliopistoomme pyrkivät vammaiset hakevat opiskeluoikeutta samalla tavalla kuin muutkin hakijat. Valintakokeeseen osallistumista voidaan helpottaa erityisjärjestelyin (esimerkiksi oma huone, lisävalaistus). Mikäli tarvitset vamman tai sairauden perusteella erityisjärjestelyjä valintakokeessa, ota yhteyttä hakuaikana tiedekunnan opintopäällikköön, , sekä esitä lääkärintodistus ja pyyntö tarvitsemistasi erityisjärjestelyistä. Yliopistomme tukee vammaisten opiskelijoiden opintoja opetusjärjestelyin mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi luento- ja opetusmateriaalia voit pyytää etukäteen opettajalta ja tenttijärjestelyissä voimme joustaa valintakokeen tapaan. Verkko-opiskelu tarjoaa opiskelumuodon, joka ei ole sidoksissa aikaan ja paikkaan. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijatuutorit neuvovat käytännön opiskeluasioissa. Vammainen opiskelija saa halutessaan myös vertaistuutorin, joka on perehtynyt opiskeluympäristöön vammaisen opiskelijan näkökulmasta. Liikkumisedellytykset yliopistomme päärakennuksessa ovat hyvät. Rakennus on uusi ja sen suunnittelussa on voitu ottaa huomioon vammaisten opiskelijoiden tarpeet mahdollisimman pitkälle. Kaikki yliopiston tiedekunnat palveluineen ovat saman katon alla. Tarkempaa tietoa saat yliopistomme www-sivuilta: ja valtakunnallisesta opetushallituksen Esteetön korkeakouluopiskelu -julkaisusta, joka löytyy myös internetistä > Koulutusoppaat. Lapin yliopistolla on tasa-arvosuunnitelma sekä syrjinnän vastainen suunnitelma, jotka löytyvät yliopiston nettisivuilta. 1.3 TULOSTEN JULKISTAMINEN Opiskelijavalintojen kevään tulokset, siirrot ja avoimen väylän haku, julkistetaan yliopiston virallisella ilmoitustaululla perjantaina ja valintakokeisiin osallistuneiden tulokset perjantaina Tuloksista ilmoitetaan kirjeitse kaikille hakijoille ja valintakokeissa olleille. Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet suostumuksensa hakulomakkeessa, julkistetaan myös kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilla. Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi hakea siihen oikaisua tiedekunnalta kirjallisesti neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, missä kohdin ja millä perusteella haetaan muutosta. Oikaisupyyntö on jätettävä tai lähetettävä yliopiston kirjaamoon osoitteeseen: Lapin yliopisto, Kirjaamo, PL 122, Rovaniemi. Kevään valintojen osalta oikaisupyyntö on esitettävä viimeistään ja kesän valintojen osalta viimeistään Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava kirjallisesti viimeistään tiistaina klo opiskelupaikan vastaanottaminen. Muussa tapauksessa hän menettää opiskelupaikkansa. 3

4 Yhden korkeakoulupaikan säännös Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opiskelijaksi hyväksytty voi opiskelijahaun päävalinnassa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESRrahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Opiskelupaikan vastaanottaminen Syksyllä 2010 alkavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään Jos olet hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, selvitä valintojen tulokset kaikista hakemistasi paikoista ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Vastaanottamisilmoituksen voit tehdä osoitteessa tai palauttamalla määräajassa hyväksymiskirjeen mukana tullut vastaanottamisilmoitus korkeakouluun. Määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei huomioida. Kaikkien viimeistään hyväksyttyjen on toimitettava vastaanottamisilmoitus viimeistään klo siihen korkeakouluun, josta ottaa paikan vastaan. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Hyväksymispäivämäärästä riippuu, voitko jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon olet jäänyt varasijalle. Voit jonottaa vain, jos sinut on hyväksytty viimeistään Jonotus on voimassa saakka. Jos sinut hyväksytään siihen mennessä paikkaan, jota olet jonottanut, siitä tulee lopullinen opiskelupaikkasi. Muutoin lopulliseksi opiskelupaikaksesi tulee koulutus, jonka olet ilmoittanut vastaanottavasi siinä tapauksessa, ettet pääse jonottamaasi koulutukseen. Voit jonottaa vain yhteen paikkaan, eikä jonotuskohdetta voi vaihtaa. Voit kuitenkin luopua jonotuksesta, jos sinua ei ole hyväksytty jonottamaasi opiskelupaikkaan. Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Jos et ole varma, voitko jonottaa haluamaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä. Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa käytössä olevissa yhteishauissa ja valinnoissa joudut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen jo hakuvaiheessa. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen, etkä voi merkitä jonotuskohteeksi kuin ylempänä hakutoiveena olleen koulutuksen. Kaikille tai sen jälkeen hyväksytyille korkeakoulut ilmoittavat, milloin opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Näillä hakijoilla ei ole oikeutta jonottaa toista paikkaa. Yhteishakujen ulkopuolisiin koulutuksiin hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä paikan vastaanottoilmoitus allekirjoitettuna korkeakouluun. Näihin koulutuksiin hyväksytyille hakijoille ei ole jonotusmahdollisuutta. 4

5 Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos olet saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa, ennen kuin olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin sinun tulee tehdä kirjallinen korjauspyyntö perusteluineen siihen korkeakouluun, josta olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Esimerkkitapauksia yhden korkeakoulupaikan säännökseen löydät osoitteesta Säännöksen toteutuksessa käytettävät rekisterit Säännöksen toteutumista seurataan yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) sekä ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisterin (AMKOREK) avulla. Rekistereitä ylläpitää Opetushallitus. Sinulla on oikeus tarkastaa itseäsi koskevat rekistereihin tallennetut tiedot. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Voit tarkastaa itseäsi koskevat tiedot siitä korkeakoulusta, johon olet hakenut tai tullut valituksi. Mikäli olet hakenut useampaan kuin yhteen korkeakouluun, voit tarkastaa tietosi rekisterinpitäjältä. Rekistereistä voidaan luovuttaa tietoja opetusviranomaisille, Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, työvoimaviranomaisille ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäjille. Sen lisäksi rekisterinpitäjä voi luovuttaa rekisteristä hakijan suostumuksella nimi- ja osoitetietoja myös koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa tietoa löydät tietosuojavaltuutetun kotisivuilta ( Lainsäädäntö Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä L 1058/1998 Yliopistolaki 558/2009 Asetus yliopistoasetuksen muuttamisesta 75/1999 Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005 Henkilötietolaki L523/1999 Lisätietoja Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Opetushallitus: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, avoinna arkisin 9 15 (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti). yliopistohaku@oph.fi, puhelin , faksi

6 2. VALINTAMENETTELY 2.1. PÄÄVALINTA / VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT Valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöhanke (VAKAVA) VAKAVA-hanke on valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyötä edistävä hanke, jonka keskeisenä tarkoituksena on keventää ja yksinkertaistaa valintaprosessia niin valtakunnallisesti kuin yliopistokohtaisesti sekä edistää uusien ylioppilaiden pääsyä koulutukseen. Hankkeeseen osallistuu kasvatusalan eri koulutuksia kaikista koulutusyksiköistä. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta mukana ovat kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen sekä luokanopettajan koulutus. Hakuaika koulutuksiin alkaa ja päättyy klo Koulutuksiin haetaan yhdellä sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa (Huom. erillisvalinnoissa on käytössä erilliset hakulomakkeet). Sekä luokanopettajan että lastentarhanopettajan (varhaiskasvatus) koulutuksissa hakija voi asettaa 3 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen. Hakija voi samalla kirjallisella VAKAVA-kokeella osallistua usean eri VAKAVA-hankkeessa mukana olevan koulutuksen valintaan. Hakija voi valita, missä seuraavista yksiköistä osallistuu VAKAVA-kokeeseen: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Oulu, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere tai Turku. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Kirjallinen VAKAVA-koe toteutetaan kaikissa hankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa samanaikaisesti kello Aineisto, josta VAKAVA-kokeen kysymykset laaditaan, on nähtävillä tiedekuntien verkkosivuilla (Internet) lähtien. Kokeesta saatava pistemäärä otetaan huomioon kaikissa niissä VAKAVA-hankkeeseen osallistuvissa koulutuksissa, joihin on hakenut. VAKAVA-kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Valintojen mahdollisessa toisessa vaiheessa (soveltuvuuskokeessa) on yliopistokohtaisia eroja, jotka ovat luettavissa tiedekuntien hakuoppaista ja verkkosivuilta. Hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeisiin VAKAVA-kokeen pistemäärän ja hakutoiveen perusteella. Luokanopettajan ja lastentarhanopettajan (varhaiskasvatus) koulutuksiin hakevat voivat saada kutsun valinnan toiseen vaiheeseen vain yhteen luokanopettajakoulutusyksikköön ja vain yhteen lastentarhanopettajakoulutusyksikköön. Tarkempia ohjeita saa hakulomakkeista ja yliopistojen hakuoppaista. 6

7 VAKAVA-hankkeessa vuonna 2010 mukana olevat yliopistot ja koulutukset: Helsingin yliopisto Kotitalousopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Luokanopettajan koulutus Opinto-ohjaajan koulutus Itä-Suomen yliopisto, Savonlinna Kotitalousopettajan koulutus Käsityönopettajan koulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan koulutus Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Varhaiserityisopetuksen koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Lapin yliopisto Aikuiskasvatustieteen koulutus Kasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Mediakasvatuksen koulutus *) Helsingin yliopiston luokanopettajankoulutus sisältää monikulttuurisen luokanopettajan koulutuksen ja luokanopettajan koulutuksen, jossa pääaineena on kasvatuspsykologia Oulun yliopisto, Oulu Luokanopettajan koulutus, laaja-alainen Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus Teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Oulun yliopisto, Kajaani Luokanopettajan koulutus Tampereen yliopisto, Tampere Matematiikan aineenopettajan koulutus Varhaiskasvatuksen koulutus Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus (erillisvalinta) Tampereen yliopisto, Hämeenlinna Luokanopettajan koulutus Turun yliopisto, Turku Aikuiskasvatustieteen koulutus Erityispedagogiikan koulutus Kasvatustieteen koulutus Luokanopettajan koulutus Turun yliopisto, Rauma Kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisterikoulutus (erillisvalinta) Käsityön aineenopettajan koulutus Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus 7

8 KASVATUSTIEDE AIKUISKASVATUSTIEDE MEDIAKASVATUS Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen opinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista, jotka johtavat kandidaatin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritettavat syventävät opinnot johtavat maisterin tutkintoon. Pääaineen lisäksi koulutuksessa opiskellaan orientaatio-, viestintä- (esim. kieliä) ja tutkimusmenetelmäopintoja sekä sivuaineita ja muita vapaasti valittavia opintoja. Mediakasvatuksen opinnoissa opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin tutkinnon englannin kielellä. Kasvatustieteen opiskelijat perehtyvät opinnoissaan kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöihin esimerkiksi filosofisista, historiallisista, psykologisista ja oppimisteoreettisista näkökulmista. Opinnoissa pohditaan kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisia ja kulttuurisia kytkentöjä sekä koulutuksen ja sukupuolen problematiikkaa. Kasvatustieteen opinnoissa voi tutustua myös työelämän koulutuksen ja työssä oppimisen sekä johtamisen ja mediakasvatuksen kysymyksiin. Kasvatustiede ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, mutta antaa valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä koulutus- ja opetusalan tehtävissä, joissa tarvitaan kasvatustieteen sisällöllistä ja tutkimusmenetelmällistä osaamista, hyviä viestintätaitoja ja myönteistä asennetta muutokseen ja kehittämiseen.omaa suuntautumista vahvistetaan valitsemalla tutkintoon parhaiten sopivat sivuaineet. Kasvatustieteilijät työskentelevät monenlaisissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa, kuten järjestöissä, eri alojen oppilaitoksissa, julkishallinnossa, ja yrityksissä. Tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi koulutussuunnittelijan, projektisuunnittelijan, projektipäällikön ja henkilöstönkehittäjän tehtävät, opetus- ja koulutustehtävät, erilaiset esimies- ja opintohallinnon tehtävät sekä konsultointi ja tutkimus. Aikuiskasvatustieteen opinnot perehdyttävät elinikäisen oppimisen ideaan aikuisen elämänkulun eri vaiheissa. Opintojen myötä tutustutaan vapaaseen sivistystyöhön, aktiiviseen kansalaisuuteen, aikuiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen muotoihin sekä aikuisen oppimisen ohjaamiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Erilaiset työelämän koulutuksen, työssä oppimisen ja johtamisen kysymykset ovat esillä opintojen eri vaiheissa. Aikuiskasvatustiede ei valmista suoraan tiettyyn ammattiin, mutta antaa valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä koulutus- ja opetusalan tehtävissä, joissa tarvitaan aikuiskasvatustieteen sisällöllistä ja tutkimusmenetelmällistä osaamista, hyviä viestintätaitoja ja myönteistä asennetta muutokseen ja kehittämiseen. Aikuiskasvattajat työskentelevät monenlaisissa julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa, kuten järjestöissä, eri alojen oppilaitoksissa, yrityksissä ja vapaan sivistystyön parissa. Tyypillisiä tehtäviä ovat esimerkiksi koulutussuunnittelijan, projektisuunnittelijan, projektipäällikön ja henkilöstönkehittäjän tehtävät, opetus- ja koulutustehtävät, erilaiset esimies- ja opintohallinnon tehtävät sekä konsultointi ja tutkimus. Mediakasvatuksen opiskelijat perehtyvät opinnoissaan mediaan kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat median tuottaminen ja vastaanottaminen sekä media kriittisen tarkastelun kohteena. Lisäksi opiskelijat perehtyvät erilaisten media- ja oppimisympäristöjen teoreettiseen taustaan ja pedagogisiin käytäntöihin sekä mediaan yhteiskunnallisena ilmiönä. He oppivat tarkastelemaan viestintää kasvatuksellisten, kulttuuristen, esteettisten ja eettisten näkökulmien kannalta. Edelleen opiskelijat perehtyvät mediavälitteisen viestinnän rakenteisiin, saavat valmiuksia mediatekstien tulkintaan, arviointiin ja ymmärtämiseen sekä mediataitojen opettamiseen. Opiskelijat myös oppivat soveltamaan oppimisympäristöihin ja kriittiseen pedagogiikkaan liittyviä teorioita käytäntöön. Mediakasvatuksen opetuksessa ja 8

9 tutkimuksessa toteutetaan tiederajat ylittävää tieteiden ja taiteiden välistä yhteistyötä. Mediakasvatuksen koulutuksen saaneet työskentelevät mm. mediakasvatuksen, verkkoopetuksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijoina erilaisissa suunnittelu-, kehittämis- ja tutkimus- sekä sisällöntuotannon tehtävissä. Koulutetut voivat sijoittua niin julkisen sektorin kuin elinkeinoelämänkin palvelukseen. Omaa suuntautumista vahvistetaan valitsemalla tutkintoon parhaiten sopivat sivuaineet. Mediakasvatuksen opiskelijat suorittavat kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin tutkinnon englannin kielellä. Valintamenettely Kasvatustiedettä, aikuiskasvatustiedettä sekä mediakasvatusta pääaineena opiskelemaan otetaan opiskelijoita vuonna 2010 seuraavasti: a) kasvatustiede pääaineena - ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai valintakokeen perusteella enintään 32 b) aikuiskasvatustiede pääaineena - ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai valintakokeen perusteella enintään 20 c) mediakasvatus pääaineena - ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai valintakokeen perusteella enintään 20 Valittavista puolet valitaan valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella ja puolet valintakokeen tuottaman pistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Saamen kieltä taitaville hakijoille varataan kolme opiskelupaikkaa, kuten jäljempänä tarkemmin määritellään. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin, kuten jäljempänä määritellään. Kirjallinen VAKAVA-koe (maksimi 40 pistettä) Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen kirjallinen valintakoe (VAKAVAkoe) on tiistaina kello Kokeeseen hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Huom! Hakija voi samalla kirjallisella kokeella hakea useaan yhteisvalinnassa (VAKAVA-hanke) mukana olevaan koulutukseen (ks. tiedekunnan teksti kohta Valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöhanke, VAKAVA). Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Koe perustuu aineistoon, joka on alkaen nähtävillä verkossa osoitteessa Kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Valintakoesalit on nähtävillä tiistaiaamuna Lapin yliopiston päärakennuksessa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Hakijoita kehotetaan saapumaan paikalle hyvissä ajoin ennen valintakokeen alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi ja kirjoitusvälineet. 9

10 Ylioppilaat Ylioppilaat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai pelkän valintakokeen perusteella sen mukaan, kumpi vaihtoehto antaa hakijalle paremman tuloksen. Jos vaihtoehdot antavat hakijalle saman sijoituksen, hänet valitaan ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella. Jos hakijoiden ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärä on sama eikä heitä kaikkia voida ottaa opiskelijaksi, annetaan etusija valintakokeessa parhaiten menestyneelle. Jos sekin on sama, sijoitus arvotaan. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet (maksimi 40 pistettä) Huomioon otetaan äidinkielen koe sekä kolme muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Pisteitä annetaan seuraavasti: Pitkä oppimäärä (äidinkieli, suomi / ruotsi toisena kielenä koe, A-kieli, pitkä matematiikka, reaaliaineen koe) approbatur 2 pistettä lubenter approbatur 4 pistettä cum laude approbatur 6 pistettä magna cum laude approbatur 8 pistettä eximia cum laude approbatur 9 pistettä laudatur 10 pistettä Lyhyt oppimäärä (B-, C- tai D-kieli, lyhyt matematiikka) approbatur 1 piste lubenter approbatur 3 pistettä cum laude approbatur 5 pistettä magna cum laude approbatur 7 pistettä eximia cum laude approbatur 8 pistettä laudatur 9 pistettä Ylioppilastutkinnon kokeet otetaan huomioon pisteytyksessä riippumatta siitä, onko ne kirjoitettu ylioppilastutkinnossa pakollisina vai ylimääräisinä. Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut ylioppilastutkinnon arvosanoja, otetaan ne korotettuina huomioon. Vuonna 1990 tai sen jälkeen ylioppilastutkintonsa suorittaneiden hakijoiden ylioppilastutkintotiedot yliopisto saa ylioppilastutkintolautakunnalta sähköisesti hakija- ja opinto-oikeusrekisterin kautta. Niiden hakijoiden, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa ennen vuotta 1990 tulee toimittaa todistusjäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta. Keväällä 2010 ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat myös osallistua hakuun, ylioppilaskokeiden tulokset saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä. Myös IB-tutkintoa suorittavat voivat osallistua hakuun. IB-tutkinnon suorittavien osalta valintapäätös on ehdollinen opiskelupaikan viimeiseen mahdolliseen vastaanottamispäivämäärään saakka. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. International Baccalaureate (IB) tutkinnon, Reifeprufung-tutkinnon ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnot (EB) arvosanat rinnastetaan ylioppilastutkintoon seuraavien taulukoiden mukaan: 10

11 IB-tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent... laudatur 6 Very good eximia cum laude approbatur 5 Good.... magna cum laude approbatur 4 Satisfactory. cum laude approbatur 3 Mediocre. lubenter approbatur 2 Poor. approbatur Reifeprufung-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur 7.. cum laude approbatur lubenter approbatur 4. approbatur EB-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur Pisteytys Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 40 pistettä. Valintakokeesta (VAKAVA-koe) saatava pistemäärä tasoitetaan valintakoepisteiksi välille Valintakokeesta voi saada enintään 40 pistettä, joten korkein pistemäärä on 80 pistettä. Ei-ylioppilaat Ei-ylioppilaat valitaan pelkän valintakokeen perusteella yhdessä ylioppilaiden kanssa. Hakukelpoisuuden tuottava tutkinto (muu kuin yo-tutkinto) tulee olla suoritettuna mennessä ja jäljennös tutkintotodistuksesta tulee toimittaa ao. koulutukseen muiden kuin keväällä 2010 valmistuneiden osalta hakuajan päättymiseen mennessä. Saamenkielentaitoiset Tiedekuntaan voidaan ottaa kolme sellaista saamen kieltä osaavaa opiskelijaa, joiden pistemäärä on alhaisempi kuin ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai pelkän valintakokeen perusteella sisään otettujen, mutta jotka valintatoimikunta katsoo menestyneen valintakokeissa riittävän hyvin. Tässä kiintiössä valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa erikseen järjestettävässä saamen kielen kokeessa. Sellaista saamen kieltä taitavaa hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta saamenkielentaitoisten kiintiöön kuuluvaksi. 11

12 Kansainväliset hakijat Kansainväliset hakijat hakevat samassa haussa suomalaisten hakijoiden kanssa. Kansainvälinen hakija osallistuu suomenkieliseen valintakokeeseen. Opetus kasvatustieteiden tiedekunnassa tapahtuu pääosin suomen kielellä. Tiedekuntaan voidaan ottaa varsinaisen opiskelijakiintiön ulkopuolelta kansainvälisiä hakijoita, joiden pistemäärä voi olla alhaisempi kuin ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen tai pelkän valintakokeen perusteella sisään otettujen, mutta jotka valintatoimikunta katsoo menestyneen valintakokeissa riittävän hyvin. Lisätietoja: Hakumenettely Hakeminen tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa Hakuaika alkaa ja päättyy perjantaina kello Paperisen hakulomakkeen voi tarvittaessa tilata Opetushallitukselta. Myös paperisten hakulomakkeiden tulee olla perillä kello (palautetaan Opetushallitukseen, Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki). Mahdolliset liitteet toimitetaan viikon kuluessa hakuajan päättymisestä osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Tulokset Tulokset julkistetaan Oikaisumenettelystä ja opiskelupaikan vastaanottamisesta ks. tiedekunnan yhteinen osio (1.3) LUOKANOPETTAJAKOULUTUS Luokanopettajakoulutus johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon, jonka pääaineena on kasvatustiede. Koulutus antaa tieteelliset ja ammatilliset valmiudet opettajan tehtäviin esiopetuksessa ja perusopetuksen luokilla 1-6 sekä valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen kasvatustieteessä. Koulutus on suunniteltu niin, että se voidaan suorittaa viidessä vuodessa. Pääaineeseen sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot, joihin sisältyy teoriaopintoja ja harjoittelua Lapin yliopiston harjoittelukoulussa ja kenttäkouluissa. Laajana sivuaineena opiskelija suorittaa perusopetuksen 1-6 luokilla opetettavien aineiden monialaiset opinnot siten, että hän saa opetustyön kannalta riittävän aineenhallinnan ja valmiuden. Sivuaineina kasvatustieteiden tiedekunnassa voi opiskella opintoja esi- ja alkuopetuksessa, elämänkatsomustiedossa, englannin kielessä, historiassa, kuvataidekasvatuksessa, liikunnassa, matematiikassa, musiikissa, ruotsin kielessä, saamen kielessä, teknisessä työssä ja teknologiakasvatuksessa, tekstiilikäsityössä, uskonnossa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa, ympäristö- ja luonnontiedossa sekä erityispedagogiikassa, kasvatuspsykologiassa, mediakasvatuksessa ja naistutkimuksessa. Sivuaineita voi valita myös muiden tiedekuntien opinnoista. Luokanopettajakoulutukseen hakeva voi hakea 1-3 opettajankoulutusyksikköön. Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeessa, mihin järjestykseen hän nämä opettajankoulutusyksiköt asettaa. Yhteiseen samanaikaisesti järjestettävään kirjalliseen kokeeseen (VAKAVA- 12

13 koe) hakija osallistuu ilman erillistä kutsua. Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Soveltuvuuskokeiden ajankohdat ja sisällöt vaihtelevat eri opettajankoulutusyksiköissä, joten hakijan tulee pyytää valintaopas niistä opettajankoulutusyksiköistä, joihin hän hakee. Valintaoppaat ovat myös kunkin yliopiston verkkosivuilla. Valintamenettely Valintamenettely on kaksivaiheinen. Valinnan ensimmäisenä vaiheena on aineistoon pohjautuva kirjallinen VAKAVA-koe, johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Toinen vaihe muodostuu soveltuvuuskokeista (ryhmätilanne ja haastattelu) ja ylioppilastutkintotodistuksen pisteistä. Luokanopettajakoulutukseen Lapin yliopistoon otetaan vuonna uutta opiskelijaa opiskelemaan kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkintoa, jotka yhdessä antavat luokanopettajan kelpoisuuden. Hakijoista valitaan ensin 60 opiskelijaa soveltuvuuskokeen ja ylioppilastutkinnon yhteispistemäärän perusteella ja sen jälkeen 4 opiskelijaa pelkästään soveltuvuuskokeiden pistemäärän perusteella. Valittavien pitää sijoittua soveltuvuuskokeessa heikompaa kolmannesta paremmin. Varasijoille valitaan 15 hakijaa soveltuvuuskokeiden ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteispistemäärän perusteella. Saman pistemäärän saaneiden valintajärjestys määräytyy 1. soveltuvuuskokeen ja 2. I vaiheen kirjallisen kokeen (VAKAVA-koe) pistemäärän perusteella. Valintakoe I Vaihe, kirjallinen VAKAVA-koe Valinnan ensimmäisenä vaiheena on kirjallinen koe (VAKAVA-koe), johon hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua. Koe järjestetään samanaikaisesti kaikissa luokanopettajakoulutusyksiköissä tiistaina kello Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeessa. Koe perustuu aineistoon, joka on alkaen nähtävillä verkossa osoitteessa Kokeen perusteella arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. Valintakoesalit on nähtävillä tiistaiaamuna Lapin yliopiston päärakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Hakijoita kehotetaan saapumaan paikalle hyvissä ajoin ennen valintakokeen alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi ja kirjoitusvälineet. Ensimmäisen vaiheen valintaan tyytymättömällä on mahdollisuus jättää kirjallinen oikaisupyyntö, joka tulee osoittaa Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanille. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, missä kohdin ja millä perusteella haet muutosta. Oikaisupyynnön on oltava perillä viimeistään kello

14 II vaihe, Soveltuvuuskoe ja ylioppilastutkintotodistuksen pisteet (maksimi 25 pistettä) Soveltuvuuskoe (maksimi 18 pistettä) Valinnan toisena vaiheena on soveltuvuuskoe, joka sisältää ryhmätilanteen ja haastattelun. Soveltuvuuskokeisiin Lapin yliopistoon kutsutaan VAKAVA-kokeen perusteella noin kolme kertaa valittavien määrä, noin 195 hakijaa, pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Luokanopettajakoulutukseen hakeva voi saada kutsun valinnan toiseen vaiheeseen vain yhteen luokanopettajakoulutusyksikköön. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttavien luettelo julkaistaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ilmoitustaululla torstaina Kokeeseen kutsuttaville lähetetään tieto myös postitse. Soveltuvuuskokeet järjestetään torstaina ja perjantaina Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa, osoitteessa Yliopistonkatu 8. Soveltuvuuskoekutsussa ilmoitetaan, kumpana päivänä hakijan tulee osallistua soveltuvuuskokeisiin. Hakijan tulee ilmoittautua kirjallisesti soveltuvuuskokeeseen ja lähettää tiedekuntaan viimeistään A4-liuskan mittainen kirjoitelma, jossa hän kertoo itsestään ja luokanopettajakoulutukseen hakeutumisen syistä. Kirjoitelma toimii soveltuvuuskokeeseen kuuluvan haastattelun pohjana eikä sitä arvioida. Soveltuvuuskokeeseen on otettava mukaan henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi sekä kirjoitusvälineet. Kasvatustieteiden tiedekunta voi harkintansa mukaan kutsua toiseen vaiheeseen erityisryhmiin ja -kiintiöihin kuuluvia hakijoita, kuten saamen kielen taitoisia. Ylioppilaat Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet (maksimi 7 pistettä) Ylioppilastutkinnosta pisteytetään neljän kokeen arvosanat: äidinkieli, toinen kotimainen kieli / vieras kieli (paras), reaali (paras) ja matematiikka (0-7 pistettä). Pitkä oppimäärä (äidinkieli, A-kieli, pitkä matematiikka, reaaliaineen koe) approbatur 2 pistettä lubenter approbatur 3 pistettä cum laude approbatur 4 pistettä magna cum laude approbatur 5 pistettä eximia cum laude approbatur 6 pistettä laudatur 6 pistettä Lyhyt oppimäärä (B-, C- tai D-kieli, lyhyt matematiikka) approbatur 1 piste lubenter approbatur 2 pistettä cum laude approbatur 3 pistettä magna cum laude approbatur 4 pistettä eximia cum laude approbatur 5 pistettä laudatur 5 pistettä 14

15 Ylioppilastutkinnon neljän kokeen pistemäärä skaalataan seuraavasti: Yhteenlaskettu neljän kokeen pistemäärä..pisteitä Ylioppilastutkinnon kokeet otetaan huomioon pisteytyksessä riippumatta siitä, onko ne kirjoitettu ylioppilastutkinnossa pakollisina vai ylimääräisinä. Jos hakija on ennen hakuajan päättymistä korottanut ylioppilastutkinnon arvosanoja, otetaan ne korotettuina huomioon. Vuonna 1990 tai sen jälkeen ylioppilastutkintonsa suorittaneiden hakijoiden ylioppilastutkintotiedot yliopisto saa ylioppilastutkintolautakunnalta sähköisesti hakija- ja opinto-oikeusrekisterin kautta. Niiden hakijoiden, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa ennen vuotta 1990 tulee toimittaa todistusjäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta. Keväällä 2010 ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat myös osallistua hakuun, ylioppilaskokeiden tulokset saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä. Myös IB-tutkintoa suorittavat voivat osallistua hakuun. IB-tutkinnon suorittavien osalta valintapäätös on ehdollinen opiskelupaikan viimeiseen mahdolliseen vastaanottamispäivämäärään saakka. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneet rinnastetaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. International Baccalaureate (IB) tutkinno, Reifeprufung-tutkinnon ja eurooppalaisen ylioppilastutkinnot (EB) arvosanat rinnastetaan ylioppilastutkintoon seuraavien taulukoiden mukaan. IB-tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent. laudatur 6 Very good eximia cum laude approbatur 5 Good magna cum laude approbatur 4 Satisfactory. cum laude approbatur 3 Mediocre. lubenter approbatur 2 Poor. approbatur 15

16 Reifeprufung-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur 7... cum laude approbatur 6-5 lubenter approbatur 4 approbatur EB-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur Pisteytys Soveltuvuuskokeesta voi saada enintään 18 pistettä ja ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 7 pistettä, joten korkein pistemäärä on 25 pistettä. Ei-ylioppilaat Ei-ylioppilaat valitaan soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella yhdessä ylioppilaiden kanssa. Hakukelpoisuuden tuottava tutkinto (muu kuin yo-tutkinto) tulee olla suoritettuna mennessä ja jäljennös tutkintotodistuksesta tulee toimittaa ao. koulutukseen muiden kuin keväällä 2010 valmistuneiden osalta hakuajan päättymiseen mennessä. Saamenkielentaitoiset Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan voidaan ottaa yhdessä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa enintään viisi (5) saamen kieltä taitavaa hakijaa, joiden pistemäärä on alhaisempi kuin muiden hyväksyttyjen, mutta jotka ovat menestyneet valintakokeessa riittävän hyvin. Opiskelijat valitaan Oulun tai Lapin yliopistoon lähinnä hakijan toivomuksen mukaan. Tässä kiintiössä valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa erikseen järjestettävässä saamen kielen kokeessa. Kansainväliset hakijat Kansainväliset hakijat hakevat samassa haussa suomalaisten hakijoiden kanssa. Kansainvälinen hakija osallistuu suomenkieliseen valintakokeeseen. Hakijoilta edellytetään ulkomailla suoritettua koulutusta, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä suomen kielen taitoa. Opetus kasvatustieteiden tiedekunnassa tapahtuu pääosin suomen kielellä. Lisätietoja: 16

17 Vammaiset hakijat Vammaisiin hakijoihin sovelletaan valinnassa samoja määräyksiä kuin muihinkin. Hakija voidaan ottaa opiskelijaksi, vaikka hän ei voisi opettaa esiopetuksessa tai kaikkia perusopetuksen 1-6 luokkien oppiaineita. Tällaisen hakijan tulee liittää hakemukseensa selvitys vamman laadusta ja lääkärintodistus. Lisäksi hakemuksessa tulee esittää mahdolliset toivomukset erityisjärjestelyistä valintakokeessa. Hakumenettely Hakeminen tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa Hakuaika alkaa ja päättyy perjantaina klo Opiskeluoikeutta kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperisen hakulomakkeen Opetushallitukselta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki, avoinna arkisin 9-15, puh , faksi Myös paperisten hakulomakkeiden tulee olla perillä kello (palautetaan Opetushallitukseen). Mahdolliset liitteet toimitetaan viikon kuluessa hakuajan päättymisestä osoitteeseen Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, PL 35 (Agora), Jyväskylän yliopisto. Tulokset Tulokset julkaistaan Oikaisumenettelystä ja opiskelupaikan vastaanottamisesta ks. tiedekunnan yhteinen osio (1.3) ERILLISVALINTA AVOIMIA YLIOPISTO-OPINTOJA SUORITTANEET Valintamenettely Kasvatustiedettä, aikuiskasvatustiedettä sekä mediakasvatusta pääaineena opiskelemaan otetaan avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita opiskelijoita vuonna 2010 seuraavasti: - Kasvatustiede enintään 15 opiskelijaa - Aikuiskasvatustiede enintään 10 opiskelijaa - Mediakasvatus enintään 5 opiskelijaa Mikäli jokin kiintiöistä ei täyty, voidaan toiseen kiintiöön valita opiskelijoita yllä mainittua suurempi määrä siten, että yhteensä maisteriopintoihin valittavien määrä on enintään 30. Kasvatustieteiden tiedekuntaan voidaan hyväksyä kasvatustieteisiin, aikuiskasvatustieteeseen ja mediakasvatukseen opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 100 opintopistettä (60 opintoviikkoa) Lapin yliopiston tai jonkun muun yliopiston vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti avoimia yliopisto-opintoja vähintään kahdessa oppiaineessa. Kasvatustieteen pääaineopinnoissa tulee olla vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuinen kasvatustieteen opintokokonaisuus suoritettuna vähintään hyvin tiedoin. Aikuiskasvatustieteen tai mediakasvatuksen pääaineopintoihin haettaessa on 17

18 vaihtoehtoisesti oltava suoritettuna joko 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuinen kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede vähintään hyvin tiedoin. Toisessa oppiaineessa tulee olla vähintään 25 opintopisteen (15 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus. Mediakasvatuksen pääaineopintoihin hakevalla tulee toisessa oppiaineessa olla vähintään 25 opintopisteen / 15 opintoviikon laajuinen mediakasvatuksen opintokokonaisuus suoritettuna. Aikuiskasvatustieteen pääaineopintoihin hyväksytty opiskelija, jolla on kasvatustieteessä 60 opintopistettä (35 opintoviikkoa), mutta ei aikuiskasvatustieteen opintoja (60 opintopistettä), joutuu täydentämään opintojensa kuluessa kasvatustieteen opintoja aikuiskasvatustieteen opinnoilla. Mediakasvatuksen pääaineopintoihin hyväksytty opiskelija, jolla on kasvatustieteessä tai aikuiskasvatustieteessä 60 opintopistettä (35 opintoviikkoa) sekä mediakasvatuksessa 25 opintopistettä (15 opintoviikkoa), joutuu täydentämään opintojaan mediakasvatuksen opinnoilla. Mediakasvatuksen opinnoissa kandidaatin tutkinnon jälkeen suoritetaan maisterin tutkinto englanniksi. Tässä kiintiössä eivät voi pyrkiä hakijat, joilla jo on yliopistotutkinto tai opiskeluoikeus jossakin yliopistossa. SIIRTO-OPISKELIJAT Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös jossain muussa yliopistossa opintonsa aloittanut. Myös Lapin yliopistossa opiskelevat voivat anoa pääaineen vaihtoa. Siirron myönnön edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot (25 op / 15 ov) siitä pääaineesta, johon hakeutuu. Huom! Siirto luokanopettajakoulutukseen vain jos on opiskeluoikeus luokanopettajakoulutuksessa. Hakumenettely Opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti Lapin yliopiston erillisvalintojen hakulomakkeella. Hakuaika alkaa ja päättyy torstaina klo Hakulomaketta on saatavissa Lapin yliopiston verkkosivuilta osoitteessa sekä Lapin yliopiston opiskelupalveluista. Hakulomake liitteineen tulee palauttaa Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalveluihin, Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Tulokset Tulokset julkaistaan perjantaina Oikaisumenettelystä ja opiskelupaikan vastaanottamisesta ks. tiedekunnan yhteinen osio (1.3). 18

19 B. MAISTERIN TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS (KM) Kasvatustieteiden tiedekuntaan voidaan valita opiskelijoita suorittamaan pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että maisterin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Aikaisemmista opinnoista riippuen voi tiedekunta edellyttää opiskelemaan valitun suorittamaan täydentäviä opintoja. Aikaisempaan tutkintoon jo sisältyviä opintoja ei pääsääntöisesti voi sisällyttää ko. maisterin tutkintoon. Jokainen koulutukseen valittu laatii ohjaajan opastuksella henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa sovitaan mm. mahdollisista täydentävistä opinnoista. Yliopistotutkinnon suorittaneet suorittavat tarvittaessa täydentävinä opintoina kasvatustieteen yleisopintoja ja pääaineen perus- ja aineopintoja sopimuksen mukaan. HAKU MAISTERIOPINTOIHIN KASVATUSTIEDE JA AIKUISKASVATUSTIEDE Hakukelpoisuus Kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen voi hakea henkilö, joka on suorittanut: - kandidaatin tai maisterin tutkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi hakija on suorittanut vuonna 1995 tai sen jälkeen kasvatustieteestä tai aikuiskasvatustieteestä vähintään perus- ja aineopinnot (60 opintopistettä / 35 opintoviikkoa) tai muut vastaavat opinnot - edellisiä vastaavan ulkomaisen tutkinnon samoin edellytyksin. Kasvatustieteeseen voi hakea henkilö, joka on suorittanut: - peruskoulun luokanopettajan tutkinnon ja vuonna 1995 tai sen jälkeen suoritetut kasvatustieteen perus- ja aineopinnot tai cum laude approbatur (60 opintopistettä / 35 opintoviikkoa). Aloituspaikat - Kasvatustiede enintään 8 opiskelijaa - Aikuiskasvatustiede enintään 8 opiskelijaa Mikäli jokin kiintiöistä ei täyty, voidaan toiseen kiintiöön valita opiskelijoita yllä mainittua suurempi määrä siten, että yhteensä maisteriopintoihin valittavien määrä on enintään 16. Peruskoulun luokanopettajan tutkinnon suorittaneita valitaan enintään 3 opiskelijaa. Valintamenettely Hakijat valitaan hakijan opintotaustan (suoritettujen opintojen määrä ja opintosuoritusten taso) perusteella. Etusija annetaan hakijoille, jotka ovat suorittaneet tulevasta pääaineesta vähintään perus- ja aineopinnot 60 opintopistettä (35 opintoviikkoa). 19

20 Kansainväliset hakijat Kansainväliset hakijat hakevat samassa haussa suomalaisten hakijoiden kanssa. Hakijoilta edellytetään ulkomailla suoritettua koulutusta, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä suomen kielen taitoa. Opetus kasvatustieteiden tiedekunnassa tapahtuu pääosin suomen kielellä. Hakumenettely Opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti Lapin yliopiston hakulomakkeella. Hakuaika alkaa ja päättyy torstaina klo Hakulomaketta on saatavissa Lapin yliopiston opiskelupalveluista sekä Lapin yliopiston verkkosivuilta osoitteessa Hakulomake liitteineen tulee palauttaa Lapin yliopiston hakija- ja opiskelupalveluihin, Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Valintojen tulokset Valintojen tulokset julkaistaan perjantaina Tuloksista ilmoitetaan kirjeellä kaikille hakijoille. Niiden hyväksyttyjen, jotka ovat antaneet tähän suostumuksensa hakulomakkeessa, nimet julkistetaan myös kasvatustieteiden tiedekunnan Internet-sivuilla. Tuloksista ilmoitetaan kirjeitse kaikille hakijoille. Oikaisupyyntö Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi hakea siihen oikaisua tiedekunnalta kirjallisesti neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyynnössä on yksilöitävä, missä kohdin ja millä perusteella haetaan muutosta. Oikaisupyyntö on jätettävä tai lähetettävä yliopiston kirjaamoon osoitteeseen: Lapin yliopisto, Kirjaamo, PL 122, Rovaniemi. Kevään valintojen osalta oikaisupyyntö on esitettävä viimeistään Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava kirjallisesti viimeistään tiistaina klo opiskelijapaikan vastaanottaminen. Muussa tapauksessa hän menettää opiskelupaikkansa. 20