YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Uudistunut yhteiskuntatieteiden tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen aiempaa enemmän pääainevaihtoehtoja ja sivuainemahdollisuuksia. Tiedekunnan tarjoamat pääainevaihtoehdot lisääntyivät, kun matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta liittyi yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan. Tiedekunnassa opiskeltavien sivuaineiden määrä kasvoi jo , kun menetelmätieteiden laitoksesta tuli osa yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa. Uusi yhteiskuntatieteiden tiedekunta on yliopiston suurin tiedekunta siitä sen arkikielinen nimi Supertiedekunta. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa voi opiskella pääaineena hallintotiedettä, johtamista, julkisoikeutta, kansainvälisiä suhteita, kuntoutustiedettä, matkailututkimusta, sosiaalityötä, sosiologiaa, soveltavaa psykologiaa ja valtio-oppia. Soveltavaan psykologiaan valitut opiskelevat maisterin tutkinnossa pääaineenaan hallintotiedettä, erityisesti johtamisen psykologiaa. Lisäksi tiedekunnassa voi opiskella maisterin tutkinnon pääaineena hallintotiede, erityisesti talousjohtaminen. Tiedekunnan tarjoamat tutkintoon liitettävät sivuaineet ovat design management, filosofia, informaatioteknologia, kansainvälinen oikeus, kansantaloustiede, kulttuurihistoria, psykologia, sosiaaligerontologia, sosiaalipolitiikka, sovellettu matematiikka, tilastotiede, yhteiskuntaoppi opetettavana aineena, ympäristöopinnot ja yritysjuridiikka. Lisäksi tiedekunnassa on tarjolla useita englanninkielisiä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa erillisen haun pohjalta myös laaja-alaiset pedagogiset opinnot alan opettajapätevyyden saamiseksi. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta haluaa tarjota opiskelijoilleen valtakunnallisesti vahvoja ja ainutlaatuisia pääaineita. Tiedekunnassa on useita pääaineita, joita voi Suomessa opiskella vain Lapin yliopistossa. Oppiaineiden ohella tiedekunnan opetusta järjestetään oppiaineryhmien ja koko tiedekunnan yhteistyönä. Opetuksessa näkyy opettajien oma tutkimustyö. Tiedekunnan tutkimustyön pääalueiksi on nimetty uusi työ ja sen johtaminen, pohjoisen politiikka, talous ja ympäristö, ihminen hyvinvoinnin marginaaleissa sekä tieto, tiedon käyttö ja hallinta. Opiskelija pääsee mukaan tutkimuksen maailmaan myös tiedekunnan tutkimusinstituutissa (LAPPEA), jonka tutkimushankkeissa voi tehdä esimerkiksi opinnäytetöitä. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin. Tulevaisuuden työpaikkoja on julkisessa hallinnossa, järjestöissä sekä yritys- ja elinkeinoelämässä. Valtion ja kuntien palveluksesta vapautuu eläkkeelle siirtymisen myötä merkittävä määrä työpaikkoja hyvin koulutetuille yhteiskunta- ja hallintotieteilijöille. Samoin vapaa kansalaistoiminta tarvitsee uutta ammattimaista korkeakoulutettua henkilökuntaa. Tiedekunnan edustamien alojen yritystoiminta on Suomessa kasvu-uralla. Tervetuloa tekemään tulevaisuuden Suomea ja maailmaa! Lisätietoja opinnoista:

2 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaan otetaan opiskelijoita suorittamaan yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja seuraavilla aloilla: johtaminen, kuntoutustiede, matkailututkimus ja politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi). Sosiaalityö ja sosiologia ovat mukana valtakunnallisessa yhteisvalinnassa, päävalintojen valintaperusteet esitetään omassa osassaan. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavan koulutuksen pääainevaihtoehdot ovat hallintotiede ja julkisoikeus. Julkisoikeudessa seuraava päävalintojen sisäänotto on kesällä Tiedekuntaan otetaan lisäksi opiskelijoita yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoihin johtavaan koulutukseen soveltava psykologia pääaineena. Maisterin tutkinnossa opiskellaan hallintotieteen maisterin tutkinto pääaineena hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan valintaperusteet esitetään neljässä osassa: A. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus B. Yhteiskuntatieteellisen alan yhteisvalinta (sosiaalityö, sosiologia) C. Pelkästään maisterin tutkintoon johtava koulutus (YTM/HTM-maisteriopinnot) D. Talousjohtamisen maisteriohjelma (HTM) A. KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOIHIN JOHTAVA KOULUTUS HAKUKELPOISUUS Opiskelijaksi yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan voidaan hyväksyä henkilö, 1) joka on suorittanut ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon, 2) joka on suorittanut vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot, 3) joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon, 4) joka on suorittanut avoimia yliopisto-opintoja vähintään 85 opintopistettä (50 opintoviikkoa), 5) joka on saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, tai 6) jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilö, joka katsoo omaavansa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet täyttämättä kuitenkaan edellä todettuja pohjakoulutusvaatimuksia, voi hakea tiedekunnalta lupaa osallistua valintakokeisiin toimittamalla sitä koskevan perustellun hakemuksen, johon sisältyy selvitys korkeakouluopiskeluvalmiuksia osoittavista opinnoista, tiedekunnan kansliaan viimeistään perjantaina

3 HAKUMENETTELY JA HAKUAJAT Päävalinta (kesän valintakoe): Opiskeluoikeutta kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan sähköisesti osoitteessa tai tilaamalla paperisen hakulomakkeen Opetushallitukselta: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki, avoinna arkisin 9-15, (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti) puh , faksi Hakuaika alkaa ja päätyy perjantaina klo 16.15, jolloin myös paperisten hakulomakkeiden on oltava perillä opetushallituksessa. Mahdolliset vaadittavat liitteet toimitetaan viikon kuluessa hakuajan päättymisestä (keväällä valmistuvat viimeistään 9.6.) osoitteeseen Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, Rovaniemi. Liitteiksi tulevien todistusten tulee olla kahden henkilön oikeiksi todistamia. Katso tarvittavat liitteet hakulomakkeesta. Hakemuksen liitteisiin on merkittävä henkilötunnus. Erillisvalinnat (siirrot, avoimen kiintiö): Opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti hakulomakkeella, jonka voi tulostaa osoitteesta tai tilata puhelimitse numeroista ja Hakuaika alkaa ja päättyy torstaina klo Hakemus liitteineen lähetetään määräaikaan mennessä osoitteeseen: Lapin yliopisto, Hakija- ja opiskelupalvelut, PL 122, ROVANIEMI. Haastattelut soveltavaan psykologiaan avoimen kiintiössä ja siirtoa hakeville järjestetään torstaina klo 9.00 alkaen professori Juha Perttulan työhuoneessa. Valintakriteerit täyttäville hakijoille ilmoitetaan tarkempi haastatteluaika. VALINTAKOKEET Valintakokeet järjestetään Lapin yliopiston päärakennuksessa, Yliopistonkatu 8. Valintakokeeseen ei tule erillistä kutsua. Valintakoeajat ovat seuraavat: Keskiviikko 2. kesäkuuta 2010 klo (katso valintaperusteet kohdasta B) - sosiaalityö - sosiologia Keskiviikko 9. kesäkuuta 2010 klo hallintotiede - politiikkatieteet (kansainväliset suhteet ja valtio-oppi) - johtaminen Torstai 10. kesäkuuta 2010 klo kuntoutustiede - soveltava psykologia - matkailututkimus 3

4 Valintakokeeseen osallistuvalla tulee olla mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus. Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen pyrkijän koesuoritus hylätään. Valintakokeeseen osallistuneella on oikeus tutustua tulosten julkistamisen jälkeen vain omiin vastauksiinsa ja saada niistä kopioita. Esteetön opiskelu Erityisjärjestelyt valintakokeessa Yliopistoomme pyrkivät vammaiset hakevat opiskeluoikeutta samalla tavalla kuin muutkin hakijat. Valintakokeeseen osallistumista voidaan helpottaa erityisjärjestelyin (esimerkiksi oma huone, lisävalaistus, lisäaika, tietokone kirjoittamista varten). Erityisjärjestelyjä on haettava viimeistään tiedekunnan opintopäälliköltä. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää lääkärin antama asiantuntijalausunto, josta ilmenee vamman laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Tällainen lausunto voi olla korkeintaan kaksi vuotta vanha. Yliopistomme tukee vammaisten opiskelijoiden opintoja opetusjärjestelyin mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi luento- ja opetusmateriaalia voit pyytää etukäteen opettajalta ja tenttijärjestelyissä voimme joustaa valintakokeen tapaan. Verkko-opiskelu tarjoaa opiskelumuodon, joka ei ole sidoksissa aikaan ja paikkaan. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijatuutorit neuvovat käytännön opiskeluasioissa. Vammainen opiskelija saa halutessaan myös vertaistuutorin, joka on perehtynyt opiskeluympäristöön vammaisen opiskelijan näkökulmasta. Liikkumisedellytykset yliopistomme päärakennuksessa ovat hyvät. Rakennus on uusi ja sen suunnittelussa on voitu ottaa huomioon vammaisten opiskelijoiden tarpeet mahdollisimman pitkälle. Kaikki yliopiston tiedekunnat palveluineen ovat saman katon alla. Tarkempaa tietoa saat yliopistomme www-sivuilta: ja valtakunnallisesta opetushallituksen Esteetön korkeakouluopiskelu -julkaisusta, joka löytyy myös internetistä > Koulutusoppaat. Lapin yliopistolla on tasaarvosuunnitelma sekä syrjinnän vastainen suunnitelma, jotka löytyvät yliopiston nettisivuilta. TULOSTEN JULKISTAMINEN Erillisvalintojen (siirrot ja avoimen kiintiö) tulokset julkistetaan yliopiston virallisella ilmoitustaululla perjantaina ja päävalintojen (kesän valintakoe) perjantaina Tuloksista ilmoitetaan kirjeitse kaikille kevään hakijoille ja kesällä valintakokeissa olleille. Niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa hakulomakkeessa, julkistetaan myös yhteiskuntatieteiden tiedekunnan www-sivuilla. Opiskelijavalintaan tyytymätön pyrkijä voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti tiedekunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Erillisvalintojen osalta oikaisupyyntö on esitettävä viimeistään perjantaina ja päävalintojen osalta viimeistään perjantaina Opiskelijaksi hyväksytyn on vahvistettava opiskelupaikkansa vastaanottaminen joko yliopistojen sähköisen haun hakijapalvelun kautta tai kirjallisesti yliopistoon viimeistään tiistaina Muussa tapauksessa hän menettää opiskelupaikkansa. 4

5 Yhden korkeakoulupaikan säännös Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opiskelijaksi hyväksytty voi opiskelijahaun päävalinnassa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESR-rahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Opiskelupaikan vastaanottaminen Syksyllä 2010 alkavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään Jos olet hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, selvitä valintojen tulokset kaikista hakemistasi paikoista ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Vastaanottamisilmoituksen voit tehdä osoitteessa tai palauttamalla määräajassa hyväksymiskirjeen mukana tullut vastaanottamisilmoitus korkeakouluun. Määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei huomioida. Kaikkien viimeistään hyväksyttyjen on toimitettava vastaanottamisilmoitus viimeistään klo siihen korkeakouluun, josta ottaa paikan vastaan. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Hyväksymispäivämäärästä riippuu, voitko jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon olet jäänyt varasijalle. Voit jonottaa vain, jos sinut on hyväksytty viimeistään Jonotus on voimassa saakka. Jos sinut hyväksytään siihen mennessä paikkaan, jota olet jonottanut, siitä tulee lopullinen opiskelupaikkasi. Muutoin lopulliseksi opiskelupaikaksesi tulee koulutus, jonka olet ilmoittanut vastaanottavasi siinä tapauksessa, ettet pääse jonottamaasi koulutukseen. Voit jonottaa vain yhteen paikkaan, eikä jonotuskohdetta voi vaihtaa. Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Jos et ole varma, voitko jonottaa haluamaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä. Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa käytössä olevissa yhteishauissa ja valinnoissa joudut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen jo hakuvaiheessa. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen, etkä voi merkitä jonotuskohteeksi kuin ylempänä hakutoiveena olleen koulutuksen. Kaikille tai sen jälkeen hyväksytyille korkeakoulut ilmoittavat, milloin opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Näillä hakijoilla ei ole oikeutta jonottaa toista paikkaa. Yhteishakujen ulkopuolisiin koulutuksiin hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä paikan vastaanottoilmoitus allekirjoitettuna korkeakouluun. Näihin koulutuksiin hyväksytyille hakijoille ei ole jonotusmahdollisuutta. Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos olet saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa, ennen kuin olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin sinun tulee tehdä kirjallinen korjauspyyntö perusteluineen siihen korkeakouluun, 5

6 josta olet ottanut opiskelupaikan vastaan. Esimerkkitapauksia yhden korkeakoulupaikan säännökseen löydät osoitteesta Säännöksen toteutuksessa käytettävät rekisterit Säännöksen toteutumista seurataan yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) sekä ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisterin (AMKOREK) avulla. Rekistereitä ylläpitää Opetushallitus. Sinulla on oikeus tarkastaa itseäsi koskevat rekistereihin tallennetut tiedot. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Voit tarkastaa itseäsi koskevat tiedot siitä korkeakoulusta, johon olet hakenut tai tullut valituksi. Mikäli olet hakenut useampaan kuin yhteen korkeakouluun, voit tarkastaa tietosi rekisterinpitäjältä. Rekistereistä voidaan luovuttaa tietoja opetusviranomaisille, Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, työvoimaviranomaisille ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäjille. Sen lisäksi rekisterinpitäjä voi luovuttaa rekisteristä hakijan suostumuksella nimi- ja osoitetietoja myös koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa tietoa löydät tietosuojavaltuutetun kotisivuilta ( Lainsäädäntö Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä L 1058/1998 Yliopistolaki 558/2009 Asetus yliopistoasetuksen muuttamisesta 75/1999 Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005 Henkilötietolaki L523/1999 Lisätietoja Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Opetushallitus: Valtakunnallinen yhteishaun neuvontapalvelu, avoinna arkisin 9 15 (sekä hakuaikojen viimeisinä päivinä klo asti). yliopistohaku@oph.fi, puhelin , faksi VALINTAMENETTELY VALINTAKOKEESEEN OSALLISTUVAT Puolet valittavien määrästä valitaan valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteenlasketun pistemäärän mukaisesti ja puolet pelkän valintakokeen tuottaman pistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Mikäli valittavien määrä on pariton, valitaan yhteispistemäärän perusteella yksi opiskelija enemmän kuin pelkän valintakokeen tuottaman pistemäärän perusteella. Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoekirjasta/kirjoista ja/tai aineistosta esitettyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Tullakseen valituksi hakijan täytyy saada valintakokeesta vähintään 15 pistettä (25 % enimmäispistemäärästä). Ylioppilaat Ylioppilaat valitaan joko pelkän valintakokeen tai valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella sen mukaan, kumpi vaihtoehto antaa hakijalle paremman tuloksen. Jos 6

7 vaihtoehdot antavat hakijalle saman sijoituksen, valitaan hänet valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Jos valittavien valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen yhteispistemäärä on sama eikä heitä kaikkia voida ottaa, annetaan etusija valintakokeessa parhaiten menestyneelle. Mikäli valintakokeen pistemäärä on sama, ratkeaa hakijoiden keskinäinen järjestys oppiaineen valintaperusteissa mainitulla tavalla. Ylioppilastutkintotodistuksesta annettavat pisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta pisteitä annetaan seuraavasti: 1. äidinkieli (tai äidinkielen korvaava koe). Mikäli hakija on suorittanut useamman äidinkielen kokeen, huomioidaan niistä äidinkielen kokeena paremmat pisteet antava koe. 2. reaali tai jonkin reaaliaineen koe 3. kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita) Äidinkieli, reaali, ainereaalikokeet, pitkä oppimäärä Lyhyt tai keskipitkä oppimäärä, äidinkielen korvaava koe Laudatur Eximia cum laude approbatur 12 9 Magna cum laude approbatur 9 6 Cum laude approbatur 6 3 Lubenter approbatur 3 1 Approbatur 1 - Ylioppilastutkinnosta voi saada enintään 60 pistettä. Kansainvälisestä ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä alla olevan mukaisesti. Äidinkielen kokeena huomioidaan pitkän oppimäärän mukainen suomen tai ruotsin kielen koe. Mikäli hakija ei ole suorittanut ko. suomen tai ruotsin kielen koetta, voidaan äidinkielen kokeena ottaa huomioon myös jonkin muun kielen pitkän oppimäärän mukainen koe. IB-tutkinto Ylioppilastutkinto 7 Excellent laudatur 6 Very good eximia cum laude approbatur 5 Good magna cum laude approbatur 4 Satisfactory cum laude approbatur 3 Mediocre lubenter approbatur 2 Poor approbatur Reifeprüfung-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur 7

8 EB-tutkinto Ylioppilastutkinto laudatur eximia cum laude approbatur magna cum laude approbatur cum laude approbatur lubenter approbatur approbatur Ei-ylioppilaat Ei-ylioppilaat valitaan yhdessä ylioppilaiden kanssa valintakokeessa saavutetun pistemäärän perusteella. Saamen kielen taitoiset Kaikille koulutusaloille voidaan ottaa yksi sellainen saamen kieltä taitava opiskelija, jonka valintakokeessa saavuttama pistemäärä on alhaisempi kuin viimeisenä hyväksytyllä, mutta jonka katsotaan menestyneen valintakokeessa riittävän hyvin. Tällä perusteella valitun tulee osoittaa saamen kielen taitonsa kielikokeella. Sellaista saamen kieltä taitavaa hakijaa, joka tulee muutoinkin hyväksytyksi yliopistoon, ei lueta saamen kielen taitoisten kiintiöön. Kansainväliset hakijat Kansainvälisiä hakijoita ovat: - Ulkomaalaiset, joilla on ulkomainen koulusivistys, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä vähintään suomen kielen alkeiden taito. Opetus tapahtuu pääosin suomen kielellä. - Ulkomaalaiset, jotka ovat suorittaneet Suomessa lukion tai vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon. - Suomalaiset, joilla on ulkomainen koulusivistys. Kansainväliset hakijat osallistuvat suomenkieliseen valintakokeeseen lukuun ottamatta politiikkatieteitä, jossa on mahdollista osallistua englanninkieliseen valintakokeeseen (valintakoekirja mainitaan ao. kohdassa). Suomenkielisissä valintakokeissa on mahdollista vastata englanniksi. Kansainvälinen hakija voidaan valita varsinaisen kiintiön ulkopuolelta, mikäli hänen saamansa pistemäärä on riittävän lähellä viimeisenä valintakokeen perusteella hyväksytyn pistemäärää. Kansainvälisten hakijoiden haku Lisätietoja: 8

9 MUUT HAKIJAT Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan voidaan hyväksyä opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 85 opintopistettä (50 opintoviikkoa) avoimia yliopisto-opintoja Lapin yliopiston tai jonkun muun yliopiston vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti vähintään kahdessa oppiaineessa. Näistä toisessa oppiaineessa eli tulevassa pääaineessa tulee olla vähintään perus- ja aineopintojen 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus vähintään hyvillä tiedoilla ja toisessa oppiaineessa vähintään perusopintojen 25 opintopisteen (15 opintoviikon) laajuinen opintokokonaisuus. Soveltavaan psykologiaan vaatimuksena ovat psykologian perus- ja aineopinnot 60 op sekä jostain sivuaineesta 25 op. Hallintotieteen opinnot katsotaan eduksi. Valintakriteerit täyttäville järjestetään haastattelu. Tässä kiintiössä eivät voi pyrkiä henkilöt, joilla on jo yliopistotutkinto tai opiskeluoikeus jossakin yliopistossa. Muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevat Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös jossain muussa yliopistossa opintonsa aloittanut. Myös Lapin yliopistossa opiskelevat voivat anoa pääaineen vaihtoa. Siirron myönnön edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot (25 op) hyvillä tiedoilla siitä pääaineesta, johon hakeutuu. Soveltavaan psykologiaan edellytyksenä ovat vähintään hyvin tiedoin suoritetut psykologian perusopinnot (25 op). Valintakriteerit täyttäville hakijoille järjestetään haastattelu. HALLINTOTIEDE Hallintotiede on yhteiskuntatieteisiin lukeutuva tieteenala, jonka kiinnostuksen kohteena ovat yhtäältä kansalliset ja kansainväliset hallintojärjestelmät, sekä toisaalta hallinto julkisissa, yleishyödyllisissä ja yksityisissä organisaatioissa. Ensimmäisestä näkökulmasta oppiaineessa tarkastellaan julkisen hallinnon yhteiskunnalliseen rooliin liittyviä kysymyksiä. Tällaisia ovat muun muassa julkisen sektorin suhde poliittiseen järjestelmään, yksityiseen sektoriin ja kansalaisiin. Opiskelija oppii tuntemaan esimerkiksi: - miten Suomea ja Euroopan unionia hallitaan sekä mitä julkinen hallinto tekee ja saa aikaan - miten julkinen hallinto muuttuu, kuinka sitä kehitetään ja arvioidaan. Toisesta näkökulmasta oppiaineessa tarkastellaan organisaatioiden toimintaa, sitä miten organisaatioita johdetaan ja kuinka päätöksenteko tapahtuu, miten organisoidaan erilaisissa tilanteissa tai miten henkilöstö-, talous- ja tietohallinto järjestetään. Opiskelija oppii tuntemaan esimerkiksi: - miten työyhteisöjä voidaan johtaa ja kehittää esimerkiksi projekti- ja tiimityön avulla, jotta ne kykenisivät saavuttamaan tavoitteensa 9

10 - mitä nykypäivän organisaatioiden rakenteelta, henkilöstöltä, johtamiselta, suunnittelu- ja tietojärjestelmiltä edellytetään, jotta ne kykenisivät toimimaan tehokkaasti. - miten osana tietohallintoa niin tietoa, tietovarantoja, toimintaprosesseja kuin informaatioteknologiaa hallitaan ja sovelletaan yhteiskunnassa sekä organisaatioissa Hallintotieteessä annetaan valmiuksia ja tietoja, jotka soveltuvat sekä julkisen sektorin että yritysten ja järjestöjen hallinnollisissa tehtävissä toimiville. Ammatillisina valmiuksina korostuvat nimenomaan suunnittelu, päätöksenteko, johtaminen, arviointi, työyhteisön kehittäminen, henkilöstö- ja taloushallinto. Valintakoe ja aloituspaikat Hallintotieteessä ei ole valintakoekirjaa, vaan valintakoe järjestetään aineistokokeena. Valintakokeeseen sisältyy erillinen tekstimateriaali, joka jaetaan valintakokeessa, ja jota käytetään apuvälineenä kirjallisiin tehtäviin vastattaessa. Aineistokokeeseen osallistuminen ei edellytä etukäteen valmistautumista, mutta suositeltavaa on käydä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan hallintotieteen nettisivuilla (osoite tutustumassa oppiaineen esittelytekstiin hallintotiede oppiaineena. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Valintakoe sisältää neljä tehtävää, joiden pistemäärät ovat 20/15/15/10 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen suurimman, eli 20:n pisteen tehtävä. Mikäli tämänkin tehtävän pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Vuonna 2010 hallintotieteeseen otetaan - kesän valinnan perusteella 18 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). JOHTAMINEN Johtamisen opetuksen ja opiskelun lähtökohtana on ajatus, että organisaatioiden menestyksellä tarkoitetaan vastuullista liiketoimintaa, jossa huomioidaan kestävästi kaikkien sidosryhmien tarpeita. Toimintaympäristössä ja markkinoilla menestymisen nähdään perustuvan asiakkaiden ymmärtämiseen, ja siihen että kaikki organisaation jäsenet osallistuvat liiketoiminnan ja organisaation toiminnan kehittämiseen. Johdolla on asemansa vuoksi merkittävä rooli organisaation käytäntöjen, rakenteiden, luovien innovaatioiden, ihmisten ja oman toimintansa kehittämiseksi siten, että erilaiset näkemykset ja osaamiset saadaan mukaan. Johtamisen opinnot antavat johtajille ja asiantuntijoille valmiuksia hankkia tietoa ja tulkita sitä monista eri näkökulmista, oppia uusia asioita, ymmärtää ja arvioida omaa toimintaan- 10

11 sa sekä vallitsevia käytäntöjä ja tehdä tätä kaikkea yhteistyössä muun organisaation ja sidosryhmien kanssa. Johtamisen pääaineopintojen sisältö painottuu strategian ja johtamis- ja markkinointikäytäntöjen tarkasteluun ja kehittämiseen. Opintojen sisältö on rakennettu siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää tietojaan, taitojaan ja ammatillisia profiilejaan monenlaisia yksityisen ja julkisen sektorin tehtäviä varten: liiketoiminnan kehittämistehtävät, henkilöstön kehitys- ja koulutustehtävät sekä erilaiset asiantuntija-, konsultointi- ja markkinointitehtävät. Ammatillisen suuntautumisen kannalta tärkeitä asioita ovat pääaineen vapaasti valittaviin opintoihin kohdistuvat valinnat, tutkielman aihevalinnat, harjoittelu sekä sivuainevalinnat. Valintakoe ja aloituspaikat Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoekirjoista tehtyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Valintakoe muodostuu monivalintatehtävistä (40 pistettä) ja esseistä (20 pistettä). Molemmista valintakoekirjoista tulee yksi essee, jonka maksimipistemäärä on 10 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen esseistä saatu pistemäärä. Mikäli esseistäkin saadut pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Valintakoekirjat: Tienari, Janne & Meriläinen, Susan (2009): Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa. WSOYpro. Helsinki. ISBN Malmelin, Nando & Wilenius Markku (2008): Välittäjät - Vastuullisen viestinnän tulevaisuus. Gaudeamus. ISBN: Vuonna 2010 johtamiseen otetaan - kesän valinnan perusteella 20 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). JULKISOIKEUS Julkisoikeus kuuluu tieteenalana oikeustieteisiin ja laajassa mielessä yhteiskuntatieteisiin. Oikeustieteellistä koulutusta antavien korkeakouluyksiköiden ohella julkisoikeus sisältyy oppiaineena hallintotieteellisten, valtiotieteellisten ja kauppatieteellisten koulutusohjelmien alaan. Julkisoikeus kuuluu Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opetettavana oppiaineena hallintotieteisiin. Julkisoikeuden opetuksessa käsitellään valtiota, kuntia ja muita julkisyhteisöjä, niiden oikeudellista rakennetta, toimintaa ja niiden keskinäisiä suhteita sekä julkisen vallankäytön kohteena olevien oikeusasemaa. Opetuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva Suomen oikeusjärjestyksen rakenteesta sekä perusteelliset tiedot 11

12 Suomen valtiosääntö- ja hallinto-oikeudesta. Keskeisiin opetussisältöihin kuuluvat valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden yleiset opit. Lisäksi opintoihin sisältyy muun muassa Eurooppa-oikeutta, oikeusteoriaa ja oikeusvertailua. Koulutus soveltuu erityisesti niille, jotka aikovat valtion, kuntien tai muiden julkisyhteisöjen, järjestöjen tai vaikkapa Euroopan unionin palvelukseen, sillä virkamiehen työtehtävistä ja toimenkuvasta riippumatta hallinnollisessa toiminnassa ja päätöksenteossa oikeudellinen tietämys on välttämätöntä. Julkisoikeuden yleisten kysymysten ohella oikeudenalan opetus ja tutkimus suuntautuu tavallisesti joihinkin erityisteemoihin tai -kohteisiin. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa julkisoikeuden erityiskohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka. Koulutus antaa näin hyvät valmiudet myös muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja valvonnan oikeudellista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimimiseen. Sopivilla sivuainevalinnoilla tutkinto soveltuu lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon esimiestehtäviin aikoville. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikkaan suuntautuvassa opetuksessa pääasiallisen mielenkiinnon kohteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja potilaan/asiakkaan väliseen suhteeseen kuuluvat oikeustieteelliset teemat, julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on osa virkakoneistoa, jonka toimintaa ohjaavat mm. yleiset hallintomenettelyä sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevat oikeusnormit. Tästä johtuen myös sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikkaan suuntautuvassa opetuksessa julkisoikeuden - erityisesti hallinto-oikeuden - yleiset kysymykset ja opit ovat keskeisessä asemassa. Julkisoikeuden pääaineopiskelija päättää itse sivuainevalinnoillaan, mihin muihin alueisiin hän oikeudellisen tietämyksensä yhdistää. Tällöin tulevat kysymykseen erityisesti yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa opetettavat tieteenalat. Tieteenalojen yhdistämisessä voidaan kuitenkin käyttää myös mielikuvitusta. Ammatillisina valmiuksina korostuvat oikeudellinen tietämys ja asiantuntemus hallinnon päätöksentekijän ja asiantuntijan roolissa yhteiskunnan eri tasoilla. Toisaalta julkisoikeuden opiskelu antaa opiskelijalle sellaiset valmiudet toimia hallintoasioissa, että hän osaa paitsi asioida tehokkaasti viranomaisissa myös tarvittaessa turvautua asianmukaisiin oikeussuojakeinoihin. Aloituspaikat Julkisoikeuteen ei oteta opiskelijoita valintakokeen kautta vuonna Opiskelijoita otetaan kuitenkin avoimen yliopisto-opintojen perusteella (katso kohta Muut hakijat), siirtoina muista yliopistoista ja yliopiston sisältä sekä suoraan maisterin tutkintoon (katso kohta C). KUNTOUTUSTIEDE Kuntoutustiede on Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteisiin lukeutuva oppiaine, jonka kiinnostuksen kohteena ovat ihmisen työ- ja toimintakykyisyys ja sosiaalinen selviytyminen sekä niihin vaikuttavat ympäristöt, toimenpiteet ja järjestelmät. Kuntoutustiede on oppiaineena moni- ja poikkitieteellinen. Sen perusta on sosiaali- ja käyttäytymistieteissä ja terveystieteissä. Kuntoutus ymmärretään yksilön ja ympäristön muutosprosessiksi, jossa tavoitteena on toimintakyvyn, työllisyyden, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Kuntoutuja on tämän prosessin suunnittelussa aktiivinen osallistuja. Kuntoutustiede pyrkii kuvaamaan, selittämään ja tulkitsemaan kuntoutuksen muutosprosessia ja siihen liittyviä tekijöitä. 12

13 Kuntoutustieteen yliopisto-opetuksessa tärkeitä kysymyksiä ovat kuntoutuksen teoreettinen perusta, kuntoutusjärjestelmän työnjaon ja organisaatioiden yhteistyön kysymykset, yksilöllisen kuntoutusprosessin edellytykset, monialaiset toimintastrategiat sekä kuntoutuksen kehittämisen, arvioinnin ja tutkimuksen menetelmät. Yhteiskunnallisista muutoksista erityisesti väestön ikääntyminen, työelämän alati muuttuvat vaatimukset ja pyrkimykset kansalaisten työuran pidentämiseen asettavat kuntoutukselle ja kuntoutustieteelle haasteita seuraavien vuosikymmenien aikana. Kuntoutustieteen oppiaineen sisällä on mahdollista suunnata opintoja omien kiinnostusten pohjalta (esim. työhyvinvoinnin ja varhaiskuntoutuksen kysymykset; ammatillinen kuntoutus ja tuettu työllistyminen; monivammaisten henkilöiden kuntoutuspalvelut; kuntoutuksen kehittäminen; tutkimus ja arviointi; kuntoutusorganisaation tai -projektin johtaminen ja talous). Ammatillista suuntautumista voi vahvistaa sivuaineiden valinnalla. Esimerkkejä kuntoutustieteen pääaineopiskelijalle soveltuvista sivuaineista ovat sosiologia, sosiaalityö, sosiaalipolitiikka, hallintotiede, johtaminen, psykologia ja kasvatustiede. Kuntoutustieteestä valmistunut voi sijoittua mm. kuntoutussuunnittelijan tai kuntoutuspäällikön tehtäviin alan organisaatioihin, projektisuunnittelijan tai -päällikön tehtäviin tai erilaisiin hallinnollisiin ja tutkimus- ja kehittämistehtäviin. Valintakoe ja aloituspaikat Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoekirjasta tehtyihin kysymyksiin. Valintakokeen enimmäispistemäärä on 60 pistettä. Valintakoe sisältää 6 tehtävää, joista kustakin voi saada maksimissaan 10 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen ensimmäisestä tehtävästä saatu pistemäärä. Mikäli tämänkin osion pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Valintakokeessa on kaksi laajempaa esseetehtävää ja neljä lyhyempiä kysymyksiä sisältävää tehtävää. Ylioppilastodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Valintakoekirja: Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina: Kuntoutustieteen perusteet. WSOY (Vaihtoehtoisesti voi lukea samojen tekijöiden aikaisemman teoksen Kuntoutuksen perusteet. WSOY 2004.) Vuonna 2010 kuntoutustieteeseen otetaan - kesän valinnan perusteella 15 opiskelijaa. Tämän lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista tai yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). MATKAILUTUTKIMUS 13

14 Lapin yliopistossa opiskeltava matkailututkimuksen pääaine on monitieteinen opintokokonaisuus. Monitiedealueena se tarkastelee matkailua monelta eri kannalta: yhteiskunnallisena, taloudellisena, kulttuurisena sekä luontoon ja muuhun ympäristöön vaikuttavana ilmiönä. Matkailusta valmistuu matkailualan asiantuntijoita kunnallisiin, valtiollisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin sekä elinkeinoelämän palvelukseen. Mahdollisia tehtäväalueita ovat mm. yritysten johtotehtävät, matkailuelinkeinon analyysi- ja markkinointitehtävät, matkailualan koulutustehtävät ja konsultointi, tiedotus- ja järjestötoiminta, julkisen sektorin suunnitteluja kehittämistyö sekä matkailun tutkimus. Matkailututkimusta pääaineena opiskelevat hankkivat monipuolisen ja monitieteisen akateemisen koulutuksen matkailussa kandidaattitasolla. Maisteriopinnoissaan opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa haluamaansa tiedealuetta syventävien opintojensa valinnoilla. Tiedealueita ovat matkailun liiketoimintaosaaminen, matkailun kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimus tai luontomatkailu. Matkailun liiketoimintaosaaminen antaa opiskelijalle matkailualan liiketoiminnassa ja yritysten markkinoinnin johtamisessa vaadittavan osaamisen. Matkailun kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksessa paneudutaan ennen kaikkea matkailun kulttuurisiin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin merkityksiin, jotka myötävaikuttavat matkailuun osana paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteisöjen kestävää kehitystä ja menestyvää kulttuuritaloutta. Luontomatkailun opinnot antavat valmiudet ymmärtää matkailun ympäristökysymyksiä sekä suunnitella ja kehittää matkailua ympäristönäkökohdat ja alueelliset ja paikalliset sidokset huomioon ottaen. Maisteriopinnot voi suorittaa myös kaikkia tiedealueita opiskelemalla ja suuntaamalla opintojaan pikemminkin pitkän sivuaineen avulla kuin matkailututkimuksen sisällä. Sivuaineen valinta ei vaikuta tiedealueiden valintaan matkailututkimuksen maisterivaiheen pääaineopinnoissa. Tarkemmat tiedot pakollisista ja valinnaisista kursseista löytyvät yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta ( Valintakoe ja aloituspaikat Valintakokeessa pyrkijän on vastattava valintakoekirjasta tehtyihin kysymyksiin. Maksimipistemäärä valintakokeesta on 60 pistettä. Valintakoe sisältää väittämiä, käsitemäärittelyjä ja esseekysymyksiä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen esseekysymyksistä saatu pistemäärä. Mikäli esseekysymyksistäkin saadut pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastutkintotodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki (2004) 14

15 Teoksen voi ostaa esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkokirjakaupasta osoitteesta Vuonna 2010 matkailututkimukseen otetaan - kesän valinnan perusteella 35 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). POLITIIKKATIETEET (Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi) Lapin yliopistossa opetettaviin politiikkatieteisiin sisältyvät kansainvälisten suhteiden ja valtio-opin tieteenalat. Opiskelun alkuvaiheessa tieteenalojen opinnot ovat yhteisiä, mutta syventäviin opintoihin mennessä opiskelijat erikoistuvat joko valtio-opin tai kansainvälisten suhteiden pääaineeseen. Kansainvälisiä suhteita on opetettu Lapin yliopistossa pääaineena vuodesta 1993 ja valtio-oppia vuodesta 2004 alkaen. Kansainvälisten suhteiden tieteenala pyrkii kuvaamaan, selittämään ja tulkitsemaan kansainvälisen järjestelmän rakennetta ja toimintaa. Sen perinteisiä tutkimuskohteita ovat valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sodan ja rauhan kysymykset. Yhä tärkeämmäksi on muodostunut tiedon tarjoaminen moninaisista maailmanlaajuisista ongelmista, kuten ympäristön saastumisesta, kansainvälisestä terrorismista, väestönkasvusta, ihmisoikeuksien loukkauksista ja pakolaisuudesta. Muita kiinnostuksen kohteita ovat esimerkiksi kansainvälinen talous, kehityskysymykset, kansainvälinen oikeus, kulttuurien väliset kysymykset, kansainvälinen sosiaalipolitiikka ja kansainväliset järjestöt. Oppiaine tarjoaa laajan kuvan kansainvälisten suhteiden kentästä ja valmiudet kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun. Kansainvälisten suhteiden erityisalueita Lapin yliopistossa ovat esimerkiksi turvallisuus, ympäristöpolitiikka ja geopolitiikka. Valtio-oppi on vanhimpia yhteiskuntatieteitä ja sitä opetetaan useimmissa suomalaisissa monialaisissa yliopistoissa. Perinteisesti oppiaineessa on keskitytty poliittisten instituutioiden, ideologioiden ja poliittisen ajattelun historian tutkimukseen. Aiemmin politiikka ymmärrettiin lähinnä hallituksen tai eduskunnan tapaisten valtiollisten instituutioiden puitteissa tapahtuvaksi toiminnaksi, mutta myös muut toimintaympäristöt ja ilmiöt ovat viime aikoina herättäneet kasvavaa kiinnostusta. Esimerkiksi kieleen, identiteettiin, sukupuoleen tai kulutukseen liittyvän poliittisuuden tutkiminen on tullut osaksi valtio-opin tieteenalaa. Oppiaine antaa vahvan pohjan poliittisten järjestelmien, poliittisten toimijoiden ja keskeisten instituutioiden toiminnan ymmärtämiseksi. Lisäksi tutkinto antaa valmiuksia ymmärtää ja tulkita uusia politiikan ilmiöitä sekä politiikan muutosta. Sekä valtio-oppi että kansainväliset suhteet antavat mahdollisuuden erikoistua myös aatetai oppihistoriallisiin aiheisiin. Lapin yliopiston erityispiirre on, että kummankin aineen valinnaiset opinnot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden keskittyä pohjoisen alueen poliittisiin erityisteemoihin kuten kieli- ja vähemmistöpolitiikkaan, aluepolitiikkaan tai luonnonvarojen käytöstä seuraaviin ristiriitoihin. Politiikkatieteiden opiskelu vaatii kiinnostusta teoreettisiin, historiallisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Politiikkatieteistä valmistuneet sijoittuvat monenlaisiin tutkimus-, opetus-, tie- 15

16 dotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin kotimaassa ja kansainvälisesti. Tutkintonimike on yhteiskuntatieteiden maisteri. Valintakoe ja aloituspaikat Valintakoe sisältää sekä valintakoekirjaan että kokeessa esitettävään aineistoon pohjautuvia tehtäviä. Valintakokeesta voi saada yhteensä enintään 60 pistettä: pelkästään valintakoekirjaan perustuvasta kokeen osiosta 30 pistettä ja valintakoekirjan tietojen soveltamista edellyttävästä aineisto-osiosta 30 pistettä. Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen pelkästään valintakoekirjaan perustuvan kokeen osion pistemäärä. Mikäli tämänkin osion pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Ylioppilastodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Valintakoekirja: Petri Koikkalainen & Sam Krause (toim.): Miksi Pluto ei ole planeetta? Johdatuksia politiikan tutkimukseen. P. S. C. Inter, Julkaisua voi tilata sähköpostitse osoitteesta tai tilauslomakkeella osoitteesta: ct&id=3&itemid=113 Kansainvälisten hakijoiden valintakoe perustuu valintakoekirjaan: Brian Fay: Contemporary Philosophy of Social Science, Blackwell 1996 (tai uudempi) Vuonna 2010 politiikkatieteisiin otetaan - kesän valinnan perusteella 20 opiskelijaa. Edellä mainitun lisäksi opiskelemaan voidaan ottaa avoimia yliopisto-opintoja suorittaneita ja muista yliopistoista sekä yliopiston sisältä siirtoa hakevia (ks. Muut hakijat). SOVELTAVA PSYKOLOGIA Soveltava psykologia on oppiaine, jota voi opiskella ainoastaan Lapin yliopistossa. Opiskelija valmistuu yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi, pääaineena soveltava psykologia. Opintoihin sisältyvät psykologian perus- ja aineopinnot sekä hallintotieteen perus- ja aineopintoja. Maisterintutkinnossa opiskellaan hallintotieteen maisterin tutkinto, pääaineena hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia. Psykologisen ja hallintotieteellisen osaamisen yhdistäminen luo koulutukseen ainutlaatuisen profiilin Suomessa. Johtamisen psykologiaa opiskelevat soveltavaa psykologiaa kandidaatintutkinnon pääaineena opiskelleet. Koulutus luo valmiuksia toimia erilaisissa johtamis-, kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä. Opiskelija saa käytännöllisiä ja tutkimuksellisia taitoja ymmärtää omia ja toisten kokemuksia sekä kehittää vuorovaikutustaitoja, jotka tekevät kokemusten ymmärtämisen ja niiden perustalta toimimisen mahdolliseksi. Keskeistä on oppia ymmärtämään kokemusten merkitystä ihmisten keskinäisessä toiminnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään taitoon 16

17 toimia tilanteissa, joissa on persoonaltaan sekä koulutus- ja ammattitaustaltaan erilaisia ihmisiä ja joissa tarvitaan rohkeaa, ennakkoluulotonta ajattelua ja ihmisjohtamisen taitoja. Koulutus painottaa ihmisen kykyä kehittyä, luoda uutta ja keskittyä olennaiseen. Koulutus sisältää runsaasti kokemuksellista vuorovaikutustyöskentelyä. Koulutuksen ja opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet toteutetaan suunnitelmallisen opinto-ohjauksen avulla. Maisterintutkinnossa valittujen opiskelijoiden pääaine on hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia. Kesän valinnassa opiskelemaan ei voi hakea sellainen yliopistotutkinnon suorittanut, jolla aiemmat psykologian opinnot ovat laajemmat kuin approbatur- (15 ov) tai perusopinnot (25 op) ja jotka opinnot sisältyvät aiemmin suoritettuun muuhun tutkintoon. Valintakoe ja aloituspaikat Valintakoe sisältää kolme osiota: (1) valintakoekirjaan pohjautuvan esseetehtävän (enintään 20 pistettä) ja käsitekuvaustehtävän (enintään 10 pistettä), (2) aineistopohjaisen ongelmanratkaisutehtävän (enintään 20 pistettä) sekä (3) kirjoitustehtävän (enintään 10 pistettä). Mikäli hakijoiden valintakokeesta saama yhteispistemäärä on sama, ratkaisee hakijoiden keskinäisen paremmuusjärjestyksen valintakoekirjaosion (1) pistemäärä. Mikäli tämänkin osion pistemäärät ovat samat, hyväksytään kaikki tasapisteisiin päätyneet. Valintakokeen enimmäispistemäärä on 60. Ylioppilastodistuksesta voi saada enintään 60 pistettä edellä esitetyllä tavalla, jolloin valintakokeen ja ylioppilastutkintotodistuksen tuottama enimmäispistemäärä on 120 pistettä. Valintakoekirja: Perttula, Juha: Olenko onnellinen? Psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta. PS-kustannus, Aineistopohjaisessa ongelmanratkaisutehtävässä ja kirjoitustehtävässä arvioidaan ihmisten johtamisessa tarvittavia ominaisuuksia ja taitoja. Hakija ei voi valmistautua näihin tehtäviin etukäteen. Vuonna 2010 soveltavaan psykologiaan otetaan kesän valinnan perusteella 12 opiskelijaa 17

18 B. YHTEISKUNTATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINTA SOSIAALITYÖ Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityö pääaineena tuottaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukaisen kelpoisuuden sosiaalityöntekijän virkoihin ja pääaineessa jatkokoulutuskelpoisuuden. Lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia sosiaalityön asiantuntemusta edellyttävissä suunnittelu-, hallinto-, opetus- ja tutkimustehtävissä. Säädösten pohjalta sosiaalityön koulutus on sosiaalialan ainoa yliopistollinen tutkinto. Se merkitsee keskeistä vastuuta koko sosiaalialan tavoitteellisesta kehittämisestä ja yliopistokoulutuksen mahdollistamasta alan tutkimukseen perustuvasta tiedonmuodostuksesta. Sosiaalityö on professio, oppiala ja yhteiskunnan toimintajärjestelmä, joka koostuu tutkimuksesta, koulutuksesta ja käytännön sosiaalityöstä ja näiden vuorovaikutuksesta. Kyse on tutkimukseen perustuvasta ammatillisesta toiminnasta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa kokonaisvaltaista muutostyötä, joka tukee ihmisten selviytymistä. Koulutus perehdyttää sosiaalityön historiaan, työn teoreettisiin ja ammattieettisiin perusteisiin ja käytännön sosiaalityössä tarvittaviin valmiuksiin. Sosiaalityön teoreettisen haltuunoton avulla rakennetaan vahvaa ammatti-identiteettiä ja ymmärrystä alan lähtökohdista, luonteesta ja kehittymisen ehdoista. Koulutus rakentuu teorian ja käytännön välisestä jännitteestä, jossa teoreettinen ajattelu ja käytännön toiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Siksi tutkinto sisältää myös käytännön opetusta, jota annetaan eri paikkakunnilla. Maisteriksi valmistuneilla on suuri kysyntä työmarkkinoilla. Sosiaalityön yhteisvalinnan valintaperusteet 2010 Hakukohteet: Sosiaalityön yhteisvalinnassa voi keväällä 2010 hakea Helsingin, Itä- Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Tampereen yliopistossa hakukohteita on kaksi: Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopiston Porin yksikkö. Hakukelpoisuus: Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (558/ 2009), laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja lukiolaissa (629/1998).Sosiaalityön yhteisvalinnassa kelpoinen hakemaan yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin on henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 18

19 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Tällaisen hakijan tulee mennessä hakea erivapautta / oikeutta osallistua valintakokeisiin. Erivapauden myöntämisperiaatteet voivat vaihdella yhteisvalinnan sisällä yliopistoittain. Tarkempaa tietoa erivapauden hakemisesta löytyy yhteisvalintojen verkkosivuilta Hakeminen: Hakeminen tapahtuu yliopistojen yhteishaussa valtakunnallisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. Hakuaika alkaa 1.3. ja päättyy klo Sosiaalityön yhteisvalinnassa on mahdollista hakea korkeintaan kolmeen (3) hakukohteeseen, jotka hakija asettaa hakulomakkeella ensisijaisuusjärjestykseen. Ensisijaisuusjärjestys on sitova, ja sitä päätettäessä on hyvä huomata, että mikäli hakija tulee valituksi johonkin sosiaalityön yhteisvalinnan hakukohteista, ei hän tämän jälkeen voi enää jonottaa ja tulla valituksi mihinkään muuhun yhteisvalinnan hakukohteista. Valintakoe Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakokeet järjestetään keskiviikkona 2. kesäkuuta klo Koe järjestetään samanaikaisesti jokaisessa yhteisvalintaan osallistuvassa yksikössä, ja hakija voi osallistua valintakokeeseen haluamallaan paikkakunnalla. Kokeeseen osallistumispaikka ilmoitetaan sähköisellä hakulomakkeella. Ilmoitus koepaikasta on sitova. HUOM! Sosiaalityön yhteisvalinnan valintakokeeseen on mahdollista osallistua Itä-Suomen yliopiston molemmissa yksiköissä, Kuopiossa ja Joensuussa. Itä-Suomen yliopistolla on sosiaalityön yhteisvalinnassa kuitenkin vain yksi hakukohde: sosiaalityö, Kuopio. Valintakoekysymykset on mahdollista saada joko suomen tai ruotsin kielellä. Kielivalinnasta ilmoitetaan sitovasti sähköisellä hakulomakkeella. Koepaikat ovat: Helsingin yliopisto: Ks. (17.5. jälkeen) Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Snellmania, Yliopistonranta 1 E Itä-Suomen yliopisto, Joensuu: Metria, Yliopistokatu 7 Jyväskylän yliopisto: Agora, Mattilanniemi 2 Lapin yliopisto: Yliopistonkatu 8 Tampereen yliopisto: Kalevantie 4 Tampereen yliopiston Porin yksikkö: Porin yliopistokeskus, Pohjoisranta 1 Turun yliopisto: Publicum, Assistentinkatu 7 Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Paikalle tulee saapua ajoissa, viimeistään 15 minuuttia ennen koetilaisuuden alkua. Valintakokeeseen on otettava mukaan kuvallinen 19