Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen

Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2013

1 Sisällys 1 Vuosi 2013... 2 2 Toimintasuunnitelma... 3 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2013... 4 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö... 5 5 Liikenne ja liikkuminen... 6 6 Rakennukset ja rakentaminen... 7 6.1 Julkiset palvelurakennukset... 7 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori... 9 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy... 10 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy... 12 8.1 Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa... 12 8.2 Jätteen lajittelun parantaminen... 12 8.3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen... 12 8.4 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen... 13 8.5 Biojätteen mädätyslaitos... 14 8.6 Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät... 15 8.7 Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset... 16 8.8 Tammervoima... 16 9 Vesihuolto... 18 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö... 20 11 Elinkeinot ja osaaminen... 22 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö... 24 13 Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä... 28 14 Sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin... 30 15 Yhteenveto... 31 15.1 Energiankulutus vuonna 2013... 31 15.2 Energiansäästöinvestoinnit... 32

2 1 Vuosi 2013 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2013 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli 32 400 MWh. Kokonaiskulutus koostui 20 000 MWh:n lämmönkäytöstä (sääkorjattu), 11 900 MWh:n sähkönkäytöstä sekä 460 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Energiankulutus vähentyi vuodessa 2,0 %. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli pientä, vain Sirkkavuorella olleet pari maalämpökohdetta ovat osittain uusiutuvalla energialla lämpiäviä. Lempäälän kunnan ostama sähkö on vuodesta 2012 lähtien 100 % uusiutuvalla tuotettua. Lempäälän kunnan sähkön- ja lämmönkulutus on noussut noin neljänneksellä vuodesta 2005. Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Vuonna 2013 kokonaisenergiankulutus kunnassa laski ensimmäistä kertaa energiaseurannan ajalla. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on 1 597 MWh/vuosi. Kokonaistavoite vuodelle 2016 on 2 300 MWh/vuosi. Vuoden 2013 välitavoite 1 500 MWh saavutettiin ja kokonaistavoite on saavutettavissa jatkamalla energiankäytön tehostamista ja siihen tehtäviä investointeja. Vuonna 2013 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Lempäälän Lämpö on siirtynyt uusiutuvan energian käyttöön Sääksjärven lämpölaitoksella. - Lempoisten koulun suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset mallintavien laskelmien avulla jo suunnittelun alkuvaiheessa. - Kahdeksan kohteen (Hakkarin koulu, Lempoisten Uimala, Moision koulu, Päiväkoti Mansikkamutka, Kelhon koulu, Mattilan koulu, Säijän koulu ja Nurmen koulu) energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä tehostetaan kunnan ja Lempäälän Lämmön yhteisellä ESCO-hankkeella. Hanke alkoi vuonna 2013 Hakkarin koulun ilmanvaihdon saneerauksen yhteydessä. Hakkarin koulun saneerauksen jatkaminen sekä muut kohteet ovat vuorossa vuosina 2014-2015. - Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Lempäälän kunta osallistui energiansäästöviikon viettämiseen viikolla 41. - Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin. Tähän raporttiin eri osiot ovat toimijoiden itsensä kirjoittamia. Osuudet Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on kirjoitettu yhteisesti kaikkien kuntien käyttöön, joten näissä raporttiosuuksissa on myös laajemmin seutukunnallisia toimia. Raportissa on myös Lempäälän Lämmön osalta yhteenveto. Lempäälän Lämpö ei kuulu kunnan energiatehokkuussopimuksen piiriin. Heillä on oma energiantuotantoon liittyvä energiatehokkuussopimuksensa.

3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 25.2.2011. Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan on hyväksytty kunnanhallituksessa 17.12.2012. Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla www.lempaala.fi -> Palvelut -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Kestävä kehitys -> Energiatehokkuus ja ilmasto

4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2013 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Lempäälän kuntastrategian 2014-2020 valmistelu Hyväksytty taloussuunnitelma 2013-2015 (kunnanvaltuusto 28.11.2012) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2013 (kunnanvaltuusto 28.11.2012) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto 28.4.2010) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 laadinnan aloittaminen (seutuhallitus 29.5.2013) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma 2013-2015 (kunnanvaltuusto 12.12.2012) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2013-2015 seurantaryhmä Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2013 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Vuoden 2013 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen laadintaa ja aloitettiin Säijän osayleiskaavan selvitysten laadinta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Seutuhallitus kiinnitti kuntien huomiota tonttien tarjontaan, tontinluovutusohjelmaan, tonttien varaamiseen vuokra-asuntotuotantoon ja erityisryhmille. - Erityishankkeet Vuonna 2013 ei käynnistetty kaavoitukseen liittyviä erityishankkeita. Seuranta - Lyhyesti mittarit Vuosittain laadittavan kestävän kehityksen mittarit. - Kustannukset Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma

5 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Tavoite ja toimintatapa - Energiataloudellinen katuvalojärjestelmä - Ohjausjärjestelmää uudistamalla valo-ohjauksen kautta energiasäästöä. Toteutuneet toimenpiteet - Vuonna 2013 vaihdettiin loput elohopealamput (n 500) pois kunnan katuvaloverkostosta. - 125 W HQ lamput korvattiin 70 W SpNa lampuilla - Valaistuksen kesäsammutus noin 3 kuukautta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen ohjausjärjestelmän uusiminen määrärahojen puitteissa. - Erityishankkeet Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Energiakustannussäästöt ohjataan järjestelmän kehittämiseen. Kulutustiedot - taulukko ja kaavio Taulukko 4.1 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkulutukset vuosittain Katu- ja ulkovalaistus VUOSI 2005 2010 2011 2012 2013 - Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus / MWh 2 005 2 085 2 005 1 938 1 919 - valaistu katupituus / km 220 227 240 arvioitu - valaisinpisteiden lukumäärä 5 500 5 700 6 000 6 500 arvioitu - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi löytyvät osiosta Yhteenveto Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, yhdyskuntatekniikka, kunnossapitopäällikkö Antti Jokela

6 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Kilometrikorvausten osalta on vähennystä aiemmasta vuodesta 6,5 %, joka merkitsee noin 47 000 pienempiä kustannuksia energiansäästön lisäksi. Kunnan omalla kalustolla ajetut kilometrit ovat lisääntyneet vuonna 2013. Työkoneiden käyttötunnit ovat jonkin vähentyneet. Käyttötunnit vaihtelevat paljon vuosittain. Taulukko 6.1 Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset (euroa) vuosina 2008-2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kilometri- korvaus, oma auto 350 714 374 391 497 671 536 328 541 526 512 115 - muutos % 7 % 33 %** 8 % 1 % -5,4 % Km-korvaus, yli 5000 km 98 501 90 443 177 980 180 770 167 745 155 620 - muutos % -8 % 97 %** 2 % -7 % -7,2 % Polkupyörä 707 6 652 758 710 470 Moottoripyörä 0 0 392 77 13 126 Mopo 0 0 263 416 145 264 Muu kulkuneuvo 385 42 693 362 76 131 Perävaunu 1741 90 655 852 1172 831 Koira/Tavara yli 80 kg 52 727 370 502 23 265 Lisämatkustaja 1 756 2 867 3 421 4 163 2 954 3 015 Muut matkakulut, ei kuittia 8 101 6 664 10 312 8 631 9 157 3 702 YHTEENSÄ 461 966 475 936 692 415 732 865 723 521 676 540 ** Vuonna 2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän isäntäkuntavastuun laajetessa lomituspalveluiden hoidossa. Muutoksen jälkeen 11 kunnan lomitushenkilöstö on Lempäälän kunnan palkkalistoilla. Taulukko 6.2 Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit 2010 2011 2012 2013 Työkoneet ajotunnit 2 515 1 860 2 299 1 718 - muutos % -26 % 24 % -25% Ajoneuvojen kilometrit 163 081 149 434 143 116 156 373 - muutos % -8 % -4 % 9 %

7 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Vuoden 2013 alusta lähtien kunnan palvelurakennusten rakennuttaminen ja ylläpito on jaettuna kahteen eri organisaatioon rakennuttamiseen ja tilatoimeen. Energiatehokkuus on mukana sekä palvelurakennusten rakennuttamisen että tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Taloussuunnitelman mukaisesti yksi keskeisistä toiminnan tavoitteista on energiansäästö, jota seurataan kulutusseurannalla ominaiskulutusten avulla. Keinoina ovat sekä energiainvestoinnit että käyttötekniset toimenpiteet. Uusien rakennusten suunnittelun ja rakentamisen sekä käyttöönoton energiatavoitteiden saavuttamiseksi on vuoden 2013 aikana saatu pilotointivaiheeseen ns. TAPRE-periaatteet, joita tullaan noudattamaan myös Lempäälän kunnan rakennuskohteissa. (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) -hankkeen tavoite on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat, ts. yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. TAPRESSA on osapuolina kiinteistön omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko, Pirkanmaan osuuskauppa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Suomen yliopistokiinteistöt Oy. Rakennus- ja huoltoliikkeitä on mukana 10, arkkitehtitoimistoja kaksi ja suunnittelu- ja konsulttitoimistoja kolme. Koossa on varsin kattava kokonaisuus pirkanmaalaisia rakentamisen toimijoita. Pirkanmaan palvelurakennuskannasta on hankkeessa mukana yli puolet.) Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä oli vuoden 2013 lopulla 58 kpl (374 584 m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta lähes koko kulutus on tuntitasolla seurattavissa. Veden- ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Kulutustiedon aktiivista käyttöä on parannettu, mutta siinä vielä riittää kehitettävää esimerkiksi hälytyspalvelun käyttöönoton avulla. Vuonna 2013 sähköinen huoltokirja oli aktiivisessa käytössä kiinteistönhuollossa. Toteutuneet toimenpiteet - Energiansäästöinvestoinnit Vuonna 2013 aloitettiin Lempäälän Lämmön yhteisesti tehtävä ESCO-hanke (ESCOhankkeessa investoinnin toteuttaa ESCO-yritys siten, että loppuasiakas maksaa investoinnin (tai osan siitä) sen tuottamilla säästöillä sopimuksessa määritellyllä palvelukaudella). Tämä ESCO-hanke toteutetaan vuosina 2013-2015 ja kohteina ovat Hakkarin koulun IV-saneeraus 2013-2014. Laskennallinen säästö lämpöenergiassa 518 MWh sähköenergiassa 63 MWh CO 2 -päästöissä 174 tn/a energiakustannuksissa 38 000 /vuosi Uimalan aurinkokeräimet sekä lämmitystapamuutos 2014 Moision koulun kylmälaite-lto 2014 Mansikkamutkan lämmitystapamuutos (sähkölämmityksestä aluelämpöön) 2014 Kelhon, Mattilan, Nurmen ja Säijän koulujen lämmitystapamuutokset. Näissä muutetaan lämmitys öljylämmityksestä aluelämpöön. Aluelämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä uusitaan automaatio sekä tasapainotetaan lämpöverkostot kaikissa edellä mainituissa kohteissa. Näiden muutosten aika on vuonna 2015.

8 Saturannan päiväkodin patteri- ja linjasäätöventtiilien vaihto sekä lämmön tasapainotus. Energiasäästö 7 MWh/vuosi. o Uudisrakentaminen Lempoisten koulun laajennus ja peruskorjaushanke aloitettiin vuonna 2013. Suunnittelun lähtökohtana oli annettu energiankulutustavoitteet. Suunnittelun aikana tehtiin vertailevat laskelmat eri vaihtoehtojen kannattavuudesta pidemmällä aikajänteellä. o Muuta Kiinteistönhuollossa on tehty aktiivista työtä energiansäästön eteenpäin viemiseksi. Tästä seurauksena on selvä ominaiskulutusten aleneminen kulutusseurannassa olevien kohteiden lämmön- ja sähkönkulutuksessa. Kulutusseurannan ulkopuolisella sähkönkulutuksella on ollut huomattava kasvu jo kahtena vuonna peräkkäin. Syitä tähän ollaan selvittämässä. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. o Seutuyhteistyön merkeissä energiatehokkuuden yhteyshenkilöt tapaavat noin neljä kertaa vuodessa palavereihin, jossa käsitellään ajankohtaisia energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä asioita. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistui Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o ESCO-hankeen osalta kts. edellä Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta 15 yhteenveto. Energian kulutus on vähentynyt kokonaisuudessaan vaikka rakennusmassan onkin lisääntynyt. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt lähes samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy osiosta 15 yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja - Palvelurakennukset rakentaminen, Rakennuttajapäällikkö Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki kunnossapito, Tilapalvelupäällikkö Timo Kujanpää ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki

9 6.2 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Tavoite ja toimintatapa Kiinteistö Oy Sirkkavuori on Lempäälän kunnan omistama yhtiö, joka toteuttaa kunnan asuntopoliittisia tavoitteita tarjoamalla asuntoja, jotka tilojen, tason, taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön puolesta luovat asumistyytyväisyyttä asukkaille. Kiinteistö Oy Sirkkavuoren tavoitteena on lisätä Lempäälän vuokra-asuntojen määrää joka vuosi 25 uudella asunnolla. Toteutuneet toimenpiteet - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmiportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi 1972 Porrashuoneet uusittiin ja niihin rakennettiin hissit. Taloon tuli uudet sisääntulokatokset ja ulkoovet. Parvekkeet korjattiin, ikkunat vaihdettiin ja yläpohjaan lisättiin eristystä. Jätehuolto uusittiin. Hissit otettiin käyttöön helmikuussa 2013. Ulkopuolisten maalaustöiden osalta sekä pihatöiden osalta hanke valmistui kesällä 2013 - Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö suoritettiin Kiinteistö Oy Sirkkavuoren kaikissa taloissa. Kehityshankkeet - Kaikkien Sirkkavuoren öljylämmityskohteiden lämmitysmuodon muuttaminen uusiutuvan energian lämmitysmuotoihin. Öljylämmityskohteita on 5 kpl: 1. Kivitasku, Leinikkitie 17, rivitalo, 11 asuntoa ja päiväkoti 2. Mesikämmen, Mesikämmenentie 10, rivitalo, 7 asuntoa 3. Myllykoluntie, Myllykoluntie 7, rivitalo, 6 asuntoa, päiväkoti sekä 2 kpl päivähoitotiloiksi muutettuja paritaloja 4. Korpikuusi, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa 5. Kuljun Ehtoopirtti, Linnajärventie 5, rivitalo, asuntoja 16. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Johanna Heikkilä / Terhi Leppimaa

10 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Lyhyt kuvaus toiminnasta Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on Tampereen seitsemän kehyskunnan (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi) omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaa omistajilleen julkisia hankintapalveluja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli noin 435 000 euroa. Henkilöstöä yhtiössä on 4 henkilöä. Hankintasopimuksia, joita yhtiö hallinnoi, on noin 110 kappaletta. Tavoite Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy ei voi vastata säästötavoitteista omistajakuntiensa puolesta. KuHa kilpailuttaa hankinnat siten, että ne mahdollistavat säästöt energiamäärissä. (mm. sopimukset 100 %:sti uusituvilla luonnonvaroilla tuotetusta sähköstä, ajoneuvosopimusten hybridi vaihtoehdot, led-valoputket sisäkäyttöön) Lyhyt kuvaus toimenpiteistä Tekniset muutokset - Oman toiminnan tehostaminen/säästöt - Kehitetään tilaajaosaamista kunnissamme korostaen energiatehokkaita vaihtoehtoja. - Siirtyminen uusiutuvien polttoaineiden käyttöön - Sähköenergia on jo 100 % vihreää sähköä - Suositellaan tilaajille hybridiajoneuvovaihtoehtoja Toimintatapoihin tehtävät muutokset - Muutokset johtamisjärjestelmässä, päätöksenteossa. - Päättäjien sitouttaminen energiatehokkaiden vaihtoehtojen suosimiseen sekä elinkaarikustannusajattelun lisääminen/laajentaminen. - Henkilöstönäkökulma, millä tavoin henkilöstöä kannustetaan energia- ja ilmastotoimiin tehostamiseen. - Kun esimiestaso saadaan sitoutettua energia- ja ilmastotoimien tehostamiseen, on myös henkilöstön luonnollinen ajattelu- ja menettelytapojen sulautuminen toimiin helpompaa. - Kehitämme jatkuvasti tilaajaosaamista ja vuosittaisissa hankintakoulutuksissa tuomme esille ja kannustamme suosimaan hankinnoissa energiatehokkaampia vaihtoehtoja. Lisäksi pyrimme korostamaan tuotteiden elinkaarikustannusten huomioimista. - Onko muita uusia energiatehokkuutta edistäviä tai CO2-päästöjä vähentäviä toimintamalleja otettu käyttöön. - Rakennusten kokonaisvaltaisen energiatehokkuuden huomioiminen paremmin uusissa hankinnoissa. Koulutus ja tiedotus - Millaista koulutusta, neuvontaa ja tiedostusta järjestätte omalle henkilöstölle, poliittisille päättäjille, kasvatus- ja opetustoiminnan henkilöstölle, tiedotusvälineille, asiakkaillenne, kuntalaisille tai muille ryhmille. - Vuosittain järjestämme noin 16 päivää hankintakoulutusta omistajakunnillemme, joissa aiheina on yleisen hankintakoulutuksen lisäksi mm. energiatehokkaat hankinnat, eettiset hankinnat, vastuullisuus hankinnoissa. - Tilaisuuksista ja tapahtumista, montako henkilöä niihin ajatellaan osallistuvan tai monelleko henkilölle suuntaatte tiedostusta, esim. asiakaslehden jakelumäärä tmv. - hankintakoulutuksiimme osallistuu vuosittain noin 200 henkilöä.

11 Hankinnat - Onko energiatehokkuus otettu huomioon tekemissänne hankinnoissa ja kuinka se niissä otetaan huomioon. - energiatehokkuus otetaan huomioon kaikissa niissä hankinnoissamme, joissa se on hankinnan sisällön kannalta oleellinen ja huomioitava tekijä. Yhtä ainutta tapaa ei huomioimiseen ole, vaan se vaihtelee hankinnoittain (mm. ajoneuvot, sähkö, valaistus, rakennukset). Kehitystyö - Millaisia kehityshankeaihioita ja ideoita voitaisiin viedä vaikkapa yhdessä eteenpäin. Toteutusaikataulu - kaikkiin edellisiin toimenpiteisiin. - toiminnan kehittäminen on jatkuvaa ja toimenpiteitä otetaan käyttöön aikataulujen mahdollistamissa puitteissa. Kustannukset - investoinnit, työajan käyttö, ostopalvelut - oman toiminnan kehittäminen ja energiatehokkuuden sekä ilmastotoimen tehostaminen ovat osa normaalia työnkuvaamme, joten näistä tekijöistä ei sen puolesta aiheudu meille lisäkustannuksia tai investointitarpeita Vastuuyksikkö ja henkilö - keneltä esim. saa lisätietoa Mervi Haataja, mervi.haataja@kuhaoy.fi, puh. 050 395 6315 Seuranta ja mittarit, joilla tavoitteen saavuttamista mitataan. - Yhtiöllämme ei ole olemassa mittareita. Seuranta toteutetaan tilaajien ja toimittajien kanssa yhteistyössä käytävissä sopimuskatselmoinneissa.

12 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.1 Jätehuollon logistiikan kehittäminen hankkimalla hybridikalustoa Jätekuljetusten kilpailutuksessa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet käytössä olevasta jätteiden kuljetusajoneuvoista on vähäpäästöistä tai muulla vastaavalla tavalla ympäristömyötäisiä. Oletetaan, että vähäpäästöinen kuljetuskalusto on 30 prosenttia energiatehokkaampi (aiheuttaa saman verran vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä). Jos puolet kalustosta uusiutuu vähäpäästöiseksi vuoteen 2020 mennessä, päästöjen vähenemä alenee 15 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna ottaen huomioon kuljetuskilometrit. Akkujen vaikutusta ei ole huomioitu. Vuonna 2013 asia ei edennyt, koska sopivia kilpailutettavia alueita ei ollut. Tavoitteet Jätehuolto siirtyy ympäristöystävällisempään kalustoon, josta kerätään kokemuksia. Polttoaineen kulutus on 30 % pienempi kuin perinteisen jäteauton polttoaineen kulutus, jossa primäärienergialähteenä toimii diesel. Vastuutaho ja lisätietoja Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.2 Jätteen lajittelun parantaminen Jätteen lajittelun parantamista kehitetään parhaillaan kansallisella tasolla. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä tuleva lainsäädäntö asettaa jätteen lajittelulle. Lopullista asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä ei ole vielä annettu. Tavoitteet Lasin, pienmetallin ja kartongin erilliskeräys käynnistetään vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä vuoteen 2016 mennessä. Asiasta on tehty esitys alueelliselle jätehuoltojaostolle. Toteutuneet toimenpiteet 2013: Metallinkeräyksen keräyspaikkojen lukumäärä lisääntyi 6 %. Seuranta ja mittarit Keräyspaikkojen lukumääräinen lisääntyminen Vastuutaho ja lisätietoja Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat Alueellinen jätehuoltojaosto 8.3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2013 aikana: uudet jätetäyttöalueet on liitetty kaasunkeräykseen. Vanhaan jätetäyttöön rakennettiin uusia kaasukaivoja. Vastuutaho ja lisätietoja Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

13 8.4 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteuttaa jätelain 93 mukaista jäteneuvontaa yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Neuvontatyön tavoitteena on lisätä kuluttajien ja tuotteiden valmistajien ja palvelujen tarjoajien tietoisuutta materiaalitehokkuudesta. Tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ja motivaatiota tehdä kestäviä kulutusvalintoja. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ostaa Ekokumppanit Oy:ltä neuvontapalveluja. Ekokumppanit vastaa suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä materiaalitehokkuusneuvonnasta ja sen kehittämisestä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy tekee materiaalitehokkuusneuvontaa integroituna kaikkeen jäteneuvontaan ja osallistuu Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokumppaneiden kanssa kehityshankkeisiin, projekteihin ja kampanjoihin. Toteutuneet toimenpiteet Kouluvierailut Vuonna 2013 Ekokumppanit jatkoi loppuasiakkaille maksuttomien (ympäristösuojelun maksamia) kouluvierailuitten tarjoamista Tampereen ja seutukuntien kouluille ympäristökasvatuksen tueksi. Kohderyhminä olivat kolmas- ja seitsemäsluokkalaiset, joille pidettiin vastuullisen kulutuksen oppitunteja painottuen ajankohtaisiin aiheisiin. Kouluvierailuita tehtiin yhteensä 226 kpl, joilla tavoitettiin 4 705 oppilasta, näistä 3-luokkalaisia oli 2587 ja 7-luokkalaisia 1 883. Valtaosa kouluvierailuista tehtiin Tampereella, mutta oppitunteja pidettiin myös Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa. Ympäristötori Tampereen Vihreän viikon avasi Ympäristötori, joka kokosi kesäkuussa Tammelantorille ympäristöasiantuntijoita ja ekologisia yrittäjiä. Tapahtumassa toimi Ekokumppanien tavaranvaihtotori, jonka periaatteena on tuoda itselle tarpeetonta, mutta ehjää tavaraa ja vaihtaa se tarpeelliseen. Pirkanmaan Jätehuollon Repe & Romu ottivat maksutta kyytiinsä kodin vaaralliset jätteet, metalliromut sekä sähkölaitteet. Koukkujärven vihermultaa sai ottaa mukaan omalla pussilla tai ämpärillä. Tampereen Puutarhaseura kertoi infopisteellään puutarhatrendeistä parvekepuutarhasta ison pihapiirin kasvivalintoihin, hyötykasveista koristekasveihin. Kokeneet puutarhaharrastajat myös myivät taimia. Torilla oli myös elävää musiikkia, taidetta sekä perhosbaareja, kierrätyskäsitöitä. Torin täysi väkeä osallistui tapahtumaan ja nautti kauniista kesäsäästä. Tähteitä nolla! 2012 pilotoitu Tähteitä nolla! kampanja toistettiin. Siinä haastettiin ala-asteen oppilaat vähentämään lautaselle jäävän ruokajätteen määrää. Viiden kunnan (Kangasala, Orivesi, Nokia, Tampere, Pirkkala), 15 koulun 2998 oppilasta sekä koulujen opettajat osallistuivat Tähteitä nollaan Euroopan jätteen vähentämisen viikolla. Opastetun retken Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen voitti arvonnassa 77 oppilaan ja neljän opettajan orivetinen Karpinlahden koulu. Neljän elokuvalipun niput voittivat oriveteläisten Päilahden koulun ja Keskuskoulun, tamperelaisen Rudolf Steiner koulun ja tamperelaisen Tesomajärven koulun keittiöväki. Kampanjaviikon aikana ruokaloissa on ollut esillä oppilaitten teemaan liittyviä piirroksia ja Seppo Leinosen kampanjamateriaalia. Kampanjan toteuttivat Pirkanmaan jätehuolto, Ekokumppanit ja koulujen ruokapalvelujen tarjoajat. Moreenian tavaranvaihtopäivät

14 Kevään tavaranvaihtopäivät järjestettiin Nuukuusviikolla huhtikuussa sekä syksyn tilaisuudet Euroopan jätteen vähentämisen viikolla marraskuussa. Kevään tapahtumaan osallistui yli 400 henkeä, mikä osaltaan johtui Aamulehden päivän menovinkeissä olleesta isosta kuvasta ja tekstistä. Syksyllä osanottajamäärä oli vain 123 henkeä, koska Aamulehdessä ei ollut mitään, mutta toisaalta Tamperelaisessa oli peräti kaksi puffia tapahtumasta. Tapahtumat järjestivät Ekokumppanit Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ylijäämätavarat päätyivät Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n kierrätyskeskuksiin Nekalaan, Hervantaan ja Lielahteen. Euroopan jätteen vähentämisen viikko Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietettiin marraskuussa. Suomi osallistui neljättä kertaa viikon viettoon. Suomessa järjestettiin kolmisenkymmentä tapahtumaa, jotka kuuluivat Euroopan jätteen vähentämisen viikon viralliseen ohjelmistoon. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Helin, Ekokumppanit Oy, harri.helin@tampere.fi. Sinikka Jalo, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 8.5 Biojätteen mädätyslaitos Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n (PJH) vastuulle kuuluu biojätteen erilliskeräykseen perustuvan noudon ja kuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen järjestäminen. Lisäksi PJH vastaanottaa omistajakunnistaan yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa muodostuvaa lietettä käsiteltäväksi. Tällä hetkellä käsittelymenetelmänä on kompostointi. Hyödyntäminen toteutuu lähinnä suljettavien kaatopaikkarakenteiden pintakerrosmateriaalina ja jalostamisena mullaksi. Kompostointia ei pidetä sellaisenaan tehokkaimpana ja riittävänä prosessointimenettelynä edistämään erilliskerätyn biojätteen hyödyntämistä. Kasvualustanäkökulman lisäksi on tarpeen ottaa huomioon energiana ja lannoitemateriaalina hyödyntäminen. PJH:n strategiana on myös edistää biojätteen erilliskeräystä. Lisäksi PJH:n on ratkaistava roolinsa jätevesien puhdistamolietteiden prosessoijana ja hyödyntämiseen ohjaajana. Tavoitteet PJH:n hallitus päättää vuoden 2014 loppuun mennessä biojätehuollon palvelutuotantomallin tekniikka- ja hyödyntämismenettelyvalintoineen siten, että biologisesti käsiteltävä jäte tulee maksimaalisesti hyödynnetyksi energiana sekä ravinteina ja maanparannusmateriaaleina. Toteutuneet toimenpiteet Hankinnat PJH on tilannut konsultoinnin, jonka tarkoituksena on tuottaa perusteet palvelutuotantomallin valintaa koskevaa päätöstä varten. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Hanke vähentää suoraan kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa myös välillisesti kestävän materiaalitalouden kautta ilmastonmuutosta hidastavasti. Muu kehitystyö Yhtiön hallitus perehdytetään biojätteiden käsittelyn eri vaihtoehtoihin kohdevierailuilla ja asiantuntijoiden kuulemisella. Seutuyhteistyö

15 PJH on perustettu toteuttamaan laajaa ylikunnallista kuntayhteistyötä varten. Seuranta ja mittarit Määritellään myöhemmin palvelutuotantomallin toimeenpanon yhteydessä. Kustannukset Biojätteen palvelutuotantomallin valinnasta riippuen investointikustannukset ovat 5-10 miljoonaa euroa. Tavoitteena ovat kuntalaisille edulliset kustannukset (= jätemaksu) suhteessa toteuttaa jätelain mukaiset terveyden ja ympäristön suojelun päämäärät. Vastuutaho ja lisätietoja Käsittelypäällikkö Elina Tiira ja kehityspäällikkö Simo Isoaho, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. 8.6 Jätelajien keräyksen ja noudon putkijärjestelmät Jätelajien keräykseen sisältyvä syntypaikkalajittelu sekä näin muodostettujen jätelajien nouto ja kuljetus keräyspaikoista käsittelypaikkoihin muodostavat ekologisesti ja taloudellisesti merkittävät vaiheet materiaalien hyödyntämisessä ja asianmukaisessa loppusijoituksessa. Keräyksen ja noudon toteuttaminen putkijärjestelmällä, huolimatta jo lähes 50 vuoden takaisesta ideastaan, on modernina suomalaisena tekniikkainnovaationa noussut taajama-alueilla merkittäväksi kilpailijaksi perinteisille keräys- ja noutomenettelyille. Voidaan toteuttaa useamman kiinteistön vähän tilaa vaativia yhteiskeräyspaikkoja, jätteitä noutavia autoja ei tarvita ja näin jätehuollon aiheuttamat pakokaasupäästöt, melu ja liikenneriskit asukkaille voidaan poistaa. Putkijärjestelmän arvioitu energiantarve on 30-50 kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on 180-200 kwh/jätetonni. Tavoitteet Vuorekseen rakennettavan putkijärjestelmän tavoitteena on osoittaa tällaisen keräys- ja noutomenettelyn ekologinen ja taloudellinen toteuttavuus taajama-alueiden päivittäisten jätelajien jätehuoltoratkaisuna. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Investoinnin ja palvelutuotannon toteuttamiseen uusi, edelleen osinkoa jakamaton organisaatiomalli, jossa kiinteistöt ovat mukana investoinnin rahoittamisessa ja jossa pienkiinteistöt osallistuvat liityntämaksun muodossa investoinnin toteuttamiseen. Pirkan Putkikeräys Oy on malli tällaisesta uudesta organisatorisesta toimintamallista. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Putkijärjestelmän investointi ja käyttöönotto on edellyttänyt toimintatavan muutosta rahoitusajattelussa ja palvelutuotannon järjestämisessä. Jätteentuottaja osallistuu investoinnin rahoitukseen jo rakentamisvaiheessa ja jätteen noutopalvelu (eli jätelajien siirto keräyspaikasta keskitetylle koontaasemalle) tapahtuu putkijärjestelmällä eikä kuljetusyrityksen toimesta. Tekniset muutokset Syöttöputkiperustaiset keräyspaikat, maanalainen jätelajien siirtoputkisto ja keskitetty koonta-asema jätelajien kuljetusta varten. Merkittävä muutos on pakkaavien jäteautojen tarpeen poistuminen. Hankinnat Putkijärjestelmän keskeiset hankinnat kohdistuvat putkistosuunnitteluun, laitteistosuunnitteluun ja toimitukseen, putkistorakentamiseen ja koonta-aseman rakentamiseen. Putkijärjestelmän hankinta toteutettiin avoimena julkisena hankintana.

16 Koulutus ja tiedotus Putkijärjestelmän käyttöönotto vaatii tietoista ja merkittävää panostusta käyttäjien opastamiseen ja motivoimiseen. On kerrottava, miksi tällaisen järjestelmään käyttöön on ryhdytty ja miten siitä käyttäjät ja yhteiskunta hyötyvät. Toimenpiteet ilmastonmuutokseen hillitsemiseksi Vähentää tekniikka- ja toimintatapamuutoksen vuoksi energiankulutusta ja tarvittavan energian tuotannosta muodostuvia päästöjä. Muu kehitystyö Teknisten ratkaisujen sekä putkisto- ja keräyspaikkasuunnittelun kehittäminen. Seuranta ja mittarit Mitään vakiintuneita seuranta- ja mittausmenettelyjä ei ole vielä kehitetty. Luonnollisesti mittarit kehitetään odotettujen hyötyjen osoittamiseen. Kustannukset Vuoreksen putkijärjestelmän arvioitu investoinnin kokonaiskustannus on 18 20 miljoonaa euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Kallio, Pirkan Putkikeräys Oy 8.7 Muuta, toimintatapoihin tehtävät muutokset Pirkanmaan Jätehuollon hallitus hyväksyi tammikuussa 2014 strategian, jossa perustana on asiakkaiden ja yhteiskunnan palvelu kohti kestävää materiaalitaloutta. Tämä perusta tarkoittaa tukeutumista tehokkaasti jätteiden syntypaikkalajitteluun, jotta materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman ekologisesti ja taloudellisesti. Kunnalliset jätehuoltomääräykset muodostavat instrumentin ohjata jätteen tuottajia syntypaikkalajitteluun. Alueellinen jätehuoltojaosto valmistelee alueen jätehuoltomääräysten uudistamista. Jätehuoltomääräykset annetaan jätelain nojalla ja päivittäminen perustuu jätelain uudistukseen. Tammervoiman hyötyvoimalan myötä kaatopaikalle ei enää sijoiteta orgaanista jätettä, vaan ainoastaan tuhkaa ja inerttiä jätettä. Ilmastokuormitus pienenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota kaatopaikalla metaania. Vältetty metaanin muodostuminen kaatopaikalla pienentää ilmastokuormitusta 75 000-115 000 hiilidioksiditonnia vuodessa Jätteestä on noin 50 prosenttia uusiutuvia energialähteitä. Jäte korvaa fossiilisia polttoaineita ja pienentää ilmastokuormitusta 45 000-60 000 hiilidioksiditonnia vuodessa. Vastuutaho ja lisätietoja Alueellinen jätehuoltojaosto Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy 8.8 Tammervoima Tammervoima Oy rakentaa Tampereen Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa noin 90 GWh sähköä sekä 310 GWh lämpöä vuodessa. Laitos hyödyntää noin 150 000 tonnia jätettä vuodessa ja energiantuotantoon ohjataan vain materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Uusi arinatekniikka voi käyttää tarvittaessa myös puuta tai teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos yhtiöt.

17 Tavoitteet Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa paikallisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. llmastokuormitus vähenee, kun jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Hyötyvoimalaitoksen CO2-päästövähenemä on Tampereen energiantuotannossa noin 55 000 t vuodessa, kun jätteiden energiahyötykäytöllä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita eli maakaasua ja öljyä. Tavoitteet vuodelle 2013 toteutuivat, kun hyötyvoimalaitoksen investointipäätös saatiin tehtyä elokuussa ja hankeen rahoitus järjestettyä. Rakennushanke käynnistettiin heti syyskuun alussa. Vuoden 2014 toiminta tulee keskittymään rakennushankeen viimeisten hankintakokonaisuuksien ja urakoiden hankintaan sekä rakennustöiden valvontaan. Ennen laitoksen käynnistymistä laaditaan myös ympäristöluvan edellyttämä toiminnan tarkkailusuunnitelma. Toteutuneet toimenpiteet Syksyn aikana tehtiin voimalaitoksen päälaitteiden hankintasopimukset savukaasujen puhdistuslaitteistosta, turbiinigeneraattoripaketista, jätekahmarista ja arinakattilasta sekä maanrakennusja perustustöiden urakkasopimus. Tutkimus- ja kehitystoimintaa oli kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden energian hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen arinapoltossa sekä savukaasun lämmön talteenottoprosessin suunnittelutyö. Näistä innovaatioaihioista jätettiin syyskuussa investointitukihakemukset työ- ja elinkeinoministeriölle. Seuranta ja mittarit Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt siten, että laitoksen valmistuminen on mahdollista vuosina 2015 2016. Voimalaitos valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja tuotannollinen käyttö aloitetaan 2016 alussa. Kustannukset Hankkeen kustannusarvio on 105 milj. euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Harri Kallio, puh.040 842 2600 Tampereen Energiantuotanto Oy, toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen, puh. 040 801 6397 Tampereen Sähkölaitos Oy, kehitysjohtaja Mika Pekkinen, puh. 050 599 4300, www.tammervoima.fi

18 9 Vesihuolto Energiankulutusta seurataan säännöllisesti vesihuollossa. Sähköverkkoyhtiön toimesta vesihuollon kohteet on erotettu oman asiakasnumeron alle, jotta helpommin voidaan seurata kulutuksia. Kulutusseurannassa käytetään hyväksi verkkoyhtiön tietokantoja. Kulutusmääriä seurataan kuukausittain. Kulutusseurannalla on löydetty mm. viallisia laitteita pumppaamoilta, jotka korjaamalla energiankulutusta on saatu pienennettyä. Vesi- ja viemäriverkoston osalta on energiatehokkuudenkin kannalta oleellista, että verkostojen kunto pidetään hyvänä. Verkostojen rappeutuessa niihin voi tulla rikkoutumia ja vuotoja, jotka lisäävät viemäriverkostossa kulkevat veden määrää ja sitä kautta rasittavat turhaan viemärilinjojen, pumppaamojen ja puhdistamon kapasiteettia sekä lisää huoltotöiden määrää huomattavasti. Pumppaamoissa tämä näkyy ensisijaisesti pumppujen käyntiaikojen, ja siten suoran energiankulutuksen, nousuna. Viemäreissä vuotovesien pääsy näkyy putkien kapasiteetin ylittymisenä. Puhdistamolla tämä tarkoittaa suurempaa kapasiteettitarvetta, suurempia pumppaus- ja ilmastuskompressorien energiankäytön kuluja. Puhtaan veden puolella mahdolliset vuodot näkyvät siinä, että alueelle pumpattavaa vesimäärää ja siten samalla pumppujen kapasiteettia joudutaan nostamaan, jotta vettä riittää kaikille tarvitsijoille. Vesihuoltolinjojen kunnossapidon kannalta on oleellista, että niissä tehdään tarkistustoimenpiteitä vuosittain ja linjojen kuntoa seurataan aktiivisesti. Vuotovesien ja vuotojen poistamiseksi on linjastoja saneerattava tarpeellisilta osilta. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma on päivitetty vuodenvaihteessa 2013-2014. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelmassa määritellään alueet, joilta vuotovesiä selvitellään sekä miltä alueelta vesijohtoverkostoja saneerataan. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmaa on päivitetty. Päivitetty ohjelma saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Jätevesipumppaamojen saneerausohjelmassa määritellään korjattavat pumppaamot ja käydään läpi mm. pumput, joiden kapasiteettia tarvitsee tarkastella. Vuotovesikartoituksia on tehty mm. Kuljun alueella sekä Sääksjärvellä. Vuodelle 2014 suunniteltu vuotovesikartoituksia seuraavilla alueilla: Koko Sääksjärven alueelle toteutetaan viemäriverkoston kapasiteettitarkastelu, jossa tutkitaan myös vuotovesiä esiintymistä. Vuonna 2013, on toteutettu saneerauksia seuraavilla alueilla (taulukossa yksikkö metriä): Saneeratut linjat 2013 Kohde vj san.tapa jv san.tapa yhteensä Uusi-Eurooppa 519 pitkäsuj. 665 pätkäsuj. 1184 Kenttätien seutu 474 pitkä- / pakkosuj. + auki kaivaen 474 Siskontie 94 auki kaivaen 94 Sotavallantien seutu 1170 auki kaivaen 1170 Asuntokuja 96 pätkäsuj. 96 Höytämönpolku 30 30 Lempoisten koulu / Koulutie 147 auki kaivaen 147 294 Kuljun koulu /Murrontie 82 auki kaivaen Tampereentie 68 pätkäsuj. 68 2516 976 3410 Saneeraus keskitettiin alueille, joissa on vanhaa pääasiassa valuraudasta tehtyä vesijohtoa tai viemärissä on todettu runsaasti vuotovesiä. Saneerausvolyymi oli 0,4 % viemärin osalta koko verkostosta. Harjoittelijoiden ja osin oman henkilöstön voimin tehdyn vuotovesiselvityksen pohjalta viemäriverkoston tarkastuskaivoista saneerattiin betonoimalla 10 pahiten vuotavaa ja muutamia kaivoja saneerattiin auki kaivamalla.

19 Vuodelle 2014 saneerauksia toteutetaan alueille: Hakkari Höytämö Miemola Tutkimusten ja saneerausten tavoitteena on pienentää energiankulutusta ja huoltotöitä sekä jätevesien määrää (hulevesien osuuden verran) 10 20 % nykyisestä tasosta sekä turvata olemassa olevien järjestelmien toimiminen myös tulevaisuudessa. Vesihuollon laitosten uusimisten ja rakentamisen yhteydessä otetaan kilpailutuksessa huomioon laitteiden elinkaarikustannukset 10 vuodelta. Lisäksi elinkaarikustannukset huomioidaan pumppaamojen laitehankinnoissa. Vesihuollon saneerausrahat on nostettu vuodelle 2014 tasolle 750.000. Vesihuollossa tullaan myös kartoittamaan mahdollisuus aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä jätevesien lämmön talteenoton hyödyntäminen. Lämmön talteenoton hyödyntäminen tulee kyseeseen ainakin siinä tapauksessa, että jätevedenpuhdistamo rakennetaan nykyisen puhdistusprosessin perään jälkikäsittely. Jätevesien lämmön hyödyntäminen vaatii matalalämpötilaisen energian käytön kohteita alueella. Vuoden 2014 alusta Lempäälän kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaa jatkaa Lempäälän Vesi liikelaitos. Kulutustiedot Vesihuollon energiankulutuksen jakautuminen Jätevedenpuhdistamon maakaasunkulutus 23 % Jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus 34 % käyttöveden siirto 5 % käyttöveden valmistus 5 % jätevesipumppaamoide n sähkönkulutus 43 % 2013 2012 Jätevedenpuhdistamon maakaasunkulutus 513 MWh 417 MWh Muutos 22,9 % Vesihuollon koko sähkönkulutus 1 760 MWh 1 920 MWh Muutos -8,4 % Energiankulutus yhteensä 2 273 MWh 2 338 MWh Muutos -2,8 % Lempäälän Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Lasse Sampakoski

20 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoitteet Lempäälän Lämmön tavoitteena vuoteen 2018 mennessä tuottaa 90 % kaukolämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2013 alusta kaukolämmön tuotannosta n.15-20 % tuotettu uusiutuvalla energialla (puuperäinen). Maakaasun tankkausasema on rakennettu Sääksjärvelle vuoden 2013 aikana ja se käyttöönotetaan kesään 2014 mennessä, jolloin tankkausasemasta tulee puolijulkinen eli kaikille rekisteröityneille asiakkaille avoin tankkauspiste. Tankkauspiste tukee ajoneuvokaluston siirtymistä kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvä hiukkaspäästöjen väheneminen. Kesällä 2014 tullaan Kuljun kylänosan keskustaan, Palomäen sekä Kuljun koulun alueelle rakentamaan kaukolämmön aluelämpöverkko, ja energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Lempäälän terveyskeskus on liitetty kaukokylmäverkkoon, jossa hyödynnetään järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa ja näin ollen energiatehokkuus paranee. Prosessin kylmäaineeksi on valittu mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen aine. Kaukokylmäverkon on tarkoitus myöhemmin laajeta ja palvella Lempäälän keskustataajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt selvitetään energiatodistusten laadinnan yhteydessä. Energiatodistuksia on laadittu yhteistyössä Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Vuosina 2013 2015 on toteutettu ja aiotaan toteuttaa yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa kunnan kiinteistöissä erilaisia ESCO-hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja/tai vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä rakennusten lämmityksessä. Ensimmäisen hankkeen toteuttaminen on aloitettu jo Hakkarin koulussa vuonna 2013 ja koko projekti valmistuu syksyllä 2015. Muita kohteita ovat Mansikkamutkan päiväkoti, Lempoisten uimala, Kelhon, Moision, Nurmen, Säijän ja Mattilan koulut. Seuranta Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta.

21 Vastuutaho ja lisätietoja Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy Toni Laakso

22 11 Elinkeinot ja osaaminen TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. Vision toteuttamisprosessin yhteydessä pyritään tarkastelemaan ympäristövaikutusten ja energiatehokkuuden näkökulmasta erityisen innovatiivisesti mm kunnan keskustan kehittymisen vaikutuksia liikenteen ja sen tulevaisuuden mallien ympäristönäkökulmiin. Tampereen Yliopiston kanssa yhteistyössä pohditaan näitä liikenteen, liikennöinnin ja logistiikan uusia ratkaisumalleja Syksyn 2013 aikana Ideaparkissa ja alueella aloitettiin energia- ja jätehuoltokartoituksen teko yhteistyössä Schneider Electricin ja KOY Ideaparkin kanssa. Hankkeen lähtökohtana on vuonna 2013 toteutettu laajempi SHAPE-hanke, jonka yhtenä johtoideana oli kestävä kauppakeskus. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisessa Ilmastostrategiassa on kirjattu elinkeinopolitiikkaan ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä, jonka mukaisesti tehdään ilmastoa säästävää seudullista elinkeinopolitiikkaa, tehostetaan kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kesken, kehitetään maaseudun energiatoimintaa sekä tehostetaan tiedotusta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman korvaavassa Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa huomioidaan mm. ekotehokas rakentaminen ja älykäs infrastrukstuuri. Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu uudenlaista hankeyhteistyötä ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut alkuvuodesta 2013 laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. Lisäksi Lempäälässä kartoitettiin 2012 mm. yritysten jätehuoltoratkaisuja. Lempäälä osallistuu osallistuu myös aktiivisesti sekä kuntana että yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa kehityspoliittisiin prosesseihin, mm Afrikassa. Näissä on ollut tavoitteina mm innovatiivinen jätehuolto ja kierrätyksen kehittäminen sekä mm kierrätettävien materiaalien hyödyntämisen teollistumisen ja köyhyyden vähentämisen raaka-aineena. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa

23 Energiatehokkuus Ideaparkissa on otettu huomioon jo rakennusvaiheessa. Ideaparkin lämmönkulutus (4,42 kwh/r-m 3 ) on 82 % ja sähkönkulutus (21,34 kwh/r-m 3 ) 30 % pienempi verrattuna kauppakeskusten keskiarvoon, sillä Motivan tilastojen perusteella Suomen kauppakeskusten keskimääräinen lämpöenergiankulutus on 24,2 kwh/r-m 3 ja sähköenergiankulutus 30,5 KWh/r-m 3. Tulevaisuudessa Ideaparkin energiatehokkuutta voidaan entisestään parantaa ottamalla käyttöön uusiutuvaa ja lähellä tuotettua energiaa. Ideaparkin alueen energia- ja jätehuoltokartoituksen pohjalta tullaan ympäristötietoa tulevaisuudessa esittämään reaaliaikaisessa muodossa omistajalle, vuokralaisille, kuluttajille sekä sidosryhmille kullekin käyttäjäryhmälle heidän tarpeidensa mukaisesti. Tavoitteena on ympäristöön liittyvillä tehostus- /informaatio-/viestintätavoilla tuoda esille taloudellinen, toiminnallinen ja ympäristöystävällinen toimintatapa kauppakeskuksessa toimiville tahoille. VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa. timo.palander@lempaala.fi

24 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Päiväkotien ja koulujen energiansäästöasiat ovat olleet esillä yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Alla on syskyllä 2013 kerättyä tietoa eri koulujen toimista kestävän kehityksen saralla. Hakkarin koulu Hakkarissa on otettu käyttöön Globaalin kuluttajan ajokortti Ekokumppanien tarjoamaa opetusta 7-luokkalaisille. Wilman käyttö Kelhon koulu Henkilökunta: Biojäteroskis ruoan tähteille. Paperin lajittelu. (Pahvin lajittelu tulossa). Ruoan määrän jatkuva tarkkailu. Tietotekniikan käyttö: Wilma ja dokumenttikamerat. Vanhemmat: Leikkimökin korjaus oppilaille. Oppilaat: Oppilaat vastaavat leikkivälineiden tallessa pysymisestä. Ekokumppaneiden oppitunti. Roskien siivous pihalta ja koulun lähialueilta kevät/ syksy. Askarteluja kierrätysmateriaalista esim. maitopurkit, kananmunakennot. Polkupyörän huolto tn-töissä. OPS:in mukaiset aiheet kestävästä kehityksestä. Monivuotiset kirjat (osin vihkokirjat). Kuljun koulu Oppilaat keräävät kaikista koulutaloista ja luokista kierrätyspaperit. Sekä oppilaat että henkilökunta keräävät myös pahvit erikseen. 6. luokkien oppilaat pyyhkivät ruokailun jälkeen pöydät kummassakin ruokalatilassa. Kopiointien perusasetuksena on kaksipuolinen kopiointi, jolla saadaan säästettyä paperitulosteissa. Suurelta osin 1.-6. luokissa on tykki + dokumenttikamera (joko omana, liisattuna tai lainattuna), jolloin päästään vähemmällä oppituntimateriaalien monistamisella. Esiopetuksessa koneita ei vielä ole. Sisäisessä postituksessa käytetään käytettyjä kirjekuoria. Uusissa lisärakennuksissa WC-tilojen valot sammuvat ja syttyvät liikkeen mukaan, joten valoja ei pääse unohtumaan päälle. Käsityöhankintoja tehdään koululla keskitetysti ja kaikkia kangastilkkuja ja laudankappaleita hyödynnetään loppuun asti. Askarteluissa hyödynnetään aiheiden mukaan kierrätysmateriaaleja. Lukuvuosittain hyödynnetään opetuksessa kunnassa laadittuja KEKE- tai nuukuusviikkomateriaaleja. Kuokkalan koulu Kierrätysmateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä. Luokkakohtainen paperinkeräys. Metallin- ja pahvinkeräysastiat koululla. Nuuka monistaminen, kaksipuoleiset monistukset ja pienennökset. Turhien valojen sammuttaminen.