Poston Erä ry:n historiaa

1(9) Poston Erä ry:n historiaa 1984 Lehdissä kirjoitettiin että Metsähallitus aikoo lopettaa vapaan metsästysoikeuden, nämä sanat saivat aikaan Harjun Erkillä ajatuksen metsästysseuran perustamisesta. Tarkoituksena oli luoda yhtenäinen metsästysalue ja taata hirvenmetsästys paikallisille hirvenpyytäjille. Maanomistajilla oli myös ns. niittyjä soilla ja purojen varsissa, joten siellä ei ollut Metsähallituksellakaan yhtenäistä pyyntialuetta. Ajatuksena oli rajata yhtenäinen suurempi metsästysalue niittyjen kautta vuokraamalla Metsähallitukselta väliin jäävät alueet, mikäli vapaa metsästysoikeus loppuu. Onneksi ei loppunut. Neuvoteltiin suurimpien maanomistajien kanssa asiasta ja kysyttiin asiantuntevaa neuvoa Sodankylän rhy:n toiminnanohjaajalta Matti Heinoselta. Asia eteni ja tuli aika metsästysseuran perustamiskokoukselle, joka pidettiin Petkulan koululla tammikuun 31. päivänä kello 19.00. Kokouksessa oli mukana 17 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Paakkola ja sihteeriksi Erkki Harju. Pöytäkirjan tarkastajiksi Antero Romppainen ja Heimo Lokka, jotka toimivat myös ääntenlaskijana. Kokouksessa päätettiin perustaa metsästysseura. Hyväksyttiin metsästysseuran säännöiksi Metsästäjän Keskusjärjestön laatimat mallisäännöt täydennettynä ja nimeksi tuli Poston Erä yksimielisellä päätöksellä, muita nimen esityksiä oli Paskahaaran Kössit ja Erä Poston. Liittymismaksu oli 50 mk. Jäsenmaksu 40 mk, naiset ja metsästyskortittomat puoleen hintaan. Yhdistyksen Perustamiskirjan allekirjoittivat Erkki Harju, Antero Romppainen ja Aarne Harju. Ensimmäisen kauden johtokunta: Puheenjohtaja Erkki Harju, sihteeri/rahastonhoitaja Aarne Harju ja muut jäsenet Antero Romppainen, Juha Helttunen, Heimo Lokka, Jouni Äärelä ja Matti Paakkola. 1

2(9) Perustamisen jälkeen alkoivat metsästysvuokrasopimusten tekemiset. Jo helmikuun alussa allekirjoitettiin sopimukset suurimpien paikallisten maanomistajien kanssa: Matti Paakkola, Antero Romppainen, Jouni Äärelä, Pekka Sinkkonen, Unto Karppinen ja Yrjö Harju. Sisäasiainministeriö myönsi 3.9.1984 luvan perustaa Poston Erä Ry niminen yhdistys. Siitä alkoi Poston Erän tuon tunnetun eränkävijäin, kalastajain ja metsästäjäin taival. Kirjattiin yhdistys rekisteriin 11.10.1984. Ensimmäisenä vuotena eli 1984 metsästysmaita oli 3650 ha: a, eli lähes kaikki yksityismaat ja yhtiöiden maat olivat vuokralla. Hirvenmetsästysaluetta oli 4405 ha: a. Saman vuoden syksyllä oli seuralle laadittava erityinen hirvisääntö, joka olisi voimassa kaksi vuotta. Lupia tuli 2 aikuista ja 3 vasan lupaa. Seuralle tulee ensimmäinen hirvi. Veitsiluoto Oy:lle 2kg keittolihaa sekä pidetään peijaiset. Loput lihat sekä nahka ja sarvet myydään Petkulassa huutokaupalla. Seuraavat hirvet jaetaan tasan pyytäjien kesken, ampuja saa sarvet ja taljan. Pyytäjät maksavat seuran hirviluvat kahtena ensimmäisenä vuotena. Hirvenpyyntiin saa osallistua harrastajana ja jälkiilmoittautuneena metsähallinnon luvalla metsästäneet seuran jäsenet, kun he ovat ensin kaataneet oman kiintiönsä valtion maalta. Jos tällainen pyytäjä onnistuu kaatamaan hirven, hän saa 5kg keittolihaa, taljan ja mahdolliset sarvet. Maanomistajalle jonka maalle hirvi kaatuu hän saa 5 kg keittolihaa. Siinä oli hirvisääntö. Vuonna 1984 jäseniä oli seurassa 32 miestä ja 5 naista, yhtiöillä jäsenkortteja 8 kpl. Tapahtumia olivat pilkkikilpailut, hirvenlihahuutokauppa ja peijaiset. Ensimmäisen vuoden metsästys: Vesilinnun pyynti tavanomainen, metsäkanalinnut rauhoitettu ja hirviluvista onnistuttiin kaatamaan 1 aikuinen. Ampujana oli Jyrki Harju. 2

3(9) 1985 Seuraavana vuotena 1985 mietittiin kaikenlaisia suunnitelmia seuran talouden kohentamiseksi, oli nimittäin tarkoitus rakentaa virkistys ja toimintakeskus ei sen vähempää. Sinä vuonna rakennettiin hirvitorneja 2 kpl Matarakoskentien päähän ja toinen Sinkkosen rantaan. Sen vuoden hirvenmetsästykseen valittiin johtajaksi Antero Romppainen, Aarne Harju, Jouni Äärelä, Urpo Äärelä (joka myöhemmin estyi tulemasta ja tilalle tuli Samuli Lokka), Esko Marjavaara, Kalle Aikio, Yrjö Harju, Antti Harju, Jorma Harju ja Esko Raatesalmi. Hirvenpyynti onnistui 100 % eli kaatoja tuli 2 aikuista ja 3 vasaa. Jäsenmäärä kasvoi 20:lla edelliseen vuoteen verrattuna ja oli nyt 57, joista 11 naista. 1986 Päätettiin perustaa toimikunta etsimään sopivaa tontin paikkaa metsästyskämpälle, siinä olivat Yrjö Harju, Matti Paakkola, Taavi Snikkarinen ja Samuli Lokka. Toiminta ja virkistyskeskuksen tarvittavat puut sekä mahdollisesti tuleva kuitupuu ostetaan Matti Paakkolalta 8mk/m3. Puut tehdään talkoilla. Rovakoskella olikin kolmet hirsien teko talkoot. Seuralle oli saatava lisää myös maata vuokralle ja siihen pestattiin seuran lahjakkaat puhemiehet Samuli Lokka, Topi Peuraniemi ja Taavi Snikkarinen. 1987 vuosikokouksessa oli tonttitoimikunnan vetäjän annettava raportti maaliskuun loppuun mennessä. Julistettiin seuran merkin suunnittelukilpailu. Alettiin pitää tupailtoja ja ensimmäiset olikin Saini ja Yrjö Harjulla 2.2.1987. Seura hankki mökkiin puutavaran, josta sahattiin rakennustavaraa, sekä seuran jäsenet tekivät puutyökurssilla mökkiin ikkunat, ovet ja huonekalut. Hirvenpyynnissä kaadettiin 14 aikuista ja 6 vasaa. Pyytäjiä oli jo 32, jotka jaettiin porukoihin, sinä vuonna oli ensimmäinen nainen hirviporukassa Eila Pahtaharju. Mökin tonttikin selvisi ja se vuokrattiin Yrjö ja Saini Harjulta. 3

4(9) 1988 keväällä alkoi seuran mökin hirsien salvominen Jouni Äärelän pellolla ja keväällä tehtiin mökin pohja. Seura oli jo sen verran vaurastunut, että pystyi jo maksamaan omat hirviluvat. 1989 Oli hirvenpyynnin rauhoitus koko Sodankylän Rhy:n alueella. Nyt keskityttiin mökin rakentamiseen. 26 27.8 pidettiinkin jo mökin siirto talkoot. Vaikka oli hirvenpyynnin rauhoitus, Poston Erä vietti talven taittajaisia koululla. Sattui nimittäin tulemaan Äärelän Jounin pellolle sairas hirvi ja seura sai luvan ampua sen. Tosin Lappalaisen Jorma kävi sen ampumassa. Siitä tehtiin 900 mk lasku Lääninhallitukselle. Sillä rahalla ostettiin poro. Porosta tehtiin käristys Talven taittajaisiin ja loput myytiin huutokaupalla. 1990 Hirvenpyynti jatkuu, lupia tuli 3 aikuista ja kaikki saatiin, hirvimiehet saivat isoja sarvipäitä ja niistä saatiin rakennusrahaa myymällä ampujille. Samuli Lokan hirvensarvet säästettiin seuran mökin seinälle. Vuonna 1991 olivat tavoitteet korkealla, seuran mökki on saatava valmiiksi. Enää ei riitä selitykseksi ettei osaa, kaikille löytyy sellaista hommaa, jota osaa tehdä. Ja niinhän siinä kävi että syksyllä 21.9 vietettiin tupaantuliaisia. Tavoitteet korkealla johtuivat osaltaan siitä, että naapurikyliinkin oli perustettu metsästysseuroja ja ne kyselivät, että mitä Iisakinkirkkoa te rakennatte, kun se kestää niin kauan. Kesti mitä kesti, mutta sen mukaan tehtiin kun oli rahaa ja aikaa. Velkaa ei otettu johtokuntien riesaksi. Nimeksi tuli Liesu. Laadittiin Liesun säännöt. Kämppäemännäksi tuli Sirkka Äärelä. Sen jälkeen olikin vuorossa saunalle rakennusluvan hakeminen. Ensimmäiset saunan teko talkoot olivatkin 16.11. Rakentamisen ohella tehtiin myös muita talkoita, oli tuulenkaatojen tekoa, riistapellon tekoa, pajukoitten raivausta, tienvarsien siivousta ja osallistuttiin elokuvan Täällä maa päällä kuvauksiin. 4

5(9) 1992 vaihtui alusta asti seuraa menestyksellä vetänyt puheenjohtaja Erkki Harju hänen vaihtaessa asuinpaikkaa. Tilalle valittiin Matti Paakkola, varapj. Petri Sinkkonen, sihteeriksi Antti Harju, rahavaroja hoitamaan Ritva Lokka. Tämän toimintavuoden aikana saatiin sauna valmiiksi, (talkoolaisten ensilöylyt olivat marraskuussa) ja se kyllä vaatikin melkoista sinnikkyyttä...siis saunan teko. Riistapeltoa tuli puoli hehtaaria Äärelän Jounin välivainiolle ja kyllähän se hirville kelpasikin. Tienvarsi siivousta oli 4-tien varsi Inarin kunnan rajalta Sodankylän kirkolle asti sivupistoineen Kiilopäälle ja Sarvikotamaahan se oli jo ikään kuin perinne. Osallistujia oli nyt kiitettävästi peräti 35 henkilöä. Toiset talkoot olivatkin oikeat työtalkoot. Männyntaimia lyötiin maahan vanhankansan kuokkapelillä. Moni siinä uupuikin kesken, mutta työn jälki oli sellaista, että kehtaa vieläkin käydä katsomassa ja sanoa että tämähän onkin sitä Poston Erän istuttamaa aluetta. Osallistujia oli 18 ja taimia n.20 000 kpl. Varainhankintatalkoita kertyikin noin 70 päivää ja illat vielä lisäksi. Hirvihommissa Sodankylässä kokeiltiin ensimmäistä kertaa ns. yhteislupamenetelmää, johon myös Poston Erä osallistui ja hyvinhän se lähti käyntiin. Hirvihommista puheen ollen, seuralle valmistui uusi huippuluokan hirvenkyttäyslava, ihan lämpimän pitävä. Jostain syystä pojat alkoivat kutsua sitä Huvikummuksi. Niin ja tässä voi varmaan mainita senkin, että hirvenpyyntiporukkaan tuli 2 naista Ritva Lokka ja Anu Harju. Tämän vuoden (1992) toimintakertomuksen lopussa oli puheenjohtaja todennut että HOMMA ON HANSKASSA. 1993 Saatiin saunan ja pihan viimeistelyt loppuun. Seura järjesti koulutustilaisuuden ketunjalkanarupyynnistä. Lippusiiman ompelutalkoita pidettiin Antti ja Mervi Harjulla. Siinä singerit lauloivat ja sakset suhisi kun porukka urakoi. Kun lippusiima oli saatu valmiiksi, niin sitähän lähdettiin tietenkin kettua pyytämään. Antti, Heimo ja Taavi tiesivät Latvalehdossa oleva ketun, ei muuta kuin sukset jalkaan ja lippusiiman vetoon. Kun lippusiima oli vedetty, hiihdettiin Paakkolan Matin luo päiväkahville, jonka jälkeen 5

6(9) mentiin takaisin Latvalehtoon pyydys kokemaan ja Antin kohdallehan se kettu juoksikin ja menetti henkensä. Näin se oli Poston Erän miehille helppoa tuo ketun pyyntikin. Niin toki, mutta Rhy:n kokouksessa Erkki Harju oli keskustellut ketun lippusiima pyynnistä Riistanhoitopiirin toiminnanohjaaja Kainulaisen kanssa. Olisikohan Erkki ramannut, kun Paakkolan Matti oli mennyt kysymään Kainulaiselta samassa kokouksessa, että kuinka niitä kettuja lippusiimalla pyydystetään, niin Kainulainen oli vastannut, että Sodankylästä pohjoiseen päin on Poston Erä niminen metsästysseura, joka hallitsee lippusiimapyynnin, niin sieltä kannattaa kysyä neuvoa. 1994 Seuralla oli jäseniä jo 111. Ostettiin vene Vaiskolammelle. 1995 Otettiin supikoira pienpetokilpailuun. Rakennettiin liiteri loppuun. 1996 Palkittiin 2 pitkäaikaista kämppäemäntää Sirkka Äärelä ja Saini Harju, saivat leikkuulaudan ja kukkia. 1997 Pihavalot kämpän pihalle 1998 Kodan pystytys 1999 Sodankylän rhy valitsi Heimo Lokan vuosituhannen viimeiseksi erähenkilöksi, perusteluina olivat aktiivinen toiminta seurassa, hän on malliesimerkki rivimetsästäjästä sekä on tunnettu ansioituneena pienpetopyytäjänä. Seuran logoksi valittiin taiteilija Pertti Mattasen suunnittelema luomus. 2000 17.9 Lokka Juha kaatoi 100 kiloisen uroskarhun Kevitsaan. 2001 2005 Nämä vuodet tasaista seuratoimintaa. Vuonna 2005 seura suunnitteli tontin ostamista Yrjö Harjulta (3607,8 m2 ). 6

7(9) 2006 Petkulan kylähistorian tekijät lahjoitti lipputangon ja lipun Poston Erälle. Tila lohkottiin ja nimeksi tuli Liesu. 2007 2008 Seura siirtyy netti aikaan eli Poston Erän ensimmäiset nettisivut. Kevitsan kaivosalue saatiin vuokrattua siksi aikaa, kunnes kaivostoiminta alkaa. 2009 Liesun keittiöön tehtiin remontti ja rantaan laituri. 2010 Hirvenpyynnissä ennätysmäärä lupia 28 aikuista ja 5 vasaa, hirvenpyytäjiä oli 75. Kaikki hirvet saatiin kaadettua. 2011 Seura liittyi Suomen kennelliiton ja Lapin kennelpiirin jäseneksi. Tarkoituksena oli järjestää syksyllä 2011 seuran ensimmäiset hirvenhaukkukokeet. Kokeisiin osallistui 5 koiraa. 2012 Vuosi meni tasaisesti. 2013 Vuorossa oli saunan remontti, takan purkua, uusittiin saunan lautomet ja kotakin on nyt käyttökunnossa. Tähän loppuun voisi sanoa sanat jotka Uusitalon Aimo kirjoitti Poston Erän ensimmäiseen vieraskirjaan Töistä mies mainitaan vaan ei suurista sanoista 7

8(9) Seuran puheenjohtajina ovat toimineet: Erkki Harju Matti Paakkola Jaakko Poikela Jouni Äärelä Erkki Aikio Anu Harju... vuodesta 2008 Sihteereinä ovat toimineet: Aarne Harju Erkki Harju Antti Harju vuodesta 1992 Rahastonhoitajina ovat olleet: Aarne Harju Erkki Harju Antti Harju Ritva Lokka vuodesta 1992 Johtokunnassa ovat olleet edellä mainittujen henkilöiden lisäksi: Antero Romppainen Juha Helttunen Heimo Lokka Petri Sinkkonen Toivo Peuraniemi Taavi Snikkarinen Kari Huttunen Jorma Harju Jussi Sinkkonen Jorma Lokka 8

9 9(9)